MAANANTAINA, MAAL1SK. 1 P.—MQNDAY, MARCH 1
TOVERI
(THE COMRADE)
a»'
The organ of the Finnish worker« in
the Western States. The only Finnish
Daily in th . West. Puhluh.d Daily.
except Sunday. at Astoria. Oregon.
by the Western Workmen’s Publishing
Society.
tä vältellä. Näemme onko laki
sam allainen kaikille, onko sillä
ham paat vaiko vain kissan kyn
net jo tk a v etäy ty v ät tu ppeen ai-
na sill? in kun om aisuuden omis-
ta Ja P‘tä»Sl k iin n i Ottaa,
SU U RI
ON PÄÄO M AN
V O IM A .
Tom bstonesa, A riz., n äy tel
lään
oikeusilveilyä, jo k a voi
Office Seventh and Commercial St.,
kestää vuosia.
S yytteessä on
Opposite Post Office.
kaikki
A rizonan valtion rik
TELEPHONE — Office 365;
kaim m at ja v aikutusvaltaisim
Editorial Dep’t 832.
m at m iehet rau h allisten ty ö läis
ten karkottam isesta, kuuluisasta
Entered as second-class mail
Bisbeen
karkotuksesta. Koko
July 18, 1912, at the Post Office
valtiossa ei ole yhtään ihm istä
at Astoria, Oregon, under the
joka ei tiedä, että he ovat sy y l
Act of March 3, 1879.
lisiä tuohon törkeään ihm is- ja
kansalaisoikeuksia loukkaavaan
L A K I M E N E T T Ä N Y T H A M tekoon. M utta kukaan ei tah-
PAAN SA.
do asettu a tuom arin paikalle,
V iim e
sykyisen
h iililak o n ’ ? enna ^ “ « k u n ta a n ja kun to-
päättym isen jälk een alkoi W il- ¡?!’ ,.ultset ° n es! e ,ty - san? a e t‘
f kesonin,
• T.r
.ui in g to
.. n in , h v n i liy
- h u - , ta . x..
he ovat
Valamie-
W ash
,
, syyllisiä.
< ,
,7
....
•
,
..
,
...A
■
histon
k
u
u
lu
stelu
u
n
on
k u lu n u t
tio niskoitelem aan liitto v altio t- ; . . . . .
. _
den oik eu slaito sten ja sovinto-
‘« ^ . k u u k a u t t a eikä vielä
lautakunnan m ääräystä v a s ta a n ? ? 1' . o n n lst“.ttu saamaa" . ku,n
kieltäytym ällä o ttam asta taka-Lka.1' 51 m,. ' sta Ja 1n lla‘a k » ‘ »n
sin työhön lakossa o lleita k ai. ‘ »«n™ . aa‘™ stunut len tsu u n .
vantom iehiä. Se jä tti lakon a i- !, . Tam a “
.etta tu ° n ’ a1’
kana haalim ansa rik k u rit edel- ? ° " varakkaam pien asukkaiden
leenkin työhön ja k ieltäy ty i an- ! keskuudessa bn salainen ym m är
täm ästä
ty ö tä innokkaim m ille rys sllta - e,t te l ,k“ kaan suostu
union m iehille, vaikka lakon lo- ' nen' maan lau tak u n taan
Syy-
pettam ism ääräyksessä
nim en- te ,y t
k ontrolleeraavat kaikkia
omaan
v elv o tettiin
ottam aan v alt,o n P o k k e ja , m aakonttore-
kaikki lakkolaiset työhön. N iin- ->a J
“ - rah a!a ,t.o.k s!a Ja , s,lla
pä
onkin W ilk eso n isa la k k o '
on. . . raaaraaYa va,ku,us
ja tk u n u t siitä saakka ja kaikki kaik k n n n u h in jo illa on omai-
union m iehet ovat edelleenkin suu,.ta - J otka. Joutuvat jo sk u s
lakosa.
He
ovat järjestö n sä noiden sy y te tty je n hallitsem ien
k au tta neuvotelleet ja sovitel rah alaito sten arm oille. M yöskin
sy y te ty t
kaikkien
leet, pyydelleen ja vaatineet, hallitsevat
m u tta m itään m u u to sta asem aan suurem pien kaupunkien kaup
ja far-
ei ole ta p ah tu n u t. Senverran paa, jo ih in
.JL.... “ränssärien"
...
union toim innalla on o llu t vai- m a n e” Pltaa *"yyda ‘ “ otteen sa
ku tu sta, että liitto v altio id en ta-
° s5aa ‘"v e ta y a ra n sa , puhu-
holta kerran m u istu te ttiin tä tä ma“ a kaa" k aik ista valtion suu-
y h tiö tä. e ttä sen olisi nouda- ‘ eu u n .st3 tyojia.koistä, jo tk a o-
,*.*«.
kaikki
om aisuut-
tettav a sopim usta. ka
M , utta
kun vat
.
K. . . ? > heidän
.............•
...
i sita
-a. - vieläkään
• v , •••• teh-
i- taan. , N .. äihin
pitää
sielläkin
y h tiö ei ole
,
-
.
..
m onen koyhem m an farm arin sil-
nyt, n iin asem a on jä än y t en- , • a.-n~-
.-t .........
n a llcen
loin tallo in m ennä tilapaistoi-
'
.
hin ja sentähden ei voi sanoa
Se tuom ari
A ndersonin in- olevansa niin “puolueeton”, et
ju n k tsio n i, jo k a on täm än lak- tä voisi näin tärkeässä asiassa
kom ääräyksen
selkänojana ja mennä
valam iehistöön, jonka
joka
kaivantom iehiin
nähden ku iten k in täy ty y havaita nämä
oli niin tehokas e ttä K ansasin valtion
to d elliset
om istajat
p iirin v irk a ilija t h eti p iste ttiin syyllisiksi.
vankilaan, kun eivät he ensi
T yöläisaineksista taas ei voi-
päivänä m uistaneet ajaa m iehiä da lautakuntaa m uodostaa sen-
työhön,
n äy ttää
m enettäneen tähden että m elkein jokainen
kokonaan voim ansa W ilkesonin työläinen omaa ju ttu u n nähden
h iiliy h tiö ö n nähden.
Sillä ei vissit mielipiteet. T oiset ovat
ole ollenkaan “ham paita" n y t etukäteen
sillä, kannalla, että
vaikka se äsk ettäin kykeni pu- sy y te ty t ovat syyllisiä, koska
rasem aan puolta m iljoonaa mai- he sen omien havaintojensa pe
n a r*a-
rusteella
varm asti tietäv ät ja
T ehdäkseen vielä kerran ko- toiset, jo tk a ovat olleet rikku-
keen, päästäkseen varm uuteen reina ovat ¿aas sentähden jää-
onko lakkom ääräys sitova aino- viä toim im aan jutussa,
astaan
m ainareihin
nähden,! K auniin
syyttäjälakim iehen
m utta arvoton y h tiö ih in nähden, apulaiset sillävälin ratsastelevat
ovat W ilk eso n in u n io n istit ve- ja ajelevat kaikilla etäisim m il-
donneet P alm eriin ja vaatineet U kin kolkilla, hakien valamies-
p ro k u ra atto rin ryhtym ään toi- kokelaita, m u tta jos edelleenkin
m enpiteisiin in ju n k tsio n in voi- nykyinen peli jatkuu, ei ju ttu a
m aansaattam iseksi h iiliy h tiö itä ainakaan Tom bstonessa saada
vastaan.
N yt
saamme nähdä käsitellyksi.
onko päälakimieS y h tä halukas
Täm ä ju ttu , jos m ikään, on
tarttu m aan
lakia
vastustavan kuvaavaa siitä m iten pitkälle
h iiliy h tiö n niskavilloihin, kun industriaalisen autokratian hal-
hän on o so ttau tu n u t olevansa linto Am erikan valtioissa nyt
työläisiä
vastaan, silloin kun jo ulo ttu u . E päsuorasti se kon-
nämä y rittiv ä t samaa m ääräys- trolleeraa
kaikkia pikkuom ai-
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager
HIHlHIllHUHUIIHItHUIIHHIIHUIIHllIIIII lìlllllllllllll|lllllllllllllllllllllllllllllllillll
Neuvostojärjestelmän
muodostamissuunni-
telmiä Saksassa
K uten tu n n e ttu a , on S ak san itse
näinen ta i n. s. riippum aton sosia-
listipuolue neuvosto järjestelm än k a n
nalla. Sellainen suunnitelm a hyväk
syttiin jo viime kesäkuulla ja sit
tem m in on se hyväksytty useassa
edustajakokouksessa.
J a täm än suunnitelm an ta k an a on
niin valtava voima, e ttä h allitu s on
ollut p akotettu la k itie tä su u n n ittele
m aan oman •‘n eu vostojärjestelm än
s ä ’*, joka luonnollisesti on sam anlai-
nes kuin täällä G om persin suunnitel
m at työn ja pääom an “y h teisto im in
n a s ta ” S aksan työväestö k ä sittä ä
kin jo laajoissa piireissä m ikä on
hallituksen tark o tu s ja jo h ta v a t so
sialistise t — ei noskelaiset — sano
m alehdet ovat ju laisseet voim akkai
ta v astalau seita hallituksen suunni
telm ia vastaan.
Tam m ik. 4 p :n ä julkaisi riippu
m attom ien pää-äa n en k a n n attaja Frei
heit suuren ju listuksen, jossa keho
te ttiin perustam aan vallankum ouk
sellisia neuvostoja ym päri koko Sak
san.
“S aksan ty ö lä iset”, sanotaan ju lis
tu ksessa. “seisovat nyt vuoden alus
sa laajak an to isen ra tk a isu n edessä.
N yt on heillä kysym ys siitä, k ä rsi
vätkö he. e ttä kap italistin en jä rje s
telm ä saa riistä ä heitä ikuisesti, tai
haluavatko he. kohtalonsa epätoivoi-
suuden ta ju ten , olla m ukana nykyi
sissä talous ja yhteiskuntaoloissa
k ukistam assa vararikkoon jo u tu n u t
ta k a p ita listista m aitm aa ja haluavat
ko he a se tta a sen sijalle so sialisti
suuksienkin om istsajia ja vai
tiossa, sellaisesa kuin A rizona
kin, ei kukaan uskalla avoimes
ti
asettu a sitä vastustam aan,
sentähden että tietää sen var
m asti m erkitsevän om aisuuten-
sa m enettäm istä suurliikkeiden
painostuksen kautta. Siihen lu
keutuu se vapaa am erikalainen
m aanviljelijä
n iin k u in pikku-
kauppiaskin.
Ja sama vaikutus m ikä teo l
lisuus- ja p an k k ih erro illa on
o so ttau tu n u t olevan tässä oike-
usjutusa, on heillä vaalitaiste
lussakin.
Suurpääom a n im it
tää ehdokkaat ja kaikki sen a-
laiset rah alaito k set y. m. m ää
räävät sitten alam aisensa n iitä
äänestäm ään.
E llei
sitä tee;
jos joku pikkuryhm ä alkaa n is
koitelem aan sitä vastaan, silloin
p istetään bisnesasiain ru u v it k i
reälle ja se m erkitsee k o nkurs
sia. A inoa joka tästä k iristys-
renkaasta on vapaa, on ty ö läi
nen. H äntä kyllä ankarim m in
k u ritetaan uppiniskaisuudestaan
kun hän kapinoim aan alkaa, ku
ten täm äkin karkotus osottaa,
m utta kun hänellä ei ole m i
tään om aisuutta m enetettävänä
ja kun hän tietää, että hänen
asem ansa ei m uuten parane kuin
taistelu n kautta, on hänellä se
pohja
jo ta
to isilta p u u ttu u .
Siksipä jääkin työväenluokka
siksi
ainoaksi voim aksi, joka
tru stia u to k ratiaa
vastaan
voi
taistelevan
puolueen jä rje stä ä
ja voittaa sen. M utta senkin
alkuunpääsy on vaikeaa, tu sk a l
lista ja uhrauksia vaativaa ty ö
tä, varsinkin sellaisessa v alti
ossa kuin A rizona, josa kaikki
om aisuus on niin suu resti kes
k itty n y t yhden ainoan kapita-
listiryhm än, kaivoskapitalistien
käsiin. M utta m uutakaan tie
tä ei ole.
Selma Jokelan avusta ole “A sy m erikan
y tetty
kansalaisia, jo ita el
rik o k sista Ihm ishenkeä
ja o m aisu u tta v astaan ja jo tk a ovat
syyllisiä vain poliittista, teollisuus-
eläm ää ja u skontoa koskevien va
k au m u sten sa julkilausum iseen, k i
d u tetaan tällaisilla (kuvissa osote
tu illa)
keinoilla teidän vankilois
sanne.
“N äm ä m iehet on tuom ittu vas
toin
Itsenäisyyden ju listu k sen ja
Y hdysvaltain
peru stu slain henkeä
H eidän tuom itsem isensa kävi maa-
dolliseksi vain kysym yksessä ole
v an a aik an a vallinneessa sotahyste
riassa. S itäk ä ä n oikeutuksen leim aa
m ikä silloin vallitsi, el ole en ää ole
m assa.
Sota on p äätty n y t.
Min
k ään la ista o ik eutusta el ole olem as
sa näille raaoille ja epäinhim illisil
le kidutuksille, jo ita te id ä n ' asiam ie-
henne ja v irk ailijan n e h a rjo tta v a t
avuttom ia u h reja kohtaan.
“ Oikeuden ja vapauden nim essä
me vaadim m e kaikkien niiden van
kien v ap au ttam ista. Joiden rik o k set
ra jo ttu v a t rau h alliseen valtiollisia a-
sioita, teollisuuden jä rje stä m is tä Ja
uskonnollisia kysym yksiä koskevien
m ielipiteiden
Julkilausum iseen
ja
nou d attam iseen .”
minen
T O IM IT S IJ A PA IK K A IN
T Ä Y T T Ä M IN E N
T O V E R IS S A
E ilen pitäm ässään kokoukses
sa valitsi Toverin johtokunta
viidestä
hakijasta
Toivo A,
Johnsonin T overin to im itta ja k
si. Tov. Johnson on työsken
n elly t lähes vuoden T overin
konttorissa ja nyt noin kuukau
den ajan toim ituksessa, toim it
taja Reivon tilalla.
T o v erittaren to im ittajan paik
kaa ei o llu t hakenut kukaan.
L ehden
toim ittam inen p äätet
tiin jä ttä ä tilap äisesti T overin
toim ituksen huoleksi.
S illävä
lin on paikka edelleenkin avoin
na siihen kykenevien haettavak
si.
V IIN A M Ä K I
V A L IT T U
L IIK K E E N H O IT A JA K S I
E ilen pitäm ässään kokoukses
sa valitsi P acific D evelopm ent
Societyn jo h to k u n ta liikkeensä
hoitajaksi John V iinam äen, As-
toriasta. Samalla te h tiin y h d is
tyksen konttorissa pienem piä
henkilövaihdoksia, niin että hä
nellä
tulee olemaan apunaan
kontto ritö id en jo h tajan a ja ra
hastonhoitajana
J. O ravainen,
joka on isomman aikaa työsken
nellyt
konttorissa k irja n p itä
jänä.
Joitakin
päiviä takaperin lähetti
A storian ja Portlandin sosialistiosas-
tojen valitsem a avustuskom itea ke-
räyslistoja useim m ille A m erikan su u
rem m ille S. S. O sastoille, tarkotuksel-
la hankkia varoja ylläm ainitun to-
verittaren avustam iseksi.
O lisi to i
vottavaa ettei näitä listoja m issään
osastossa hyljättäisi, silla, kuten lis
tojen
otsikkok irjotuk sesta
selven ee,
on m ainittu toveritar siinä tilassa että
avustus on ehdottom asti tarpeen.
M iehensä kuoltua jäi Selm a Jokela-
M cCone aivan varattom ana kahden
p ien en lapsen kanssa Portlandiin, O re.
ja on hänen asem ansa ollu t siinä m ää
rin säälittävä että jokain en joka sen
on tiennyt, ei ole voinut tulla m uu
hun p äätökseen kuin siihen että hän
tä olisi avustettava.
Ja kun asian
om aisella ei ole täällä erittäin p al
jon persoonallisia tuttavia ja kun hän
kirjotustensa ja työsk en telyn sä kau t
ta T overittaren ja R aivaajan to im i
tuksissa on tullut laajem m in tu n n e
tuksi, päätettiin listoja lähettää laa
L en to leh tisen toisella puolella oli
jem m ille alu eille että keräys jotakin
erään
hyvin tunnetun valtiollisen
tuottaisi
ja auttaisi häntä p elastu
m aan suoranaisesta nälkäkidutukses- vangin kuva ja sen lisäksi siinä
ta. Jos varoja saataisiin joku määrä oli s ite e ra ttu n a Y hdysvaltain p eru s
k oolle,
voisi hän ottaa täydellisen tuslain ensim äinen m uutos, Y hdys
kurssin hierom isessa, jota hän on jo valtain ylioikeuden lausunto e rä äs
jonkun
aikaa harjotellut, ja siten sä asiassa, Ja ote p resid en tti WIl-
päästä käsiksi työhön jolla hän m y ö sonin p u h eesta ja F ran k P. W alshin
lausunnosta,
m issä v aadittiin sei-
hem m in voisi huolehtia itsestään ja
,
. .,
»
• i laisten sota-ajan lakien kum oam is-
kahdesta lapsestaan, joid en hoitam i- x
. _
ta, Jotka ra jo tta v a t puhe- ja paino
nen nyt estää hänet m enem ästä tun-
v ap au tta sekä täm än lisäksi keho
tityöh ön , tai m uuhun sellaiseen m is
te ttiin ihm isiä k irjo ttam aa n Yhdys
tä tarpeelliset tulot saisi.
T ehkääm -
v a ltain
presidentille, sen aatto reille
me siis pikku palvelus jok ain en k oh
ja ed u stajahuoneen jäsenille vaatien
daltam m e
pulaan jou tu n eelle tove-
valtio llisten vankien vapauttam ista.
rittarelle.
Rahat ja listat olisi p a
T ällainen oli lentolehtinen.
Sen
lautettava listoissa olevalla osotteella.
lev ittä jiä
sy ytettiin
epälojaalisen,
sopim
attom
an,
pilkkaavan
Ja louk-
A storian ja Portlandin
kaavan kielen k ä y ttä m ise stä Yh
osaston avustuskom itea.
dysvaltain sotavoim ista. Jolla ta h
dotaan s a a tta a Y hdysvaltain valtio-
m uoto, p eru stuslaki ja sotavoim at
y len k atseen Ja ivan alaisiksi sekä
huonoon huutoon ja täm än lisäksi
k iih o ttaa
v a sta rin ta a Y hdysvaltoja
A m erik alaisissa
sanom alehdissä kohtaan, ‘‘e d istää vihollisen m enes
on p u h u ttu hyvin vähän Syracusen, ty stä ja eh k äistä sotilaiden v ärv ää
N. Y., so sialistien tu tk im isesta ja m istä tai arm eijaan liitty m istä.”
tuom itsem isesta.
Suuret porvarilli
V alam iehistö, joka Syracusen so
set päivälehdet eiv ät ole m aininneet sialistien asiaa tutki, huom asi m ie
siitä rivilläkään. Asia kuitenkin on h e t syyllisiksi kaikkiin näihin syy
niin laajakantoinen, e ttä sille kan töksiin ja tuom ari tuom itsi heidät
n a tta a la in ata ta v allista suurem pi puoleksitoista vuodeksi vankeuteen.
huomio.
Tuom ari m ielipiteenään lausui, e ttä
Viime syksynä noin kahdeksan sy y ttää arm eijaa, s.t.s. sen komen
k u u k au tta aserau h an allekirjottam l- tav aa osaa raakuudesta, vaikka tuo
sen jälkeen, jolloin A m erikan Sosia- syyte to d istettaisiin k in , pyrkii s a a t
listipuolue kuukauden a jan h a rjo tti tam aan arm eijan kansan epäsuosi
propagandaa v altiollisten
vankien oon ja siksi sellainen ei ole luval
vapauttam iseksi, näm ä m iehet, jo tk a lista, koska ihm iset, jo tk a eivät
kaikki ovat m aassa sy n ty n eitä Ame pidä a rm e ija sta , eiv ät yhdy siihen.
rik an k an salaisia ja A m erikan Sosia- T ässä y m m ärryksessä tuom ari piti
listipuolueen jäseniä, le v ittiv ä t len le h to leh tistä ja sen le v ittä m istä v ä r
to lehtisiä, m issä ilm otettiin Sosialis- väyksen
vaikeuttam isena.
Y hdys
tipuolueen toim eenpanem aa k a n sa v altain valtiom uodon ja p eru stu s
laiskokousta, jo ssa v aad ittaisiin a r lain
ylenkatseeseen
saattam isesta
inahdusta valtiollisille vangeille. L en tu o m arik aan el ollut varsin niin sei
to leh tisissä oli rad ik aalisen piirus- j vju ä m u tta sen kohdan syytöksessä
ta ja n p iirtäm ä kuva, jolla valaistiin hän
sivuuttikin
vain m uutam alla
valtiollisten vankien huonoa k o h te huom autuksella.
lua liittovaltioiden vankiloissa. Sy
T ärkein puoli tä ssä oikeusjutussa
racusen so sialistit kutsuivat työläi ja siinä an n etu issa tuom ioissa on
siä
kokoukseen
p ro testeeraam aan se,
e ttä
siviilioikeus
lähtiessään
tä tä ra a k aa ja epäinhim illistä koh suojelem aan sotalaitosta, a se tta a so
telua vastaan ja esittäm ään sen talaito k sen kansanvallan yläpuolel
raav an v aatim u k sen : ‘‘H erra p resi le, toisin sanoen kieltää k an san v al
d en tti, v a p au ttak a a m eidän tove lan.
K ansanvallassa
kansalaisilla
rim m e.” L en to leh tisessä myös lau pitäisi olla oikeus arvostella h alli
su ttiin :
tuksen toim ia ja sillä tavalla pois
Syracusen sosialistien
asia
No. 50
H EI!
HEI!
TULKAA JOUKOLLA
Ukottomain Naisien
JO K A VIETETÄÄN
SUNNUNTAINA MAALISKUUN 7 P:NÄ
Toveri-Tuvalla, 1819 10:s katu, Berkeley, Cal.
-OHJELM A-
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
1 I
12
13
14
15
16
17
SO IT T O A
............. > ...................................................................... SOITTOKUNTA
TERV EH DYSPUH E .................................................................. ELLI BERGLUND
LAULUA ............................................................................... HELMI TUNTURI
RUNO .............................................................................................
IDA KOIVU
LA ULU (K ulkurin V a lssi) ................................................................. KULKURI
PIAN O N SO IT T O A .................................................. LILLIAN HARTIKAINEN
K A R K A U SV U O D E N EPISTO LA ..................................... SELMA WALDEN
K ANSALLISTA NSSI .......................................................................
UKOTTOMAT
PYYKKÄRIN HYMNI ........................................ Ä1RIS PIANON SOITTAIA
PIAN O N SO IT T O A ....................................................................... LILLIAN SAVO
LAULUA
........................................................................ ............. ESTER TIURA
I L V E I L Y ................................
.
__ __ __ __
K A R K A U SV U O D E N ’ KUPLETTI ’ *. ’. ’. ’. ’. ’.
____ UKOTON
T A L O N JUSSIN K O SIN TA ..........................................................................................
NUO R UU S JA V A N H U U S ............................................................ ..........................
ED USTAJA IN TERVEH DYK SET ............................................., ............................
K UVA ELM A ......................................................................................... ...............................
V Ä L IA IK A —
18
SO IT T O A
19
N Ä Y TÖ SK A PPA LE:
H Y V Ä R A V IN T O L A
..........................................................................................
SOITTOKUNTA
“Toppakahvia”
f
20
TA N SSIA
^-näytöksinen huvinäytelm ä.
K irjottanut Pasi.
................................................................................................. ...............................
ALKAA KELLO 5 1P. —
OVIRAHA ETUKÄTEEN 50c, OVELLA 60c.
KAIKELLA MIELLYTTÄVÄ1SYYDELLÄ:
UKOTTOMAT NAISET.
taa v äärin k äy tö k set yhteiskunnassa, mia eläm änkäsityksiään ja vaistojan-
T ässä oikeudenpäätöksessä arvoste- sa
vastaavan
vallankumousteorian,
luoikeus kielletään.
Raiv.
T ällöin on m yöskin helppoa esiintyi
Aberdeen, Wash.
kaikkien niiden arvostelijoina, jotka
: vielä yrittävät olla toiminnassa mu-
; kana.
Ihm eellisen vaiteliaita ollaan nykyi-
A le x Stam atti, kreikkalainen, sai
sin täällä A berdeenissä.
Eipä näytä surm ansa N ational Lumber Co:n kani-
olevan enää niin m itätöntä iikkaa, pallä O akvillessä, missä hän työsken-
joka katsoisi arvolleen soveliaaksi pis- teli
“ ch ok er” -m iehenä.
Kerrotaan
tää josk us pienen pätkän T overiim - m iehen seisoneen pölkyn päällä, jo-
m e.
L ieneekö täm ä sitten punastu- ta vedettiin ulos m etsästä.
Jotenkin
m isen vaiko kellastum isen m erkki? hän
kadotti tasapainonsa, horjahti
— Jos vanhat m erkit pitävät paik- alas m urskaantuen kahden tukin r i
kansa, niin kellastum inen — oikeam - liin .
V ainaja oli 37 vuotias. Vai-
min harm aantum inen — tästä seuraa m onia asuu Seattlessa.
taasenkin.
V ajotaan täydelliseen a a t - ‘
T oin en
"onnettom uus”
tapahtui
teelliseen
individualism iin.
T ällöin Shaber L oggin g Co :n kämpällä, joi
ssa jokain en m uodostaa itselleen o- sa surm ansa sai Thom as Pierre, js t -
I lllllllllilllllllllllilih llllllllllllllllllllllll! iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin ii n in n ili!!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii H illllllllllllllllllllllllllllll lllilllllllilliil»
lllllllllllllllllllllIllIIIIIIIIIIIIIIIItlllllHIIII
sen tuotannon, kaikkien työn y h tei le jo u tu n u t teh täv ä on nyt jo aietta- T äydellisen y h teisk u n n astu ttam isen , ollisen yhteyden, jolla on k eskus ton huolehtim aan k o to laitoksen jo h
on teollisuuden korkein
tuomioii-
syyden hyväksi.”
va. Jo nyt on m uodostettava talou- s. o. k ap italistisen tuotantom uodon hallinto.
dosta.
tuin.
K ansallisen talon neuvostoa
Ju listu k sessa puhutaan sitten pi delliset arm eijak u n n at ja divisionat, korvaam isen so sialistisella tu o tan to
2) S aksa ja e ta a n teollisiin p iirei
4) Sam an tu o tan to alan pienten yleisen suunnitelm an mukaan ka>lt-
akkoin voim aan astu v asta, kansallis sekä myös niitten p ääesik u n n at.”
j muodolla, joka sisä ltä ä käskijävalti- hin, jo issa kussakin kaikki ne, jot riippum attom ien liikkeiden työneu tclee se tuoutantolajia ja määriä,
kokouksessa laad itu sta
tehdasneu-
Saksan oloja silm älläpitäen anne- j on päättym isen, voi vain työväen- ka o tta v a t o saa tu o ttam aan teolli v o stot yhdistyvät m aan tieteellisesti
raaka-aineitten hankintaa ja jakoa ja
vostolaista, jo ta san o taan vain ka taan sitten ju listu k sessa o h jeita sii-j luokka saav u ttaa.
suuteen. yhdistyvät.
paikallisiin tai piirineuvostoihin. Sa kaikkia teollisuutta koskevia kysy
pitalism ln
tu k em ista
h arrastav ien tä kuinka n ä itä kum ouksellisia neu
V a s ta te n sen te h tä v iä on neuvos-
3) T u o ttav at voim at luokitellaan m an teollisuusalan suurem pani liik m yksiä. Se voi nim ittää erikoisio-
•‘enem m istö”-sosialistien a ik aan saan vostoja olisi te h ta issa ja työpaikois to järjestelm ällä kaksi m uotoa, talo- teollisuusalan, kaupan, kuljetuksen keiden neuvostot voivat kuulua nii
m issioncja selvittäm ään sille kysy
nokseksi. Sen tark o tu k sen a on vain sa m uodostettava sekä kuinka pie udellm en ja p o liittinen.. Kumpaa- ja itsen äisten am m attiryhm ien m u hin.
,
m yksiä ja n ä itä komissionne ja voi
p im ittää työläisiä.
Ei k apitalistien nem m ät neuvostot olisi y h d istettäv ä kin täytyy k eh ittää teh taisiin ja am- kaan.
5)
P ienet
itse n ä ise t te h ta ilija t daan täy d en tää erikoisilla asiantun
h arjo ttam aa palkkatyöväen riistäm is suurem piin yhtym iin.
m attehin perustuvan v a a lijä rje ste l
4) T äm ä luokittelu k ä sittä ä seu- (itsety ö sk en telev ät
pikkuliikkeen Ujoilla.
Lopuksi san o taan :
tä ole sillä pienim m ässäkään m ää
män pohjalla.
Siksi täytyy kehit- ra a v at teollisuudet: 1) m aanviljelyk- h a rjo tta ja t.—T oim i ja m uut äm m ät
10) E delläluetellun neljäntoista te
rässä ra jo tettu .
neuvosto- tä ä ensiksi taloudellinen neuvosto
... •‘V
. a lla n k . u m o u k s e llis e n
,
.
sen, puntarhahoidon, karjatalouden, tiry h m ät, jo tk a eiv ät voi yhdistyä ollisuusalan kansalliset teoili uustieu-
“Luokkatletoinen
työväki on jo jä rje stelm ä n rakentam inen on toi-i jen jä rje stelm ä , jonka tulee valvoa m etsätalouden ja k a lastu k sen :
2) teollisuuksina.
v a litsev at
yhteisen v o s to t v a lits e v a t jä se n istä ä n edu.-t»-
kauan ym m ärtän y t täm än. Se on a- erotettava lähelsim m ässä vuorovai- ja o ttaa osaa tuotantoprosessin kon- kaivantoteollisuuden, ra u ta ja suo-
am m attineuvoston kunnassa, piirissä jä t kansalliseen talousneuvo- ’oon
se tta n u t hallituksen ‘n eu v o sto järjes kutuksessa
kum ouksellisten
poliit- trolliin a lopullisesti ottaa haltuunsa : lateöllisuuden ja tu rv eteo llisu u d en ; tai suuressa kaupungissa.
11) K ansallisten teoili uusne^e*-
telm ää’ v astaan vallankum oukselli tis te n k ö y h ä lis tö p u o lu e itte n kanssa. johdon vastuunalaisuus.
N ykyisenä 3) louhimo- ja rakennusteollisuuden:
6) Kunkin edelläm ainitun n e ljä n tojen edustus kansallisissa talou‘
sen neuvostojärjestelm än, joka haa- niin kuin n äitten k in osaltaan tulee vallankum ouksellisena aik an a ei ta-j 4m e ta llite o llis u u d e t; 5) kem ialliset
to ista
tuotantoalan
työneuvostot, neuvostoissa tulee olla -
raan tu u
k ap italistisen
tuotannon innostaa jäsen iään tarm okkaaseen a- män jä rje stö n toim intaa saa rajot- i te o llisu u d et: 6) kutomo- ja pukuteoL.
p aik alliset tai piirineuvostot ja am n äissä
teollisuuksissa t iskentele
kaikkiin osiin ja jonka avulla v aati putyohon
neuvostojen
pystyttäm i- ta a ah taisiin teknillisten teh täv äin lisu u d et; S) nahka-, keinotekoisnah- m attin eu v o sto t y h d istyvät kussakin
vien työläisten lukumääri! 3 verr»’-
mus työväen m äärääm is- ja kontrol- seksi.
R iippum attom an sosialidem o-i p u itteisiin ; sen täytyy k äsitellä po-j ka .ja k en k äteollisuudet; 9) puu-
teollisuuspiirissä m uodostam aan pii tuna.
lioikeudesta voidaan y h ten äisesti ja k ratian
Leipzigin
toim intaohjelm a i B ittis iä k y s y m y k s iä y h tä h y v in .
: ja k aiv erru steo llisu u d et; 10) ravinto-
12) K ansallinen
talousneuvo^
rin teollisuusneuvoston ja v alitsev at
suunnitelm anm ukaisesti
a jaa
läpi. v astaa tä tä v aatim usta, ja kysym ys; N iin pian kuin neuvostojen teoili- i aineteollisuudet; 11) pankki-, vakuu-
toim eenpanevan kom itean. P iirin te- m uodostuu edustajista, jo r ta on ?-
Täm ä vallankum ouksellinen neuvos ' on ny t
vain sen so v ellu ttam isesta 1 nen jä rje ste lm ä on p e ru stettu ja ke- tus- ja v aih to lalto k set; 12) kuljetus- oilisuusneuvosto valvoo ja rogulee- suuri lukum äärä
edellaiueueuu.
to järjestelm ä tulee myös sam anai , käytäntöön.
h itelty , on poliittisen muodon seu- la ito k set; 13) valtion, kunnallishal-
raa tu o tan to a p iirissä kansallisen te teollisuusaloista ja kuluttajani A-
kaisesti olem aan se ase, jolla koko
K aikki tulevat taloudelliset ja po- ra tta v a sitä. K unnes täm ä on suo- lintojen
v irk ailijain ja -työläisten ollisuusnenuvoston laatim ien ohjei je stö istä . Kansallisen taloumeavis
tuotantoprosessissa
m ukana
oleva ; liittise t ta iste lu t voivat ta p ah tu a voi- rite ttu , on poliittisia kysym yksiä kä _____
to im ialat; ja 14) riippum attom at am- den m ukaan.
P iirissä on piirineu- ton johto on tomissioneerion ka1--^
luokkatietoinen köyhälistö vallottaa to k k aasti vain vallankum ouksellisen sittelev äin kun n allisten työläisneu: m atit.
vosto
korkein
a sia in ra tk a isija sen sä. Jotka keskusneuvosto ninr
valtiollisen ja taloudellisen vallan. neuvostojen hiton, v allan k u m o u k sel-. vostojen väliaikainen m uoto säilyvä.
T y ö n jä rje s tä m in e n
piirin
tuotantoa
ja teo llisu u tta kos (K eskusneuvosto on p o liit’ ; - ‘ en ku>
Se on lopuksi oleva ehdottom asti i listen' teollisuusliittojen ja vallanku-
T ältä n äk ö k an n alta lähtien hyväk
i i N äissä teollisuuksissa rak en tu u kevissa kysym yksissä,
n allisten työläisneuvostojen ke?ku’
välttäm ätön järjestö , jonka pohjalla j m ouksellisten puolueitten ollessa lä sy tään teollisuusneuvostojen k e h it
työn jä rjestäm in en
ty ö n e u v o sto ista ; 7) K unkin teollisuuden piirin teoi- järjestö , josta on edellä mainittu
käsi- ja alvotyöläiset läheisim m ässä ■ heisimm&ssä taistelu y h tey d essä kes täm iseksi seu raa v at p eriaatteet.
kansalliseksi jä rje stö k si teo llisu u tta lisuusneuvosto valitsee e d u sta ja t sii-
13) . Piirien teollisuusneuvos" li»
yhteistyössä.
to te u tta v at so sialisti ken ään .”
<ekk
N euvostojärjestelm än taloudellinen varten.
tä teollisuudesta piirin talousneuvos- J a piirien talousneuvosta
sen tuotannon.
Taloudellinen neu
toim inta tulee tak aam aan itseh allin -j 2) K ussakin itse n ä ise ssä te h ta a s sa | toon. T ____
äm ä ________
neuvosto __________
ra tk a ise e ___
ta
____ r___ _____________
toL> -a
Neuvostojen perusmuoto.
i kansallisella
teollisuusneu
v o sto järjestelm ä on siten saatav a IL
u
teollisuuden, am m attialojen ja v alitaan työneuvosto, jossa korkeam-1 m än piirin teollisuusneuvostojen v ä I k a n sa lli» e U a ta lo u s n e u v o -tolia o n *
säyksenä ja laajennuksena poliitti hm A llaolevassa
niuA- , ‘ 6“
SUUnniteb; k u ljetu k sen kaikille haaroille. J ä r - • paa (v astu u n alaisem paa) työtä teko- Haet kysym ykset; tuotan n o lliset j a ! X
X e is e s ti re x-KU* ’
sesta n eu v o sto järjestelm ästä.
On { lun n eu v o sto järjestelm än perusm ue- Jeston p e ru stan a on työpaja, teoili- Tät Ja ty ö läiset o v a t e d u ste ttu in a talo u d elliset kysym ykset, jo ita voi- tieteellisiä apulaisia, m u u n ii*
senälkeen taloudellisten ja poliittis to.
sen eläm än pienin yhteiskunnallinen ryhm inä.
Työneuvosto huolehtii ja daan k ä sitellä vain siinä piirissä
lu kum äärä ei saa olla suurempi io®
ten neuvostojen te h täv än ä alitu ises
K apitalistinen tuotanto, p u h ta a s ti' tuotantoyksikkö.
. i ’-uTw>rais<*^
S ellaisissa fyöpa- j reguleeraa. yhdessä laitoksen johdon ra tk a ise e m yöskin piirin talousneu-
neljäsosa jäsenistön air.upv!®-»-
sa yh teisto im in n assa
säännöstellä m uodollinen d em okratia ja v v altio
ir joiM a van ta a n työläisten ed u stajat, kanssa, laitoksen kaikkia astoita.
.i.-n v v .r
vosto.
tuotantoa ja kulu tu sta sekä o ttaa k a ra lta ovat kykenem ättöm iä uudel- Täm ä n en v o sto järjestö k ä sittä ä kaik-, 3 ) Milloin laitos k ä sittä ä useam | 8) K unkin teollisuuden piirin te lukum äärästä.
14) K aikissa kansallifen talo«8
h altu u n sa sosialistisen yhteiskunnan
la ?
“ k " ? » 1“ *“
“ kansan ty ö tä te k ev ä t voimat. N ais pto työpajoja u i itsen äisiä osia. olllsuusneuvosto valitsee jäse n istä än neuvoston Ja keskus neuvoit 00^ k»
^
hallinto ja poliittinen toim inta.
S“ ja
’ tä “ euvostois,a tulee k eh itty m ään välttäen tyopejenenvosto kuhunkin ’ e d u sta ja t kansalliseen teollisuusneu-
m issioneerien välisissä r i i t a •
“ Täm ä suuri,
m ailm anhistorialft
v
t yk ‘eIBkuntära*ien k esk u sjärjestö , joka k ä sittä ä kansan työpajaan.
N äm ä neuvostot y h d is-! vostoon. jo n k a kunkin piirin
teoili , sissä on keskusneuvoctolla °P
.
_
nen. k ap italistisen m ailm an rik o k se’- n eita. T
Tähän
tv
VrvVrx
.-st-zs. teollisuuseläm än .
-
. . . .
..
ähän f ta «TV
rk o Af ta n k se e n a on
koko V
koko
ty
v
a
t
y
leisessä
työneuvostossa,
joka J suusryhm än e d u sta ja t m uodostavat, i nen päätösvalta,
lisen vararik o n k a m u koyhälistöl- työväestön . voim a
v älttäm ätö n tä.
1) S aksan ta sa v a lta m uodostaa te v alitsee jä se n istä ä n vaivojaneuvos- i 9) K ansallinen teollisuusneuvosta
0 atk )