Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 1, 1920)
MAANANTAINA, MAAL1SK. 1 P.—MQNDAY, MARCH 1 TOVERI (THE COMRADE) a»' The organ of the Finnish worker« in the Western States. The only Finnish Daily in th . West. Puhluh.d Daily. except Sunday. at Astoria. Oregon. by the Western Workmen’s Publishing Society. tä vältellä. Näemme onko laki sam allainen kaikille, onko sillä ham paat vaiko vain kissan kyn net jo tk a v etäy ty v ät tu ppeen ai- na sill? in kun om aisuuden omis- ta Ja P‘tä»Sl k iin n i Ottaa, SU U RI ON PÄÄO M AN V O IM A . Tom bstonesa, A riz., n äy tel lään oikeusilveilyä, jo k a voi Office Seventh and Commercial St., kestää vuosia. S yytteessä on Opposite Post Office. kaikki A rizonan valtion rik TELEPHONE — Office 365; kaim m at ja v aikutusvaltaisim Editorial Dep’t 832. m at m iehet rau h allisten ty ö läis ten karkottam isesta, kuuluisasta Entered as second-class mail Bisbeen karkotuksesta. Koko July 18, 1912, at the Post Office valtiossa ei ole yhtään ihm istä at Astoria, Oregon, under the joka ei tiedä, että he ovat sy y l Act of March 3, 1879. lisiä tuohon törkeään ihm is- ja kansalaisoikeuksia loukkaavaan L A K I M E N E T T Ä N Y T H A M tekoon. M utta kukaan ei tah- PAAN SA. do asettu a tuom arin paikalle, V iim e sykyisen h iililak o n ’ ? enna ^ “ « k u n ta a n ja kun to- päättym isen jälk een alkoi W il- ¡?!’ ,.ultset ° n es! e ,ty - san? a e t‘ f kesonin, • T.r .ui in g to .. n in , h v n i liy - h u - , ta . x.. he ovat Valamie- W ash , , syyllisiä. < , ,7 .... • , .. , ...A ■ histon k u u lu stelu u n on k u lu n u t tio niskoitelem aan liitto v altio t- ; . . . . . . _ den oik eu slaito sten ja sovinto- ‘« ^ . k u u k a u t t a eikä vielä lautakunnan m ääräystä v a s ta a n ? ? 1' . o n n lst“.ttu saamaa" . ku,n kieltäytym ällä o ttam asta taka-Lka.1' 51 m,. ' sta Ja 1n lla‘a k » ‘ »n sin työhön lakossa o lleita k ai. ‘ »«n™ . aa‘™ stunut len tsu u n . vantom iehiä. Se jä tti lakon a i- !, . Tam a “ .etta tu ° n ’ a1’ kana haalim ansa rik k u rit edel- ? ° " varakkaam pien asukkaiden leenkin työhön ja k ieltäy ty i an- ! keskuudessa bn salainen ym m är täm ästä ty ö tä innokkaim m ille rys sllta - e,t te l ,k“ kaan suostu union m iehille, vaikka lakon lo- ' nen' maan lau tak u n taan Syy- pettam ism ääräyksessä nim en- te ,y t k ontrolleeraavat kaikkia omaan v elv o tettiin ottam aan v alt,o n P o k k e ja , m aakonttore- kaikki lakkolaiset työhön. N iin- ->a J “ - rah a!a ,t.o.k s!a Ja , s,lla pä onkin W ilk eso n isa la k k o ' on. . . raaaraaYa va,ku,us ja tk u n u t siitä saakka ja kaikki kaik k n n n u h in jo illa on omai- union m iehet ovat edelleenkin suu,.ta - J otka. Joutuvat jo sk u s lakosa. He ovat järjestö n sä noiden sy y te tty je n hallitsem ien k au tta neuvotelleet ja sovitel rah alaito sten arm oille. M yöskin sy y te ty t kaikkien leet, pyydelleen ja vaatineet, hallitsevat m u tta m itään m u u to sta asem aan suurem pien kaupunkien kaup ja far- ei ole ta p ah tu n u t. Senverran paa, jo ih in .JL.... “ränssärien" ... union toim innalla on o llu t vai- m a n e” Pltaa *"yyda ‘ “ otteen sa ku tu sta, että liitto v altio id en ta- ° s5aa ‘"v e ta y a ra n sa , puhu- holta kerran m u istu te ttiin tä tä ma“ a kaa" k aik ista valtion suu- y h tiö tä. e ttä sen olisi nouda- ‘ eu u n .st3 tyojia.koistä, jo tk a o- ,*.*«. kaikki om aisuut- tettav a sopim usta. ka M , utta kun vat . K. . . ? > heidän .............• ... i sita -a. - vieläkään • v , •••• teh- i- taan. , N .. äihin pitää sielläkin y h tiö ei ole , - . .. m onen koyhem m an farm arin sil- nyt, n iin asem a on jä än y t en- , • a.-n~- .-t ......... n a llcen loin tallo in m ennä tilapaistoi- ' . hin ja sentähden ei voi sanoa Se tuom ari A ndersonin in- olevansa niin “puolueeton”, et ju n k tsio n i, jo k a on täm än lak- tä voisi näin tärkeässä asiassa kom ääräyksen selkänojana ja mennä valam iehistöön, jonka joka kaivantom iehiin nähden ku iten k in täy ty y havaita nämä oli niin tehokas e ttä K ansasin valtion to d elliset om istajat p iirin v irk a ilija t h eti p iste ttiin syyllisiksi. vankilaan, kun eivät he ensi T yöläisaineksista taas ei voi- päivänä m uistaneet ajaa m iehiä da lautakuntaa m uodostaa sen- työhön, n äy ttää m enettäneen tähden että m elkein jokainen kokonaan voim ansa W ilkesonin työläinen omaa ju ttu u n nähden h iiliy h tiö ö n nähden. Sillä ei vissit mielipiteet. T oiset ovat ole ollenkaan “ham paita" n y t etukäteen sillä, kannalla, että vaikka se äsk ettäin kykeni pu- sy y te ty t ovat syyllisiä, koska rasem aan puolta m iljoonaa mai- he sen omien havaintojensa pe n a r*a- rusteella varm asti tietäv ät ja T ehdäkseen vielä kerran ko- toiset, jo tk a ovat olleet rikku- keen, päästäkseen varm uuteen reina ovat ¿aas sentähden jää- onko lakkom ääräys sitova aino- viä toim im aan jutussa, astaan m ainareihin nähden,! K auniin syyttäjälakim iehen m utta arvoton y h tiö ih in nähden, apulaiset sillävälin ratsastelevat ovat W ilk eso n in u n io n istit ve- ja ajelevat kaikilla etäisim m il- donneet P alm eriin ja vaatineet U kin kolkilla, hakien valamies- p ro k u ra atto rin ryhtym ään toi- kokelaita, m u tta jos edelleenkin m enpiteisiin in ju n k tsio n in voi- nykyinen peli jatkuu, ei ju ttu a m aansaattam iseksi h iiliy h tiö itä ainakaan Tom bstonessa saada vastaan. N yt saamme nähdä käsitellyksi. onko päälakimieS y h tä halukas Täm ä ju ttu , jos m ikään, on tarttu m aan lakia vastustavan kuvaavaa siitä m iten pitkälle h iiliy h tiö n niskavilloihin, kun industriaalisen autokratian hal- hän on o so ttau tu n u t olevansa linto Am erikan valtioissa nyt työläisiä vastaan, silloin kun jo ulo ttu u . E päsuorasti se kon- nämä y rittiv ä t samaa m ääräys- trolleeraa kaikkia pikkuom ai- JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager HIHlHIllHUHUIIHItHUIIHHIIHUIIHllIIIII lìlllllllllllll|lllllllllllllllllllllllllllllllillll Neuvostojärjestelmän muodostamissuunni- telmiä Saksassa K uten tu n n e ttu a , on S ak san itse näinen ta i n. s. riippum aton sosia- listipuolue neuvosto järjestelm än k a n nalla. Sellainen suunnitelm a hyväk syttiin jo viime kesäkuulla ja sit tem m in on se hyväksytty useassa edustajakokouksessa. J a täm än suunnitelm an ta k an a on niin valtava voima, e ttä h allitu s on ollut p akotettu la k itie tä su u n n ittele m aan oman •‘n eu vostojärjestelm än s ä ’*, joka luonnollisesti on sam anlai- nes kuin täällä G om persin suunnitel m at työn ja pääom an “y h teisto im in n a s ta ” S aksan työväestö k ä sittä ä kin jo laajoissa piireissä m ikä on hallituksen tark o tu s ja jo h ta v a t so sialistise t — ei noskelaiset — sano m alehdet ovat ju laisseet voim akkai ta v astalau seita hallituksen suunni telm ia vastaan. Tam m ik. 4 p :n ä julkaisi riippu m attom ien pää-äa n en k a n n attaja Frei heit suuren ju listuksen, jossa keho te ttiin perustam aan vallankum ouk sellisia neuvostoja ym päri koko Sak san. “S aksan ty ö lä iset”, sanotaan ju lis tu ksessa. “seisovat nyt vuoden alus sa laajak an to isen ra tk a isu n edessä. N yt on heillä kysym ys siitä, k ä rsi vätkö he. e ttä kap italistin en jä rje s telm ä saa riistä ä heitä ikuisesti, tai haluavatko he. kohtalonsa epätoivoi- suuden ta ju ten , olla m ukana nykyi sissä talous ja yhteiskuntaoloissa k ukistam assa vararikkoon jo u tu n u t ta k a p ita listista m aitm aa ja haluavat ko he a se tta a sen sijalle so sialisti suuksienkin om istsajia ja vai tiossa, sellaisesa kuin A rizona kin, ei kukaan uskalla avoimes ti asettu a sitä vastustam aan, sentähden että tietää sen var m asti m erkitsevän om aisuuten- sa m enettäm istä suurliikkeiden painostuksen kautta. Siihen lu keutuu se vapaa am erikalainen m aanviljelijä n iin k u in pikku- kauppiaskin. Ja sama vaikutus m ikä teo l lisuus- ja p an k k ih erro illa on o so ttau tu n u t olevan tässä oike- usjutusa, on heillä vaalitaiste lussakin. Suurpääom a n im it tää ehdokkaat ja kaikki sen a- laiset rah alaito k set y. m. m ää räävät sitten alam aisensa n iitä äänestäm ään. E llei sitä tee; jos joku pikkuryhm ä alkaa n is koitelem aan sitä vastaan, silloin p istetään bisnesasiain ru u v it k i reälle ja se m erkitsee k o nkurs sia. A inoa joka tästä k iristys- renkaasta on vapaa, on ty ö läi nen. H äntä kyllä ankarim m in k u ritetaan uppiniskaisuudestaan kun hän kapinoim aan alkaa, ku ten täm äkin karkotus osottaa, m utta kun hänellä ei ole m i tään om aisuutta m enetettävänä ja kun hän tietää, että hänen asem ansa ei m uuten parane kuin taistelu n kautta, on hänellä se pohja jo ta to isilta p u u ttu u . Siksipä jääkin työväenluokka siksi ainoaksi voim aksi, joka tru stia u to k ratiaa vastaan voi taistelevan puolueen jä rje stä ä ja voittaa sen. M utta senkin alkuunpääsy on vaikeaa, tu sk a l lista ja uhrauksia vaativaa ty ö tä, varsinkin sellaisessa v alti ossa kuin A rizona, josa kaikki om aisuus on niin suu resti kes k itty n y t yhden ainoan kapita- listiryhm än, kaivoskapitalistien käsiin. M utta m uutakaan tie tä ei ole. Selma Jokelan avusta ole “A sy m erikan y tetty kansalaisia, jo ita el rik o k sista Ihm ishenkeä ja o m aisu u tta v astaan ja jo tk a ovat syyllisiä vain poliittista, teollisuus- eläm ää ja u skontoa koskevien va k au m u sten sa julkilausum iseen, k i d u tetaan tällaisilla (kuvissa osote tu illa) keinoilla teidän vankilois sanne. “N äm ä m iehet on tuom ittu vas toin Itsenäisyyden ju listu k sen ja Y hdysvaltain peru stu slain henkeä H eidän tuom itsem isensa kävi maa- dolliseksi vain kysym yksessä ole v an a aik an a vallinneessa sotahyste riassa. S itäk ä ä n oikeutuksen leim aa m ikä silloin vallitsi, el ole en ää ole m assa. Sota on p äätty n y t. Min k ään la ista o ik eutusta el ole olem as sa näille raaoille ja epäinhim illisil le kidutuksille, jo ita te id ä n ' asiam ie- henne ja v irk ailijan n e h a rjo tta v a t avuttom ia u h reja kohtaan. “ Oikeuden ja vapauden nim essä me vaadim m e kaikkien niiden van kien v ap au ttam ista. Joiden rik o k set ra jo ttu v a t rau h alliseen valtiollisia a- sioita, teollisuuden jä rje stä m is tä Ja uskonnollisia kysym yksiä koskevien m ielipiteiden Julkilausum iseen ja nou d attam iseen .” minen T O IM IT S IJ A PA IK K A IN T Ä Y T T Ä M IN E N T O V E R IS S A E ilen pitäm ässään kokoukses sa valitsi Toverin johtokunta viidestä hakijasta Toivo A, Johnsonin T overin to im itta ja k si. Tov. Johnson on työsken n elly t lähes vuoden T overin konttorissa ja nyt noin kuukau den ajan toim ituksessa, toim it taja Reivon tilalla. T o v erittaren to im ittajan paik kaa ei o llu t hakenut kukaan. L ehden toim ittam inen p äätet tiin jä ttä ä tilap äisesti T overin toim ituksen huoleksi. S illävä lin on paikka edelleenkin avoin na siihen kykenevien haettavak si. V IIN A M Ä K I V A L IT T U L IIK K E E N H O IT A JA K S I E ilen pitäm ässään kokoukses sa valitsi P acific D evelopm ent Societyn jo h to k u n ta liikkeensä hoitajaksi John V iinam äen, As- toriasta. Samalla te h tiin y h d is tyksen konttorissa pienem piä henkilövaihdoksia, niin että hä nellä tulee olemaan apunaan kontto ritö id en jo h tajan a ja ra hastonhoitajana J. O ravainen, joka on isomman aikaa työsken nellyt konttorissa k irja n p itä jänä. Joitakin päiviä takaperin lähetti A storian ja Portlandin sosialistiosas- tojen valitsem a avustuskom itea ke- räyslistoja useim m ille A m erikan su u rem m ille S. S. O sastoille, tarkotuksel- la hankkia varoja ylläm ainitun to- verittaren avustam iseksi. O lisi to i vottavaa ettei näitä listoja m issään osastossa hyljättäisi, silla, kuten lis tojen otsikkok irjotuk sesta selven ee, on m ainittu toveritar siinä tilassa että avustus on ehdottom asti tarpeen. M iehensä kuoltua jäi Selm a Jokela- M cCone aivan varattom ana kahden p ien en lapsen kanssa Portlandiin, O re. ja on hänen asem ansa ollu t siinä m ää rin säälittävä että jokain en joka sen on tiennyt, ei ole voinut tulla m uu hun p äätökseen kuin siihen että hän tä olisi avustettava. Ja kun asian om aisella ei ole täällä erittäin p al jon persoonallisia tuttavia ja kun hän kirjotustensa ja työsk en telyn sä kau t ta T overittaren ja R aivaajan to im i tuksissa on tullut laajem m in tu n n e tuksi, päätettiin listoja lähettää laa L en to leh tisen toisella puolella oli jem m ille alu eille että keräys jotakin erään hyvin tunnetun valtiollisen tuottaisi ja auttaisi häntä p elastu m aan suoranaisesta nälkäkidutukses- vangin kuva ja sen lisäksi siinä ta. Jos varoja saataisiin joku määrä oli s ite e ra ttu n a Y hdysvaltain p eru s k oolle, voisi hän ottaa täydellisen tuslain ensim äinen m uutos, Y hdys kurssin hierom isessa, jota hän on jo valtain ylioikeuden lausunto e rä äs jonkun aikaa harjotellut, ja siten sä asiassa, Ja ote p resid en tti WIl- päästä käsiksi työhön jolla hän m y ö sonin p u h eesta ja F ran k P. W alshin lausunnosta, m issä v aadittiin sei- hem m in voisi huolehtia itsestään ja , . ., » • i laisten sota-ajan lakien kum oam is- kahdesta lapsestaan, joid en hoitam i- x . _ ta, Jotka ra jo tta v a t puhe- ja paino nen nyt estää hänet m enem ästä tun- v ap au tta sekä täm än lisäksi keho tityöh ön , tai m uuhun sellaiseen m is te ttiin ihm isiä k irjo ttam aa n Yhdys tä tarpeelliset tulot saisi. T ehkääm - v a ltain presidentille, sen aatto reille me siis pikku palvelus jok ain en k oh ja ed u stajahuoneen jäsenille vaatien daltam m e pulaan jou tu n eelle tove- valtio llisten vankien vapauttam ista. rittarelle. Rahat ja listat olisi p a T ällainen oli lentolehtinen. Sen lautettava listoissa olevalla osotteella. lev ittä jiä sy ytettiin epälojaalisen, sopim attom an, pilkkaavan Ja louk- A storian ja Portlandin kaavan kielen k ä y ttä m ise stä Yh osaston avustuskom itea. dysvaltain sotavoim ista. Jolla ta h dotaan s a a tta a Y hdysvaltain valtio- m uoto, p eru stuslaki ja sotavoim at y len k atseen Ja ivan alaisiksi sekä huonoon huutoon ja täm än lisäksi k iih o ttaa v a sta rin ta a Y hdysvaltoja A m erik alaisissa sanom alehdissä kohtaan, ‘‘e d istää vihollisen m enes on p u h u ttu hyvin vähän Syracusen, ty stä ja eh k äistä sotilaiden v ärv ää N. Y., so sialistien tu tk im isesta ja m istä tai arm eijaan liitty m istä.” tuom itsem isesta. Suuret porvarilli V alam iehistö, joka Syracusen so set päivälehdet eiv ät ole m aininneet sialistien asiaa tutki, huom asi m ie siitä rivilläkään. Asia kuitenkin on h e t syyllisiksi kaikkiin näihin syy niin laajakantoinen, e ttä sille kan töksiin ja tuom ari tuom itsi heidät n a tta a la in ata ta v allista suurem pi puoleksitoista vuodeksi vankeuteen. huomio. Tuom ari m ielipiteenään lausui, e ttä Viime syksynä noin kahdeksan sy y ttää arm eijaa, s.t.s. sen komen k u u k au tta aserau h an allekirjottam l- tav aa osaa raakuudesta, vaikka tuo sen jälkeen, jolloin A m erikan Sosia- syyte to d istettaisiin k in , pyrkii s a a t listipuolue kuukauden a jan h a rjo tti tam aan arm eijan kansan epäsuosi propagandaa v altiollisten vankien oon ja siksi sellainen ei ole luval vapauttam iseksi, näm ä m iehet, jo tk a lista, koska ihm iset, jo tk a eivät kaikki ovat m aassa sy n ty n eitä Ame pidä a rm e ija sta , eiv ät yhdy siihen. rik an k an salaisia ja A m erikan Sosia- T ässä y m m ärryksessä tuom ari piti listipuolueen jäseniä, le v ittiv ä t len le h to leh tistä ja sen le v ittä m istä v ä r to lehtisiä, m issä ilm otettiin Sosialis- väyksen vaikeuttam isena. Y hdys tipuolueen toim eenpanem aa k a n sa v altain valtiom uodon ja p eru stu s laiskokousta, jo ssa v aad ittaisiin a r lain ylenkatseeseen saattam isesta inahdusta valtiollisille vangeille. L en tu o m arik aan el ollut varsin niin sei to leh tisissä oli rad ik aalisen piirus- j vju ä m u tta sen kohdan syytöksessä ta ja n p iirtäm ä kuva, jolla valaistiin hän sivuuttikin vain m uutam alla valtiollisten vankien huonoa k o h te huom autuksella. lua liittovaltioiden vankiloissa. Sy T ärkein puoli tä ssä oikeusjutussa racusen so sialistit kutsuivat työläi ja siinä an n etu issa tuom ioissa on siä kokoukseen p ro testeeraam aan se, e ttä siviilioikeus lähtiessään tä tä ra a k aa ja epäinhim illistä koh suojelem aan sotalaitosta, a se tta a so telua vastaan ja esittäm ään sen talaito k sen kansanvallan yläpuolel raav an v aatim u k sen : ‘‘H erra p resi le, toisin sanoen kieltää k an san v al d en tti, v a p au ttak a a m eidän tove lan. K ansanvallassa kansalaisilla rim m e.” L en to leh tisessä myös lau pitäisi olla oikeus arvostella h alli su ttiin : tuksen toim ia ja sillä tavalla pois Syracusen sosialistien asia No. 50 H EI! HEI! TULKAA JOUKOLLA Ukottomain Naisien JO K A VIETETÄÄN SUNNUNTAINA MAALISKUUN 7 P:NÄ Toveri-Tuvalla, 1819 10:s katu, Berkeley, Cal. -OHJELM A- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 I 12 13 14 15 16 17 SO IT T O A ............. > ...................................................................... SOITTOKUNTA TERV EH DYSPUH E .................................................................. ELLI BERGLUND LAULUA ............................................................................... HELMI TUNTURI RUNO ............................................................................................. IDA KOIVU LA ULU (K ulkurin V a lssi) ................................................................. KULKURI PIAN O N SO IT T O A .................................................. LILLIAN HARTIKAINEN K A R K A U SV U O D E N EPISTO LA ..................................... SELMA WALDEN K ANSALLISTA NSSI ....................................................................... UKOTTOMAT PYYKKÄRIN HYMNI ........................................ Ä1RIS PIANON SOITTAIA PIAN O N SO IT T O A ....................................................................... LILLIAN SAVO LAULUA ........................................................................ ............. ESTER TIURA I L V E I L Y ................................ . __ __ __ __ K A R K A U SV U O D E N ’ KUPLETTI ’ *. ’. ’. ’. ’. ’. ____ UKOTON T A L O N JUSSIN K O SIN TA .......................................................................................... NUO R UU S JA V A N H U U S ............................................................ .......................... ED USTAJA IN TERVEH DYK SET ............................................., ............................ K UVA ELM A ......................................................................................... ............................... V Ä L IA IK A — 18 SO IT T O A 19 N Ä Y TÖ SK A PPA LE: H Y V Ä R A V IN T O L A .......................................................................................... SOITTOKUNTA “Toppakahvia” f 20 TA N SSIA ^-näytöksinen huvinäytelm ä. K irjottanut Pasi. ................................................................................................. ............................... ALKAA KELLO 5 1P. — OVIRAHA ETUKÄTEEN 50c, OVELLA 60c. KAIKELLA MIELLYTTÄVÄ1SYYDELLÄ: UKOTTOMAT NAISET. taa v äärin k äy tö k set yhteiskunnassa, mia eläm änkäsityksiään ja vaistojan- T ässä oikeudenpäätöksessä arvoste- sa vastaavan vallankumousteorian, luoikeus kielletään. Raiv. T ällöin on m yöskin helppoa esiintyi Aberdeen, Wash. kaikkien niiden arvostelijoina, jotka : vielä yrittävät olla toiminnassa mu- ; kana. Ihm eellisen vaiteliaita ollaan nykyi- A le x Stam atti, kreikkalainen, sai sin täällä A berdeenissä. Eipä näytä surm ansa N ational Lumber Co:n kani- olevan enää niin m itätöntä iikkaa, pallä O akvillessä, missä hän työsken- joka katsoisi arvolleen soveliaaksi pis- teli “ ch ok er” -m iehenä. Kerrotaan tää josk us pienen pätkän T overiim - m iehen seisoneen pölkyn päällä, jo- m e. L ieneekö täm ä sitten punastu- ta vedettiin ulos m etsästä. Jotenkin m isen vaiko kellastum isen m erkki? hän kadotti tasapainonsa, horjahti — Jos vanhat m erkit pitävät paik- alas m urskaantuen kahden tukin r i kansa, niin kellastum inen — oikeam - liin . V ainaja oli 37 vuotias. Vai- min harm aantum inen — tästä seuraa m onia asuu Seattlessa. taasenkin. V ajotaan täydelliseen a a t - ‘ T oin en "onnettom uus” tapahtui teelliseen individualism iin. T ällöin Shaber L oggin g Co :n kämpällä, joi ssa jokain en m uodostaa itselleen o- sa surm ansa sai Thom as Pierre, js t - I lllllllllilllllllllllilih llllllllllllllllllllllll! iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin ii n in n ili!!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii H illllllllllllllllllllllllllllll lllilllllllilliil» lllllllllllllllllllllIllIIIIIIIIIIIIIIIItlllllHIIII sen tuotannon, kaikkien työn y h tei le jo u tu n u t teh täv ä on nyt jo aietta- T äydellisen y h teisk u n n astu ttam isen , ollisen yhteyden, jolla on k eskus ton huolehtim aan k o to laitoksen jo h on teollisuuden korkein tuomioii- syyden hyväksi.” va. Jo nyt on m uodostettava talou- s. o. k ap italistisen tuotantom uodon hallinto. dosta. tuin. K ansallisen talon neuvostoa Ju listu k sessa puhutaan sitten pi delliset arm eijak u n n at ja divisionat, korvaam isen so sialistisella tu o tan to 2) S aksa ja e ta a n teollisiin p iirei 4) Sam an tu o tan to alan pienten yleisen suunnitelm an mukaan ka>lt- akkoin voim aan astu v asta, kansallis sekä myös niitten p ääesik u n n at.” j muodolla, joka sisä ltä ä käskijävalti- hin, jo issa kussakin kaikki ne, jot riippum attom ien liikkeiden työneu tclee se tuoutantolajia ja määriä, kokouksessa laad itu sta tehdasneu- Saksan oloja silm älläpitäen anne- j on päättym isen, voi vain työväen- ka o tta v a t o saa tu o ttam aan teolli v o stot yhdistyvät m aan tieteellisesti raaka-aineitten hankintaa ja jakoa ja vostolaista, jo ta san o taan vain ka taan sitten ju listu k sessa o h jeita sii-j luokka saav u ttaa. suuteen. yhdistyvät. paikallisiin tai piirineuvostoihin. Sa kaikkia teollisuutta koskevia kysy pitalism ln tu k em ista h arrastav ien tä kuinka n ä itä kum ouksellisia neu V a s ta te n sen te h tä v iä on neuvos- 3) T u o ttav at voim at luokitellaan m an teollisuusalan suurem pani liik m yksiä. Se voi nim ittää erikoisio- •‘enem m istö”-sosialistien a ik aan saan vostoja olisi te h ta issa ja työpaikois to järjestelm ällä kaksi m uotoa, talo- teollisuusalan, kaupan, kuljetuksen keiden neuvostot voivat kuulua nii m issioncja selvittäm ään sille kysy nokseksi. Sen tark o tu k sen a on vain sa m uodostettava sekä kuinka pie udellm en ja p o liittinen.. Kumpaa- ja itsen äisten am m attiryhm ien m u hin. , m yksiä ja n ä itä komissionne ja voi p im ittää työläisiä. Ei k apitalistien nem m ät neuvostot olisi y h d istettäv ä kin täytyy k eh ittää teh taisiin ja am- kaan. 5) P ienet itse n ä ise t te h ta ilija t daan täy d en tää erikoisilla asiantun h arjo ttam aa palkkatyöväen riistäm is suurem piin yhtym iin. m attehin perustuvan v a a lijä rje ste l 4) T äm ä luokittelu k ä sittä ä seu- (itsety ö sk en telev ät pikkuliikkeen Ujoilla. Lopuksi san o taan : tä ole sillä pienim m ässäkään m ää män pohjalla. Siksi täytyy kehit- ra a v at teollisuudet: 1) m aanviljelyk- h a rjo tta ja t.—T oim i ja m uut äm m ät 10) E delläluetellun neljäntoista te rässä ra jo tettu . neuvosto- tä ä ensiksi taloudellinen neuvosto ... •‘V . a lla n k . u m o u k s e llis e n , . sen, puntarhahoidon, karjatalouden, tiry h m ät, jo tk a eiv ät voi yhdistyä ollisuusalan kansalliset teoili uustieu- “Luokkatletoinen työväki on jo jä rje stelm ä n rakentam inen on toi-i jen jä rje stelm ä , jonka tulee valvoa m etsätalouden ja k a lastu k sen : 2) teollisuuksina. v a litsev at yhteisen v o s to t v a lits e v a t jä se n istä ä n edu.-t»- kauan ym m ärtän y t täm än. Se on a- erotettava lähelsim m ässä vuorovai- ja o ttaa osaa tuotantoprosessin kon- kaivantoteollisuuden, ra u ta ja suo- am m attineuvoston kunnassa, piirissä jä t kansalliseen talousneuvo- ’oon se tta n u t hallituksen ‘n eu v o sto järjes kutuksessa kum ouksellisten poliit- trolliin a lopullisesti ottaa haltuunsa : lateöllisuuden ja tu rv eteo llisu u d en ; tai suuressa kaupungissa. 11) K ansallisten teoili uusne^e*- telm ää’ v astaan vallankum oukselli tis te n k ö y h ä lis tö p u o lu e itte n kanssa. johdon vastuunalaisuus. N ykyisenä 3) louhimo- ja rakennusteollisuuden: 6) Kunkin edelläm ainitun n e ljä n tojen edustus kansallisissa talou‘ sen neuvostojärjestelm än, joka haa- niin kuin n äitten k in osaltaan tulee vallankum ouksellisena aik an a ei ta-j 4m e ta llite o llis u u d e t; 5) kem ialliset to ista tuotantoalan työneuvostot, neuvostoissa tulee olla - raan tu u k ap italistisen tuotannon innostaa jäsen iään tarm okkaaseen a- män jä rje stö n toim intaa saa rajot- i te o llisu u d et: 6) kutomo- ja pukuteoL. p aik alliset tai piirineuvostot ja am n äissä teollisuuksissa t iskentele kaikkiin osiin ja jonka avulla v aati putyohon neuvostojen pystyttäm i- ta a ah taisiin teknillisten teh täv äin lisu u d et; S) nahka-, keinotekoisnah- m attin eu v o sto t y h d istyvät kussakin vien työläisten lukumääri! 3 verr»’- mus työväen m äärääm is- ja kontrol- seksi. R iippum attom an sosialidem o-i p u itteisiin ; sen täytyy k äsitellä po-j ka .ja k en k äteollisuudet; 9) puu- teollisuuspiirissä m uodostam aan pii tuna. lioikeudesta voidaan y h ten äisesti ja k ratian Leipzigin toim intaohjelm a i B ittis iä k y s y m y k s iä y h tä h y v in . : ja k aiv erru steo llisu u d et; 10) ravinto- 12) K ansallinen talousneuvo^ rin teollisuusneuvoston ja v alitsev at suunnitelm anm ukaisesti a jaa läpi. v astaa tä tä v aatim usta, ja kysym ys; N iin pian kuin neuvostojen teoili- i aineteollisuudet; 11) pankki-, vakuu- toim eenpanevan kom itean. P iirin te- m uodostuu edustajista, jo r ta on ?- Täm ä vallankum ouksellinen neuvos ' on ny t vain sen so v ellu ttam isesta 1 nen jä rje ste lm ä on p e ru stettu ja ke- tus- ja v aih to lalto k set; 12) kuljetus- oilisuusneuvosto valvoo ja rogulee- suuri lukum äärä edellaiueueuu. to järjestelm ä tulee myös sam anai , käytäntöön. h itelty , on poliittisen muodon seu- la ito k set; 13) valtion, kunnallishal- raa tu o tan to a p iirissä kansallisen te teollisuusaloista ja kuluttajani A- kaisesti olem aan se ase, jolla koko K aikki tulevat taloudelliset ja po- ra tta v a sitä. K unnes täm ä on suo- lintojen v irk ailijain ja -työläisten ollisuusnenuvoston laatim ien ohjei je stö istä . Kansallisen taloumeavis tuotantoprosessissa m ukana oleva ; liittise t ta iste lu t voivat ta p ah tu a voi- rite ttu , on poliittisia kysym yksiä kä _____ to im ialat; ja 14) riippum attom at am- den m ukaan. P iirissä on piirineu- ton johto on tomissioneerion ka1--^ luokkatietoinen köyhälistö vallottaa to k k aasti vain vallankum ouksellisen sittelev äin kun n allisten työläisneu: m atit. vosto korkein a sia in ra tk a isija sen sä. Jotka keskusneuvosto ninr valtiollisen ja taloudellisen vallan. neuvostojen hiton, v allan k u m o u k sel-. vostojen väliaikainen m uoto säilyvä. T y ö n jä rje s tä m in e n piirin tuotantoa ja teo llisu u tta kos (K eskusneuvosto on p o liit’ ; - ‘ en ku> Se on lopuksi oleva ehdottom asti i listen' teollisuusliittojen ja vallanku- T ältä n äk ö k an n alta lähtien hyväk i i N äissä teollisuuksissa rak en tu u kevissa kysym yksissä, n allisten työläisneuvostojen ke?ku’ välttäm ätön järjestö , jonka pohjalla j m ouksellisten puolueitten ollessa lä sy tään teollisuusneuvostojen k e h it työn jä rjestäm in en ty ö n e u v o sto ista ; 7) K unkin teollisuuden piirin teoi- järjestö , josta on edellä mainittu käsi- ja alvotyöläiset läheisim m ässä ■ heisimm&ssä taistelu y h tey d essä kes täm iseksi seu raa v at p eriaatteet. kansalliseksi jä rje stö k si teo llisu u tta lisuusneuvosto valitsee e d u sta ja t sii- 13) . Piirien teollisuusneuvos" li» yhteistyössä. to te u tta v at so sialisti ken ään .” <ekk N euvostojärjestelm än taloudellinen varten. tä teollisuudesta piirin talousneuvos- J a piirien talousneuvosta sen tuotannon. Taloudellinen neu toim inta tulee tak aam aan itseh allin -j 2) K ussakin itse n ä ise ssä te h ta a s sa | toon. T ____ äm ä ________ neuvosto __________ ra tk a ise e ___ ta ____ r___ _____________ toL> -a Neuvostojen perusmuoto. i kansallisella teollisuusneu v o sto järjestelm ä on siten saatav a IL u teollisuuden, am m attialojen ja v alitaan työneuvosto, jossa korkeam-1 m än piirin teollisuusneuvostojen v ä I k a n sa lli» e U a ta lo u s n e u v o -tolia o n * säyksenä ja laajennuksena poliitti hm A llaolevassa niuA- , ‘ 6“ SUUnniteb; k u ljetu k sen kaikille haaroille. J ä r - • paa (v astu u n alaisem paa) työtä teko- Haet kysym ykset; tuotan n o lliset j a ! X X e is e s ti re x-KU* ’ sesta n eu v o sto järjestelm ästä. On { lun n eu v o sto järjestelm än perusm ue- Jeston p e ru stan a on työpaja, teoili- Tät Ja ty ö läiset o v a t e d u ste ttu in a talo u d elliset kysym ykset, jo ita voi- tieteellisiä apulaisia, m u u n ii* senälkeen taloudellisten ja poliittis to. sen eläm än pienin yhteiskunnallinen ryhm inä. Työneuvosto huolehtii ja daan k ä sitellä vain siinä piirissä lu kum äärä ei saa olla suurempi io® ten neuvostojen te h täv än ä alitu ises K apitalistinen tuotanto, p u h ta a s ti' tuotantoyksikkö. . i ’-uTw>rais<*^ S ellaisissa fyöpa- j reguleeraa. yhdessä laitoksen johdon ra tk a ise e m yöskin piirin talousneu- neljäsosa jäsenistön air.upv!®-»- sa yh teisto im in n assa säännöstellä m uodollinen d em okratia ja v v altio ir joiM a van ta a n työläisten ed u stajat, kanssa, laitoksen kaikkia astoita. .i.-n v v .r vosto. tuotantoa ja kulu tu sta sekä o ttaa k a ra lta ovat kykenem ättöm iä uudel- Täm ä n en v o sto järjestö k ä sittä ä kaik-, 3 ) Milloin laitos k ä sittä ä useam | 8) K unkin teollisuuden piirin te lukum äärästä. 14) K aikissa kansallifen talo«8 h altu u n sa sosialistisen yhteiskunnan la ? “ k " ? » 1“ *“ “ kansan ty ö tä te k ev ä t voimat. N ais pto työpajoja u i itsen äisiä osia. olllsuusneuvosto valitsee jäse n istä än neuvoston Ja keskus neuvoit 00^ k» ^ hallinto ja poliittinen toim inta. S“ ja ’ tä “ euvostois,a tulee k eh itty m ään välttäen tyopejenenvosto kuhunkin ’ e d u sta ja t kansalliseen teollisuusneu- m issioneerien välisissä r i i t a • “ Täm ä suuri, m ailm anhistorialft v t yk ‘eIBkuntära*ien k esk u sjärjestö , joka k ä sittä ä kansan työpajaan. N äm ä neuvostot y h d is-! vostoon. jo n k a kunkin piirin teoili , sissä on keskusneuvoctolla °P . _ nen. k ap italistisen m ailm an rik o k se’- n eita. T Tähän tv VrvVrx .-st-zs. teollisuuseläm än . - . . . . .. ähän f ta «TV rk o Af ta n k se e n a on koko V koko ty v a t y leisessä työneuvostossa, joka J suusryhm än e d u sta ja t m uodostavat, i nen päätösvalta, lisen vararik o n k a m u koyhälistöl- työväestön . voim a v älttäm ätö n tä. 1) S aksan ta sa v a lta m uodostaa te v alitsee jä se n istä ä n vaivojaneuvos- i 9) K ansallinen teollisuusneuvosta 0 atk )
