Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 21, 1918)
No. 597 I ränsä. tulee maan, pääoman ja valtion omistus ja valvonta kuu luni..an hyötyä tuottaville luokil le. Silloin ei enää tule löytymään mitään riista n a luokkaa, joka TÔVfîftI voi työntää työläiset hätään ja puutteeseen niinkuin tämä luok ka sen teki jo keskiaikana. Val taamalla tuotantokeinot on sosia lismi luova pysyvän vapauden. W ~ h + + + + + + + + + + + + + + + 4 ~ b + + + + + + ' P*IIIIHIIIIIIItllll«IIIIIIIIIIIUIIII»IIIHIlHIIMIIIilllllllMIIIIIIIIIIIHIIIIIlllt««linillltllUllllHIUIlMlllllltHHIIIIIHHIIUtllllIIIHIIItllHimillllllllll«HtHlllllltlMIHlll!ll|IHI«IIHIIIII|IHlUilllliiniil Hiili. .lUHnilli'IirilllinilUBIIIIIIIIIIIIinillülüllilllllllllüllHllinilllWKIlHriiHItlir.MllinüIlHBtUINümilHflPimiUlllMHÎIHIIIMIlWIUIfWIcCl PÖYTÄKIRJA MAILMANKATSOMUKSIA S. S. J ä rje s tö n länaipiirin p iiritoim i ; ? kunnan kokouksesta, jouluk. 15 p., 1918, Astoriassa, Ore. Vallankumouksellisella Tervehdyksellä Toivomme tovereille rauhaisaa joulua ja,valoisampaa vuotta 1919 Lisääntyköön toimintakuntoisuus köyhälistön sivistys- ja vapautustyössä kai 4$. jlttiiHiAiiiiiiiiHiutiuiiiiiiiUHm iiiiitHM inum iiim iuiuiM tm iiiM iwiuiiuiiiniiiM tffliuim uninum iiiiiiiinim M m iwiim iinuHiiHiiiiiUM i^ kaksi s u o m a la is t a s u u t a r ia . Ehtiikö Suom en la h ta rih a llitu s ta p paa m u u tam ia so sia listeja v ie lä en nen kuin se k u k istu u ? V iim eiset tiedot k erto v at, e ttä m. m. Y rjö M äkelin' ja E etu S alin ovat tu o m itu t kuolem aan. M olem m at ovat nykyään vielä rip peinä istuvan ed u sk u n n an jä s e n iä ja v a littu siihen su u re lla ä ä n im ä ä rä llä . K um pikin n ä istä m ie h istä on S u o m en i istu v a t o ik e u tta ja sy y tte le v ä t m. ni. n ä itä k a h ta ta v a llis ta p elottom am paa s u u ta ria v altio p e to k sesta . H e lan- g e tte le v a t v altio p eto stu o m io ita siitä sy y sy i, e ttä n äm ä m ie h e t u sk a lsiv at ta is te lla s a k s a la is ta ju n k k e rism ia v a s taan, ja h ra V alk eap ää, se n h a lli tu k sen e d u sta ja , k e rto o tää llä , e tte i se h a llitu s o le o llu t k o sk aan saksa- la.»m ielinen. S am aa v ä ittä v ä t P ä i v ä le h ti ja m uut ju n k k e rism in ih aili ty ö v äen liik k een vanhim pia ja tu n n e jat. Ne y r ittä v ä t puo lu stella to d el tu im p ia jäse n iä, olleet liik k e e ssä m u lista m a a n p e ttu ria ja v a ltio p e ttu ria, joka on v a ltio p e ttu ri oikein tup laten . k a n a a lu s ta asti. M utta onpa kum m allekin m iehelle H u llu n k u rista , ellei se olisi niin k a rttu n u t jo ta in s e lla ista , jo n k a ta kam alaa. — Työni. kia h e id ä t n y t tu lla a n m esta am a an — ellei m itään tap a u k sia s a tu väliin. O nhan M äkelin u h ran n u t koko ikän “KAMOFLAAGI” JA ‘'BOLSHEVIK”. Kaksi ihmeellistä sanaa. sä ty ö v äk eä v a lls ta e s s a a n . S u u ta rin On tä y ty n y t saap u a “ viim eisellä ra h ilta h ä n e t k isk a stiin työv äen liik eskim ojen tai k6eseen ja re ilu sti hän on koko ikän la iv a lla ” Valkosten h o tten to ttien ^ Z m aasta, joka ei olisi sä ta is te llu t työ v äen m ukana, ei väis k u ullut n ä itä k a h ta ih m e e llistä s a ty en sen k a tk e rin a h e tk in ä , eikä lam a an tu e n n iin ä päivinä, jolloin ta is naa. ra n s k a la is ta “can io u ilag e” ja v en äläisiä “ bolshevik”, N ykyään telu oli o n n istu n u t. niillä on yleisniailm allinen m erk ity s, J a to in e n su u ta ri, E e tu S alin , on h ä n k in ollut m u k an a a lu sta a sti. sillä ne ovat e p ä ile m ä ttä ju u rtu n e e t “ Suom en L a ssa lle ” on h e rä ttä n y t p.: k aikkiin siv isty sk ieliin . Y htä la a ja l h e llla a n ty ö v äk eä v a a tim a a n v a ts a n le kuin ne ovat lev in n eet, y h tä la a tä y ttä ru o k aa, o ik eu k sia ; h n on o ja en m yös niiden m erk ity s. Ne ovat taik a san o ik si, joilla p e tta n u t s itä tä y ttä m ä ä n velvollisuuk m uodostuneet siaan ja v a lista n u t sitä p a rh a a n tai voidaan tu lk ita m elkein m itä tähän- to n sa m u k aa n ; eihän p o rv a risto voi •a tai lyödä v a s tu s ta ja ta rv its e m a tta se lla is ta ty ö tä k o rv ata m uu1.'a ta ra i- | m itään to d istaa . la kuin p u jo tta m a lla n aru n k au laan ! M ikäpä ei n y k y ä ä n olisi kam oflaa- ta i v a la m alla ly ijy ä sydäm een. r ’a. P a itsi vihollisen pettäm in en Suom en la h ta rih a llitu s käy k a lk e I puutykeillä, sotan iieh en k u v illa. teko- ra a ta is te lu a n ä itä k a h h ta s u u ta ria i »netsillä, k irja v illa m aalip äälly k sil v a sta a n . K o k o n aista kuusi k t r kar.r 1 i y. m. v ehkeillä, ovat kam oflaagia ta se on v a lm iste llu t v a ltio o c to sju t m yös v a ltio m e s te n ju lk iset puheet, tu a n ä itä m ieh iä v a sta a n . S i’lä ko teiden tai ko tu k sen a on ty y d y ttää m ea syytös on ollut. V altiopetos su u ria k an san jo u k k o ja ja y leistä m ie m ikä sen k o m eam m alta k a i h t a a lip id e ttä s ito m a tta k u ite n k a an itse V a ltio p e to k se sta Ja m aan p eto k sesta iin ja e d u sta m aa n sa ry h m ää m ihin h än voi tu o m ita kenen ta h a n sa . Se k ä n lu p au k se e n tai m yönnytykseen hän on y h tä leveä kuin p iik a k in vä K un v iin a tro k a ri lä h e ttä ä h a lu ttu a te. n e s te ttä ä n jo n n ek in h aju v ed ek si tai T ä ssä y h te y d e ssä sopii p a la u tta a koneöljyksi leim a ttu n a , sanoo poliisi m ieleen, m itä W ilhelm L iebkneeh. sitä kam oflaagiksi. Kun poliisi ha lau su i v a ltio p e to k se sta H änen m ää luaa tä y ttä ä p o liisik assaa ja tahtoo rite lm ä n s ä kuuluu niihin, jo tk a eivät o so tta a e rin o m aista v alp p au ttaan k o sk aan v an h en e, ja k a n n a tta a siis ne lain v alv o jan a tekem ällä k u tsu m a tto m olem pien suo m alaisten su u ta rie n rnan vierailun p o rtto la a n tai käm p ävspesi.än a in o a sta a n p e riäk seen a ju tu s s a k erto a. O llessaan n im ittä in sam alla taval ¡(tia ise n veron ta k a u sra h a n nim ellä la sy y tte e ss ä v an h a W ilhelm pit' m utta e ' s a a tta a k s e e n lain rik k o jia " p ltä m ä ttö m ä n p u o lu stu sp u h e en ”, joi ’d esv astu u seen . sanovat k ritis e e ra a la oli niin su u ri v aik u tu s, e ttä kuu at poliisin m en e tte ly n olevan pelk lu ste lu n a ik a n a e rä s h e rr « sitaisten ■ia kam oflaagia. Kun hyvän m a t aa viidennelläkym m enellä oleva leiriin k u u lu n u t m ies teki kohokaan n ö k sen ja ilm o itti y h ty v än sä sosia k ö n rity ttö h aluaa n ä y ttä ä 30-vuotta luorem m alta, ta rv its e e vain lisätä lis fp u o lu e e s e e n . V anha L le b k n ec h t lau su i tä llä ta ‘a ita v in sivalluksin “kam o flaag ia” poskipäille, huulille ja silm ien seu valla: “V altiopetos lak k a a olem assa riko- luille ja k am o fleerata h a rv a t ja h a r n iin pian kuin se on o n n istu n u t m aa n se k aise t h iu k sen sa k u llan k ar Vain o n n istu m atto m a n a se en rikos vaisiksi k u tre ik si, ja kun ih astu n u t, O n n istu n u t v altiopetos ei kuulu rl ko rk eak o u lu sta v asta p ä ä ssy t 17-vuo- k o slain alle — se tek e e la k e ja — ’¡as poikanen ujostellen kysyy hänen rik o slak i ra n k a is e e vaan vali opetok ikäänsä, laskee 48-vuotias köörityt- sen e p ä o n n istu m ista . E n g lan tilain en ö k am oflaagia ja kutsuu itse ä ä n 18- s a n a n la s k u sanookin, e ttä “ valtiope vuotiaaksi m itä viatto m im m ak si ka tos ei k o sk aan onnistu, m ikä 1'eiee n o fle e rn tu lla ään ellä. M erkillinen kam oflaagi on sana syynä. Jo s se on n istu u , ei k u ltaar S iitä ov at ta a n tu m u k uskalla sitä valtiopetok: eksi sanoa ” “ bolshevik". O nnellinen valtio p eto s istu u va t:i > | sen h u h k a ja t m y n tä n n e et itselleen tu im illa, m in isterip aik o illa, tuom ari ! aksiom in. Jo s k u k a h y v ä n sä tek ee tuoleilla. S anan todeUlsfcnmass» | p a la a v ik s i» e tu illjo ista , ta rv its e e ta m e rk ity k se ssä s a a tta a sanoa: valtio män vain k u tsu a s y y ttä jiä “ bolshevi p etos h a llitse e m aailm aa. Niin van k eik si” ja v ä ittä ä itse ä ä n k a ritsa k si, h a a kuin u u tta k in . E n g la n tila ise t? I joka on jo u tu n u t susien raa d e lta v a k V a ltio p e ttu re ita k a h d e sti k a s te tu lta 1. niin hän on v ap aa k a ik e sta ed es 1649 ja 1688: R a n sk a ssa s itte n 1792 v astu u sta. Jo s joku u sk a lta a a rv o s em m e m ene kauem m as, pelkkiä vai tella h a llitu sta ta i h a llitu k se n tu h la a tio p e ttu re ita h a llitu k se ssa : konvent- v a isu u tta so ta u ra k o issa , ta rv its e e n tl. d ire k tario , k o nsulit, en sin Napo ra k k a h u ija rie n vain tö k sä y ttä ä vas leon 1, p a la n n e e t B ourbonit, porva ta a n : “ Oo, p a lja s ta bolshevikien hou- rlsk u n ln g a s L udvig Fil p, helm ikuun h o tte lu a ” ja a s ia on sillä k u ita ttu . ta s a v a lta , toinen Napoleon, syyskuun Kun sa n ta rm ile h tie m m e täy ty y joi ta s a v a lta — pelk k iä v a ltio p e ttu re ita . lain keinoin k a m o flee rata sa k sa la is J a S a k s a ss a ? V altio p e to ssä än tö vä ju n k k e rila ise n la h ta rik u tsu m u k se n sa , h u u tav a t k iv a lta is e s ti rev itty , k a n sa la isso ta sy lyövät he rin to ih in sa ja ty te tty , k ru u n u lla k eilaa h e ite tty — “em m e ole b o lsh ev ik ejä”. Kun sa k jollei tä m ä ole o llut v a ltio p e to sta , s a la ise t saap u iv at Suom een, lauloi s itte n en tie d ä , niin, m inä en tiedä, vat la h ta rile h d e t y listy stä “evankeell- m itä v a ltio p e to s on. T ä s tä valtio- sen uskon jalolle su o je lija lle ”, m u tta p e to k s e s ta on s y n ty n y t Pohjois-Sak- n y t kun täm ä on h ä p e ä llise ssä m aa n sa n liitto , S a k sa n en t. k e isa rik u n u ta , paossa ja s a k sa la is e t jo u k o t p o istu Jota v a sta a n m e m uka olem m e te h vat S uom esta, kutsu u A sto ria n S a e v a n k e l is e n uskon n e e t v altio p eto k sen , ja valtiorikosla- n o m at e n tisiä ki, jo n k a m u k aan m eitä n y t tuom i su o je lijo ita “ b o lsh e v ik e jä a u tta n e ik si sa k sa la isik si.” T ä llä keinoin k o e t ta a n ." “ On to k i h u m o rin sa m ailm anhisto- ta a leh ti v a p a u tu a h ä p e ä llise stä su h rialla. Eikö olekin selv ä täm ä n val ta u tu m is e s ta a n Suom en ty ö v äen liik tio p e to sju tu n .k uten kalk k ein , m ie le t keen m u rsk a a m isessa . T uollaisen ka raoflaagin te k ijä on m uuten v iisa u d e s tömyys!" “ V altiollisen vih o llisen am pum inen sa v e rra tta v a k a m elik u rk een , joka pii p ä ä n sä m ä ttä ä se e n , on tö rk e ä tä , m u tta jo h d o n m u k aista, lo tta a pienen se on törk ey d en logiikkaa. Valtiblli- m u tta jä ttä ä h ä p y n sä näkyville. A sto ria n S a n o n e e n lu k ija k u n ta on sen vihollisen v etäm in en o ik eu teen v altio p e to k sesta , se on y h tä torkeä- m u u ten h y v ä lu o n to isin ta ja a n te e ssi- tä , m u tta ei loogillista, k o sk a koko a n ta v a is in ta v äk eä, m itä löytyä sa at v a ltio p e to e k äsite on e p äjo h d o n m u k ai taa. E m m e voi k u v ite lla to ista lu k i n en, koska valtio p eto s on v altio p e ja k u n ta a , jo k a ei Byvästi su u ttu isi to s ta logiikkaa v astaan. O ltaisi edes siitä, e ttä to im itu s p itä ä h e itä a a se i jo h d o n m u k aisen ro h k e ita j a v a litta i na .joille u s k a lta a p ä ä stä ä niin p a k si v a ltio llisiin — k u ten u sk o n n o llisJu sua kuin ilkeää. — k y sym yksiin n ä h d e n kahden, v a s tak ohdan v älillä: joko ehdoton v a paus tai ehdoton so rto .” E räs itävaltalainen N äin ju tte ll van h a L iebknccht. räätälinsälli on valmistanut Suom en h e rra t, its e tö rk e itä valtio- viulun 20,689 tulitikusta tä m ä p e ttä jiä , oikeita m a a n k a v a lta jla ja työ otti kaksi vuotta aikaa. \ lu vieraan vallan nuoleksijoita, ne nyt hilla on kaunis ääni. \ K o k o u k sessa o liv a t sa ap u v illa se u * Aino ja O nni Luom a A nni ja L e a n d er Sirviö S an n i K oivu ra a vat p iirito im ik u n n an jä s e n e t: Rei- Sigrid ja G rover Crew s Jo h n W älim aki E v a rt M äki vo, B ellm an, M äkirinne ja N iem elä, H ilm a ja H ja lm a r Sorola N e sto r L unden A s to ria s ta ; W irta , S v e n se u istä ja W illia m ja E m m i K ivi Ilm ari S alm ela A storia, Ore, A ltm an, P o rtla n d ista . P u h e tta jo h ti M arg aret H eik k in en E lm a r H erm an so n Ad na, Wash. Je n n y N ikula San Francisco ja Mill Valley, B ellm an ja k irju rin a toim i allekirjot- Jo e Ja ck so n Sam Luopa E liz a b e th M aunus Cat. Axel L eaf ta n u t. Herman ja Emma Sim ilä H ilm a H a rju Aug. Suom eck P ö y tä k irja n ta rk a s ta jik s i v a littiin PO NK ALA N RUOKATALO Anna W esala Niilo, N oora, H ilda ja G .,A . Aino M ikkola Sam H erm an so n N uotio 243 T aylor Ave. J. M äkirinne ja W . K. W irta. M a rth a W irran n iem i K alle K oivisto Ida ja K alle K oski A lina N iem i 1. E n sik si k irju ri e s itti kokouksel H. M. S aari E fraim 'M a ttila Ilona, S aim a j a Iv a r A sp H ilm a S ipilä H enry Salo le to im in ta k erto m u k se n sa, jo k a hy Clinton, W ash. K alle K ren lund A lm a Sainio A n tti M äkelä v ä k sy ttiin ja sam oin e s itti työohjel K. P a a n a n e n E dit, Olga ja A ndrew E k H elm i K ivim äki M ike S tröm Hilma E., H elm i l i ., F. E- m an kokoukselle, jo k a h y v ä k sy ttiin . E. N iem i lund H ilm a Ltflhe F re d S undguist Wm. H aglund vert, O. Edwin ja F. Os Johnny, T h ek la ja R o b ert 2. E n sik si lu e ttiin kokoukselle e- E m m a M äenpää Andy F o rsm an 4 kar Pietilä, Box 28-B A nna ja W ilho R uotsala R oslin M immi M äenpää P e te O lson dellisen kokouksen p ä ä tö k se t, joka A ndrew M atikainen Uuno, O lga ja Im m o W uori D. D avidson Selm a M attson kokous p id ettiin t. k. 8 p., ja niihin j H eikki Siponm aa Irm a, Aino ja K alie S ärk k ä S otia M urto W äinö Sinisalo kokoukseen e i sa a p u n u t sään tö jen M att A hlskog E d w art, H elen, im pi ja M aiju K ojola F erd C arlson Castle Rock, Wash. Väinö K em p m ä ä rää m ä ä ko k o u sk u n taa koolle ja A rne Jy lh ä E in a ri K oski A lbin S a a ri J a c k Niem i Sylvi, M a rtta j a S. W iirre A. K ristian so n J u s si Kem p koska ei voitu k u ite n k a an toim in Jo h n P rittin e n Sulo H., F iln a ja H eik k i Aili, L aim i ja W. H elenius Jo h n W atson M artti E. H äm äläin en taam m e koskevia asio ita olla siinä Jo h n nuorem pi P rittin e n L aine L auri, E dla ja M aunu Jo h n A ndrew W äiBänen Ed. Jack so n kokouksessa k ä s itte le m ä ttä ja ra tk a i K alle H eikkilä son A lex K oskelainen A ugusta ja T. H elske p e r se m a tta , täy ty i jä ttä ä sen kokouksen A ugust Ukkola V ictor J u s lin M ailm an M atti h ein een J ussi Suom i Portland, Ore. p ä ä tö k se t se u ra a v a n kokouksen hy And. G ustafson Enaville, Idaho Viljo, S o tia ja H. M äenpää M atti Kivi v äk sy ttäv äk si. T älle kokoukselle lu Mrs. ja Mr. M atti Pock H ilda ja V ictor Rose M ikko K urki Kaarle Pesonen e ttiin edellisen kokouksen p ö y tä k ir Mrs. ja Mr. L eonard N iska Raymond, Harald, Lillian ja p e rh ein een V ictor Aho Matt Lahde E nsi, E m m i ja K arl Linden ja, jo ssa ilm en ev ät p ä ä tö k se t kokous A nni H ak ala H erm an Risa M rs. ja Mr. Tom Pohjola E llen, S a a ra ja N e sto r M att O sk ar P ellin en y k sim ielisesti hyväksyi. Eli L a n tio son Ed. P alm u 3. O te ttiin k e sk u ste lta v a k si C hica F ra n k S eaborg J r. Ilta, E ste r, H e n rik a ja F. V. K allio gon k okousta v a rte n e d u sta ja n ev äs R. K oskela Pulkkinen Knappton, Wash. M. S orm unen täm inen. K u iten k aan em m e voineet A rth u r W a ara Sylvia, A m anda ja A ndrew Berkeley, Cal. Onni Y rjönen Tapio tie tä ä kaik k ia esille tulev ia asio ita, Jo h n A n ttila K aikillel i E. HENDRICKSON E. A. F in n iin perh ein een ja E rik K yllikki, M atti F ra n k K eto ioista ei ole lä h e te tty a lu stu k sia ja i BOARDING HO USE H ilda, M ary ja A. Im m onen L indholm H an n es N uru P aljon k ä rsin e ille to iv o tam 1295 F ran k lin Ave., siten täy ty i jä ttä ä y lim alkaisen o- Sylvi, Lyydia ja A ntton H. R u uskanen m e onnellisem paa u u tta vuot A storia, Ore. tak su m a n v a ra a n esille tu le v a t a sia t, L aapas H enry T eräv äin en ta 1919 kuin ed esm en n y t vuo Im pi ja P au l H elin E sth er, E lm er,1 E llen, Mrs. Com ptche, Cal. jo ista la u su ttiin m ielip iteitä. $ J. H u ija ri * si 1918, kun vesi ja veri vuo M aiju ja S. Saviluoto ja Mr. E lias H e n d iic z so n Em il F isk e 4. L aa d ittiin luen n o itsijalle, V. ti ja s u ru n m a lja t ju o tiin . Aino ja Jo h n W allin H an n a A kkala Olga, K alle, O lavi ja Leo V ictor H an sen M rs. R egina ja Jo n a s K a n N iskaselle, lu en to a in e e t alk av alle L ilja Finni la E m ilia ja Axel L ähde Mäki J. Y. H opea v a a ra gas, perheineen. luentokaudelle. L u entoaineiksi pää Aberdeen, Wash. te ttiin s e u ra a v a t tärk eim m ik si huo • ■ z « a. i i a w . t « z • laraastelKaa Mattson Jewelry Co. ra« »z- m atu t a in e e t: 1. S osialism in lie ik -; 4* Kaunan Kiemujuma myynnissä ole-1 kouden syyt A m erik assa ja varsinkin via siroja timantteja.— aov . lännellä. 2. A m m attiliikkeen uu- i sinunat v irta u k se t: k e h ity s teolli-l suu su n io n ism ia kohden. S yndikalis-i nini. 28 p :nä. Kylläpä minuiia J a e m ä n tä tulee iloiseksi kun min. a n a rk ism in ja sosialism in k e s h ä n voi olla varm a leiv o sten sa on Kova uraKKa lyoua laimayt- onnistum isesta. k in äise t su h te e t ja n y k y ajan v aik u taa Los Angelesiin asti, sma r>sa SUOMALAISET LÄÄKÄRIT tus niihin. 4. S osialism in kum ouksel Kanta länsi pois -/ p :n Iitana, lise t ja re fo rm istise t p y rk im y k set ja Aoeraeen, Wash. be on KeaKiviiKxuikta ja oiimuic niiden taloudellinen pohja. (T äm än j Kätaonaa Mattson Jewelry Co. Rau ainoin A arrenin x aruiasa tans . t l K K A U K b E l £ R I A O I& A V A N A yh tey d essä tulee k ä site ltä v ä k si myös- i nan Kiemujunia Myynnissä hienoja seissa. biena eräs joKtia vantu neiiojä.— Adv. kin kunnallisp o litiik an tarp e ellisu u s.) i naneita jääneen selvittämättömiä 5. O sasto t voivat m yöskin tu rv itta - j Industrialistin n:ossa 288 Hen WasWÈgton Oregon California ì KAJN SAIN K IRJEITÄ $ Enem m än kotite koisia leivoksia WASHINGTON Aberdeen r:ri Toivo Forsström asioita' nanen Kanssaan, lam an T:ri Werner Lagus e ssa valita lu en n o itsija n tek e m ää n > ry H lrkkuia paastaa panan mo Kuuli myös Lmn Larsson, bit- se lity stä o sasto to im in n an sisä ise stä ukan Aberdeenin b. b. Osaston ten on minulla vieia todistajana äskeisen paatoksen johdosta aiie- Armas LauKKa, jOKa on Loiveu vASTEN TAUDIT ERIKOISALAN# jä rje s tä m ise s tä . 4PEXARTH BLDG., A 3 TO RH 5. O tettiin k e sk u ste lu n a laise k si, xirjottaneen jutussa. Hän sanoo Lasn btoressa työssä. Hän tie r unnlt: 10-12 e. p. p., 2-4 Ja 7-8 J. p. p voidaanko p itä ä y le is tä piirikokous- heidän olevan pahassa pulassa tää kynä tavaranjaxajana niin Tel. Office: 69 Tel. R esid en ce: T ri F o rsströ m 582 T ri L agus 549 ta v. 1919. K e sk u ste ltu a m m e siitä ja vetoaa Aberdeenin puutavara- pienen paiKan asiat. m onipuolisesti tu li kokous siihen tu tyoiaisena Bisbeen kupariteolli Pyy aan Armas Laukkaa oie- lokseen, e ttä se n ä y ttä ä m ah d o tto m al suudessa palveleviin työläisiin, i maan niin hyvän ja selostamaan DR. CHAS. W. BARR ta ja e ttä jo s piirim m e o s a sto t niin jotxa olivat työssä beiney-kai- myös a.-iaa, koskh hän on naa- HAMMA8LAAKÀR* h alu av at, voivat siitä p ä ä ttä ä itse, vannossa ennen lakon alkamista, don jalestaKin Hisbeessa ja tiesi Suomalainen tjrttd apulaieeoa. kun niille teh d ä ä n avoin kysym ys ja v. 1917. Asia on nyt siten, että asiat. Henry V\ lrRkpia on V ik - Commercial St. Puhelin 4SK A lto n» o so te ta an sellaisen kokouksen k u s minä en tiedä tuon nimista kau tor ja Alfred VVirkkulan veli. tan n u sarv io . punkia Arizonassa. Alina asuin Päällä hän on naista veljistaan S ih teeri v e lv o te ttiin julk aisem aan W arrenissa, Ariz., ja olin työssä TOHTORI tehnyt ihmisten silmissä marttyy-j piirim m e tilit, jo ista käy selville ny Calumet-Arizona Co:n Briggs- rejä. Alired kävi pyytämässä k y iset v a ra t ja niiden siv u ssa on ahaftissa. Kaveri W îrkkula ky työtä paljon ennen minua, mut i m yöskin kokouksen k u sta n n u sa rv io syy sanottiinko nnnuhe lakon suomat lääkäri ta kun ei saanut, lahti hän South ■ o so tettav a, ja sam alla kysym ys, jos alkamisesta. Siihen voin sanoa, Dakotaan. Victor karkasi rivis-j 214 M edical Bldg., P a rk & A lder ei pid etä piirik o k o u sta, ovatko o s a s että 26 p. heinäkuuta, 1918, illalla ta siiloin kun karkotuksia teh- i St. T u n n it: 10— 12, 2—4. Tiist-., tot jo kauan toim ineeseen piirikom i- kello 16 julistettiin lakko Bisbeen tiin. Kumpanenkaan eivät jou-j to rstai- ja lau an tai-iltoina 7—8. tea a n ty y tyväisiä, ja elleivät, n im it City Parkissa. Alina asuin kah M ain 5193. — P O R T tuneet karkotukseen. Pata ei| Telefooni: LAND, OREGON. täm ä än uudet jä se n e h d o k k a a t piiri- den mailin päässä, enkä tiennyt VVirkkula usko, mutta A. Lauk kom iteaan sä ä n tö m ä ä rä ise ltä v alinta- asiasta, eikä sieltä asti liioin ku ka voisi sen todistaa. alu eelta. kaan tullut sinä yönä herättä llenry Wirkkulan mielestä ei K okous loppui. K okouksen puoles mään. \V arrenissa menivät kaik . . aa I I aa » Aberdeenin osaston äanilaji ole ta, K. K orhonen. ki 27 p:n aamuna työhön, kun cillut onnistunutta. Eihän siel Y ä’.iaik. siht. eivät tienneet asiasta. hintille F. C. JOHNSON Y lläolevat p ö y tä k irja t hyväksym m e. ei näy riittävän se todistus, jon lä osastossa taida olla oikein kai> Huone 8, Old Pythian rakennu* mutta parasääniset J u k k a M äkirinne A. W . W irta. ka tässä asiassa antoi Enni Lar nisäänisiä, P uhelin 819. Astoria, Ore. Emma Mäki Wickström S ilm alaakari PÖYTÄKIRJA te h ty S. S. J . L än sip iirin p iirito im i k u n n a n k o k o u k se ssa jouluk. 8 p„ 1918, A sto ria n S. S. O saston t a lolla, A sto riassa, Ore. K okoukseen oliv at sa ap u n e e t seu r a a v a t kom itean jä s e n e t: K. Bell- m :ir„ W . N. Reivo, M. N iem elä, J. M äkirinne ja a lle k irjo itta n u t. Pyk. 1. K okous katsoi olevansa p a k o te ttu p ä ä ttä m ä ä n tä rk e im m istä asio ista, ed elly ttäen , e ttä p äätö k set jä te tä ä n se u ra a v a a n kokoukseen hy v äk sy ttä v äk si, joka kokous p id etä än t. k. 15 p. Pyk. 2. P iirin lu en n o itsijalle V. N is kaselle h y v ä k sy ttiin m a k se tta v a k si puolet hän en m atk a k u lu ista a n sinne, m istä hänen lu en to n sa tu le v a t a lk a m aan. N iskanen a lk a a lu en to n sa W yom ingin v altio ssa, jo sta p ä ä te ttiin ilm o ttaa W yom . v altion valtiokom i- tealle N iskasen m atk a n jä rje s tä m is tä v a rte n . M yöskin m y ö n n ettiin sih te e rille oikeus lä h e ttä ä V. N iskaselle py y täm än sä rah a , $100.00 ty ö tä ä n v a s taan. Pyk. 3. W inlockiin, W ash, pää te ttiin lä h e ttä ä puh u ja jo u lu n ajak sl, jo ta he olivat py y tän eet. K. K orho nen m enee W inlockiin puhum aan. Pyk. 4. K. S tra h d b e rg in perheen h y v äk si to im ite tu n k e rä y k se n tilit ta rk a s te ttiin ja h y v ä k sy ttiin . K e rä y s tä k o sk e v ista tile is tä p ä ä te ttiin ju la is ta T o v erissa vain ku n k in ke rä ä jä n listasu m in a ja yleissum m a. P yk. 5. E u re k an , Cal., o sasto lle pu h u jan lä h e ttä m in e n jo u lu n a ja k si jä te ttiin se u ra a v a an kokoukseen. K okouksen puolesta, K. Korhonen, sihteeri. son. Hänkin asui Warrenissa, mutta sattui lakon alussa ole maan yövuorolla, ja niin ollen ci mennyt työhön 27 päivän il tana. Emil Larson näki minut melkein joka päivä ja tiesi mita tein. Vai pidätkö sinä häntä keljuna, joka puhuu mitä sat tuu ? Mitenkähän te, herrut, taas o- lctte erehtyneet sen lyömä-aseen suhteen? Milloin on se muutel lut lampuksi, milloin “lunssipei- •liksi.” Osaston kokouksessa sa noi tov. Sipilä Perttulan itsensä hänelle sanoneen, että allekirjot- tanut yritti lyödä häntä, kun hän lähti lakkoon ja pyysi alle- kirjottanutta myös lähtemään. Tämän valheen voi myös Emil Larson kumota, sillä hän tiesi minun olleen työssä Calumet- Arizona Co :n Briggs-shaftissa, jota vastoin Perttula oli Phelps- Dod^e Co :n Gardner-shaitissa, kun ininä sanoin hänelle en jakv savani kannella mailinpituisia lamppuja ja eväslaatikoita, vielä vähemmin niiden kanssa tapella. Nyt on tätä lyödyn roolin pe laamista tarjottu toiselle miehel le, niin. Esa Rannalle. En tiedä onko uusi tulokas ottanut toi men vastaan. Mitä tulee Esa Rannan lyöty nä olemiseen, niin saan sanoa, että otitte taas väärän miehen. Wirk-kula selittää lyömisen ta pahtuneen toisena lakkopäivänä', Aberdeen, Wash. Mattson Jewelry Co. Rauhan Rie mujuhla-Myynnissä sievä timantilla varustettu kaulakoriste (Lavalliere). Kaikki alennettu.—Adv. kuitenkin valittiin oikein persoo- nakohtaisesti teitä pyytämään ko-, koukseen ja Toverissa myös pyy dettiin oikein kauniisti, mutta et te tulleet. Olisitte tulleet, sillä emmehän ole ihmissyöjiä. Sanon teille kaikille yhteises ti, että teillä on todellakin kova työ tehdä minusta lak^nrikkuriä. Eräs veli “Katsoja” Bisbeestä se-i Iitti minun lääkärinkortilla olleen 1 (Suom alainen lä ä k ä ri) pois lakon aikana, mutta sanoo minun myös olleen työssä lakon Scandinavian American Bank Bldg., aikana. Arvelee kai lakon lop ASTORIA, ORE. puneen vasta sitten, kun hän V a staa n o tto : 10— 12, 2—4 ja itse sai työn. \Virkkula vetoaa myös Port- landin S. S. Osaston jäseniin, sa noen, että siellä ei minua ole lääkkeetön lääkäri. hyväksytty jäseneksi. Mikä oli K aik en laisia kro o n illisia ja akuut- syy r? ‘ Se, ettei tufllut jäseneksi tisia ta u te ja p a ra n n a n ilm an lä ä k pyrittyä. Portlandissa kävin Ko kon parantolassa, jossa tuo rä- keitä, johon p itk ä a ik a in en kokem us häkkä tuli. Industrialisti sanoi a n ta a m inulle ed ellytykset. H oito siellä olleen “leveän v:n” poikia, ta v a t o v at: h iero n ta, p a a sto ja mo jo illi on vain yksi kahden vuo u e n la iset eri klyvyt y. m. M aksut den vanha “stämppi.” Nämä ve teraanit tulivat kuin ampiaiset kohtuulliset. — P uhelin: Woodlown silmille siitä, että olin mennyt 43. — 42 F reem o n t «t., P ortland, Ore. kaksi viikkoa jälkeen karkotuk sen työhön. Sanovat, ettei sii vallaan olisin saanut mennä jo hen ollut lupaa. Kaikeksi onnet kaksi viikkoa aikasemmin. Mi tomuudeksi ei minulla ollut näyt nä näes odotin, jos lakkolaiset tää Industrialistin n:o 65, joten täytyy palauttaa takaisin. minua ei uskottu. En saanut Luulette, että tämä kirottu edes suunvuoroa. järjestelmä on sillä hyvä, että Nyt on minulla kaikki numerot saatte minut häväistyksi? Luu tallella. Industrialistin n :ossa lisi teillä luokkataistelijoina ole 65 osaston n :o 800 :n sihteeri van muutakin tekemistä. Embrec sanoo: “Auttakaa itse Victor Laiho. änne.” N :ossa 193 Portlandissa Aberdeen, Wash. olevat bisbeeläiset sanovat mi Älkää menettäkö tilaisuutta näh- nun menneen kaksi viikkoa jäl däksenne Mattson Jewelry Co. Rau keen karkotuksen. Niin menin. han Riemujuhla Myynnissä aistikkai Syyttäkää Embreetä. Hänen lu- ta sormuksia.—Adv. Tohtori H. Hartman CRESCENT NOSTAKE JAUHO Ei m itään kokeilua — n o s ta tta a k a ik e n la ise t ta ik in a t täy d elli sesti, leipänne tu lee keveää ja terv e ellistä. K a ik issa ruokata- v ara k a u p o issa sa a ta v a n a , m ak saa 25c pauna. MAATA MYYTÄVÄNÄ! 80 e e k k e riä v iljele m ä tö n tä m u sta n m ullan m aata. M aa s ija its e e 7% m ailia W oodlandln k au p u n g ista, Cow litz k a u n tissa. W ash., suom alaisen a su tu k se n k esk u u d essa. 1% m ailia koululle ja 3/A m ailia k au n titielle. P uolet m aa sta h elp o sti p u h d iste tta vaa, loppu leh ti ja h a v u m e tsä ä sekä hyvä läh d e vesi. H in n a sta y. m. saapi lähem m in tie tä ä o so tte e lla: A. F. Wesa, Route 1, Box 47-D, Wood land, Wash. K A ATU NU T T äten ra sk a a lla su ru lla ja ik ä v ä llä ilm otam m e, e ttä r a t a s poikam m e Dr. Peter Kokko ' «f. VICTOR KANGAS kuoli so ta rin ta m a lla R anskassa 29 päivä syyak. 1918 ja oli kuol lessaan 22 vuoden, 6 kuukauden ja 13 päivän ikäinen. H än oli sy n ty n y t Suom essa, T öysässä, V aasan lään issä. H ä n tä jäim m e ik äv ällä kaipaam aan vanhem m at, 3 veljeä ja 3 s isa ría , kaik ki tä s s ä m aassa; ja m uita su k u laisia Suom essa sekä tä s s ä m aassa, jo n k a tä te n surulla Ilm oitam m e sukulaisille ja tu t taville. LIS! JA JOHN KANGAS Box 38, Norwood, Idaho. S inne u mm istu i k a iv a ttu poi kam m e v ieraalle m aalle. Oi, jospa luon n o n h erra haudallensa kuk k ia k a sv attaisi m eidän van- h u ste n sa p uolesta kiito llisu u deksi, jonka hän on hyvin a n sa in n u t u h rau k sillaan ja av u il laan k o tian sa kohtaan. H än oli nöyrä ja kuuliainen. K eveät m ullat h au d allan sa olkoon.
