Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Feb. 4, 1920)
2 KESKIVIIKKONA, HELMIK. 4 P.—WED., FEBRUARY 4 TOVERI (T H E C O M R A D E ) T h e organ o f the Finnish w orkers in the W estern States. T h e o n ly Finnish D aily in the W est. P ublished D aily, e x c ep t Sunday, at A storia, O regon, by the W estern W ork m en ’s Publishing S ociety. JO H N VÄLIM ÄKI, Editor & M anager O ffice Seventh and C om m ercial St., O p posite P ost O ffice. TELEPH O NE — O ffice 3 6 5 ; Editorial D ep ’t 8 3 2 . E ntered as secon d -class m ail m atter July 18, 1912, at th e P ost O ffice at A storia, O regon , und er the A c t of M arch 3, 1879. Iäisille, joiden rin taan u p o te ttu jo tk a tieto isesti taistelevat val jen pistim ien tu o ttam ia v auri lankum ouksellisten työväenjär Ahdasmielisyyden oita noilla rahoilla p itäisi m ak jestö jen rakentam iseksi. Tu huippu saa. N äin heille .sanotaan: hansia sosialisteja, kommunis- N ähdessäni T overin n :o 24:ssä “Y lläolevasta selvinnee, ettei te ja ja i. w. w .-läisiä on van- heitä rahojaan hukkaan se, jo- kilassa, toisia karkotetaan maas- A storian osaston päätöksen, koski ka hankkii itselleen valtion pal- ta ja paljon suurem pi m äärä on en Eli Sulkasen lännen p u h u ja m a t kinto-obligatsioneja. K unkin o- lakkaam attom an jahdin alaise- kaa, m uistui m ieleeni se niin sanot tu en tin en m ailm ankatsom us. T ä s ma etu jo vaatii n iitä ostamaan, na ulkopuolella vankilain. M utta niiden ostam inen on Kovimman kohtalon alaiseksi tä k atso m u k sesta on kylläkin puhut m yöskin isänm aallinen velvolli- kaikista näistä on lännelläpäin tu ja k irjo tettu k in viime vuosina, suus, jonka täy ttäm isellä a v u s-' jo u tu n u t I. W . W . Sen tunne- kuinka m uka visseillä p aikkakunnil tetaan valtio ta rahallisessa suh- tu t jäsenet ovat tosiaankin lain la v allitsev at v issin laiset k a tsa n to teessä ja siten edistetään maam ulkopuolella. H eille saa näkö- tavat. En tied ä paljonko ylläm aini me talo u d ellista riip p u m atto - jään tehdä persoonallistakin vä- tu ssa v ä itte essä lienee to tta, m u tta m uutta. O bligatsioneja m erk it kivaltaa ja v ääry y ttä niin pal kuitenkin A storian osaston päätös semällä m yöskin osoitetaan luot jon kuin haluaa ja kaikki an v iittaa jo ten k in sinnepäin. Täytyy tosiaankin ihm etellä sitä tam usta valtiotam m e kohtaan, netaan anteeksi jos vaan vää- ah d asm aisu u tta m ikä vallitsee jois ja jos m erkitsem inen tap ah tu u ryyden u h rik si jo u tu n u t on sakin o sasto issa joihin henkilöihin innostuksella laajoissa piireissä, tu n n e ttu tu plajuulainen. Irto - on se m yöskin omiaan k iin n it laisuustuom io 30—60 tai 90 päi nähden jo tk a u sk altav at olla jo ssa täm ään puoleensa ulkom aalais vää on aivan tavallinen siihen kin a sia ssa eri m ielipidettä. N äyt tenkin huom iota ja herättäm ään kuuluvalle m etsätyöläiselle kun tää siltä, e ttä A storian osaston p ää heissäkin luottam usta maamme hänet tavataan kaupungissa ja töksen m ukaan (koska siinä vielä talo u d ellista tilaa kohtaan. Mi- johtavat tie ty sti asetetaan syyt- k eh o tetaan toisiakin lännen o sasto ja kä m erk ity s V iim eksim ainitulla teeseen viheliäisyydestään tun- yhtym ään heidän p äätö k seen sä) m ei seikalla on, se lienee kaikille n ettu jen syndikalistilakien pe- dän p itäisi o lla jo itak in vissejä lah selvillä.” rusteella. H aaleja ryöstetään kolaisia, kuten esim. laestadiolaiset, Se on siis isänm aallinen v e i-1 ja om aisuus hävitetään ja kaik- s. o. olla uskovaisia. Me em m e sai- vollisuuskin vielä tuo lo tteri- ki tehdään lain ja oikeuden ni- si esittaa ollenkaan erilaisia m ieli lappujen ostam inen. Ja kun messä. O n sanottu, että I. W piteitä, vaan ne p itää olla ehdotto tu o lla h u ijau k sella saadaan sit- W :n h isto ria on verellä kirjo- m asti p a te n tte e ra ttu ja vissinlaisten ten suuri summa rahaa kokoon i te ttu ja siinä lauseessa on jo- dogmien m uodossa ennenkuin n iistä osotetaan sitä ulkom aille to - k a in e n sana totta, ainakin m itä saa puhua tai kirjotella. Sikäli kuin alle k irjo tta n u t ym m är distukseksi siitä m iten Suomen länteen tulee. K ärsineet he o- työväki lu o ttaa hallitukseensa, vat n iin paljon, että jos kärsi- tä ä so sialistista liik että, se ei suin kaan ole niin suppeisiin kaavoihin P arem m illa keinoilla ei tie- m inen ed elly ttäisi asian voitta- puettu, etteik ö siinä olisi varaa, tai tenkään ole lu o ttam u sta sa a ta -! m istä, pitäisi tup laju u n , aina- tila isu u tta e sittä ä erilaisiak in m ie vissa. kin lännellä, olla valtavim m an lip iteitä v issin laisissa kysym yksissä. työväenjärjestön. M utta m art Jos niin on laita, e ttä m eidän p itää K A S V A A S E Y H Ä T I. ty y riu s ei aina tu o ta voittoa, O hion valtion sosialistipuolu- eivätkä uhraukset tuloksia, el- *U°,a sosial‘stlsen toim innan vissill een sihteeri ilm ottaa, että puo- leivät m uut suhteet ole s ihen lalsiin1 . ^ tte,slln a\ ehdottomasti lueessa siellä on jo kaksituhat- m yötävaikuttam assa. vissi m aiselle m enettelytavalle, niin ta jäsentä ja uusia tulee yhtenä T ........................... , 8illoin se ta rk o tta a kasien sitom ista. virtana. V iim eaikoina on puo- J . a ta ™a vainoam inen ja tk u u Toisin sanoen, m eidän pitäisi mene- lu e e s e e n v h t v n v t m m H a m il- y ha> Vlime päivien u u tiset o - teliä aina niiden vanhojen dogmien tö n in o sa sto ^ jo k a on ^ k s i X - t kertoneet m iten useita m et- 'napaan slltä huo.imatta, että ,1 - No. 29 sen toim innan kannalla, vaikka jyr- kem m ässäkin m uodossa, niin te ei suinkaan, kuten a sto rialaise t sen nä kevät, ole vahingoksi työväenliik Reelle. P äinvastoin sellainen arvos telu m itä m ain ittu henkilökin on a r vostellut, on terv etu llu tta. Meidän ei pidä m issään tap auksessa vaipua lahkolaisuuteen, vaan a n ta a tilaisuus erilaisillek in m ielipiteille, niin kauan kuin ne eiv ät ole v ie ra ita so sialisti selle liikkeelle. A storiau o ta slo kyllä kuvittelee, e ttä m ain ittu hen- ktlö ed u staa v ieraita ain ek sia sosia listiselle liikkeelle, m u tta eikönän te m ahda olla jo tak in sukua sille mall- m an k ats------Ie, e il’ i te rv e ttä järkeä. Toveruudella, Seinäkarttoja John Sjöluiid. vielä saatavana helmikuun ajan! » K A S V A N E E N kysynnän tähden ja toivolla, että jokainen To verin lu k ija olisi tilaisuudessa saamaan itselleen uuden Keskt- E uropan ja Suomen kartan, mikä pitäisi olla joka talon seinällä, olemme tilanneet uuden painoksen sanotusta kartasta, joten sitä saa jokainen en tisillä ehdoilla vielä täm än kuun ajan. R IE N T Ä K Ä Ä siis hankkim aan uusia tilauksia Toverille ja verittarelle, ettei tarvitse tulevaisuudessa ju o sta naapuriinne somaan m istä kulkee uusien E uropan valtakuntien rajat, jo u d u tte niistä väittelem ään kylänm iestenne kanssa, jotka vahvistaneet k irjatieto jaan m yöskin karttatiedoilla. To- kat kun ovat Y lläolevaan täytyy huom auttaa e t T IL A A JA T , jotka eivät vielä ole saaneet karttaa, saavat sen tei kysym yksessä olevan puhujan parin viikon kuluttua, sillä uusi painos kartasta saapui? silloin arvostelem inen ole suinkaan m a ista ja k artat sen jälkeen lähetetään siinä järjestyksessä kuin tilauk “H Y V Ä K A S V A T T A A n u t a sto rialaiste n ahdasm ielisyyttä, set ovat tänne saapuneet. H Y V Ä Ä ". sentäliden e ttä Sulkasen eläm ä sil U U S I P A IN O S on siksi suuri, että k artat eivät lopu kesken. Tacom an ty ö läiset ovat lu k e lä a jalla k un hän on Julkisessa toi neet S eattle U nion R ecortia T O V E R IN L E V IT Y SO SA ST O . m innassa ollut m ukana, on kulunut isomman aikaa. N yt on T aco enim m äkseen sosialistipuolueen vas man unioiden k eskusliiton ko tustam iseen, m uodossa tai toisessa. sa tulee kum pasenkin luokan voi ehdottom asti kysym yk kouksissa p ää tetty perustaa T a O ltuaan vähän aikaa Työni 'ohessa m asu h teet seen sillä voim a tulee*aina olem aani coinaan oma ty ö läisten päivä m eni hän oppi-isänsä R issasen ''ko- lehti. O suuksia siihen on jo n ik a u p an ” m atk assa radikaalien m u m ä ärää jä n ä niinkuin se aina on ol m yöty yli kolmen tuhannen dol kaan 1914, joutui sy rjään « k .Itu kun lutkin. K apitalistiluokän tah o lta on j larin arvosta ja osakepääom aksi ei y m m ärtän y t n o u d attaa buttölais- pantu p a rh a a t tuom arit Ja lakimie- j ju listetaan täten toimeenkyke- on asetettu $50,000. N ykyises ta ta k tiik k a a ja sitte n alkoi tehdä het liikkeelle joiden ta k an a on koko i nevien henkilöiden haettavaksi. tä viikkolehdestä (T h e Labor ta a s tu tta v u u tta sosialistien kanssa. yhdistynyt k apitalistinen 'volm&ty- V aatim uksina m ainittakoon, et R aivaaja on toim itettava A dvocate) aijotaan tuo päivä P äästy ään tak asin puolueen palve in e is to ; työläisten tah o lta of^ole Voi tä : Sosialistipuolueen leh ti perustaa. L ehdellä tu lisi lukseen alkoi hän h eti kuu v i h i n tu panna liikkeelle m in k ä ä n la is ta , A m erikan ohjelm an, sääntöjen ja päätök luokkavoim aa sen tähden e ttä työvä- olemaan sam allainen ohjelm a k ään tuli tila isu u tta uudelleen tou sien m ukaisesti. Suomalaista kuin U nion R ecordillakin on. h u ta suom alaisia o sastoja puolueesta e sto ei ole liitty n y t yhteen kuten I koskevissa Työ- , S o sialistijärjestöä H yvä olisi että homma to te u eroon, aivan sam oin kuin v. 1914 kapitalistiluokka on tehnyt. asioissa on noudatettava maini Iäisillä on yksi eli korkeintaan kak tuisi. m utta olisi suotavaa jälkeenkin. tun järjestö n päätöksiä. H aki Täm ä to d istaa e tte ' h ä n estä ole si a sia n a ja ja a m u tta ei m itään voi etteivät tacom alaiset perustaisi tu llu t puolueen arv o stelijaa Jonkun m aa niiden tak an a Ja siitä johtuu- ■ jain on tä y ty n y t kuulua Ameri lehteänsä liian aikaseen, liian Sosialistipuolueeseen vä äsk ettäin puolueessa tapahtuneen kin se e ttä näiden sy y tetty jen työ kan pienillä varoilla ja kysynnällä, hintäin 2 vuotta ja täytyy haki erim ielisyyden tähden. H änen m ie iäisten tuom iot voidaan a rv a ta edel ettei hyvästä y rity k se stä taas jain tu n tea A m erikan työväen lip iteen sä n ä y ttä v ä t olevan niin Jyr täpäin. tu lisi painajaista, kuten niin ¿Sanomalehdistö joka lihoo kapi- liik että sekä om ata välttävä eng k ä sti "m arx ilaisia” e ttä v etäv ät h än usein tahtoo käydä A m erikan V alinta toi tä lak k aa m a tta pois sosiallstipuolu- tälistiluokan m aaperässä, sen te h tä lanninkielentaito. ty öläisten sanom alehtipuuhille, aina m itetaan kustannusyhtiön vuo rim pia valtiossa ia joka on oi- Samiehla Ja hillenkatvajiakin o n ! tetokunnalltnen eläm ä m uuttuu eesta. O ikeuden näihin m ielipitei vänä on palvella vallitsevaa jä rje s varsinkin p äiv äleh tiy rity k sille. sikäli kuin kehitys tekee työtään. sikokouksessa. H akem ukset lä lut erossa kaikista ryhm istä sit- ' r? ‘ettu 7 ° sta alnoa5'a a n sen siin A storian osastokin epäilem ättä ty stä m uovailem alla yleistä m ielipi S U O M E N H A L L I T U S V I ten radikaalirähjäyksen alk am i-| !al?.c!etn ’ etta Tovat, an,tanee* ra ‘ Jokainen uusi päivä eli uusi a ja n ja k hänelle sallii, m u tta sosialistipuolu- d että sille edulliseksi, tekee taaskin hetettävä sisälle ennen helmik. sen J 7 hallista apua I. W . W :n oikeus- so tuo uusia yh teisk u n n allisia muo een osastona se ei suvaitsevaisuu teh täv än sä m ainiosti. P a rh a a t ky 14 p. osotteella: R A L L IS E N A P E L IT O I- M 1 K U N T A N A . _______ E nnen hajoam ista oli O hion i u tu ille - E i saisi avustaa heitä toja, ain a m u u ttu n eessa muodossa, denkaan nim essä näe puolueelleen n än sä se on pannutkin liikkeelle. R A I V A A J A N J O H T O K U N T A ja m eidän, ollaksem m e aina aik am K orjatakseen valtion k u rjaa valtio yksi parhaim m in järjes- ? " a a , . saamaan, puolustusta ä i me tasolla, on n iitä seu ratta v a , rnuu- edulliseksi p alk ata h ä n tä selittäm ään K errotaan p alstam äärin kuinka toi keusla,tokslssakaan- T aa n tu ’ Fitchburg, Mass. muille oppeja jo tk a jokaisen v a sta se t n äistä sy y tety istä ovat niin pu B o x 468, rah allista asemaa, m ikä jo h tu u ty n e itä v altio ita puolueessa ja mus on siis jo h y ljän n y t s e n -! ten joudum m e ennakkoluuloisuuteen. tuulen tullen v aativ at eroam aan puo naisia e ttä hiukset ja p artakin on to v erit vakuuttavat, suojeluskun tain ja m uiden sel sikäläiset kin periaatteen, m ikä sisältyy V iim eaikain su u re t yh teisk u n n alli punanen — m iten pirullisesti ne pu laisten “suojelem isesta” on että he ennen pitkää vakaavat sen itse tunnustam iin lakeihin, \ set tap ah tu m at, varsinkin Europan lueesta. M uuten on ju tu s ta ta rp e eto n ta e- huessaan m ulkoilevat lakia ja oike Suomen h allitu s a lo tta n u t lot- entisen asemansa, sillä su u ret r i’ Se" ' n ä ä puhua, sillä hän on m yöhemmin utta silm iin, y. m. joka kuuluu asi terip elin , jo ta enää nykyaikoi- jo u k o t jäsenistöstä, jo tk a lähti- ' t,a k' tään ei ° le e ttä u seassak in m aassa on jouduttu "" ilm ottanut ei voivansa lähteä tänne. aan työläisistä puhuttaessa. na h arjo ttav at ainoastaan sel vät kom m unistien kanssa juok- kokselltsena ennen kuin hänet — ta rk ista m aa n so sialistisen liikkeen V aikka ei tähän syytösjuttuun ole ilm otetaan täten h aettav ak si.— vaikka arvostelu laiset h allitu k set joiden luotto semaan sateenkaaren n äk yjen on ’ uoml’’u ' e ttä jo aisen pitää m en ettely tap o ja ja seu rau k sen a on Sanom m e täm än on ty y ste n m uuten lo p p u n u t ja 'p e rä ssä , ovat huom anneet ereh- ?aa ,a PLl.° u.ee Ja C, , e.n ollut vanhojen hylkääm inen ja uu onkin k o h d istettu A storian Klupille. sisälly tetty ja m uodollisesti sy y t H ak ijalta vaaditaan, että hän on on sillä olimme kokouksessa kun tuo teeseen a se te ttu kun joitakin kym vähintäin vuoden kuulunut so jo tk a m uutenkin ovat vaan ta-ydyksensä ja palaavat takasin j “ ö u ÖtseUä “ a r o jö ’ haÖkk/a sien tilalle ottam inen. Ne eiv ät s päätös tehtiin, kuulim m e peru stelu t m eniä työläisiä niin todellisuudessa sialistipuolueeseen ja omaa suo vallisia fatistisia kämplärihalli-1 puolueeseen, _ puolustusta, on valtion om ista ole Poikenneet pois M arxilaisuu ja olemme täy d ellisesti Klupin kans se koskee koko työväenluokkaa vaik men- ja englanninkielen taidon. tuksia “nauttien eläm ästä m il S E K IN O IK E U S T A H D O T - varoistaan palkattava syytetylle desta- vaan Päinvastoin o tta n e et kiin sa y h täm ieltä m ainitun päätöksen ka syytetyt ovatkin 1. W. W :Iäisiä, H akem ukset palkkavaatim uksen loin se hym y ilee”, kuten esim teäm m älle M arxilaisen toim innan. niin sittek in siinä hahniopiirteis- ohella on jätettävä helm ikuun puolustaja. T Ä IS IIN R IIS T Ä Ä . suhteen. — Toini. alati vaihtuvat E telä-A m erikan Mitä tulee m ainittuu Eli Sulkasen sään ra tk a sta a n koko työväen koh 28 p :n mennessä osotteella: valtioiden h allitu k set. Taka-aikoina, jolloin maailma K aikki oikeuskäsitykset lyö viim eaikaiseen toim intaan, niin si taloa. Miksi siis työväestö ei asetu L o tte rilip u illa aijotaan k erä ei vielä o llu t sellainen m iksi se dään nurkkaan kun on kysy käli kun alle k irjo tta n u t on seu ran JO H TO K U N TA , näiden syytettyjen taak se luokkana tä valtion kassaan 75 m iljoonaa sittem m in on m u u ttu n u t, luim m yksessä täm än vainotun ty ö nu t hänen k irjo tu k siaan ja niitä koska se tavallaan heitä kaikkia kos B o x 99, A storia, Ore. L u o k k a in v ä lis tä ta is te lu a . Sano-' m arkkaa. Y k sity islip u n h in ta me kauhistuen kertom uksia V e väen järjestö n jäsenten puolus arv o stelu ja n iiltä paikoin m issä hän kee, tu lee m u istaa e ttei n ä itä 36 na on 50 m arkkaa. Kun tämä näjän vallankum ouksellisten tam inen. P orvaristo ei näytä on puhunut ta i luennoinut, niin ne m alehdistöllä on täällä nykyään hu Tacom assa sy y tetty ä sy y tetä mis A storiassa, Ore., tammik. 29 ensim äinen 75 m iljoonan painos kohtalosta N ikolai V erisen pyö ollenkaan huomaavan, että se eivät suinkaan ole o lleet epä-marxi- p aisat ajat, oikein m akian leivän tään m uusta p ah an teo sta kun laki- p:nä, 1920. — Johtokunta. on saatu m yytyä aijotaan tie velien käsissä. Ja jokaisen maan tällä m enettelyllään ju u ri vah- laisia. P äinvastoin hän on selosta- päivät. N yt ¿ei ole ollut p u u tetta vastaiseen järjestö ö n kuulum isesta ty sti laittaa toinen painos, sil ihm iset yleensä lo h d u tteliv at it- vistaa sitä m itä se sanoo tah- j nu t puheissaan ja kirjot uksissaan kertom isen a ih eista ; onhan täällä joka jä rje stö on teh ty lakivastaisek- lä m yyntipuhvissa, joka ilmo- seään sillä, että “ei toki tuol- tovansa heikentää. M inkä e- ehdottom asti m arx ilaista suuntaa, nyt ollut niiden kauan vainottujen si pitkän olem assaolonsa jälkeen sen tuisuuksia, se ta k aa heille joltisen tuksena ju lk astaan kaikissa ty ö laista tapahdu m uualla kuin Ve- nempi se tu p laju u laisia vaino- jos kohtakin sen jy rk im p ää puolta. I. W. W : Iäisten o ikeusjuttu käyn tähden e ttä se alkoi k o sk ettaa puti- kin toim eentulon s. t. s. etuoikeuden työhön. Meille myöskin selviää se väen lehdissäkin, sanotaan, että näjällä.” M utta Y hdysvalloissa, tessaan polkee omia lakejaan ja M utta tä ssä ei suinkaan ole mi n issä jo tk a vuosia kestäneen a jo ja h tavaraparoonlen rahapusseja. Minä “lip u lla voi saada voiton m yö tässä masasa, johon m iljoonat h y v äksyttyjä käsityksiä, sen e- tään pahaa jos sitä e sitetä ä n jyr din ja m onien vaikeuksien p erästä en y ritä v ä ittä ä e ttä tällä tavalla e ttä itäm ät eri Järjestö t ja ryhmät hem m istä lainoista ellei nyt tä l ovat tu lleet toivossa löytää tää)- nempi se repii peru steita oman kem m ässäkin m uodossa, sillä nykyi o n n istu ttiin saam aan satim een ja järjesty m in en olisi p a ten tee ra tu sti eivät halua liitty ä yhteen toisten lä kertaa sa ttu isi voittam aan lä p o liittisen vapauden, täällä valtansa alta, rikkom alla ihmi- nen aika ju u ri sitä vaatii. Jos em- sy ytteeseen m u tta jonka toim enpi parhain ja oikea, m u tta m inä ta h to i ryhm ien kanssa ennenkuin kapitaii- kaan.“ V oittonum eroita on täs alkaa olla aivan yhtä julm a ki- sistä sen luottam uksen lakiin ■ nte k erran a sto rialaiste n m ielestä teen onnistum iseksi oltiin p ak o tettu sin saada ym m ärretyksi e ttä järjes- tlsen jä rjestelm än taloudellinen ke sä lo tterissa sitten su u ri mää dutus, yhtä laajalle menevä ra- ja oikeuteen, jo ta se sanoo ta h - 1 halua sellaisia puhujia tän n e lännel- ja laatim aan uusia la k eja ja — le- tym isoikeudesta tä ssä yksinom aan hitys heidät p a k o tta a tekem ään ja rä, ollen korkein 300,000. K u u dikaalien vaino ja ahdistus tovansa täm än kautta opettaa, Ie» jo tk a k y k en ev ät ehdottom asti giooneja. K apitallstiluokalle ei kui onkin kysym ys eikä m istään m uusta. siis näin ollen vaikkakin työväen luokan olosuhteet kärjistym istäai; den vuoden k u lu ttu a lunastaa käynnissä -----: kuin oli aikoinaan Jos se jä ttä isi tu p laju u n rau- selostam aan työväen liikkeen jyr- tenkaan ole m ikään m ahdotonta sil kärjisty v ät, o tta a se silti ftärcttömai Kun me koetam m e tehdä itse l h allitu s kaikki lo tte rila p u t ta- V enäjällä. K aikki radikaaliset haan, antaisi sille samat oikeu- kim piä suuntia, niin silloin on Pa loin kun kyseessä on sen om at luok kasin 60 m arkan hinnasta, jos ainekset jo tk a vähänkään tais- det kuin on gom persilaisillakin ras* etta saadaan joku “ N iskanen" kaedut. N iinpä tä ssä k in asiassa on lemme selväksi m iksi ei työväestö pitkän ajan vielä ennenkuin n. k n im ittäin sattu u silloin sellais- televat porvaristoa vastaan, saa- järjestö illä, olisi se teh n y t p a l - elikä voitaisiin m ennä vieläkin pi- kaikki e ste e t v o itettu ja sy ytettyjen liity yhteen yhdeksi järjestö k si ja työväenluokan kerm ak erro s haluaa ta h allitu sta olemaan joka ottaa vat täällä raivokkaan porvaria- jon enempi itsensä turvaam i- > temm&lle ja tila ta vaikkapa vain asian k äsittely lu istaa kuten ra s kokonaisuudeksi ja m inkätähden se liittyä pohjim m aisten kerrosten kan vuosikym m eniä kestäneen herätys- sa y h teen ; se ei voi tapahtua ennen n iitä lunastaakseen. M utta hu- ton koirat kim ppuunsa. M utta seksi kuin m itä se nykyisellä laestadiolainen PaPPi- — No» ni?n> vattu. Täm ä on luokkain v ä listä ta iste työn jälkeen yhä nukkuu niin me kuin he o v a t kaikki etuisuuksen*.«. vittavaa on lukea m illä tavalla arm ottom ia ovat ne hyökkäyk- m enettelyllään tekee. M utta ’ jääköön leikki sikseen. lua. K ysym yksessä on kum paisenkin huom aam m e e ttä eri jä rje stö illä ja jo ita he tä n ä päivänä kontrollee-aa- h allitu s näitä ty ö läisillek in ^siel- set ja jah d it m itä porvaristo on kenen herra tahtoo hukuttaa, N iinkuuan kun puhuja tai kirjoVa- lä kauppaa, n iille sam oille työ- kohdistanut niihin aineksiin, sen hän lyö sokeudella. ->a Ilk k u u työväestön p arlam en ttaari- luokan edut ja n ä itä e tu ja ratk aistes- ryhm illä on siitä n u k k u m ise lta e- vat ja h allitsevat, m enettäneet, en- Raivaajan vastaavan toimittajan toimi Toverittaren toimitta jan toimi Tacoma, Wash. HH iu iu i n i H i m ii ii ii n m m HHiiH iu m iH i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i r i i i TvÖväpnlUhe j P T f ftl/I fC C /l * A m m a tillin e n liik e Itävallassa. Joulukuun ensim äisellä viikolla ko koontui W ienissä itavallan am m at tiy h d isty sten kongressi. Kuusi vuot ta oli täten tullut kuluneeksi siitä, lu viim einen itäv altalain en am niat- R iu iis ty s k o n g re s s i pidettiin. Nämä -W odet m erk itsiv ät Europalle m itä ▼aliavimman historiallisen kehityk sen ja sy vällekäyvien yhteisk u n n al listen m ullistusten aik ak au tta. Ne ovat perinpohjin m u u ttan eet e rit täin k in itävallan työväenluokan luok k ataistelu n su h teita. Itäv alta oli kuusi vuolta sitte n valtiom uodostu- ma. joka yhdisti yhteen seitsem än kansaa. A m m attiyhdistyksetkin oli vat sen tak ia in tern atsio n alisia. Nii hin kuului saksalaisia, tshekko-slo vakkeja, p m la la isia. italialaisia, uk ra in a laisia ja k ro aatteja. M utta tä s sä luonnottom assa valt iomuodostu m assa, jonka väkivalta oli luonut ja koossapitänyt, löytyvät vastak o h tai suudet rikkoivat m yöskin työväen jä rje stö je n yhtenäisyyden. K ansal lise t eristäytym ispyrkim yk^et tu li vat a m m a ttiy h d isty k sissäk in yhä sel vem m in näkyviin ja joh tiv at lopulta y h te n äiste n jä rje stö je n hajoaa»?« 'en. Itävallan in te m a tio n a listen am m atti jä rje stö je n hajoam inen oli ensim äi nen m erkityksellinen vaihe Itävallan valtio-olemuksen h a jo a m isp rx e s sis sa. Viime vuoden lokakuun kumous h ä v itti kuusi vuosisataa vanhan m o n a rk ia n ja loi tilaile joukou uusia itse n äisiä kansallisuusvaltioita. Jä- lelle jä i vaan soukka alpptutu aa kais- i t i ii ii i n m i i ii ii it i ii ii im i ii t r t n f a h ii m i i ii iiiiiiiiiiiiiiiiT H im iu iiT iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii i ii ii ii i ii ii ii iiiiiiiiiiu iiiiiiin iiiiix iiiiiit h i» ! u t u r ii ii i t iiiiiiiit iiiiiiiiiiiiiiir iiiiiiiif h u k ' i la ’e e n tistä Itäv altaa. S uuret sak- päässä a g ra aritalo u tta ja jonka te- Böömin ja Slesian hiili- ja ntalmi- ka-asteikon k ä y tän tö ö n o ttam ista po h salaiset teollisuusalueet Sudeteilla, I ollinen tu o tan to on sodan takia mi- 1 k en tät, Tsekko S lovakian laai- ja dittiin ko n g ressissa niin ollen pe Joulukuun alkupäivi Tyroolin ja K ärntin saksalaisen a- tä vaikeim m in jä rk y te tty , on näin i porsliiniteollisuusalueet sekä Galizi- ru steellisesti. sutusalueen eteläo sat joutuivat liit- m ahtava am m atillinen liike, to d istaa an nafta- ja suolakaivokset. Jälelle nä pidetty am m attikongressi alotti- tolaisim perialism in renklvaltioiden jo, e ttä Itävallan työväenlirvkka kuu- jäiv ät vain W ienin m etalli jalostua- ja kin tä te n uuden ja m erkitukselllscn käsiin. Saksalais-itävaltalaisten a m -} luu In tern atio n alessa edistyneim pien puuteollisuusalueet, W ienin ja Etelä- kehitysjakson saksalais-itävaltalaisen Itävallan koruteollisuusalueet sekä työväenliikkeen historiassa. m attiy h d isty sten v aik u tu salaa su- ja valistuneim pien joukkoon. p istettiin siten St. G erm ainin rau- K aksi m erk ity k sellistä kuluneen i Y lä-Stelerm arkin suurteollisuusalu- Ita lia n p o liittin e n tila n n e . hansopim uksella tav atto m asti. S iitä vuoden tap ah tu m aa kuvastaa hyvin ' eet. A m m attiyhdistysten 662,S41 jä- Viime v aaleissa saav u tti kaksi sfvs- • am m attiyhdistysten sisäistä kokoon- sen e stä lankeaa kokonaista 377,806 huolim atta kasvoi am m attiyhdistys- ten voima tavalla, joka työväenliik panoa: naisten ja virkam iesten val- (57 p ro sen ttia) W ienin osalle ja puoluetta valtavan m enestyksen: so 127.27S (19 p ro sen ttia) Etelä- sialid em o k raatit ja katoolilainen kan keen h isto riassa etsii v e rtaistaan , ta v a liittym inen am m attijärjestö ih in . vain V. 1913 kuului am m attiyhdistyksiin Sotatalous on nim ittäin erikoisesti Itävallan osalle. W ienin ja Etelä- sanpuolue. N äillä kahdella puolueel vanhassa Itäv allassa 415.195 jäsentä, kohottanut naistyön arvoa ja p ro le -: Itävallan ty ö läiset m uodostavat yh- la vain oli säännölliset- jä rje stö n sä Sodan h ävittävien v aikutusten joh- tariso in u t keskiluokan, johonka in s i-1 teen sä 76 p ro sen ttia am m attiyhdis- ja voivat senvuQksi k ä y ttä ä hyväk dosta aleni jä se n m ä ärä vuonna 1916 nöorit, pankki- ja vak u u tu sv irk ailijat, ’ ty sten jäse n m ä ärästä . N äissä seu- seen u u tta v aalilakia suhteellisin© 166.937:ään. T äm änvuotinen itäval- tek n illiset ja kauppavirkailijat s e k ä ! duissa asu v atk in Itävallan luokka- \aalitap o in een . Nämä kaksi puoluetta m uodostavat talakieii am m attiy h d isty sk o n g ressi julkisten virastojen v irkam iehet kuu- tietoisim m at ja järje sty n ein im ät työ- lav allaan v astu stu sryhm an oikeaan edusti 700.000 jäsen tä, siis ru n sa asti luvat. N aiset, jo tk a v. 1913 muodos ; Iäiset. ja vasem paan, m u tta kuittiakin on puolta enem m än kuin viim einen kon- tivat vain kym m enennen osan a m -! Näin suurenm oisesti k eh itty n y t hyvin m ahdollista, e ttä heidän ä ä gressi v. 1913 vanhassa Itävallassa, m attiyhdistysten Jäsenistöstä, miu. ! am m atillinen liike on viim eaikoina Joulukuun 31 päivänä 191S kuului d o stav at nyt neljännen o«an. Yir- h u o m attav asti v aik u ttan u t m yöskin n en sä joissakin tilaisuuksissa yhty Saksalais-ltävallan valtioalueen am- kam iehet, jo tk a aiem m in olivat am- Itävallan valtiollisten ja yhteiskun- vät ja tu o tta v a t h attitukselie lu u r ia Luottamuslauseesta ää m attiyhdistyksiin vain 295.147 jäsen- m attiliikkeelle aivan vieraita, r.pa n allisten olojen kehitykseen. Viime v a ik e u k s ia . ta ; m utta jo 30 p. kesäkuuta, siis vihasivat sitä, ovat ny i liitty n eet vuoden suuri sosialipoliittinen lain- n e ste ttä e ssä voitti N iitin m inisteris kuusi k u u k au tta myöhemmin kuu- am m attiyhdistyksiin, V irkam ieslii- «äädäntötyö on n o u d attan u t etupääs- tä vain 246 ä än ellä 220 vastàan. E- lui siihen jo 662,841 jäsen tä. Puo- tot. joihin kuuluu vnteensä 112,493 , sä am m atillisen liikkeen m äärääm iä d u stajak a m a rissa on 50S Jäsentä. Jo s Ien vuoden kuluessa Oli siis jäsen- jäsentä, ovat välittö m ästi liitty n eet t suuntaviivoja. A m m atillisen liikkeen jokin muu ryhm ä olisi' Vielä äänes m äärä noussut 367.694:11a, eli 121 am m attikom issioaiin. i tuleva politiikka o tettiin sen tak ia tä n y t v astaan , olisi h a llitu s ka itu- prosentilla 1. N ykyään on joka yh- o ras kolm as, viime vuoden poliit- ta rk a n pohdinnan alaiseksi äskeises- nut. K atoolinen kansanpuolue on k ir deksas henkilö v a llassa a am m atti- sta valiankum valtankum onksysia ouksysia jo h tu n u t sä ?nkilo itä Itävallassa uim at il- tise tisesta am m attivhdistvskonferenssissa.. iisesti jä rje sty n y t kuuluen am m atti- ilmiö on m erk ity k sellisesti vaikutta- A m m atillisten jä rje stö jen jä se n m ä ä kollinen ja u seassa su h teessa van vhdistyksensä k au tta jäsen en ä n. s. nut ajnm attiyhdistyston •ckenlce- rä n ja luvun lisääntym inen teki hoillinen, m u tta täm än puolueen suh- am m attikotnissioniin. Näiden v a p a i-1 seen, nini. W ienin ylivoim ainen ase- m yöskin siirtym isen uudenlaiseen 1 teen on a sia n la ita sam oin k uia eäk- den am m attiy h d isty sten rinnalla hai- ma m uihin nähden. Ennen mott irki- järjestöm uotoon v älttäm ättö m äk si. salaisen keskustan, e ttä suuri Osa pyvät kristillis-sosialistien ja saksa- an kukistum ista m uodosti W ien to- Täm än seikan pohtim iseksi olikin sen v alitsijo ita on talonpoikia Ja laisk an sallisten ammattiyhdisQyk:iet sin jo yhden Itävallan n eljästä huo-1 kongressissa v arattu ru n saasti aikaa pieneläjiä ja senvuoksi pu o ltav at e- vallan olem attom iin. \ ap aa t am- m atuim m asta talouskeskuksesta. • K aikkien tarveaineiden hintojen päi- rä ita y h teisk u n n allisia uudistuksia m atttyhdistykset m uodostavat vaiti- M utta Itävalta-U nkarin h ajaan tu n ti ) vittäin en nousu on tehnyt mahdotto- H allitu sry h m än m uodostavat n. s. ossa nykyään m erkityksellisen vai- nen saa tti W ienin kokonaan e rik o is -> m aksi m ä ärätä k iin teitä palkkalake- “lib e ra alit” ja henkilöryhm ät. Joi y h teisen ä tunnusm erkkinä» on tiom ahdin. Se seikka, e ttä m aassa, asem aan. Itä v ä ltä m enetti nim ittäin ‘ ja joksikin m äärä a ja k si; siirtym is- den jo ssa on vain 6H m iljoonaa asu- suuret Pohjms-Boomin ja M ährin ku- i tä uuteen palkkausrauotoon ja olo- selvä k ap italism in hyväksym inen. kasta, jonka kansantalous on e tu - ; tom ateollisuusalueet, v altav at Itä -j suhteiden m ukaan m uuttuvat! palk- N äiden joukossa on paljon vapaa- m u u rareita ja ne ovat katoolisissa m aissa kirkon erikoisen vihan esi neinä. Sehän on kilpaileva kansain välinen jä rje stö . Italian virallinen valtio ja paavi- kirkko eiv ät vieläkään ole sovinnos sa. Se voi tu lla v a sta sitte n kun sosialidem okratia tulee kyllin uhkaa vaksi, m u tta silloin tulee kirkko vaatim aan korkean hinnan valtiol lisesta vanhoillisuudestaan. Sosialidem okraatit saiv at vaaleis sa 158 edustajaa. S isäisesti jakau tuvat näm ä seu raa v asti: M aksimalis- tisella ryhm ällä, jonka jo h tajin a o- vat Bombacci ja S e rrati, on 54 edus ta ja a ja m altillisem m alla 74, niiden joukossa T urati, T reves, Lazzari ja M odigtiani sekä Italian am m attiyh d isty sten p u heejohjtaja D A ragona M uut ovat keskustakannalla. O m i tu ista on, e ttä v alittujen sosialistien joukossa on neljä m iljonääriä. Puolueryhm ä on a n tan u t ju listu k sen, e ttä se haluaa uusia vaaleja m ahdollisim m an pian, koska se on v ak u u tettu tulevansa niin voim ak kaaksi. e ttä se voi o tta a haltuunsa hallitusvallan. E d u stajak am arin yhdeksästä valio k u n n asta saivat sosialidem okraatit n eljässä enem m istön, kun ne v a lit tiin arvalla. — K. S. M ften työläisiä opetetaan yhteiskun takoneiston hoitoon V en äjällä. t iiiiiiiiiiiiiiim iiiiin iit t t iiiiiiit iiiiiiim iii T arkotuksessa s a a tta a kaikki työtä tek ev ät ottam aan osaa hallintoon ja v arata m ahdollisuus laajassa mää rä ssä seu rata hallintoelim ien toum taa, m uodostaa neuvosto ja yl< '• näläinen täytäntöönpaneva ke ku* kom itea. 50 pyk.: Työläisten ja L lonpoikaln neuvostotarkastuksolh- < ' oikeus silm älläp itää neuvostovallan kaikkia hallintoelim ien toimin’ “ Se tu tu stu u asioihin parhainta .¡.'tr jestely ä varten ja a u tta a Neuvu-t vallan elim iä taistelem aan erilai-. väärinkäytöksiä, kansliahitautta m. hallinnon puutteellisuuksia r a taan. 51 pyk.: Jokaisen työtätek van tulee olla työm iesten ja talon poikain neuvnstotarkastuksen n ■' o tta ja n a irta u tu m a tta tuotanno-ta ja h ä iritse m ä ttä teollisuuden h a r tuksia. Jokainen työm ies ja joka; nen talonpoika ottaessaan osaa lintoon oppii its e hallitsem aan, r ka vuoksi hallinnon koneistoon f lee kiinnittym ään tuoreita koyhah tövoim ia. jo tk a ovat tutustunee» hal linnon asioihin ja valmistautu:.'’ siltä varalta, e ttä voisivat heraa hallintoa. 51 pyk.: Työmiesten .a talonpoikain ta rk a stu s alistuu a, töm ästi neuvostojen yleisvenäiar '• täytäntöönpanevalle keskusko-. ‘e- alle. 53 pyk.: Työm iesten ja talon; käin neuvostotarkastuksen etup: a sä on neuvostojen yleisvena..»; täytäntöönpanevan keskuskomitean jäsen ja hänen ollessaan puheenjoh ta ja n a m uodostetaan neuvos kurr* jonka valitsee am m attiliittojen yh venäläinen neuvosto ja vahvr- i1 neuvostojen yleisvenäläinen täytan- V enäjän neuvostovallan p e ru stu sla kiin ehdotettiin h ilja tta in pidetyn 7- nnen yleisvenäläisen neuvostojen kokouksen hyväk sy ttäv äk si näin kuu luva lisäys: Luku IX. Työläisten ja talonpoi kien n eu v o sto tark astu k sesta 49 pyk. töönpaneva keskuskomitea.
