No. 6
TORSTAINA, TAMMIK. 8 P.—THURSDAY, JAN. 8
TOVERI
asti vielä paljon vahvistanut se
seikka että “pikkuaseffeja” on
(T H E C O M R A D E )
T h e organ o f the Finniah worker« in alkanut tämän tuostakin löyty
th e W estern States. T h e o n ly Finniah mään radikaalien joukosta; nii
tä on huomattu olevan tuhkati
D aily in the W est.
P ublished D aily,
heään
tuplajuun paikallisosas
e x c e p t Sunday, at A storia, O regon,
tojen virkailijoina, pikkupuhu-
b y th e W estern W orkm en’s P ublishing
jina
kommunistien kokouksissa,
S o ciety .
y. m., missä on luultu jotakin
Olisiko nyt
JO H N V Ä L IM Ä K I, E d itor & M an ager salaista löytyvän.
jo keritty niinpitkälle että he
O ffic e S e v e n th an d C o m m erc ia l S t., olisivat jo ottaneet johtaviakin
paikkoja, kiihottaakseen
radi
O p p o site P o st O ffic e .
kaalisen
kuumeen
vallassa
ole
TELEPHONE —
O ffic e 3 6 5 ;
via herkempiä aineksia mene
E d ito ria l D e p ’t 8 3 2 .
mään pitemmälle kuin he itse
haluaisivat?
E ntered as secon d -class m ail m atter
Tapausten kulku antaa hyvää
July 18, 1912, at the P ost O ffice
aihetta
sellaista luulla. Esimer
a t A storia, O regon , under the
kiksi
ne
riitaisuudet joiden a-
A c t of M arch 3 , 1879.
laiseksi radikaalisempi osa tä
män maan työväenliikkeestä on
P A P E R IN H IN N A N N O U S viimeaikoina joutunut, näyttää
niinkuin provokaattoreilla olisi
T E SSA .
ollut
sormet pelissä.
Painopaperin hinta on nyt io
Ensinnä
vasemman siiven me
senttiä pauna ja yhäti uhataan
nettely sosialistipuolueen riitai
sen hintaa korottaa.
Samalla kun pikkulehtiä, jot- suuksien
. . . aikana viime kevännä,
ka sanomalehtitrustin hallitse- °.sottl etta monet riidassa osal-
miltä paperiyhtiöiltä joutuvat lisena olevat käyttäytyivät toi-
paperia ostamaan, kiristetään sel^a tavalla kuin tavallisesti on
tällä tavoin, kertovat metsämie-: enn®n keskenaisten rutain yjj;
het niillä seuduilla, joissa pa- teY^essä
käyttäydytty.
Ei
yritettykään
saada
sosialisti-
peripuita hakataan, yhtiöiden
yhä pyrkivän alentamaan met puoluetta oikasemaan tekemi
sämiesten palkkoja. Ei ole pit ään virheitä ja mukailemaan oh
kää aikaa siitä kun paperipuun jelmaansa aikaansa vastaavaksi.
hakkaajat Ontariossa, Canadas- Ellei se kaikkia yksityisseik
sa. josta tuotetaan' paljon pa- koia. myöten hyväksynyt uudis-
perlpuuta, olivat lakossa vaati- taJaln vaatimuksia, oli se hajo-
en enempi palkkaa, ja tämän tettava.
Tämäkin olisi vielä ollut ym
lakon yhteydessä ilmeni että sa
märrettävissä,
jos repiminen o-
malla ajalla kun paperin hinta
lisi
loppunut
sosialistipuolueen
on kohonnut kahdesta ja puo
lesta sentistä kymmeneen sent- hajoamiseen. Olisi voitu sanoa,
tiin pauna, oli hakkuupalkkio\etta se ,°^ kaikki tulos siitä et-
kohonnut vaan 50 sentillä koor- ta vo a ja t olivat niin yksimieli-
dia päälle. Miehiä vaadittiin
kiihkeästi kommums-
yhä
hakkaamaan
$2.75-83.50 m,n kannalla-, etteivät he jouta-
koordi, maksulla joka on o llu t l " * ? "mostuksessaan
keinoja
voimassa kolme vuotta.
.valitsemaan.
Mutta kun sitten
Nyt kerrotaan taas CanadanI sosialistipuolueen
hajoamisen
puolelta, että siellä on pitkin Jalkeen- kommunistit vielä ril-
maata rettelöitä metsämiesten taantuivat keskenään niin pa-
kanssa sentähden, että palkat " astl* etta heidän oli perus-
ovat liijan alhaiset. Samalla il- tettava kaksi
puoluetta, mel-
motetaan,
että paperitehtaat kein samallaisella ohjelmalla, o-
tuottavat 200 prosenttia ja ylit- s?.ttl s$. etta riitaisuutta tahdot-
sekin siitä voittoa. — Olisi siis
k a o t t a a ^häti» .ettei mi-
voitoissa varaa korottaa mies- tään eheää ja yhtenäistä tuos-
ten maksua, kun vaan olisi tah-! ta^ ai}. hommasta syntyisi,
toa. Mutta eiväthän paperiher-
—ntä sitten näiden kahden
rat ole sen sydämellisempiä Puo^ueen toiminta? Kommunis-
kuin muutkaan kapitalistit ja tiPuoluees®a ^meni heti voimia.
työläisten järjestöt, ikävä kyllä, jotka alkoivat kiihotuksen neu
eivät näytä voimistuvan niin, et vostovallan täällä olevaa toimis
mentiin
tä ne voisivat kunnollisesti teh toa vastaan. J Tässä
tävänsä tämän tarpeen hetkellä;niin pitkälle että sen seurauk-
täyttää, ei isot eikä pienet u n i-'ser*a
kommunistipuolueen
ot, sillä metsätyöläisillä n äyt• Pla^°am’.nen;
suurta osastoa
tää vielä olevan perin vähän, katkeroittui noieta
Martensia
käsitystä järjestymisen eduista.1 vastaan tehdyistä hyökkäyksis-
----- -------
itä siinä määrin, että erosivat
S A L L IV A T K O H E R R A T TO- ipu° lueestaan-.
•
TUUDEN TU LE V A N
Kommunistisen työväen puo-
lueen toiminta ei ole sen so-
IL M I?
puisampaa.
Samoin kuin toi
Venäjän neuvostovallan tääl- sessakin kommunistipuolueessa,
lä olevan edustajan sihteeri, S. i riidellään sielläkin kaikista pie
Nuorteva. on tehnyt väitöksen nimmistäkin seikoista ja ainoa,
että hallituksen oikeusdeparte-1 mikä pitää sitä vähääkään koos-
mentin akentit ovat
ottaneet (sa On yhteinen viha sosialiste
‘’aktiivisesti osaa” kommunisti- j a vastaan, jota johtava aines
puolueen ohjelmapykälien laa siellä on vielä onnistunut yllä
timiseen, joiden perusteella nyt pitämään.
Tämän laimentues
sitten tuhansittain tuon puolu sa, ei jää yhdys-sidettä mikä
een jäseniä on vangittu ja aijo- estäisi sen hajoamasta..
taan karkottaa Europaan. Sa
Venäjällä ja muualla on ta
malla hän väittää, että ne paljon pahtunut aivan samalla tavoin
puhutut pommiliitot, joiden toi niihin aikoihin kun Asefjin ta
mesta viime kevännä ja kesällä paiset suurkätyrit taantumusai-
lähetcltiin pommeja huomatuil- kana siellä ovat ohjailleet työ-
le henkilöille ympäri maan, oli- väen järjestöjen toimintaa. Mi-
vaf samanluontoisia pelejä ja kään järjestö ei ole
pysynyt
että jotkut muut
radikaaliset koossa.
Aina on uutta perus
toimenpiteet, joista on syytetty tettu ja jo perustettaissa kyl-
venäläisiä. ovat samaten salais-- vetty hajotuksen siemenet uu-
en akenttien työtä.
den järjestön sisään.
Nuorteva
lupautuu todista-
Toivokaamme, että Nuorteva
maan kaiken tämän senaatin ko- saisi tilaisuuden sanoa mitä hän
mitean edessä, jos hänen toimis- näistä asioista tietää ja miten
tolleen annetaan tilaisuus sii- SUUri osa näissä hajotushom-
hen. Hän myöskin haluaisi sei- missa on niillä, vanhoille virka-
vittaa mihin ovat joutuneet ne ryssille lainatuilla miljoonilla,
sadat miljoonat, mitä tämä maa jotka eivät ole koskaan menneet
on lainannut Venäjän vanhalle niihin tarkotuksiin mitä varten
hallitukse 1 .e, mutta jotka eivät ¡ne on annettu
ole menneet perille. Hän va-i
---- --------
kuuttaa, että monet täällä ole-\ A J A V A T K O K A R IL L E ?
vat taantumukselliset venäläi-
Hiilenkaivajain liitolla on pa-
set eivät haluaisi
että näitä raillaan koolla tärkein edustaja-
seikkoja
selviteltäisiin, mutta kokous, mitä sillä on pitkiin ai-
^iiden selvittely olisi tarpeellis koihin ollut.
Jotkut aseman
tuntijat sanovat, että tämän ko-
Annetaanko
Nuortevalle ja kouksen menttelvstä
riippuu,
länen tovereilleen oikeus pal- tuleeko U. M. W. liitto pysy-
jastaa se, mitä he sanovat tie- mään edelleenkin koossa tai ha
tävänsä. senaatin komitean e- joamaan.
dessä?
Kaiken kohtuuden ni j Virkailijain menettely äskei-
messä heille olisi se oikeus an- sessä lakon sopimisessa on Jcii-
nettava.
Mikään ei jättäisi y-j hoitanut jäsenistön äärimmil-
leisön mieleen suurempaa epäi- leen.
Kansallisvirkailijoita en-
lystä hallituksen ja erityisesti siksi syytetään pelkuruudesta ja
senaatin halusta saada totuus, paikotelldn kovasti kuulemma
selvä ja väärentämätön totuus siitäkin, että he olisivat olleet
esiin, kuin tämän
tilaisuuden hiiliherrain puolella. Eri pii-
kieltäminen miehiltä, jotka sa- rien järjestöjen virkailijat mc-
novat tietävänsä että täälläkin nettelivät tämän lisäksi vielä
jo aletaan pelata peliä mikä niin suoraan yhtiöitä puoltavas
muistuttaa Aseffien
toimintaa ti, että se vielä lisäsi sähköä
Nikolain aikuisella Venäjällä.
ilmaan.
Meillä sosialisteilla jotka jo u Kun otetaan huomioon, että
dumme
radikaalisten ainesten järjestössä jo ennestään oli run-
kanssa aina lähempään kanssa- säästi tyytymättömyytä vanho-
käymiseen kuin monet muut. on ja menettelytapoja vastaan, ol-
kauvan ollut jo epäilyksiä että Ien viimeisen konventsionin e-
tässä maassa on sellaista toi- della jo neljäsosa liiton jäse-
mintaa harjotettu jo useita vuo- nistä ilmikapinassa liiton me
siä varsin laajassa mittakaavas- j nettclytapoja ja
virkailijoita
sa. Tätä epäilystämme on use- vastaan suuren joukon muista
jäsenistä ollessa vielä myötä
tuntoisia sille, voimme sanoa,
että konventsionin on menetel
tävä taitavasti jos se mielii
saada sovinnollisuutta aikaan.
Tähän astiset tiedot kertovat,
että kokous on tähän mennessä
hyväksynyt virkailijain menet
telyn lakon sopimisessa. Näin
etäämpää katsoen on vaikea sa
noa millä perusteella tuo tun
nustus on annettu.
Onko vir
kailijoilla ollut jotakin päte-
vämpää ja sellaista mistä ei
tähän saakka ole tiedetty oso-
tukseksi, että heidän oli pakko
siten menetellä, siitä ei ole tie
toa. Mutta jos virkailijoilla ei
ole ollut mitään muuta puolus
tusta esitettävänään, kuin se
mitä jo ennemmin on tiedetty
ja jos edustajat vaan sen pe
rusteella ovat heidän menette
lynsä tunnustaneet ja hyväksy
neet, voimme olla varmoja että
suuri määrä liiton jäseniä tu
lee jäämään tyytymättömäksi ja
että päätös tulee yhä syventää
mään sitä kuilua mikä jo on
olemassa virallisen johdon ja
jäsenistön välillä.
Ellei konventsioni koeta so
vittaa edellistä päätöstään laa
timalla sääntöjä ja hyväksymäl
lä keinoja millä joukoille tule
vaisuudessa annettaisiin valta
käsiin päättää itse asioistaan
lakkojen sattuessa, määrätä lak
kojen lopettaminen yhtä hyvin
kuin alkaminenkin, niin onpa
vaarassa ettei tämä kokous aja
tuota 'suurta liittoa kokonaan
karille.
Nyt ei olisi aikaa keskenäi-
siin rettelöihin hiilenkaivajien
järjestössä enempi kuin muu
allakaan, sillä kaikesta päättä
en tulee hiilenkaivajilla olemaan
täysi työ edessään koettaa yh
distyneinäkään voittaa edes se
pikkunenkaan
parannus hiili-
herroilta mitä nyt on luvassa,
mutta jos virkailijat yhä totte-
levat muita enemmän kuin o-
man liittonsa jäseniä, ei mi
kään voi riitoja välttää.
A
Eri näkökantoja työvä
enliikkeen menette
lytavoista
Työväenliikkeessä on aivan luon
nollisesti ollut aina erimielisyyksiä
menettelytavoista. Laajoille työväen
joukoille nuo menettelytapakysymyk
set ovat kuitenkin olleet vähemmän
mielenkiintoisia, syystä että työväen
liike on ennemmin ollut «euuremmas-
si osaksi olevien olojen arvostelua,
agiteerausta sitä vastaan sekä työ
läisten kokoamista järjestöihin. Toi
seksi muuttuu asema joukkojenkin
keskuudessa silloin kuin tämän liik
keen eteen tulee näitten järjestöjen
sä avulla ryhtyä ratkaiseviin ottelui
hin vallalla olevien valtiollisten ja
yhteiskunnallisten olojen kukistami
sesta ja sen jälkeisestä lähimmästä
uudelleen rakentamisesta.
Nyt on saavuttu tuolle asteelle
työväenliikkeen tehtävissä ja me nä
emme työväen järjestöjen jakaantu
van erilaisia menettelytapoja omaa
viin ja käyttäviin suuntiin kaikkialla.
K u in k a näm ä e ri s u u n n a t ja k a a n tu u ?
Mielestäni voidaan eri suunnat ny
kyään työväenliikkeessä jakaa pää
asiassa kolmeen eri menettelytapoja
omaksuvaan suuntaan: parlamenti a-
risteihin; suorantoiminnap käyttäjiin
ja industrialistehin. Vaikkapa tässä
määrittelyssä asetinkin parlajnent-
taristit ensi tilalle ei se johdu siitä,
että nämät olisivat enemmistönä e-
nää työväenliikkeessä vaan siksi,
että ne ovat olleet enemmistönä ja
etutilalla parhaiten tunnetut.
Suorantoiminnan kannattajat ovat
käsittääkseni suurena enemmistönä.
Sitte toisella tilalla pääluvussa on
parlamenttaristit ja kolmannella teol
lisen toiminnan kannattajat, indù
strialistit. Parlamenttaarista toimin
taa on puhujamme ja lehtemme se-
lostelleet kohta parikymmentä vuot
ta, joten se nyt yleensä ymmärrettä
ne© pitt riimittä selosteluitta tässä
yhteydessä. Riittäneen kuin sanom
me että tämän suunnan kanattajat
luulevat työväen nousevan valtaan
parlamenttaarista, s. o., puhtaasti
lainlaadinnallista tietä myöten. Tä
hän joukkoon voidaan lukea kaik
kien maiden oikeistososialistit, Eng
lannin Työväenpuolueen parlament
taristit. Venäjän menshevikit ja so-
sialisvallankumouksellisten oikeisto.
Mikä sitten erottaa suorantoinrinta-
laiset parlamenti »risteistä? Suoran-
toiminnan kannattajat ei hylkää par-
lamenttitoimintaa
sinänsä.
kuten
meidän lehdissänime on useasti koe
tettu selostaa. Ne näkevät että vaa
litaistelu antaa hyvän tilaisuuden,
ensistäänkin agitatsionin tekoon mut
ta se antaa myöskin tilaisuuden näh
dä joukkojen lukumäärän, kuinka
paljon on minkinlaisen agitatsionin
ja minkäkin puolueen takana joukko
ja ja minkälaisia joukkoja. Tämän
joukkojen luvun perästä sitte tiede
tään ryhtyä nähtyjä päälukuja vas
taaviin toimenpiteisiin.
Mutta, ja mikä onkin tärkeintä,
osottaa parlamentin kautta että työ
läisten ei ole odotettava, että parla
mentti heille voisi tuoda työläisille
kuuluvan osuuden ja oikeuden yh
teiskunnassa. koskapa parlamentti
on vaan yhteiskunnan paikkauslai-
tos ja sellaisenaan porvariston riis-
tojärjestelmää jatkava laitos, mutta
että työväen on jokaisen kohdaltaan
ja kaikki yhdessä noustava kukista
maan porvaristo oman voimansa a-
vulla valtaamalla käsiinsä valtio
mahdin välineet sekä taloudellinen
tuotannon koneisto. Työväestön on
pyrittävä ei valtaamaan porvariston
valtiokoneistoa ja asettaa se koneis
to käyntiin vaan hävittämällä porva-
riston valtiokoneisto; ottaa käytän
töön työväen valtiokoneisto ja aset
taa se käyntiin työväestön suorana!
sen vallan ja voiman avulla työväen
luokan aseena porvaristoa vastaan.
Italian sosialistipuolueen suuri e-
nemmistö m. m. omaa tämän kannan
parlamenttiin ja valtiovaltaan näh
den. Tässä mielessä se kävi vaa-
litaistelnsa, tässä mielessä se toimii
ja tälle ohjelmalle se keräsi Italian
suurten teollisuuskeskuksien sankat
työväen joukot. Ei se puolue luvan
nut työväelle suinkaan parlamentilta
oloihinsa korjausta, vaan se lupasi
näyttää, että parlamentti sitä ei ky
kene tekemään vaan työläiset itse.
Tämän työväen suoranaisen osan
oton, suorantoiminnan, omain asioi
densa hoitoon esittää mailman suu
rimman työväenluokan valtiollisen
puolueen tunnettu ja tunnustettu toi
mihenkilö N. Lenin näin: “ Mitä tu
lee vallankumoukselliseen järjestöön
Ja sen tehtävään, valtiovallan Ja mi
litarismin kukistamiseen: Ranskan
vuoden 1871 Kommunin käytännön
perusteella Marx osottaa, “että köy
hälistö el yksinkertaisesti voi ottaa
haltuunsa porvariston rakentamaa
hallituskoneistoa ja käyttää tätä ko
neistoa omiin tarkotuksiinsa.” Köy
hälistön on murskattava tämä ko
neisto. Ja tämän ovat opportunistit
joko salanneet tai kieltäneet. Mutta
se on Pariisin Kommunin 1871, ja
Venäjän vuoden 1915: n vallankumo
uksen arvokkain opetus. Meidän ja
anarkistien välinen erotus on siinä,
että valtio on välttämätön vallanku
mouksemme kehityksessä. Erö op-
portunisteihin ja Kautskin oppilai
siin nähden on siinä, että me väi
tämme, että me emme tarvitse por
varillista valtiokoneistoa, “ kansan
valtaisissa” porvaritasavaltoissa täy
delliseksi kehittyneenäkään, vaan a-
sestettujen ja järjestettyjen työläis
ten suoranaista valtaa.
Tällainen oli 1871: n kommunin
sekä 1915:n ja 1917:n ‘‘työläisten ja
sotilaiden neuvoston” luonne. Tälle
pohjalle me rakennamme’’. Ei -siis
porvarillista valtiota hävitetä porva
rillisilla valtiolaitoksilla jonkalainen
laitos on parlamenttikin, vaan tuho
taan työväen suoranaisen toiminnan
kautta. Työväestö valtaa valtion yli
herruuden sekä luopi oman valtio
koneistonsa, omien etujensa turvaksi
ja suojellaksl. Myöskin me jo tie
dämme että ei Suomenkaan työväki
enää käynyt viimeisiin vaaleihin toi
volla saada eduskunnalta muutoksia
työväenluokan oloihin. Tästä sanoo
tunnettu puoluetoveri Sulo Vuolijoki
näinikään: ‘‘Emme me lähteneet
vaaleihin siinä mielessä, että edus
kuntalaitokselta jotain positiivisia e
tuja toivoimme muussa suhteessa
kuin korkeintaan punavankien “ar
mahtamisessa”, vaan me lähdimme
siinä mielessä, että näissä oloissa
eduskuntalaitos on työväelle puolus
tusasema, jonka takana se voi koota
joukkojaan, ollakseen ajantullen val
miina uusiin ponnistuksiin.”
Parlamenttaarinen toiminta siellä
kin jo käsitetään vain eräänlaisena
suojamuurina, jonka varjossa koo
taan joukkoja suoraan toimintaan.
Murhattu toverimme Liebknecht se
kä samoin murhattu toverittaremme
Rosa Luxemburg kuolemaansa asti
teroittivat myöskin että parlamentil
ta ei ole työväen odotettava yhteis
kunnallisten olojen muutosta, mutta
käyttää parlamenttia propagandan e-
distämiseen ei positiivisia tuloksia
tuottavaan» toimintaan.
Tämän sa
man kannan omaa Saksan kommu
nistinen (Spartakus) puolue.
Englannin työväenliikkeessä suo-,
rantoiminnan tunnetuin edustaja on
Ison Britannian hiilenkaivajain lii
ton (Miners* Federation of Great
Britain.- presidentti Robert Smillie.
, Joku aika sitten Englannin unioi
den kongressissa Glasgow'issa Smil-
lien kannattajat olivat suurena enem
mistönä. Päätöslauselma, jonka suo-
rantoimintalaiset esittivät, koskien
kaivantojen kansallistuttaniista sai
puolesta 4,478,000 ääntä, sekä sitä
vastaan 77,000 tullen siis hyväksy
tyksi esitys 4,401,000 enemmistöllä.
Englannin suoratoimintalaiset eivät
tahdo hävittää suinkaan lainlaadin
nallista laitosta. Se vaan on muu
tettava sellaiseksi että lait. kuin ne
on laadittu, menevät Unioiden kon
gressille joka kongressi on vastaava
nykyistä Englannin Loordien ylähuo
netta, jossa kongressissa työläiset
itse esittävät hyväksymisensä tai
hylkäämisensä asetuksiin, lakeihin,
taikka tekee niihin muutoksia. Täs
sä maassa voidaan katsoa kumpa-
senkin kommunisti puolueen edusta
van suorantoiminnan kantaa valtiol
liseen
työväenliikkeeseen
nähden.
Kunipanenkin näistä puolueista on
aivan täydelliset vastakohdat syndi-
kalismille.
Kommunistipuolue mää-
ritteleökin
ohjelmajulistuksessaan
että: “ Kommunisti puolue käsittää
luokkataistelun
olevan
oleellisesti
poliittista Taistelua, se on taistelua
valtiovallan valtaamiseksi.” Ja Kom
munistinen
Työväenpuolue
taasen
tällä tavalla: “ Työväenluokan tulee
järjestyä ja varustaa Itsensä vallot-
tamaan valtiovalta. Tämän vallotuk-
sen tarkotuksena on perustaa* uusi
työläisten hallituskoneisto kapitalis
tisen hallituskoneiston tilalle.” Yk
sistään nämät lainaukset työväenlii
kettä jonkunkaan verran tunteville
riittää osottamaan näiden puoluei
den syndikalismivastaisuuden sekä
selvyyden tässä suhteessa pyrkimys-
perässä. Koska toivoakseni Ameri
kan työväenliikettä seuranneet lu
kijat ovat tutustuneet näiden puolu
eiden menettelytapa ohjelmiin yksi
tyiskohtaisesti, en ryhdy niitä sitee
raamaan osottaakseni että ne ovat
ainoastaan työväenluokan oman, itse
kohdaltaan, vaikuttavan toiminnan
kannalla. Saman suuntaisen kannan
omaavien lukumäärä erimaissa on jo
suurena enemmistönä, mikäli työvä
en järjestöt ovat kysymyksessä. Se
että parlamentaarisilla oikeistolaisil
la on parlamentti enemmistöjä el to
dista että työläiset omaisl oikeisto
laisia
katsomuksia
enemmistönä.
Porvaristosta suuret joukot ovat ää
nillään edes auttaneet näiden par
lamentti enemmistöjen saamisessa.
Ruotsi, Saksa jne.
Industrlalistinen suunta.
Koska industrialisteja on tavattu
nimittää myöskin suorantoiminnan
kannattajiksi niin on selvennykseksi
sanottava että niin on laita.. Mutta
se suoratoiminta ei tarkoita valtiol
lista vaan yksinomaan suoraatoimin-
taa teollisella alalla.
Erheelllnen
on myöskin väite että industrialistit
ovat samaa kuin syndikalistit. Indu
strialistit omaavat yhdenmukaisuutta
syndikalistien kanssa kylläkin suh
tautumisessa
valtiolliseen
toimin
taan, mutta siihenpä se sitte näiden
yhteinen tie päättyykin. Syndikalis
tit pitävät järjestöissään kaikkien
luokkien jäseniä, välittämättä niiden
omaisuus tai työaloista; industrialis
tit hyväksyvät jäsenyyteensä vain
työläisiä. Tässä suhteessa viitatta
koon vain erimaiden I W. W :n, W.
I. I. U. of America sekä Englannin
shop-steward liikkeen kannattajiin.
Eroa industrialisteilla on syndika-
listeijiin nähden myöskin siinä tär
keässä seikassa, että syndikalisteilla
ei ole mitään varmaa suunnitelmaa
kuinka, kun kapitalismi on kukistet
tu, tullaan yhteiskunnan tuotanto ja
jako järjestelemään. He jättävät sen
aivan sattuman varaan, että kyllä-
pähän ne asiat selvenevät itsestään
kunhan vaan tehdään vallankumous.
Ovat koko läheistä sukua anarkis
teille. Industrialistit sen sijaan ovat
tiiviin uudesta rakentamisen kannal
la jo silloin kuin vanhaa kumotaan.
Työläiset on kouluututtava lujan jär-
jestökurin alaisena, jota kuria pitää
työläiset itse yllä, hoitamaan ja joh
tamaan yhteiskunnan tarveaineiden
tuottoa ja jakoa. Kapitalismi, selit
tävät he, tekee vallankumousta aivan
liikaakin nopeasti.
Työläisten on
vaan kiiruhdettava järjesäytymään
kyetäkseen ne silloin kuin kapita
lismin hautakellot soivat, vannalla
tavalla kaaokseen joutumatta, tarttu
maan teollisen yhteiskunnan laivan
peräsimeen ja ohjattava sen solidaa
rista toimintaa. He eivät näe mi
tään sellaista ylimenokautta, kapi
talismista sosialismiin, jona aikana
työväestö tarvitseisi omaa valtioko-
neistoaan diktatuurin pitäjänä vaan
työläiset yksinomaan teollisella mah
dillaan sanelevat ehdot viholliselleen,
kapitalistiluokalle.
Tämä
suunta
työväenliikkeessä on selvä piirtei-
simmin esitetty tässä muassa. Ny
kyään se on saamassa kannattaja
joukkoja myöskin Englannissa, Venä
jällä, Austraaliassa ja Saksassa kuin
myöskin muissa Europan maissa jos
kin vielä verrattain heikkona tekijä
nä. Canadan ja Austraalian O. B.
Olemme julkaisseet ylläolevan o-
sottaakseuime miten pahasti työvä
enliikkeessä ilmenevät eri suunnat
ja menettelytapakysymykset saatta
vat joidenkin käsitykset niistä se
kaantumaan. Kirjotus olisi kokonai
suudessaan käytävä läpi jos siinä
ilmeneviä ristiriitaisuuksia mielisi
vähääkään oikoa. Se tuskin lienee
tarpeellista, sillä julkastaanhan leh-
dissämme yhtenään kirjotuksia, jot
ka esittävät edelläolevassa kirjotuk-
sessa mainittuja suuntia oikeassa va
lossaan.
Olkoon tässä kuitenkin
huomautettuna jotakin siitä jaotte
lusta, minkä veli Leino tekee paria*
meftttaarisen toiminnan tukijain ja
niiden välillä, joita hän suvaitsee ni
mittää suoran toiminnan kannatta
jiksi. Leinon mielikuvitus, voi kyllä
tehdä suoran toiminnan kannattajia
kaikista niistä sosialisteistakin jot
ka väittävät lasten luuloksi sitä re
visionistien uskotusta, että vallanku
mous tulisi tapahtumaan asteettain,
rauhalisesti, yksinomaan lainlaadin
nallista tietä, mutta muualla on suo
rantoiminnan kanattajiksi ja syndi-
kalisteiksi nimitetty ainoastaan nii
tä jotka kokonaan hylkäävät parla-
menttaarisen toiminnan. Täällä he
ovat “ tuplajuulaisia”. Heidän peri
aatteensa mukaan tulee työväen vaa
timukset parlamenttaarisen toimin
nan kautta esitettyä ainoastaan “ val
takirjalla” — välittäjäin kautta —
jotavastoin no taloudellisen järjestön
kautta tulevat edustettua suoralla
toiminnalla, ilman johtajain ja edus
tajain välitystä. Tästä seikasta, ve
li Leino, se ero alkaa kaikkien so
sialistien ja syndikalistien välillä.
Sosialistit voivat keskuudessaan sit
ten olla eri mieltä siitä minkä ver
ran parlainenttaariselle toiminnalle
on annettava arvoa ja milloin siitä
on luovuttava. Esimerkiksi Ameri
kan sosialistipuolue ei katso sopivak
si ryhtyä esittelemään parlanienttaa-
risen toiminnan tilalle niitä Leninin
aseellisen toiminnan keinoja joita
Leino luettelee.
Me pidämme sel
laisten keinojen esittelemistä tuulen-
pieksämisenä maassa, jossa tuskin
viisi prosenttia työväestä vielä hy
väksyy kapitalistisen järjestelmän
kukistamista, vaikka ne Venäjällä o-
yat voineet olla aivan oikeita ja oi
kealla ajalla käytettyjä.
Syndikalisteista ja industrialisteis-
ta puhuessaan yrittää Leino myös
kin pestä täkäläisiä tuplajuulaisia
svndikallsmista jonka hän myöntää
olevan ‘‘koko läheistä sukua” anar
kismille. Sitä tehdessään, tekee hän
ensiksi itselleen oman lajisensa syn
dikalistit jotka ottavat jäseniä “omai
suus ja työaloista välittämättä”. Oli
si erittäin hyödyllistä ja huvittavaa
kuulla missä osassa maanpalloa Lei
no on sellaisia syndikalisteja löytä
nyt. Ranskassa, Italiassa y. m. la
tinalaisissa maissa, joita pidetään
syndikalismin kotimaina, koettavat
i i i i ii H i i ii im in m i ii iu ii iH n i m m i im m i i
iu ih iiih iiiiiiih iiiiih iiiih h iiiiiiiiiiiiu h i
sesti työläisiä, joiden kannatusta ei
sillä ole, paitsi mikäli kysymyksessä
on sellainen työväestö, joka ei ole
«isinkään selvillä luokkasuhteista,
vaan todellakin luulee että suden ja
lampaan edut voidaan saattaa sopu
sointuun sillä että susi syö lampaan
Otsikossa mainitusta kysymykses suuhunsa
Työviraston
viime
marraskuun
tä on Yhdysvaltain työväenliikkees
sä puhuttu tähän saakka verrattain bulletiinissä selostetaan asia ja lau
vähän.
Muissa maissa, varsinkin sutaan m. m., että näihin saakka on
Englannissa, on se sitävastoin saa suurin osa kansasta ajatellut, että
vuttanut paljoa suurempaa huomiota. työsuhteiden selvittely on työläisten
ja työnteettäjien keskinäinen asia.
Joitakin aikoja takaperin julkaisi ! johon ei kellään ole mitään sekaan
muuan unionisti lentolehtisen, jossa tumisen syytä, mutta että nyt kun
tehtiin selvää tvömaajärjestöliikkeen teollisuuslevottomuus kasvaa ja työ
(The Shop Steward Movement) ke olot vaikuttavat niin voimakkaasti y-
hityksestä Englannissa. Ja sanoma- leisiin yhteiskunnallisiin suhteisiin
lehtiuutisissakin mainitaan aina tuon on tultu siihen käsitykseen, että ylei
tuostakin tästä liikkeestä.
Mitään sön etujen vuoksi on valtion asetut
laajempia
sanomalehtikir jotoksia tava työselkkausten sovittelijaksi. Ja
kaan ei siitä kuitenkaan ole ollut.
tämän ajatuksen synnyttämällä suun
nitellaan sitte niitä yhteisiä työläis
Täällä maassa on tosin olemassa ten ja työnteettäjien työmaavalto-
eräänlaista
työmaa järjesty sliikettä kuntia. Se on sitä porvariston kwt-
myöskin, koskapa siitä puhutaan työ- tämää työmaakontrollia jonka kautta
viraston virallisessa tiedonannossa työläisten selitetään saavan äänensä
kin. Mutta se on sitä rockefeller- kuuluville työasioissa; sitä järjestel
laista, sitä työn ja pääoman sopu mää jota m. m. gompersilainen am
sointua tavoitelevaa, jossa valitaan mattiliike niin innokkaasti ajaa: sa
yhteinen työläisten ja työnteettäjien maa maata kuin ne viime vuoden
“työmaakomitea*. kuten Rockefelle lopulla pidetyt työn ja pääoman so-
rin unioissa Coloradon hiilikaivoksil pusointukonferenssitkin, joissa oli e-
la ja rautasuliranilla esim. Ja sel dustajia aina Suomesta saakka, mut
lainen “työmaajärjestöliike” on tääl ta joissa ei saatu aikaan mitään
lä aivan luvallista, aivan ‘ laillista”, muuta kuin ileltävä pannukakku, jos
eivätkä sitä vastaan asetu taistele näin epärunollista lausuntoa käyt
maan mitkään sadan prosentin komi täisi.
teatkaan. Ja sillä on kannatustakin
Nämä ovat jätteitä siitä sota-ajan
“ kaikkien kansankerrosten” keskuu pakkojärjestelmästä, jonka vallites
dessa — lukuunottamatta luonnoin sa työläisiltä oli riistetty m. m. lak-
TP
..
• ••
•
/ yomaajarjestoluk-
keestä Yhdysval
loissa
unto liikettä el saa sekottaa tähän.
Ne kuuluu paljon oikeutetummin e
della osotettuihin, Direct Action, suo
rantoiminnan kanattajain joukkoon,
sillä ne hyväksyvät poliittisen toi
minnan työläisten suoranaisella vai
kutuksella. Saksan Kommunistipuo
lue on hajaantunut teollisen toimin
nan ja valtiollisen toiminnan kan-
natajiin. Kaksikolmea osaa kommu
nistien kongressin edustajista hy
väksyi hiljan päättyneessä edustaja
kokouksessa Liebknecht-Luxemburg-
in kannan ja silloin poistui yksi kol
masosa eli 18 edustajaa istunnosta
kerääntyen Fritz Wolffheimin ympä
rille, joka on Hamburgissa ilmesty
vän Cimmunistische Arbeiter-Zeitun-
gin toimittaja ja muodotivat “Allge
meine Arbeiter-Union” joka on sama
kuin I. W. W. täällä ja nimeltäänkln
sama. Englannin Shop-Steward, ty ö -
maakomjtealiike, myöskin yhä sel
vemmin saa I. W. W :n luonnetta.
Pietarin poliisimestari William Sha-
toff pitää yllä I. W. W :n oppien
levittämistä ja sen mukaista järjestö
toimintaa Venäjällä.
Edelläolevassa olen lyhykäisesti
koettanut vedellä niitä äärimäisiä
suuntaviivoja joiden merkeissä ny
kyään työväenliike edistyy. El ole
tämän yhteyteen kuuluvaa käydä sa
massa selostelemaan noiden suunti
en oikeutta täi vääryyttä. Sellainen
on koko pitkä juttu ja vaatii eri
käsittelynsä. Siihen ilmaantunee jos
kus myöskin tilaisuus.
Leo Leino.
koutumisoikeus ja jolloin työselkka
ukset piti jättää melkein yksinomaan
isännistöä edustavien lautakuntien
järjesteltäviksi, sillä hyvin tunne
tulla tuloksella, että työläiset eivät
saaneet mitään, vaikka työnteettäji
en sotavoitot olivat aivan uskomatto
man suuret; uusia miljoneereja syn
tyi kuin sieniä sateella.
Tätä järjestelmää koetetaan toto
uttaa edelleen, mikäli voidaan työ
läisiä sen alle pakottaa.
Mitäpä
muu'a on esim. se valiokunta, jolle
hiilenkaJvajien on pakosta nyt teh
tävä valituksia, jos ollenkaan halua
vat saada sanotuksi. Sehän on sel
lainen “yhteinen” valiokunta, jonka
pitäisi edustaa tasapuolisesti kaik
kia. mutta joka edustaa vain yhtä
puolta, — toisin sanoen, jossa työn-
teettäjillä on niin suuri edustajien
enemmistö, että työläisten edustajat,
vaikkapa olisivatkin oikeita työläisiä-
kin. eivät voi saada aikaan mitään.
Tällaista “yhteistoimintaa” työn ja
pääoman välillä on koetettu ottaa
käytäntöön muissakin maissa
Mut
ta huonommalla menestyksellä kuin
täällä.
silla yleensä on työväestö
muissa maissa paljon edellä luokka
tietoisuudessa tämän maan työväes
töstä. joka ei ole selvillä yleisesti
vielä siitäkään, että täällä luokka-
suhteita on olemassakaan.
Näiden yhteisten teollisuusneuvos-
kuntien avulla koetetaan poistaa la
kot, pakottamalla työväestö - luopu
maan lakkoutumisoikeutaistaan ja
alistamaan vaatimuksensa aina näi
den neuvoskuntien harkittaviksi —
ja ratkaistavaksikin.
Tällainen
työmaajarjestuuike ei
he erottaa itseään toisista järjes
töistä juuri sillä nimenomaisella sei
kalla, että heidän järjestönsä muo
dostuvat ainoastaan palkkatyöläisis
tä.
Samoin tekevät heidän henki-
veljensä tuplajuulaiset täällä. Vii
meisen päätöksen mukaan, pitää hei
dän lehtiensä toimittajainkin mennä
joka kuuden kuukauden kuluttua
‘‘ rakkapailllle’’ työhön, ettei vaan
unhottaisi sitä että kuuluu palkka-
työläisiin.
Syndikalisteilla ei myöskään kuu
lemma ole ollenkaan ohjelmaa siitä
mitä sitten tehdään kun kapitalis
mi on kukistettu, industrialisteilla
on.
Kumpanenkohan on mahtanut
olla ennen kirjotettuna, Ranskan ja
Italian syndikalistien ohjelmat, vai
ko amerikalafsen I. W. W :n? Kum
mat ovat vanhempia, ranskalaisen
Sorreilln
vaiko amerikalaisen De-
Leonin selostukset ja plirustelut in-
dustriali8esta järjestöstä, joka, jär-
jestettyään teolllsuustyöläiset, ottai
valtaansa koko teollisuuden ja Jat
kaa tuotantoa poistettuaan kapita
listisen omistusoikeuden, ja mitä vä
liä niillä on? Ellei veli Leino tah
do nyt mielivaltaisesti tehdä aattei
ta Ja suuntia ja mairitella tupla-
juulaisista Itselleen kannattajia, te
kemällä niille juuri sitä puhdistusta,
mitä ne tässä takavuosina sosialisti-
järjestössä ollessaan aina niin ko
vasti pyysivät, olisi hänen parhain
ta tutkia vielä näitä seikkoja vä
hän tarkemmin, ellei hän niitä en
tuudestaan
tiedä ja sitten vasta
lähteä meitä “ vanhoillisia” johdat
tamaan niille “ selville vesille” joi
ta Leino aina on hakemassa, sillä
hänellä on sittenkin vielä riittävästi
työtä, ennenkuin saa meidät usko
maan, että me kaikki olisimme yh
tä sekavilla vesillä kuin hän Itsekin.
— Toim.
TYÖMIES KUSTANNUSYHTIÖN
VUOSIKOKOUKSELLE
S u p er io r in
». » .-o sa sto
T y ö m ie s
K u sta n n u sy h tiö n
o sa k k e e n o m ista ja n a
esittä ä T y ö m ie s K u sta n n u sy h tiö n o-
s a k k e e n o m ista jie n
p ä ä te ttä v ä k si
h e l
m ik u u n 7 p. 1 9 2 0 a lk a v a ssa v u o s i
k o k o u k se ssa seu ra a v a a :
E ttä h y v ä k sy ttä isiin a ja tu s v a p a u
tu a e n tise stä m u o d o sta olla leh teä
y. m . k u sta n ta v a n a liik k e e n ä m eid än
to im in n a lle m m e ristiriita isten ja h a n
k a lu u tta s y n n y ttä v ie n M ich ig a n in kor-
p o r a tsio n ila k ie n a la ise n a , jo n k a tila l
le le h tie n y . m . k u sta n ta m in e n jä te t
tä isiin u u d elle W isc o n sin in e i-liik e v o it-
to la k ien a la is e lle p e r u ste tta v a lle y h
tiö lle ;
että y h tiö k o k o u s p ä ä ttä isi T y ö m ie s
K u sta n n u sy h tiö n
o m a isu u d e n s iir t o
h in n a sta u u d elle, ta r k o tu sta a n v a s ta a
v a lle y h tiö lle ja v a ltu u tta isi jo h to k u n
ta n sa p a n e m a a n v o im a a n tu o lla ise n
siirro n , jo s se h y v ä k si k a tso ta a n ;
että e lle i o m a isu u d en m y y n tiä u u
d elle y h tiö lle k a tso ta ed u llisek si, p ä ä t
täisi k o k o u s siirtä ä le h tie n , k ir jo je n
y . m . k u e ta n ta m isty ö n u u d elle y h t i
ö lle
ja te k isi tark otu ata v a sta a v ia
m u u to k sia y h tiö n siv u sä ä n tö ih in tu o l
laisen k a h d en y h tiö n v ä lise lle to im in
n a lle.
S u p er io r in , W is., S, S. O sa sto .
N A T IO N A L IS M I!
Mikä komea nimi sille, jota
oikeammin
olisi
nimitettävä
raakalaisuudeksi. Vain itsek
kyydelle ja vihalle on olemassa
isänmaa.
Lisääntyvän valis
tuksen mukana ihmiskunta ko
hoaa ykseyteen.
L a m a r i n e.
Meiltä ei vaadita, että uhrai
simme onnemme ihmiskunnalle.
Mutta yksilön korkein onni on
mahdollinen vain ihmiskunnan
onnen kautta. Sen hyväksi, jo j
välttämättömyys vaatii, meidän
on uhrattava henkemme ja, mi
kä on vieläkin enemmän: sen
hyväksi
meidän on osattava
elää.
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin ii
ole sitä, mihin työläisten olisi p;
tävä.
Päinvastoin kuuluu työvi
liikkeen
tinkimättömiin
teiltä
taistella sellaista vastaan. Työvi
liike kaipaa toisenlaista työmaa
jestöliikettä, sellaista jossa työv
tö muodostaa omat työmaavaliol
tansa, oman tehdasedustuslaitok
sa, jonka kautta se ajaa asioit
työnteettäjien kanssa.
Sellaisen järjestelmän ituja k
on jokaisessa laajemmassa unio
keessä.
Hiilenkaivajien järjesti
esim. on toiminnassa n. s kaivo
mitea tpit committee)-systeemi ]
het valitsevat keskuudessaan mu
mia edustajia, joille sitte saa te
\ alituksia ja joitta ottavat asian <
le työnteettäjän edustajan, tav
sesti paikallisen työnjohtajan kan
Mutta n.iiden komiteain kädet <
siinä määrässä sidotut, että nii
toiminta on miltei merkityksetö
arsinkin sellaisissa järjestopiir
sä, missä piirivirkailijat ovat u
tumuksen vankkoja tukipylväitä,
ten esim. hiilenkaivajajärjeston M
mingin ja Montanan piireissä, ei
vossomitealla ole ollut enää vu
kausiin mitään merkitystä, ko
työnteettäjä aina vetoaa piirivirk.
joihin, joiden päätös miltei poil
uksetta on ollut yhtiölle edullinei
Vasta teollisuusunionistinen 1
voi kehittää voimakkaan ja vaiku
va Itäisen
työmaa järjestösysteei
jonka kautta työläiset saavat äär
sä kuuluville ja joka ei enää
työnteettäjien määrättävissä. Sei
nen voi syntyä ainoastaan luokka
toisen työväestön muodostamissa
jestöissä.