2
KESKIVIIKKONA, HELMIK. 4 P.—WED., FEBRUARY 4
TOVERI
(T H E C O M R A D E )
T h e organ o f the Finnish w orkers in
the W estern States. T h e o n ly Finnish
D aily in the W est.
P ublished D aily,
e x c ep t Sunday, at A storia, O regon,
by the W estern W ork m en ’s Publishing
S ociety.
JO H N VÄLIM ÄKI, Editor & M anager
O ffice
Seventh and C om m ercial St.,
O p posite P ost O ffice.
TELEPH O NE —
O ffice 3 6 5 ;
Editorial D ep ’t 8 3 2 .
E ntered as secon d -class m ail m atter
July 18, 1912, at th e P ost O ffice
at A storia, O regon , und er the
A c t of M arch 3, 1879.
Iäisille, joiden rin taan u p o te ttu jo tk a tieto isesti taistelevat val
jen pistim ien tu o ttam ia v auri lankum ouksellisten työväenjär Ahdasmielisyyden
oita noilla rahoilla p itäisi m ak jestö jen
rakentam iseksi.
Tu
huippu
saa. N äin heille .sanotaan:
hansia sosialisteja, kommunis-
N ähdessäni T overin n :o 24:ssä
“Y lläolevasta selvinnee, ettei te ja ja i. w. w .-läisiä on van-
heitä rahojaan hukkaan se, jo- kilassa, toisia karkotetaan maas- A storian osaston päätöksen, koski
ka hankkii itselleen valtion pal- ta ja paljon suurem pi m äärä on en Eli Sulkasen lännen p u h u ja m a t
kinto-obligatsioneja. K unkin o- lakkaam attom an jahdin alaise- kaa, m uistui m ieleeni se niin sanot
tu en tin en m ailm ankatsom us.
T ä s
ma etu jo vaatii n iitä ostamaan, na ulkopuolella vankilain.
M utta niiden ostam inen on
Kovimman kohtalon alaiseksi tä k atso m u k sesta on kylläkin puhut
m yöskin isänm aallinen velvolli- kaikista näistä on lännelläpäin tu ja k irjo tettu k in viime vuosina,
suus, jonka täy ttäm isellä a v u s-' jo u tu n u t I. W . W . Sen tunne- kuinka m uka visseillä p aikkakunnil
tetaan valtio ta rahallisessa suh- tu t jäsenet ovat tosiaankin lain la v allitsev at v issin laiset k a tsa n to
teessä ja siten edistetään maam ulkopuolella. H eille saa näkö- tavat. En tied ä paljonko ylläm aini
me
talo u d ellista riip p u m atto - jään tehdä persoonallistakin vä- tu ssa v ä itte essä lienee to tta, m u tta
m uutta. O bligatsioneja m erk it kivaltaa ja v ääry y ttä niin pal kuitenkin A storian osaston päätös
semällä m yöskin osoitetaan luot jon kuin haluaa ja kaikki an v iittaa jo ten k in sinnepäin.
Täytyy tosiaankin ihm etellä sitä
tam usta valtiotam m e kohtaan, netaan anteeksi jos vaan vää-
ah
d asm aisu u tta m ikä vallitsee jois
ja jos m erkitsem inen tap ah tu u ryyden
u h rik si jo u tu n u t on
sakin
o sasto issa joihin henkilöihin
innostuksella laajoissa piireissä, tu n n e ttu tu plajuulainen.
Irto -
on se m yöskin omiaan k iin n it laisuustuom io 30—60 tai 90 päi nähden jo tk a u sk altav at olla jo ssa
täm ään puoleensa ulkom aalais vää on aivan tavallinen siihen kin a sia ssa eri m ielipidettä. N äyt
tenkin huom iota ja herättäm ään kuuluvalle m etsätyöläiselle kun tää siltä, e ttä A storian osaston p ää
heissäkin luottam usta maamme hänet tavataan kaupungissa ja töksen m ukaan (koska siinä vielä
talo u d ellista tilaa kohtaan. Mi- johtavat tie ty sti asetetaan syyt- k eh o tetaan toisiakin lännen o sasto ja
kä m erk ity s V iim eksim ainitulla teeseen viheliäisyydestään tun- yhtym ään heidän p äätö k seen sä) m ei
seikalla on, se lienee kaikille n ettu jen syndikalistilakien pe- dän p itäisi o lla jo itak in vissejä lah
selvillä.”
rusteella.
H aaleja
ryöstetään kolaisia, kuten esim. laestadiolaiset,
Se on siis isänm aallinen v e i-1 ja om aisuus hävitetään ja kaik- s. o. olla uskovaisia. Me em m e sai-
vollisuuskin vielä tuo lo tteri- ki tehdään lain ja oikeuden ni- si esittaa ollenkaan erilaisia m ieli
lappujen
ostam inen.
Ja kun messä. O n sanottu, että I. W piteitä, vaan ne p itää olla ehdotto
tu o lla h u ijau k sella saadaan sit- W :n h isto ria on verellä kirjo- m asti p a te n tte e ra ttu ja vissinlaisten
ten suuri summa rahaa kokoon i te ttu ja siinä lauseessa on jo- dogmien m uodossa ennenkuin n iistä
osotetaan
sitä ulkom aille to - k a in e n sana totta, ainakin m itä saa puhua tai kirjotella.
Sikäli kuin alle k irjo tta n u t ym m är
distukseksi siitä m iten Suomen länteen tulee. K ärsineet he o-
työväki lu o ttaa hallitukseensa, vat n iin paljon, että jos kärsi- tä ä so sialistista liik että, se ei suin
kaan ole niin suppeisiin kaavoihin
P arem m illa keinoilla ei tie- m inen ed elly ttäisi asian voitta-
puettu, etteik ö siinä olisi varaa, tai
tenkään ole lu o ttam u sta sa a ta -! m istä, pitäisi tup laju u n , aina-
tila isu u tta e sittä ä erilaisiak in m ie
vissa.
kin lännellä, olla valtavim m an lip iteitä v issin laisissa kysym yksissä.
työväenjärjestön. M utta m art
Jos niin on laita, e ttä m eidän p itää
K A S V A A S E Y H Ä T I.
ty y riu s ei aina tu o ta voittoa,
O hion valtion sosialistipuolu- eivätkä uhraukset tuloksia, el- *U°,a sosial‘stlsen toim innan vissill
een sihteeri ilm ottaa, että puo- leivät m uut suhteet ole s ihen lalsiin1 . ^ tte,slln a\ ehdottomasti
lueessa siellä on jo kaksituhat- m yötävaikuttam assa.
vissi m aiselle m enettelytavalle, niin
ta jäsentä ja uusia tulee yhtenä
T ...........................
,
8illoin se ta rk o tta a kasien sitom ista.
virtana. V iim eaikoina on puo- J . a ta ™a vainoam inen ja tk u u Toisin sanoen, m eidän pitäisi mene-
lu e e s e e n v h t v n v t m m H a m il- y ha> Vlime päivien u u tiset o - teliä aina niiden vanhojen dogmien
tö n in o sa sto ^ jo k a on ^ k s i X
- t kertoneet m iten useita m et- 'napaan slltä huo.imatta, että ,1 -
No. 29
sen toim innan kannalla, vaikka jyr-
kem m ässäkin m uodossa, niin te ei
suinkaan, kuten a sto rialaise t sen nä
kevät, ole vahingoksi työväenliik
Reelle. P äinvastoin sellainen arvos
telu m itä m ain ittu henkilökin on a r
vostellut, on terv etu llu tta.
Meidän
ei pidä m issään tap auksessa vaipua
lahkolaisuuteen, vaan a n ta a tilaisuus
erilaisillek in m ielipiteille, niin kauan
kuin ne eiv ät ole v ie ra ita so sialisti
selle liikkeelle.
A storiau o ta slo
kyllä kuvittelee, e ttä m ain ittu hen-
ktlö ed u staa v ieraita ain ek sia sosia
listiselle liikkeelle, m u tta eikönän te
m ahda olla jo tak in sukua sille mall-
m an k ats------Ie, e il’ i te rv e ttä järkeä.
Toveruudella,
Seinäkarttoja
John Sjöluiid.
vielä saatavana helmikuun ajan!
»
K A S V A N E E N kysynnän tähden ja toivolla, että jokainen To
verin lu k ija olisi tilaisuudessa saamaan itselleen uuden Keskt-
E uropan ja Suomen kartan, mikä pitäisi olla joka talon seinällä,
olemme tilanneet uuden painoksen sanotusta kartasta, joten sitä
saa jokainen en tisillä ehdoilla vielä täm än kuun ajan.
R IE N T Ä K Ä Ä siis hankkim aan uusia tilauksia Toverille ja
verittarelle, ettei tarvitse tulevaisuudessa ju o sta naapuriinne
somaan m istä kulkee uusien E uropan valtakuntien rajat,
jo u d u tte niistä väittelem ään kylänm iestenne kanssa, jotka
vahvistaneet k irjatieto jaan m yöskin karttatiedoilla.
To-
kat
kun
ovat
Y lläolevaan täytyy huom auttaa e t T IL A A JA T , jotka eivät vielä ole saaneet karttaa, saavat sen
tei kysym yksessä olevan puhujan parin viikon kuluttua, sillä uusi painos kartasta saapui? silloin
arvostelem inen ole suinkaan m a ista ja k artat sen jälkeen lähetetään siinä järjestyksessä kuin tilauk
“H Y V Ä K A S V A T T A A
n u t a sto rialaiste n ahdasm ielisyyttä, set ovat tänne saapuneet.
H Y V Ä Ä ".
sentäliden e ttä Sulkasen eläm ä sil U U S I P A IN O S on siksi suuri, että k artat eivät lopu kesken.
Tacom an ty ö läiset ovat lu k e
lä a jalla k un hän on Julkisessa toi
neet S eattle
U nion R ecortia
T O V E R IN L E V IT Y SO SA ST O .
m innassa ollut m ukana, on kulunut
isomman aikaa. N yt on T aco
enim m äkseen sosialistipuolueen vas
man unioiden k eskusliiton ko
tustam iseen, m uodossa tai toisessa. sa tulee kum pasenkin luokan voi
ehdottom asti kysym yk
kouksissa p ää tetty perustaa T a
O ltuaan vähän aikaa Työni 'ohessa m asu h teet
seen
sillä
voim
a tulee*aina olem aani
coinaan oma ty ö läisten päivä
m eni hän oppi-isänsä R issasen ''ko-
lehti. O suuksia siihen on jo
n ik a u p an ” m atk assa radikaalien m u m ä ärää jä n ä niinkuin se aina on ol
m yöty yli kolmen tuhannen dol
kaan 1914, joutui sy rjään « k .Itu kun lutkin. K apitalistiluokän tah o lta on j
larin arvosta ja osakepääom aksi
ei y m m ärtän y t n o u d attaa buttölais- pantu p a rh a a t tuom arit Ja lakimie- j ju listetaan täten toimeenkyke-
on asetettu $50,000. N ykyises
ta ta k tiik k a a ja sitte n alkoi tehdä het liikkeelle joiden ta k an a on koko i nevien henkilöiden haettavaksi.
tä viikkolehdestä (T h e Labor
ta a s tu tta v u u tta sosialistien kanssa. yhdistynyt k apitalistinen 'volm&ty- V aatim uksina m ainittakoon, et
R aivaaja on toim itettava
A dvocate) aijotaan tuo päivä
P äästy ään tak asin puolueen palve in e is to ; työläisten tah o lta of^ole Voi tä :
Sosialistipuolueen
leh ti perustaa. L ehdellä tu lisi
lukseen alkoi hän h eti kuu v i h i n tu panna liikkeelle m in k ä ä n la is ta , A m erikan
ohjelm
an,
sääntöjen
ja päätök
luokkavoim
aa
sen
tähden
e
ttä
työvä-
olemaan
sam allainen ohjelm a
k ään tuli tila isu u tta uudelleen tou
sien
m
ukaisesti.
Suomalaista
kuin U nion R ecordillakin on.
h u ta suom alaisia o sastoja puolueesta e sto ei ole liitty n y t yhteen kuten I
koskevissa
Työ- , S o sialistijärjestöä
H yvä olisi että homma to te u
eroon, aivan sam oin kuin v. 1914 kapitalistiluokka on tehnyt.
asioissa
on
noudatettava
maini
Iäisillä
on
yksi
eli
korkeintaan
kak
tuisi.
m utta
olisi
suotavaa
jälkeenkin.
tun
järjestö
n
päätöksiä.
H aki
Täm ä to d istaa e tte ' h ä n estä ole si a sia n a ja ja a m u tta ei m itään voi
etteivät tacom alaiset perustaisi
tu llu t puolueen arv o stelijaa Jonkun m aa niiden tak an a Ja siitä johtuu- ■ jain on tä y ty n y t kuulua Ameri
lehteänsä liian aikaseen, liian
Sosialistipuolueeseen vä
äsk ettäin
puolueessa
tapahtuneen kin se e ttä näiden sy y tetty jen työ kan
pienillä varoilla ja kysynnällä,
hintäin
2 vuotta ja täytyy haki
erim ielisyyden tähden. H änen m ie iäisten tuom iot voidaan a rv a ta edel
ettei hyvästä y rity k se stä taas
jain tu n tea A m erikan työväen
lip iteen sä n ä y ttä v ä t olevan niin Jyr täpäin.
tu lisi
painajaista, kuten niin
¿Sanomalehdistö joka lihoo kapi- liik että sekä om ata välttävä eng
k ä sti "m arx ilaisia” e ttä v etäv ät h än
usein tahtoo käydä A m erikan
V alinta toi
tä lak k aa m a tta pois sosiallstipuolu- tälistiluokan m aaperässä, sen te h tä lanninkielentaito.
ty öläisten sanom alehtipuuhille,
aina
m
itetaan
kustannusyhtiön
vuo
rim
pia
valtiossa
ia
joka
on
oi-
Samiehla
Ja
hillenkatvajiakin
o
n
!
tetokunnalltnen
eläm
ä
m
uuttuu
eesta.
O ikeuden näihin m ielipitei vänä on palvella vallitsevaa jä rje s
varsinkin p äiv äleh tiy rity k sille.
sikäli
kuin
kehitys
tekee
työtään.
sikokouksessa.
H
akem
ukset
lä
lut erossa kaikista ryhm istä sit- ' r? ‘ettu 7 ° sta alnoa5'a a n sen
siin A storian osastokin epäilem ättä ty stä m uovailem alla yleistä m ielipi
S U O M E N H A L L I T U S V I ten radikaalirähjäyksen alk am i-| !al?.c!etn ’ etta Tovat, an,tanee* ra ‘ Jokainen uusi päivä eli uusi a ja n ja k hänelle sallii, m u tta sosialistipuolu- d että sille edulliseksi, tekee taaskin hetettävä sisälle ennen helmik.
sen
J 7
hallista apua I. W . W :n oikeus- so tuo uusia yh teisk u n n allisia muo een osastona se ei suvaitsevaisuu teh täv än sä m ainiosti. P a rh a a t ky 14 p. osotteella:
R A L L IS E N A P E L IT O I-
M 1 K U N T A N A . _______
E nnen hajoam ista oli O hion i u tu ille - E i saisi avustaa heitä toja, ain a m u u ttu n eessa muodossa, denkaan nim essä näe puolueelleen n än sä se on pannutkin liikkeelle. R A I V A A J A N J O H T O K U N T A
ja m eidän, ollaksem m e aina aik am
K orjatakseen valtion k u rjaa valtio yksi parhaim m in järjes- ? " a a , . saamaan, puolustusta ä i me tasolla, on n iitä seu ratta v a , rnuu- edulliseksi p alk ata h ä n tä selittäm ään K errotaan p alstam äärin kuinka toi
keusla,tokslssakaan-
T aa n tu ’
Fitchburg, Mass.
muille oppeja jo tk a jokaisen v a sta se t n äistä sy y tety istä ovat niin pu B o x 468,
rah allista asemaa, m ikä jo h tu u ty n e itä v altio ita puolueessa ja mus
on siis jo h y ljän n y t s e n -! ten joudum m e ennakkoluuloisuuteen. tuulen tullen v aativ at eroam aan puo naisia e ttä hiukset ja p artakin on
to v erit vakuuttavat,
suojeluskun tain ja m uiden sel sikäläiset
kin periaatteen, m ikä sisältyy
V iim eaikain su u re t yh teisk u n n alli
punanen — m iten pirullisesti ne pu
laisten
“suojelem isesta”
on että he ennen pitkää vakaavat sen itse tunnustam iin lakeihin, \ set tap ah tu m at, varsinkin Europan lueesta.
M uuten on ju tu s ta ta rp e eto n ta e- huessaan m ulkoilevat lakia ja oike
Suomen h allitu s a lo tta n u t lot- entisen asemansa, sillä su u ret
r i’
Se" ' n ä ä puhua, sillä hän on m yöhemmin utta silm iin, y. m. joka kuuluu asi
terip elin , jo ta enää nykyaikoi- jo u k o t jäsenistöstä, jo tk a lähti- ' t,a k' tään ei ° le
e
ttä
u
seassak
in
m
aassa
on
jouduttu
""
ilm ottanut ei voivansa lähteä tänne. aan työläisistä puhuttaessa.
na h arjo ttav at ainoastaan sel vät kom m unistien kanssa juok- kokselltsena ennen kuin hänet —
ta rk ista m aa n so sialistisen liikkeen
V aikka ei tähän syytösjuttuun ole ilm otetaan täten h aettav ak si.—
vaikka arvostelu
laiset h allitu k set joiden luotto semaan sateenkaaren n äk yjen on ’ uoml’’u ' e ttä jo aisen pitää m en ettely tap o ja ja seu rau k sen a on Sanom m e täm än
on ty y ste n m uuten lo p p u n u t ja 'p e rä ssä , ovat huom anneet ereh- ?aa ,a PLl.° u.ee
Ja
C, , e.n ollut vanhojen hylkääm inen ja uu onkin k o h d istettu A storian Klupille. sisälly tetty ja m uodollisesti sy y t H ak ijalta vaaditaan, että hän on
on
sillä olimme kokouksessa kun tuo teeseen a se te ttu kun joitakin kym vähintäin vuoden kuulunut so
jo tk a m uutenkin ovat vaan ta-ydyksensä
ja palaavat takasin j “ ö u ÖtseUä “ a r o jö ’ haÖkk/a
sien tilalle ottam inen. Ne eiv ät s
päätös tehtiin, kuulim m e peru stelu t m eniä työläisiä niin todellisuudessa sialistipuolueeseen ja omaa suo
vallisia fatistisia kämplärihalli-1 puolueeseen,
_
puolustusta, on valtion om ista
ole Poikenneet pois M arxilaisuu ja olemme täy d ellisesti Klupin kans se koskee koko työväenluokkaa vaik men- ja englanninkielen taidon.
tuksia “nauttien eläm ästä m il
S E K IN O IK E U S T A H D O T - varoistaan palkattava syytetylle desta- vaan Päinvastoin o tta n e et kiin sa y h täm ieltä m ainitun päätöksen ka syytetyt ovatkin 1. W. W :Iäisiä, H akem ukset palkkavaatim uksen
loin se hym y ilee”, kuten esim
teäm m älle M arxilaisen toim innan.
niin sittek in siinä hahniopiirteis- ohella on jätettävä helm ikuun
puolustaja.
T Ä IS IIN R IIS T Ä Ä .
suhteen. — Toini.
alati vaihtuvat E telä-A m erikan
Mitä tulee m ainittuu Eli Sulkasen
sään ra tk a sta a n koko työväen koh 28 p :n mennessä osotteella:
valtioiden h allitu k set.
Taka-aikoina, jolloin maailma
K aikki oikeuskäsitykset lyö viim eaikaiseen toim intaan, niin si
taloa. Miksi siis työväestö ei asetu
L o tte rilip u illa aijotaan k erä ei vielä o llu t sellainen m iksi se dään nurkkaan kun on kysy käli kun alle k irjo tta n u t on seu ran
JO H TO K U N TA ,
näiden syytettyjen taak se luokkana
tä valtion kassaan 75 m iljoonaa sittem m in on m u u ttu n u t, luim m yksessä täm än vainotun ty ö nu t hänen k irjo tu k siaan ja niitä
koska se tavallaan heitä kaikkia kos
B o x 99,
A storia, Ore.
L u o k k a in v ä lis tä ta is te lu a .
Sano-'
m arkkaa.
Y k sity islip u n h in ta me kauhistuen kertom uksia V e väen järjestö n jäsenten puolus arv o stelu ja n iiltä paikoin m issä hän
kee, tu lee m u istaa e ttei n ä itä 36
na on 50 m arkkaa. Kun tämä näjän
vallankum ouksellisten tam inen.
P orvaristo ei näytä on puhunut ta i luennoinut, niin ne m alehdistöllä on täällä nykyään hu Tacom assa sy y tetty ä sy y tetä mis
A storiassa, Ore., tammik. 29
ensim äinen 75 m iljoonan painos kohtalosta N ikolai V erisen pyö ollenkaan huomaavan, että se eivät suinkaan ole o lleet epä-marxi- p aisat ajat, oikein m akian leivän tään m uusta p ah an teo sta kun laki- p:nä, 1920. — Johtokunta.
on saatu m yytyä aijotaan tie velien käsissä. Ja jokaisen maan tällä m enettelyllään ju u ri vah- laisia. P äinvastoin hän on selosta- päivät. N yt ¿ei ole ollut p u u tetta vastaiseen järjestö ö n kuulum isesta
ty sti laittaa toinen painos, sil ihm iset yleensä lo h d u tteliv at it- vistaa sitä m itä se sanoo tah- j nu t puheissaan ja kirjot uksissaan kertom isen a ih eista ; onhan täällä joka jä rje stö on teh ty lakivastaisek-
lä m yyntipuhvissa, joka ilmo- seään sillä, että “ei toki tuol- tovansa heikentää.
M inkä e- ehdottom asti
m arx ilaista suuntaa, nyt ollut niiden kauan vainottujen si pitkän olem assaolonsa jälkeen sen tuisuuksia, se ta k aa heille joltisen
tuksena ju lk astaan kaikissa ty ö laista tapahdu m uualla kuin Ve- nempi se tu p laju u laisia vaino- jos kohtakin sen jy rk im p ää puolta. I. W. W : Iäisten o ikeusjuttu käyn tähden e ttä se alkoi k o sk ettaa puti- kin toim eentulon s. t. s. etuoikeuden
työhön. Meille myöskin selviää se
väen lehdissäkin, sanotaan, että näjällä.” M utta Y hdysvalloissa, tessaan polkee omia lakejaan ja
M utta tä ssä ei suinkaan ole mi n issä jo tk a vuosia kestäneen a jo ja h tavaraparoonlen rahapusseja.
Minä
“lip u lla voi saada voiton m yö tässä masasa, johon m iljoonat h y v äksyttyjä käsityksiä, sen e- tään pahaa jos sitä e sitetä ä n jyr din ja m onien vaikeuksien p erästä en y ritä v ä ittä ä e ttä tällä tavalla e ttä itäm ät eri Järjestö t ja ryhmät
hem m istä lainoista ellei nyt tä l ovat tu lleet toivossa löytää tää)- nempi se repii peru steita oman kem m ässäkin m uodossa, sillä nykyi o n n istu ttiin saam aan satim een ja järjesty m in en olisi p a ten tee ra tu sti eivät halua liitty ä yhteen toisten
lä kertaa sa ttu isi voittam aan lä p o liittisen vapauden, täällä valtansa alta, rikkom alla ihmi- nen aika ju u ri sitä vaatii. Jos em- sy ytteeseen m u tta jonka toim enpi parhain ja oikea, m u tta m inä ta h to i ryhm ien kanssa ennenkuin kapitaii-
kaan.“ V oittonum eroita on täs alkaa olla aivan yhtä julm a ki- sistä sen luottam uksen lakiin ■ nte k erran a sto rialaiste n m ielestä teen onnistum iseksi oltiin p ak o tettu sin saada ym m ärretyksi e ttä järjes- tlsen jä rjestelm än taloudellinen ke
sä lo tterissa sitten su u ri mää dutus, yhtä laajalle menevä ra- ja oikeuteen, jo ta se sanoo ta h - 1 halua sellaisia puhujia tän n e lännel- ja laatim aan uusia la k eja ja — le- tym isoikeudesta tä ssä yksinom aan hitys heidät p a k o tta a tekem ään ja
rä, ollen korkein 300,000. K u u dikaalien
vaino ja ahdistus tovansa täm än kautta opettaa, Ie» jo tk a k y k en ev ät ehdottom asti giooneja. K apitallstiluokalle ei kui onkin kysym ys eikä m istään m uusta. siis näin ollen vaikkakin työväen
luokan
olosuhteet
kärjistym istäai;
den vuoden k u lu ttu a lunastaa käynnissä
-----:
kuin oli aikoinaan
Jos se jä ttä isi tu p laju u n rau- selostam aan työväen liikkeen jyr- tenkaan ole m ikään m ahdotonta sil
kärjisty
v
ät,
o
tta
a
se
silti
ftärcttömai
Kun me koetam m e tehdä itse l
h allitu s kaikki lo tte rila p u t ta- V enäjällä. K aikki radikaaliset haan, antaisi sille samat oikeu- kim piä suuntia, niin silloin on Pa loin kun kyseessä on sen om at luok
kasin 60 m arkan hinnasta, jos ainekset jo tk a vähänkään tais- det kuin on gom persilaisillakin ras* etta saadaan joku “ N iskanen" kaedut. N iinpä tä ssä k in asiassa on lemme selväksi m iksi ei työväestö pitkän ajan vielä ennenkuin n. k
n im ittäin sattu u silloin sellais- televat porvaristoa vastaan, saa- järjestö illä, olisi se teh n y t p a l - elikä voitaisiin m ennä vieläkin pi- kaikki e ste e t v o itettu ja sy ytettyjen liity yhteen yhdeksi järjestö k si ja työväenluokan kerm ak erro s haluaa
ta h allitu sta olemaan joka ottaa vat
täällä raivokkaan porvaria- jon enempi itsensä turvaam i- > temm&lle ja tila ta vaikkapa vain asian k äsittely lu istaa kuten ra s kokonaisuudeksi ja m inkätähden se liittyä pohjim m aisten kerrosten kan
vuosikym m eniä kestäneen herätys- sa y h teen ; se ei voi tapahtua ennen
n iitä lunastaakseen. M utta hu- ton
koirat kim ppuunsa. M utta seksi kuin m itä se nykyisellä laestadiolainen PaPPi- — No» ni?n> vattu.
Täm
ä
on
luokkain
v
ä
listä
ta
iste
työn jälkeen yhä nukkuu niin me kuin he o v a t kaikki etuisuuksen*.«.
vittavaa on lukea m illä tavalla arm ottom ia ovat ne hyökkäyk- m enettelyllään tekee.
M utta ’ jääköön leikki sikseen.
lua. K ysym yksessä on kum paisenkin huom aam m e e ttä eri jä rje stö illä ja jo ita he tä n ä päivänä kontrollee-aa-
h allitu s näitä ty ö läisillek in ^siel- set ja jah d it m itä porvaristo on kenen
herra tahtoo hukuttaa, N iinkuuan kun puhuja tai kirjoVa-
lä kauppaa, n iille sam oille työ- kohdistanut
niihin aineksiin, sen hän lyö sokeudella.
->a Ilk k u u työväestön p arlam en ttaari- luokan edut ja n ä itä e tu ja ratk aistes- ryhm illä on siitä n u k k u m ise lta e- vat ja h allitsevat, m enettäneet, en-
Raivaajan vastaavan
toimittajan toimi
Toverittaren toimitta
jan toimi
Tacoma, Wash.
HH iu iu i n i H i m ii ii ii n m m HHiiH iu m iH i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i u i i i i i i i i i i i r i i i
TvÖväpnlUhe
j
P T f ftl/I fC C /l
*
A m m a tillin e n liik e Itävallassa.
Joulukuun ensim äisellä viikolla ko
koontui W ienissä itavallan am m at
tiy h d isty sten kongressi. Kuusi vuot
ta oli täten tullut kuluneeksi siitä,
lu viim einen itäv altalain en am niat-
R iu iis ty s k o n g re s s i pidettiin.
Nämä
-W odet m erk itsiv ät Europalle m itä
▼aliavimman historiallisen kehityk
sen ja sy vällekäyvien yhteisk u n n al
listen m ullistusten aik ak au tta.
Ne
ovat perinpohjin m u u ttan eet e rit
täin k in itävallan työväenluokan luok
k ataistelu n su h teita.
Itäv alta oli
kuusi vuolta sitte n valtiom uodostu-
ma. joka yhdisti yhteen seitsem än
kansaa. A m m attiyhdistyksetkin oli
vat sen tak ia in tern atsio n alisia. Nii
hin kuului saksalaisia, tshekko-slo
vakkeja, p m la la isia. italialaisia, uk
ra in a laisia ja k ro aatteja. M utta tä s
sä luonnottom assa valt iomuodostu
m assa, jonka väkivalta oli luonut ja
koossapitänyt, löytyvät vastak o h tai
suudet rikkoivat m yöskin työväen
jä rje stö je n yhtenäisyyden.
K ansal
lise t eristäytym ispyrkim yk^et tu li
vat a m m a ttiy h d isty k sissäk in yhä sel
vem m in näkyviin ja joh tiv at lopulta
y h te n äiste n jä rje stö je n hajoaa»?« 'en.
Itävallan in te m a tio n a listen am m atti
jä rje stö je n hajoam inen oli ensim äi
nen m erkityksellinen vaihe Itävallan
valtio-olemuksen
h a jo a m isp rx e s sis
sa.
Viime vuoden lokakuun kumous
h ä v itti kuusi vuosisataa vanhan m o
n a rk ia n ja loi tilaile joukou uusia
itse n äisiä kansallisuusvaltioita.
Jä-
lelle jä i vaan soukka alpptutu aa kais-
i t i ii ii i n m i i ii ii it i ii ii im i ii t r t n f a h ii m i i ii
iiiiiiiiiiiiiiiiT H im iu iiT iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii i ii ii ii i ii ii ii iiiiiiiiiiu iiiiiiin iiiiix iiiiiit h i» ! u t u r ii ii i t iiiiiiiit iiiiiiiiiiiiiiir iiiiiiiif h u k
'
i
la ’e e n tistä Itäv altaa.
S uuret sak- päässä a g ra aritalo u tta ja jonka te- Böömin ja Slesian hiili- ja ntalmi- ka-asteikon k ä y tän tö ö n o ttam ista po h
salaiset teollisuusalueet Sudeteilla, I ollinen tu o tan to on sodan takia mi- 1 k en tät, Tsekko S lovakian laai- ja dittiin ko n g ressissa niin ollen pe
Joulukuun alkupäivi
Tyroolin ja K ärntin saksalaisen a- tä vaikeim m in jä rk y te tty , on näin i porsliiniteollisuusalueet sekä Galizi- ru steellisesti.
sutusalueen eteläo sat joutuivat liit- m ahtava am m atillinen liike, to d istaa an nafta- ja suolakaivokset. Jälelle nä pidetty am m attikongressi alotti-
tolaisim perialism in
renklvaltioiden jo, e ttä Itävallan työväenlirvkka kuu- jäiv ät vain W ienin m etalli jalostua- ja kin tä te n uuden ja m erkitukselllscn
käsiin. Saksalais-itävaltalaisten a m -} luu In tern atio n alessa edistyneim pien puuteollisuusalueet, W ienin ja Etelä- kehitysjakson saksalais-itävaltalaisen
Itävallan koruteollisuusalueet sekä työväenliikkeen historiassa.
m attiy h d isty sten v aik u tu salaa su- ja valistuneim pien joukkoon.
p istettiin siten St. G erm ainin rau-
K aksi m erk ity k sellistä kuluneen i Y lä-Stelerm arkin
suurteollisuusalu-
Ita lia n p o liittin e n tila n n e .
hansopim uksella tav atto m asti. S iitä vuoden tap ah tu m aa kuvastaa hyvin ' eet. A m m attiyhdistysten 662,S41 jä-
Viime
v aaleissa
saav u tti kaksi
sfvs- • am m attiyhdistysten sisäistä kokoon- sen e stä lankeaa kokonaista 377,806
huolim atta kasvoi am m attiyhdistys-
ten voima tavalla, joka työväenliik panoa: naisten ja virkam iesten val- (57 p ro sen ttia) W ienin osalle ja puoluetta valtavan m enestyksen: so
127.27S (19 p ro sen ttia) Etelä- sialid em o k raatit ja katoolilainen kan
keen h isto riassa etsii v e rtaistaan , ta v a liittym inen am m attijärjestö ih in . vain
V. 1913 kuului am m attiyhdistyksiin Sotatalous on nim ittäin erikoisesti Itävallan osalle.
W ienin ja Etelä- sanpuolue. N äillä kahdella puolueel
vanhassa Itäv allassa 415.195 jäsentä, kohottanut naistyön arvoa ja p ro le -: Itävallan ty ö läiset m uodostavat yh- la vain oli säännölliset- jä rje stö n sä
Sodan h ävittävien v aikutusten joh- tariso in u t keskiluokan, johonka in s i-1 teen sä 76 p ro sen ttia am m attiyhdis- ja voivat senvuQksi k ä y ttä ä hyväk
dosta aleni jä se n m ä ärä vuonna 1916 nöorit, pankki- ja vak u u tu sv irk ailijat, ’ ty sten jäse n m ä ärästä .
N äissä seu- seen u u tta v aalilakia suhteellisin©
166.937:ään.
T äm änvuotinen itäval- tek n illiset ja kauppavirkailijat s e k ä ! duissa asu v atk in Itävallan luokka- \aalitap o in een .
Nämä kaksi puoluetta m uodostavat
talakieii
am m attiy h d isty sk o n g ressi julkisten virastojen v irkam iehet kuu- tietoisim m at ja järje sty n ein im ät työ-
lav allaan v astu stu sryhm an oikeaan
edusti 700.000 jäsen tä, siis ru n sa asti luvat. N aiset, jo tk a v. 1913 muodos ; Iäiset.
ja
vasem paan, m u tta kuittiakin on
puolta enem m än kuin viim einen kon- tivat vain kym m enennen osan a m -! Näin
suurenm oisesti
k eh itty n y t
hyvin
m ahdollista, e ttä heidän ä ä
gressi v. 1913 vanhassa Itävallassa, m attiyhdistysten Jäsenistöstä, miu. ! am m atillinen liike on viim eaikoina
Joulukuun 31 päivänä 191S kuului d o stav at nyt neljännen o«an.
Yir- h u o m attav asti v aik u ttan u t m yöskin n en sä joissakin tilaisuuksissa yhty
Saksalais-ltävallan valtioalueen am- kam iehet, jo tk a aiem m in olivat am- Itävallan valtiollisten ja yhteiskun- vät ja tu o tta v a t h attitukselie lu u r ia
Luottamuslauseesta ää
m attiyhdistyksiin vain 295.147 jäsen- m attiliikkeelle aivan vieraita, r.pa n allisten olojen kehitykseen. Viime v a ik e u k s ia .
ta ; m utta jo 30 p. kesäkuuta, siis vihasivat sitä, ovat ny i liitty n eet vuoden suuri sosialipoliittinen lain- n e ste ttä e ssä voitti N iitin m inisteris
kuusi k u u k au tta myöhemmin kuu- am m attiyhdistyksiin,
V irkam ieslii- «äädäntötyö on n o u d attan u t etupääs- tä vain 246 ä än ellä 220 vastàan. E-
lui siihen jo 662,841 jäsen tä. Puo- tot. joihin kuuluu vnteensä 112,493 , sä am m atillisen liikkeen m äärääm iä d u stajak a m a rissa on 50S Jäsentä. Jo s
Ien vuoden kuluessa Oli siis jäsen- jäsentä, ovat välittö m ästi liitty n eet t suuntaviivoja. A m m atillisen liikkeen jokin muu ryhm ä olisi' Vielä äänes
m äärä noussut 367.694:11a, eli 121 am m attikom issioaiin.
i tuleva politiikka o tettiin sen tak ia tä n y t v astaan , olisi h a llitu s ka itu-
prosentilla 1. N ykyään on joka yh-
o ras kolm as, viime vuoden poliit- ta rk a n pohdinnan alaiseksi äskeises- nut.
K atoolinen kansanpuolue on k ir
deksas henkilö
v a llassa a am
m atti-
sta valiankum
valtankum onksysia
ouksysia jo h tu n u t sä
?nkilo itä
Itävallassa
uim
at il- tise
tisesta
am m attivhdistvskonferenssissa..
iisesti jä rje sty n y t kuuluen am m atti- ilmiö on m erk ity k sellisesti vaikutta- A m m atillisten jä rje stö jen jä se n m ä ä kollinen ja u seassa su h teessa van
vhdistyksensä k au tta jäsen en ä n. s. nut
ajnm attiyhdistyston
•ckenlce- rä n ja luvun lisääntym inen teki hoillinen, m u tta täm än puolueen suh-
am m attikotnissioniin. Näiden v a p a i-1 seen, nini. W ienin ylivoim ainen ase- m yöskin
siirtym isen
uudenlaiseen 1 teen on a sia n la ita sam oin k uia eäk-
den am m attiy h d isty sten rinnalla hai- ma m uihin nähden. Ennen mott irki- järjestöm uotoon
v älttäm ättö m äk si. salaisen keskustan, e ttä suuri Osa
pyvät kristillis-sosialistien ja saksa- an kukistum ista m uodosti W ien to- Täm än seikan pohtim iseksi olikin sen v alitsijo ita on talonpoikia Ja
laisk an sallisten ammattiyhdisQyk:iet sin jo yhden Itävallan n eljästä huo-1 kongressissa v arattu ru n saasti aikaa pieneläjiä ja senvuoksi pu o ltav at e-
vallan olem attom iin.
\ ap aa t am- m atuim m asta
talouskeskuksesta. • K aikkien tarveaineiden hintojen päi- rä ita y h teisk u n n allisia uudistuksia
m atttyhdistykset m uodostavat vaiti- M utta Itävalta-U nkarin h ajaan tu n ti ) vittäin en nousu on tehnyt mahdotto-
H allitu sry h m än m uodostavat n. s.
ossa nykyään m erkityksellisen vai- nen saa tti W ienin kokonaan e rik o is -> m aksi m ä ärätä k iin teitä palkkalake- “lib e ra alit” ja henkilöryhm ät. Joi
y h teisen ä tunnusm erkkinä» on
tiom ahdin. Se seikka, e ttä m aassa, asem aan. Itä v ä ltä m enetti nim ittäin ‘ ja joksikin m äärä a ja k si; siirtym is- den
jo ssa on vain 6H m iljoonaa asu- suuret Pohjms-Boomin ja M ährin ku- i tä uuteen palkkausrauotoon ja olo- selvä
k ap italism in hyväksym inen.
kasta, jonka kansantalous on e tu - ; tom ateollisuusalueet, v altav at
Itä -j suhteiden m ukaan m uuttuvat! palk- N äiden joukossa on paljon vapaa-
m u u rareita ja ne ovat katoolisissa
m aissa kirkon erikoisen vihan esi
neinä. Sehän on kilpaileva kansain
välinen jä rje stö .
Italian virallinen valtio ja paavi-
kirkko eiv ät vieläkään ole sovinnos
sa. Se voi tu lla v a sta sitte n kun
sosialidem okratia tulee kyllin uhkaa
vaksi, m u tta silloin tulee kirkko
vaatim aan korkean hinnan valtiol
lisesta vanhoillisuudestaan.
Sosialidem okraatit saiv at vaaleis
sa 158 edustajaa. S isäisesti jakau
tuvat näm ä seu raa v asti: M aksimalis-
tisella ryhm ällä, jonka jo h tajin a o-
vat Bombacci ja S e rrati, on 54 edus
ta ja a ja m altillisem m alla 74, niiden
joukossa T urati, T reves, Lazzari ja
M odigtiani sekä Italian am m attiyh
d isty sten p u heejohjtaja D A ragona
M uut ovat keskustakannalla.
O m i
tu ista on, e ttä v alittujen sosialistien
joukossa on neljä m iljonääriä.
Puolueryhm ä on a n tan u t ju listu k
sen, e ttä se haluaa uusia vaaleja
m ahdollisim m an pian, koska se on
v ak u u tettu tulevansa niin voim ak
kaaksi. e ttä se voi o tta a haltuunsa
hallitusvallan.
E d u stajak am arin yhdeksästä valio
k u n n asta
saivat sosialidem okraatit
n eljässä enem m istön, kun ne v a lit
tiin arvalla. — K. S.
M ften työläisiä opetetaan yhteiskun
takoneiston hoitoon V en äjällä.
t iiiiiiiiiiiiiiim iiiiin iit t t iiiiiiit iiiiiiim iii
T arkotuksessa s a a tta a kaikki työtä
tek ev ät ottam aan osaa hallintoon ja
v arata m ahdollisuus laajassa mää
rä ssä seu rata hallintoelim ien toum
taa, m uodostaa neuvosto ja yl< '•
näläinen täytäntöönpaneva ke ku*
kom itea. 50 pyk.: Työläisten ja L
lonpoikaln neuvostotarkastuksolh- < '
oikeus silm älläp itää neuvostovallan
kaikkia
hallintoelim ien toimin’ “
Se tu tu stu u asioihin parhainta .¡.'tr
jestely ä varten ja a u tta a Neuvu-t
vallan elim iä taistelem aan erilai-.
väärinkäytöksiä, kansliahitautta
m. hallinnon puutteellisuuksia r a
taan. 51 pyk.: Jokaisen työtätek
van tulee olla työm iesten ja talon
poikain neuvnstotarkastuksen n ■'
o tta ja n a
irta u tu m a tta
tuotanno-ta
ja h ä iritse m ä ttä teollisuuden h a r
tuksia. Jokainen työm ies ja joka;
nen talonpoika ottaessaan osaa
lintoon oppii its e hallitsem aan, r
ka vuoksi hallinnon koneistoon f
lee kiinnittym ään tuoreita koyhah
tövoim ia. jo tk a ovat tutustunee» hal
linnon asioihin ja valmistautu:.'’
siltä varalta, e ttä voisivat heraa
hallintoa.
51 pyk.: Työmiesten .a
talonpoikain ta rk a stu s alistuu a,
töm ästi neuvostojen yleisvenäiar '•
täytäntöönpanevalle
keskusko-. ‘e-
alle.
53 pyk.: Työm iesten ja talon;
käin
neuvostotarkastuksen etup: a
sä on neuvostojen yleisvena..»;
täytäntöönpanevan
keskuskomitean
jäsen ja hänen ollessaan puheenjoh
ta ja n a m uodostetaan neuvos kurr*
jonka valitsee am m attiliittojen yh
venäläinen
neuvosto ja vahvr- i1
neuvostojen yleisvenäläinen täytan-
V enäjän neuvostovallan p e ru stu sla
kiin ehdotettiin h ilja tta in pidetyn 7-
nnen
yleisvenäläisen
neuvostojen
kokouksen hyväk sy ttäv äk si näin kuu
luva lisäys:
Luku IX. Työläisten ja talonpoi
kien n eu v o sto tark astu k sesta 49 pyk. töönpaneva keskuskomitea.