Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 8, 1920)
No. 6 TORSTAINA, TAMMIK. 8 P.—THURSDAY, JAN. 8 TOVERI asti vielä paljon vahvistanut se seikka että “pikkuaseffeja” on (T H E C O M R A D E ) T h e organ o f the Finniah worker« in alkanut tämän tuostakin löyty th e W estern States. T h e o n ly Finniah mään radikaalien joukosta; nii tä on huomattu olevan tuhkati D aily in the W est. P ublished D aily, heään tuplajuun paikallisosas e x c e p t Sunday, at A storia, O regon, tojen virkailijoina, pikkupuhu- b y th e W estern W orkm en’s P ublishing jina kommunistien kokouksissa, S o ciety . y. m., missä on luultu jotakin Olisiko nyt JO H N V Ä L IM Ä K I, E d itor & M an ager salaista löytyvän. jo keritty niinpitkälle että he O ffic e S e v e n th an d C o m m erc ia l S t., olisivat jo ottaneet johtaviakin paikkoja, kiihottaakseen radi O p p o site P o st O ffic e . kaalisen kuumeen vallassa ole TELEPHONE — O ffic e 3 6 5 ; via herkempiä aineksia mene E d ito ria l D e p ’t 8 3 2 . mään pitemmälle kuin he itse haluaisivat? E ntered as secon d -class m ail m atter Tapausten kulku antaa hyvää July 18, 1912, at the P ost O ffice aihetta sellaista luulla. Esimer a t A storia, O regon , under the kiksi ne riitaisuudet joiden a- A c t of M arch 3 , 1879. laiseksi radikaalisempi osa tä män maan työväenliikkeestä on P A P E R IN H IN N A N N O U S viimeaikoina joutunut, näyttää niinkuin provokaattoreilla olisi T E SSA . ollut sormet pelissä. Painopaperin hinta on nyt io Ensinnä vasemman siiven me senttiä pauna ja yhäti uhataan nettely sosialistipuolueen riitai sen hintaa korottaa. Samalla kun pikkulehtiä, jot- suuksien . . . aikana viime kevännä, ka sanomalehtitrustin hallitse- °.sottl etta monet riidassa osal- miltä paperiyhtiöiltä joutuvat lisena olevat käyttäytyivät toi- paperia ostamaan, kiristetään sel^a tavalla kuin tavallisesti on tällä tavoin, kertovat metsämie-: enn®n keskenaisten rutain yjj; het niillä seuduilla, joissa pa- teY^essä käyttäydytty. Ei yritettykään saada sosialisti- peripuita hakataan, yhtiöiden yhä pyrkivän alentamaan met puoluetta oikasemaan tekemi sämiesten palkkoja. Ei ole pit ään virheitä ja mukailemaan oh kää aikaa siitä kun paperipuun jelmaansa aikaansa vastaavaksi. hakkaajat Ontariossa, Canadas- Ellei se kaikkia yksityisseik sa. josta tuotetaan' paljon pa- koia. myöten hyväksynyt uudis- perlpuuta, olivat lakossa vaati- taJaln vaatimuksia, oli se hajo- en enempi palkkaa, ja tämän tettava. Tämäkin olisi vielä ollut ym lakon yhteydessä ilmeni että sa märrettävissä, jos repiminen o- malla ajalla kun paperin hinta lisi loppunut sosialistipuolueen on kohonnut kahdesta ja puo lesta sentistä kymmeneen sent- hajoamiseen. Olisi voitu sanoa, tiin pauna, oli hakkuupalkkio\etta se ,°^ kaikki tulos siitä et- kohonnut vaan 50 sentillä koor- ta vo a ja t olivat niin yksimieli- dia päälle. Miehiä vaadittiin kiihkeästi kommums- yhä hakkaamaan $2.75-83.50 m,n kannalla-, etteivät he jouta- koordi, maksulla joka on o llu t l " * ? "mostuksessaan keinoja voimassa kolme vuotta. .valitsemaan. Mutta kun sitten Nyt kerrotaan taas CanadanI sosialistipuolueen hajoamisen puolelta, että siellä on pitkin Jalkeen- kommunistit vielä ril- maata rettelöitä metsämiesten taantuivat keskenään niin pa- kanssa sentähden, että palkat " astl* etta heidän oli perus- ovat liijan alhaiset. Samalla il- tettava kaksi puoluetta, mel- motetaan, että paperitehtaat kein samallaisella ohjelmalla, o- tuottavat 200 prosenttia ja ylit- s?.ttl s$. etta riitaisuutta tahdot- sekin siitä voittoa. — Olisi siis k a o t t a a ^häti» .ettei mi- voitoissa varaa korottaa mies- tään eheää ja yhtenäistä tuos- ten maksua, kun vaan olisi tah-! ta^ ai}. hommasta syntyisi, toa. Mutta eiväthän paperiher- —ntä sitten näiden kahden rat ole sen sydämellisempiä Puo^ueen toiminta? Kommunis- kuin muutkaan kapitalistit ja tiPuoluees®a ^meni heti voimia. työläisten järjestöt, ikävä kyllä, jotka alkoivat kiihotuksen neu eivät näytä voimistuvan niin, et vostovallan täällä olevaa toimis mentiin tä ne voisivat kunnollisesti teh toa vastaan. J Tässä tävänsä tämän tarpeen hetkellä;niin pitkälle että sen seurauk- täyttää, ei isot eikä pienet u n i-'ser*a kommunistipuolueen ot, sillä metsätyöläisillä n äyt• Pla^°am’.nen; suurta osastoa tää vielä olevan perin vähän, katkeroittui noieta Martensia käsitystä järjestymisen eduista.1 vastaan tehdyistä hyökkäyksis- ----- ------- itä siinä määrin, että erosivat S A L L IV A T K O H E R R A T TO- ipu° lueestaan-. • TUUDEN TU LE V A N Kommunistisen työväen puo- lueen toiminta ei ole sen so- IL M I? puisampaa. Samoin kuin toi Venäjän neuvostovallan tääl- sessakin kommunistipuolueessa, lä olevan edustajan sihteeri, S. i riidellään sielläkin kaikista pie Nuorteva. on tehnyt väitöksen nimmistäkin seikoista ja ainoa, että hallituksen oikeusdeparte-1 mikä pitää sitä vähääkään koos- mentin akentit ovat ottaneet (sa On yhteinen viha sosialiste ‘’aktiivisesti osaa” kommunisti- j a vastaan, jota johtava aines puolueen ohjelmapykälien laa siellä on vielä onnistunut yllä timiseen, joiden perusteella nyt pitämään. Tämän laimentues sitten tuhansittain tuon puolu sa, ei jää yhdys-sidettä mikä een jäseniä on vangittu ja aijo- estäisi sen hajoamasta.. taan karkottaa Europaan. Sa Venäjällä ja muualla on ta malla hän väittää, että ne paljon pahtunut aivan samalla tavoin puhutut pommiliitot, joiden toi niihin aikoihin kun Asefjin ta mesta viime kevännä ja kesällä paiset suurkätyrit taantumusai- lähetcltiin pommeja huomatuil- kana siellä ovat ohjailleet työ- le henkilöille ympäri maan, oli- väen järjestöjen toimintaa. Mi- vaf samanluontoisia pelejä ja kään järjestö ei ole pysynyt että jotkut muut radikaaliset koossa. Aina on uutta perus toimenpiteet, joista on syytetty tettu ja jo perustettaissa kyl- venäläisiä. ovat samaten salais-- vetty hajotuksen siemenet uu- en akenttien työtä. den järjestön sisään. Nuorteva lupautuu todista- Toivokaamme, että Nuorteva maan kaiken tämän senaatin ko- saisi tilaisuuden sanoa mitä hän mitean edessä, jos hänen toimis- näistä asioista tietää ja miten tolleen annetaan tilaisuus sii- SUUri osa näissä hajotushom- hen. Hän myöskin haluaisi sei- missa on niillä, vanhoille virka- vittaa mihin ovat joutuneet ne ryssille lainatuilla miljoonilla, sadat miljoonat, mitä tämä maa jotka eivät ole koskaan menneet on lainannut Venäjän vanhalle niihin tarkotuksiin mitä varten hallitukse 1 .e, mutta jotka eivät ¡ne on annettu ole menneet perille. Hän va-i ---- -------- kuuttaa, että monet täällä ole-\ A J A V A T K O K A R IL L E ? vat taantumukselliset venäläi- Hiilenkaivajain liitolla on pa- set eivät haluaisi että näitä raillaan koolla tärkein edustaja- seikkoja selviteltäisiin, mutta kokous, mitä sillä on pitkiin ai- ^iiden selvittely olisi tarpeellis koihin ollut. Jotkut aseman tuntijat sanovat, että tämän ko- Annetaanko Nuortevalle ja kouksen menttelvstä riippuu, länen tovereilleen oikeus pal- tuleeko U. M. W. liitto pysy- jastaa se, mitä he sanovat tie- mään edelleenkin koossa tai ha tävänsä. senaatin komitean e- joamaan. dessä? Kaiken kohtuuden ni j Virkailijain menettely äskei- messä heille olisi se oikeus an- sessä lakon sopimisessa on Jcii- nettava. Mikään ei jättäisi y-j hoitanut jäsenistön äärimmil- leisön mieleen suurempaa epäi- leen. Kansallisvirkailijoita en- lystä hallituksen ja erityisesti siksi syytetään pelkuruudesta ja senaatin halusta saada totuus, paikotelldn kovasti kuulemma selvä ja väärentämätön totuus siitäkin, että he olisivat olleet esiin, kuin tämän tilaisuuden hiiliherrain puolella. Eri pii- kieltäminen miehiltä, jotka sa- rien järjestöjen virkailijat mc- novat tietävänsä että täälläkin nettelivät tämän lisäksi vielä jo aletaan pelata peliä mikä niin suoraan yhtiöitä puoltavas muistuttaa Aseffien toimintaa ti, että se vielä lisäsi sähköä Nikolain aikuisella Venäjällä. ilmaan. Meillä sosialisteilla jotka jo u Kun otetaan huomioon, että dumme radikaalisten ainesten järjestössä jo ennestään oli run- kanssa aina lähempään kanssa- säästi tyytymättömyytä vanho- käymiseen kuin monet muut. on ja menettelytapoja vastaan, ol- kauvan ollut jo epäilyksiä että Ien viimeisen konventsionin e- tässä maassa on sellaista toi- della jo neljäsosa liiton jäse- mintaa harjotettu jo useita vuo- nistä ilmikapinassa liiton me siä varsin laajassa mittakaavas- j nettclytapoja ja virkailijoita sa. Tätä epäilystämme on use- vastaan suuren joukon muista jäsenistä ollessa vielä myötä tuntoisia sille, voimme sanoa, että konventsionin on menetel tävä taitavasti jos se mielii saada sovinnollisuutta aikaan. Tähän astiset tiedot kertovat, että kokous on tähän mennessä hyväksynyt virkailijain menet telyn lakon sopimisessa. Näin etäämpää katsoen on vaikea sa noa millä perusteella tuo tun nustus on annettu. Onko vir kailijoilla ollut jotakin päte- vämpää ja sellaista mistä ei tähän saakka ole tiedetty oso- tukseksi, että heidän oli pakko siten menetellä, siitä ei ole tie toa. Mutta jos virkailijoilla ei ole ollut mitään muuta puolus tusta esitettävänään, kuin se mitä jo ennemmin on tiedetty ja jos edustajat vaan sen pe rusteella ovat heidän menette lynsä tunnustaneet ja hyväksy neet, voimme olla varmoja että suuri määrä liiton jäseniä tu lee jäämään tyytymättömäksi ja että päätös tulee yhä syventää mään sitä kuilua mikä jo on olemassa virallisen johdon ja jäsenistön välillä. Ellei konventsioni koeta so vittaa edellistä päätöstään laa timalla sääntöjä ja hyväksymäl lä keinoja millä joukoille tule vaisuudessa annettaisiin valta käsiin päättää itse asioistaan lakkojen sattuessa, määrätä lak kojen lopettaminen yhtä hyvin kuin alkaminenkin, niin onpa vaarassa ettei tämä kokous aja tuota 'suurta liittoa kokonaan karille. Nyt ei olisi aikaa keskenäi- siin rettelöihin hiilenkaivajien järjestössä enempi kuin muu allakaan, sillä kaikesta päättä en tulee hiilenkaivajilla olemaan täysi työ edessään koettaa yh distyneinäkään voittaa edes se pikkunenkaan parannus hiili- herroilta mitä nyt on luvassa, mutta jos virkailijat yhä totte- levat muita enemmän kuin o- man liittonsa jäseniä, ei mi kään voi riitoja välttää. A Eri näkökantoja työvä enliikkeen menette lytavoista Työväenliikkeessä on aivan luon nollisesti ollut aina erimielisyyksiä menettelytavoista. Laajoille työväen joukoille nuo menettelytapakysymyk set ovat kuitenkin olleet vähemmän mielenkiintoisia, syystä että työväen liike on ennemmin ollut «euuremmas- si osaksi olevien olojen arvostelua, agiteerausta sitä vastaan sekä työ läisten kokoamista järjestöihin. Toi seksi muuttuu asema joukkojenkin keskuudessa silloin kuin tämän liik keen eteen tulee näitten järjestöjen sä avulla ryhtyä ratkaiseviin ottelui hin vallalla olevien valtiollisten ja yhteiskunnallisten olojen kukistami sesta ja sen jälkeisestä lähimmästä uudelleen rakentamisesta. Nyt on saavuttu tuolle asteelle työväenliikkeen tehtävissä ja me nä emme työväen järjestöjen jakaantu van erilaisia menettelytapoja omaa viin ja käyttäviin suuntiin kaikkialla. K u in k a näm ä e ri s u u n n a t ja k a a n tu u ? Mielestäni voidaan eri suunnat ny kyään työväenliikkeessä jakaa pää asiassa kolmeen eri menettelytapoja omaksuvaan suuntaan: parlamenti a- risteihin; suorantoiminnap käyttäjiin ja industrialistehin. Vaikkapa tässä määrittelyssä asetinkin parlajnent- taristit ensi tilalle ei se johdu siitä, että nämät olisivat enemmistönä e- nää työväenliikkeessä vaan siksi, että ne ovat olleet enemmistönä ja etutilalla parhaiten tunnetut. Suorantoiminnan kannattajat ovat käsittääkseni suurena enemmistönä. Sitte toisella tilalla pääluvussa on parlamenttaristit ja kolmannella teol lisen toiminnan kannattajat, indù strialistit. Parlamenttaarista toimin taa on puhujamme ja lehtemme se- lostelleet kohta parikymmentä vuot ta, joten se nyt yleensä ymmärrettä ne© pitt riimittä selosteluitta tässä yhteydessä. Riittäneen kuin sanom me että tämän suunnan kanattajat luulevat työväen nousevan valtaan parlamenttaarista, s. o., puhtaasti lainlaadinnallista tietä myöten. Tä hän joukkoon voidaan lukea kaik kien maiden oikeistososialistit, Eng lannin Työväenpuolueen parlament taristit. Venäjän menshevikit ja so- sialisvallankumouksellisten oikeisto. Mikä sitten erottaa suorantoinrinta- laiset parlamenti »risteistä? Suoran- toiminnan kannattajat ei hylkää par- lamenttitoimintaa sinänsä. kuten meidän lehdissänime on useasti koe tettu selostaa. Ne näkevät että vaa litaistelu antaa hyvän tilaisuuden, ensistäänkin agitatsionin tekoon mut ta se antaa myöskin tilaisuuden näh dä joukkojen lukumäärän, kuinka paljon on minkinlaisen agitatsionin ja minkäkin puolueen takana joukko ja ja minkälaisia joukkoja. Tämän joukkojen luvun perästä sitte tiede tään ryhtyä nähtyjä päälukuja vas taaviin toimenpiteisiin. Mutta, ja mikä onkin tärkeintä, osottaa parlamentin kautta että työ läisten ei ole odotettava, että parla mentti heille voisi tuoda työläisille kuuluvan osuuden ja oikeuden yh teiskunnassa. koskapa parlamentti on vaan yhteiskunnan paikkauslai- tos ja sellaisenaan porvariston riis- tojärjestelmää jatkava laitos, mutta että työväen on jokaisen kohdaltaan ja kaikki yhdessä noustava kukista maan porvaristo oman voimansa a- vulla valtaamalla käsiinsä valtio mahdin välineet sekä taloudellinen tuotannon koneisto. Työväestön on pyrittävä ei valtaamaan porvariston valtiokoneistoa ja asettaa se koneis to käyntiin vaan hävittämällä porva- riston valtiokoneisto; ottaa käytän töön työväen valtiokoneisto ja aset taa se käyntiin työväestön suorana! sen vallan ja voiman avulla työväen luokan aseena porvaristoa vastaan. Italian sosialistipuolueen suuri e- nemmistö m. m. omaa tämän kannan parlamenttiin ja valtiovaltaan näh den. Tässä mielessä se kävi vaa- litaistelnsa, tässä mielessä se toimii ja tälle ohjelmalle se keräsi Italian suurten teollisuuskeskuksien sankat työväen joukot. Ei se puolue luvan nut työväelle suinkaan parlamentilta oloihinsa korjausta, vaan se lupasi näyttää, että parlamentti sitä ei ky kene tekemään vaan työläiset itse. Tämän työväen suoranaisen osan oton, suorantoiminnan, omain asioi densa hoitoon esittää mailman suu rimman työväenluokan valtiollisen puolueen tunnettu ja tunnustettu toi mihenkilö N. Lenin näin: “ Mitä tu lee vallankumoukselliseen järjestöön Ja sen tehtävään, valtiovallan Ja mi litarismin kukistamiseen: Ranskan vuoden 1871 Kommunin käytännön perusteella Marx osottaa, “että köy hälistö el yksinkertaisesti voi ottaa haltuunsa porvariston rakentamaa hallituskoneistoa ja käyttää tätä ko neistoa omiin tarkotuksiinsa.” Köy hälistön on murskattava tämä ko neisto. Ja tämän ovat opportunistit joko salanneet tai kieltäneet. Mutta se on Pariisin Kommunin 1871, ja Venäjän vuoden 1915: n vallankumo uksen arvokkain opetus. Meidän ja anarkistien välinen erotus on siinä, että valtio on välttämätön vallanku mouksemme kehityksessä. Erö op- portunisteihin ja Kautskin oppilai siin nähden on siinä, että me väi tämme, että me emme tarvitse por varillista valtiokoneistoa, “ kansan valtaisissa” porvaritasavaltoissa täy delliseksi kehittyneenäkään, vaan a- sestettujen ja järjestettyjen työläis ten suoranaista valtaa. Tällainen oli 1871: n kommunin sekä 1915:n ja 1917:n ‘‘työläisten ja sotilaiden neuvoston” luonne. Tälle pohjalle me rakennamme’’. Ei -siis porvarillista valtiota hävitetä porva rillisilla valtiolaitoksilla jonkalainen laitos on parlamenttikin, vaan tuho taan työväen suoranaisen toiminnan kautta. Työväestö valtaa valtion yli herruuden sekä luopi oman valtio koneistonsa, omien etujensa turvaksi ja suojellaksl. Myöskin me jo tie dämme että ei Suomenkaan työväki enää käynyt viimeisiin vaaleihin toi volla saada eduskunnalta muutoksia työväenluokan oloihin. Tästä sanoo tunnettu puoluetoveri Sulo Vuolijoki näinikään: ‘‘Emme me lähteneet vaaleihin siinä mielessä, että edus kuntalaitokselta jotain positiivisia e tuja toivoimme muussa suhteessa kuin korkeintaan punavankien “ar mahtamisessa”, vaan me lähdimme siinä mielessä, että näissä oloissa eduskuntalaitos on työväelle puolus tusasema, jonka takana se voi koota joukkojaan, ollakseen ajantullen val miina uusiin ponnistuksiin.” Parlamenttaarinen toiminta siellä kin jo käsitetään vain eräänlaisena suojamuurina, jonka varjossa koo taan joukkoja suoraan toimintaan. Murhattu toverimme Liebknecht se kä samoin murhattu toverittaremme Rosa Luxemburg kuolemaansa asti teroittivat myöskin että parlamentil ta ei ole työväen odotettava yhteis kunnallisten olojen muutosta, mutta käyttää parlamenttia propagandan e- distämiseen ei positiivisia tuloksia tuottavaan» toimintaan. Tämän sa man kannan omaa Saksan kommu nistinen (Spartakus) puolue. Englannin työväenliikkeessä suo-, rantoiminnan tunnetuin edustaja on Ison Britannian hiilenkaivajain lii ton (Miners* Federation of Great Britain.- presidentti Robert Smillie. , Joku aika sitten Englannin unioi den kongressissa Glasgow'issa Smil- lien kannattajat olivat suurena enem mistönä. Päätöslauselma, jonka suo- rantoimintalaiset esittivät, koskien kaivantojen kansallistuttaniista sai puolesta 4,478,000 ääntä, sekä sitä vastaan 77,000 tullen siis hyväksy tyksi esitys 4,401,000 enemmistöllä. Englannin suoratoimintalaiset eivät tahdo hävittää suinkaan lainlaadin nallista laitosta. Se vaan on muu tettava sellaiseksi että lait. kuin ne on laadittu, menevät Unioiden kon gressille joka kongressi on vastaava nykyistä Englannin Loordien ylähuo netta, jossa kongressissa työläiset itse esittävät hyväksymisensä tai hylkäämisensä asetuksiin, lakeihin, taikka tekee niihin muutoksia. Täs sä maassa voidaan katsoa kumpa- senkin kommunisti puolueen edusta van suorantoiminnan kantaa valtiol liseen työväenliikkeeseen nähden. Kunipanenkin näistä puolueista on aivan täydelliset vastakohdat syndi- kalismille. Kommunistipuolue mää- ritteleökin ohjelmajulistuksessaan että: “ Kommunisti puolue käsittää luokkataistelun olevan oleellisesti poliittista Taistelua, se on taistelua valtiovallan valtaamiseksi.” Ja Kom munistinen Työväenpuolue taasen tällä tavalla: “ Työväenluokan tulee järjestyä ja varustaa Itsensä vallot- tamaan valtiovalta. Tämän vallotuk- sen tarkotuksena on perustaa* uusi työläisten hallituskoneisto kapitalis tisen hallituskoneiston tilalle.” Yk sistään nämät lainaukset työväenlii kettä jonkunkaan verran tunteville riittää osottamaan näiden puoluei den syndikalismivastaisuuden sekä selvyyden tässä suhteessa pyrkimys- perässä. Koska toivoakseni Ameri kan työväenliikettä seuranneet lu kijat ovat tutustuneet näiden puolu eiden menettelytapa ohjelmiin yksi tyiskohtaisesti, en ryhdy niitä sitee raamaan osottaakseni että ne ovat ainoastaan työväenluokan oman, itse kohdaltaan, vaikuttavan toiminnan kannalla. Saman suuntaisen kannan omaavien lukumäärä erimaissa on jo suurena enemmistönä, mikäli työvä en järjestöt ovat kysymyksessä. Se että parlamentaarisilla oikeistolaisil la on parlamentti enemmistöjä el to dista että työläiset omaisl oikeisto laisia katsomuksia enemmistönä. Porvaristosta suuret joukot ovat ää nillään edes auttaneet näiden par lamentti enemmistöjen saamisessa. Ruotsi, Saksa jne. Industrlalistinen suunta. Koska industrialisteja on tavattu nimittää myöskin suorantoiminnan kannattajiksi niin on selvennykseksi sanottava että niin on laita.. Mutta se suoratoiminta ei tarkoita valtiol lista vaan yksinomaan suoraatoimin- taa teollisella alalla. Erheelllnen on myöskin väite että industrialistit ovat samaa kuin syndikalistit. Indu strialistit omaavat yhdenmukaisuutta syndikalistien kanssa kylläkin suh tautumisessa valtiolliseen toimin taan, mutta siihenpä se sitte näiden yhteinen tie päättyykin. Syndikalis tit pitävät järjestöissään kaikkien luokkien jäseniä, välittämättä niiden omaisuus tai työaloista; industrialis tit hyväksyvät jäsenyyteensä vain työläisiä. Tässä suhteessa viitatta koon vain erimaiden I W. W :n, W. I. I. U. of America sekä Englannin shop-steward liikkeen kannattajiin. Eroa industrialisteilla on syndika- listeijiin nähden myöskin siinä tär keässä seikassa, että syndikalisteilla ei ole mitään varmaa suunnitelmaa kuinka, kun kapitalismi on kukistet tu, tullaan yhteiskunnan tuotanto ja jako järjestelemään. He jättävät sen aivan sattuman varaan, että kyllä- pähän ne asiat selvenevät itsestään kunhan vaan tehdään vallankumous. Ovat koko läheistä sukua anarkis teille. Industrialistit sen sijaan ovat tiiviin uudesta rakentamisen kannal la jo silloin kuin vanhaa kumotaan. Työläiset on kouluututtava lujan jär- jestökurin alaisena, jota kuria pitää työläiset itse yllä, hoitamaan ja joh tamaan yhteiskunnan tarveaineiden tuottoa ja jakoa. Kapitalismi, selit tävät he, tekee vallankumousta aivan liikaakin nopeasti. Työläisten on vaan kiiruhdettava järjesäytymään kyetäkseen ne silloin kuin kapita lismin hautakellot soivat, vannalla tavalla kaaokseen joutumatta, tarttu maan teollisen yhteiskunnan laivan peräsimeen ja ohjattava sen solidaa rista toimintaa. He eivät näe mi tään sellaista ylimenokautta, kapi talismista sosialismiin, jona aikana työväestö tarvitseisi omaa valtioko- neistoaan diktatuurin pitäjänä vaan työläiset yksinomaan teollisella mah dillaan sanelevat ehdot viholliselleen, kapitalistiluokalle. Tämä suunta työväenliikkeessä on selvä piirtei- simmin esitetty tässä muassa. Ny kyään se on saamassa kannattaja joukkoja myöskin Englannissa, Venä jällä, Austraaliassa ja Saksassa kuin myöskin muissa Europan maissa jos kin vielä verrattain heikkona tekijä nä. Canadan ja Austraalian O. B. Olemme julkaisseet ylläolevan o- sottaakseuime miten pahasti työvä enliikkeessä ilmenevät eri suunnat ja menettelytapakysymykset saatta vat joidenkin käsitykset niistä se kaantumaan. Kirjotus olisi kokonai suudessaan käytävä läpi jos siinä ilmeneviä ristiriitaisuuksia mielisi vähääkään oikoa. Se tuskin lienee tarpeellista, sillä julkastaanhan leh- dissämme yhtenään kirjotuksia, jot ka esittävät edelläolevassa kirjotuk- sessa mainittuja suuntia oikeassa va lossaan. Olkoon tässä kuitenkin huomautettuna jotakin siitä jaotte lusta, minkä veli Leino tekee paria* meftttaarisen toiminnan tukijain ja niiden välillä, joita hän suvaitsee ni mittää suoran toiminnan kannatta jiksi. Leinon mielikuvitus, voi kyllä tehdä suoran toiminnan kannattajia kaikista niistä sosialisteistakin jot ka väittävät lasten luuloksi sitä re visionistien uskotusta, että vallanku mous tulisi tapahtumaan asteettain, rauhalisesti, yksinomaan lainlaadin nallista tietä, mutta muualla on suo rantoiminnan kanattajiksi ja syndi- kalisteiksi nimitetty ainoastaan nii tä jotka kokonaan hylkäävät parla- menttaarisen toiminnan. Täällä he ovat “ tuplajuulaisia”. Heidän peri aatteensa mukaan tulee työväen vaa timukset parlamenttaarisen toimin nan kautta esitettyä ainoastaan “ val takirjalla” — välittäjäin kautta — jotavastoin no taloudellisen järjestön kautta tulevat edustettua suoralla toiminnalla, ilman johtajain ja edus tajain välitystä. Tästä seikasta, ve li Leino, se ero alkaa kaikkien so sialistien ja syndikalistien välillä. Sosialistit voivat keskuudessaan sit ten olla eri mieltä siitä minkä ver ran parlainenttaariselle toiminnalle on annettava arvoa ja milloin siitä on luovuttava. Esimerkiksi Ameri kan sosialistipuolue ei katso sopivak si ryhtyä esittelemään parlanienttaa- risen toiminnan tilalle niitä Leninin aseellisen toiminnan keinoja joita Leino luettelee. Me pidämme sel laisten keinojen esittelemistä tuulen- pieksämisenä maassa, jossa tuskin viisi prosenttia työväestä vielä hy väksyy kapitalistisen järjestelmän kukistamista, vaikka ne Venäjällä o- yat voineet olla aivan oikeita ja oi kealla ajalla käytettyjä. Syndikalisteista ja industrialisteis- ta puhuessaan yrittää Leino myös kin pestä täkäläisiä tuplajuulaisia svndikallsmista jonka hän myöntää olevan ‘‘koko läheistä sukua” anar kismille. Sitä tehdessään, tekee hän ensiksi itselleen oman lajisensa syn dikalistit jotka ottavat jäseniä “omai suus ja työaloista välittämättä”. Oli si erittäin hyödyllistä ja huvittavaa kuulla missä osassa maanpalloa Lei no on sellaisia syndikalisteja löytä nyt. Ranskassa, Italiassa y. m. la tinalaisissa maissa, joita pidetään syndikalismin kotimaina, koettavat i i i i ii H i i ii im in m i ii iu ii iH n i m m i im m i i iu ih iiih iiiiiiih iiiiih iiiih h iiiiiiiiiiiiu h i sesti työläisiä, joiden kannatusta ei sillä ole, paitsi mikäli kysymyksessä on sellainen työväestö, joka ei ole «isinkään selvillä luokkasuhteista, vaan todellakin luulee että suden ja lampaan edut voidaan saattaa sopu sointuun sillä että susi syö lampaan Otsikossa mainitusta kysymykses suuhunsa Työviraston viime marraskuun tä on Yhdysvaltain työväenliikkees sä puhuttu tähän saakka verrattain bulletiinissä selostetaan asia ja lau vähän. Muissa maissa, varsinkin sutaan m. m., että näihin saakka on Englannissa, on se sitävastoin saa suurin osa kansasta ajatellut, että vuttanut paljoa suurempaa huomiota. työsuhteiden selvittely on työläisten ja työnteettäjien keskinäinen asia. Joitakin aikoja takaperin julkaisi ! johon ei kellään ole mitään sekaan muuan unionisti lentolehtisen, jossa tumisen syytä, mutta että nyt kun tehtiin selvää tvömaajärjestöliikkeen teollisuuslevottomuus kasvaa ja työ (The Shop Steward Movement) ke olot vaikuttavat niin voimakkaasti y- hityksestä Englannissa. Ja sanoma- leisiin yhteiskunnallisiin suhteisiin lehtiuutisissakin mainitaan aina tuon on tultu siihen käsitykseen, että ylei tuostakin tästä liikkeestä. Mitään sön etujen vuoksi on valtion asetut laajempia sanomalehtikir jotoksia tava työselkkausten sovittelijaksi. Ja kaan ei siitä kuitenkaan ole ollut. tämän ajatuksen synnyttämällä suun nitellaan sitte niitä yhteisiä työläis Täällä maassa on tosin olemassa ten ja työnteettäjien työmaavalto- eräänlaista työmaa järjesty sliikettä kuntia. Se on sitä porvariston kwt- myöskin, koskapa siitä puhutaan työ- tämää työmaakontrollia jonka kautta viraston virallisessa tiedonannossa työläisten selitetään saavan äänensä kin. Mutta se on sitä rockefeller- kuuluville työasioissa; sitä järjestel laista, sitä työn ja pääoman sopu mää jota m. m. gompersilainen am sointua tavoitelevaa, jossa valitaan mattiliike niin innokkaasti ajaa: sa yhteinen työläisten ja työnteettäjien maa maata kuin ne viime vuoden “työmaakomitea*. kuten Rockefelle lopulla pidetyt työn ja pääoman so- rin unioissa Coloradon hiilikaivoksil pusointukonferenssitkin, joissa oli e- la ja rautasuliranilla esim. Ja sel dustajia aina Suomesta saakka, mut lainen “työmaajärjestöliike” on tääl ta joissa ei saatu aikaan mitään lä aivan luvallista, aivan ‘ laillista”, muuta kuin ileltävä pannukakku, jos eivätkä sitä vastaan asetu taistele näin epärunollista lausuntoa käyt maan mitkään sadan prosentin komi täisi. teatkaan. Ja sillä on kannatustakin Nämä ovat jätteitä siitä sota-ajan “ kaikkien kansankerrosten” keskuu pakkojärjestelmästä, jonka vallites dessa — lukuunottamatta luonnoin sa työläisiltä oli riistetty m. m. lak- TP .. • •• • / yomaajarjestoluk- keestä Yhdysval loissa unto liikettä el saa sekottaa tähän. Ne kuuluu paljon oikeutetummin e della osotettuihin, Direct Action, suo rantoiminnan kanattajain joukkoon, sillä ne hyväksyvät poliittisen toi minnan työläisten suoranaisella vai kutuksella. Saksan Kommunistipuo lue on hajaantunut teollisen toimin nan ja valtiollisen toiminnan kan- natajiin. Kaksikolmea osaa kommu nistien kongressin edustajista hy väksyi hiljan päättyneessä edustaja kokouksessa Liebknecht-Luxemburg- in kannan ja silloin poistui yksi kol masosa eli 18 edustajaa istunnosta kerääntyen Fritz Wolffheimin ympä rille, joka on Hamburgissa ilmesty vän Cimmunistische Arbeiter-Zeitun- gin toimittaja ja muodotivat “Allge meine Arbeiter-Union” joka on sama kuin I. W. W. täällä ja nimeltäänkln sama. Englannin Shop-Steward, ty ö - maakomjtealiike, myöskin yhä sel vemmin saa I. W. W :n luonnetta. Pietarin poliisimestari William Sha- toff pitää yllä I. W. W :n oppien levittämistä ja sen mukaista järjestö toimintaa Venäjällä. Edelläolevassa olen lyhykäisesti koettanut vedellä niitä äärimäisiä suuntaviivoja joiden merkeissä ny kyään työväenliike edistyy. El ole tämän yhteyteen kuuluvaa käydä sa massa selostelemaan noiden suunti en oikeutta täi vääryyttä. Sellainen on koko pitkä juttu ja vaatii eri käsittelynsä. Siihen ilmaantunee jos kus myöskin tilaisuus. Leo Leino. koutumisoikeus ja jolloin työselkka ukset piti jättää melkein yksinomaan isännistöä edustavien lautakuntien järjesteltäviksi, sillä hyvin tunne tulla tuloksella, että työläiset eivät saaneet mitään, vaikka työnteettäji en sotavoitot olivat aivan uskomatto man suuret; uusia miljoneereja syn tyi kuin sieniä sateella. Tätä järjestelmää koetetaan toto uttaa edelleen, mikäli voidaan työ läisiä sen alle pakottaa. Mitäpä muu'a on esim. se valiokunta, jolle hiilenkaJvajien on pakosta nyt teh tävä valituksia, jos ollenkaan halua vat saada sanotuksi. Sehän on sel lainen “yhteinen” valiokunta, jonka pitäisi edustaa tasapuolisesti kaik kia. mutta joka edustaa vain yhtä puolta, — toisin sanoen, jossa työn- teettäjillä on niin suuri edustajien enemmistö, että työläisten edustajat, vaikkapa olisivatkin oikeita työläisiä- kin. eivät voi saada aikaan mitään. Tällaista “yhteistoimintaa” työn ja pääoman välillä on koetettu ottaa käytäntöön muissakin maissa Mut ta huonommalla menestyksellä kuin täällä. silla yleensä on työväestö muissa maissa paljon edellä luokka tietoisuudessa tämän maan työväes töstä. joka ei ole selvillä yleisesti vielä siitäkään, että täällä luokka- suhteita on olemassakaan. Näiden yhteisten teollisuusneuvos- kuntien avulla koetetaan poistaa la kot, pakottamalla työväestö - luopu maan lakkoutumisoikeutaistaan ja alistamaan vaatimuksensa aina näi den neuvoskuntien harkittaviksi — ja ratkaistavaksikin. Tällainen työmaajarjestuuike ei he erottaa itseään toisista järjes töistä juuri sillä nimenomaisella sei kalla, että heidän järjestönsä muo dostuvat ainoastaan palkkatyöläisis tä. Samoin tekevät heidän henki- veljensä tuplajuulaiset täällä. Vii meisen päätöksen mukaan, pitää hei dän lehtiensä toimittajainkin mennä joka kuuden kuukauden kuluttua ‘‘ rakkapailllle’’ työhön, ettei vaan unhottaisi sitä että kuuluu palkka- työläisiin. Syndikalisteilla ei myöskään kuu lemma ole ollenkaan ohjelmaa siitä mitä sitten tehdään kun kapitalis mi on kukistettu, industrialisteilla on. Kumpanenkohan on mahtanut olla ennen kirjotettuna, Ranskan ja Italian syndikalistien ohjelmat, vai ko amerikalafsen I. W. W :n? Kum mat ovat vanhempia, ranskalaisen Sorreilln vaiko amerikalaisen De- Leonin selostukset ja plirustelut in- dustriali8esta järjestöstä, joka, jär- jestettyään teolllsuustyöläiset, ottai valtaansa koko teollisuuden ja Jat kaa tuotantoa poistettuaan kapita listisen omistusoikeuden, ja mitä vä liä niillä on? Ellei veli Leino tah do nyt mielivaltaisesti tehdä aattei ta Ja suuntia ja mairitella tupla- juulaisista Itselleen kannattajia, te kemällä niille juuri sitä puhdistusta, mitä ne tässä takavuosina sosialisti- järjestössä ollessaan aina niin ko vasti pyysivät, olisi hänen parhain ta tutkia vielä näitä seikkoja vä hän tarkemmin, ellei hän niitä en tuudestaan tiedä ja sitten vasta lähteä meitä “ vanhoillisia” johdat tamaan niille “ selville vesille” joi ta Leino aina on hakemassa, sillä hänellä on sittenkin vielä riittävästi työtä, ennenkuin saa meidät usko maan, että me kaikki olisimme yh tä sekavilla vesillä kuin hän Itsekin. — Toim. TYÖMIES KUSTANNUSYHTIÖN VUOSIKOKOUKSELLE S u p er io r in ». » .-o sa sto T y ö m ie s K u sta n n u sy h tiö n o sa k k e e n o m ista ja n a esittä ä T y ö m ie s K u sta n n u sy h tiö n o- s a k k e e n o m ista jie n p ä ä te ttä v ä k si h e l m ik u u n 7 p. 1 9 2 0 a lk a v a ssa v u o s i k o k o u k se ssa seu ra a v a a : E ttä h y v ä k sy ttä isiin a ja tu s v a p a u tu a e n tise stä m u o d o sta olla leh teä y. m . k u sta n ta v a n a liik k e e n ä m eid än to im in n a lle m m e ristiriita isten ja h a n k a lu u tta s y n n y ttä v ie n M ich ig a n in kor- p o r a tsio n ila k ie n a la ise n a , jo n k a tila l le le h tie n y . m . k u sta n ta m in e n jä te t tä isiin u u d elle W isc o n sin in e i-liik e v o it- to la k ien a la is e lle p e r u ste tta v a lle y h tiö lle ; että y h tiö k o k o u s p ä ä ttä isi T y ö m ie s K u sta n n u sy h tiö n o m a isu u d e n s iir t o h in n a sta u u d elle, ta r k o tu sta a n v a s ta a v a lle y h tiö lle ja v a ltu u tta isi jo h to k u n ta n sa p a n e m a a n v o im a a n tu o lla ise n siirro n , jo s se h y v ä k si k a tso ta a n ; että e lle i o m a isu u d en m y y n tiä u u d elle y h tiö lle k a tso ta ed u llisek si, p ä ä t täisi k o k o u s siirtä ä le h tie n , k ir jo je n y . m . k u e ta n ta m isty ö n u u d elle y h t i ö lle ja te k isi tark otu ata v a sta a v ia m u u to k sia y h tiö n siv u sä ä n tö ih in tu o l laisen k a h d en y h tiö n v ä lise lle to im in n a lle. S u p er io r in , W is., S, S. O sa sto . N A T IO N A L IS M I! Mikä komea nimi sille, jota oikeammin olisi nimitettävä raakalaisuudeksi. Vain itsek kyydelle ja vihalle on olemassa isänmaa. Lisääntyvän valis tuksen mukana ihmiskunta ko hoaa ykseyteen. L a m a r i n e. Meiltä ei vaadita, että uhrai simme onnemme ihmiskunnalle. Mutta yksilön korkein onni on mahdollinen vain ihmiskunnan onnen kautta. Sen hyväksi, jo j välttämättömyys vaatii, meidän on uhrattava henkemme ja, mi kä on vieläkin enemmän: sen hyväksi meidän on osattava elää. iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin ii ole sitä, mihin työläisten olisi p; tävä. Päinvastoin kuuluu työvi liikkeen tinkimättömiin teiltä taistella sellaista vastaan. Työvi liike kaipaa toisenlaista työmaa jestöliikettä, sellaista jossa työv tö muodostaa omat työmaavaliol tansa, oman tehdasedustuslaitok sa, jonka kautta se ajaa asioit työnteettäjien kanssa. Sellaisen järjestelmän ituja k on jokaisessa laajemmassa unio keessä. Hiilenkaivajien järjesti esim. on toiminnassa n. s kaivo mitea tpit committee)-systeemi ] het valitsevat keskuudessaan mu mia edustajia, joille sitte saa te \ alituksia ja joitta ottavat asian < le työnteettäjän edustajan, tav sesti paikallisen työnjohtajan kan Mutta n.iiden komiteain kädet < siinä määrässä sidotut, että nii toiminta on miltei merkityksetö arsinkin sellaisissa järjestopiir sä, missä piirivirkailijat ovat u tumuksen vankkoja tukipylväitä, ten esim. hiilenkaivajajärjeston M mingin ja Montanan piireissä, ei vossomitealla ole ollut enää vu kausiin mitään merkitystä, ko työnteettäjä aina vetoaa piirivirk. joihin, joiden päätös miltei poil uksetta on ollut yhtiölle edullinei Vasta teollisuusunionistinen 1 voi kehittää voimakkaan ja vaiku va Itäisen työmaa järjestösysteei jonka kautta työläiset saavat äär sä kuuluville ja joka ei enää työnteettäjien määrättävissä. Sei nen voi syntyä ainoastaan luokka toisen työväestön muodostamissa jestöissä.
