Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Dec. 21, 1918)
4 _____________________________ TOVERI gggag!'B^ PBPW I———————■■ "tutkimisajaiia" on kielletty.. Sosialismi ja työläinen varten tvökamariin Mô. 597 t. ... J _____X ------- o » 1- ritarillisu u tta liikkeissä. ja rouva Ca E ntisetkö vai nykyiset ih m ise t‘ epävarm at elinsuhteensa v a ik u t-e ik ä tavat ehdottomasti haitallisesti, Suuri, valtava yritys pettää pellán ehdokkuudesta maistraa parem pia. työläisiä palkanmaksussa tahi pa U rn e n aoMulaiaaa tyO»í«n aiMenbannattaja. J u s t a j a n s a ja työmillisteri sit- hänen luonteeseensa. tin jäseneksi. Työväen välitön Kirj. J. Keir Hardie. ilnaeatyy A atonaua. Oregon, joka päivä I * . . . . * ' „ i nee ne altiiksi suuria summia Myönnän että kaikkien aiko peitsi sunnuntaina. osanotto eduskuntatoimiin ja nai- ___ ten nimittää kolmannen näille H enkisen kehityksen esteet. päästäkseen maksamasta korva jen. valitusvirsissä on johtavana Professori Thoreld Rogers sa- sen äänivalta näkyvät siis olleen I puheenjohtajaksi , sekä riidan TOIM ITUSKUNTA: Nykyiset työläisolot eivät ole usta jollekin leski- tai orpoparal- sävelenä entisten ihmisten kiit W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN, ratkaisijaksi. “ " Tutkimista*' 1 utkinusta voi noo viidettätoista vuosisataa eng-1 aivan tavallisia ilmiöitä vanhan täminen paremmiksi kuin mitä omiaan kehittämään henkisiä o- le, jonka mies tahi isä on sortu lantilaisen työläisen kultaiseksi! klassillisen maailman aikana. ADOLPH SALMI. ALEX SEVO, kestää miten kauan tahansa, ja ajaksi, Ravinto oli halpaa, pal oman ajan ihmiset ovat. Ja e- minaisuuksia eikä yksilöllisyyttä nut työmaalla. E ivät työnanta räissä suhteissa kuulun minäkin ihmisessä. Työläinen kutsutaan jat ole vailla inhimillisiä tuntei K u rjistu ttav at tekijät. päätös tehdään melkein säännöl kat korkeat ja kahdeksan tunnin TOVERI niihin, jotka katson meidän, var tehtaaseen silloin kun kapitalis ta, mutta työläisiin ovat he vain (THK COMRADE) lisesti työläisiä vastaan, sillä työ- työpäivä tavallinen. Käsityöläi Englannissa kesti tasan kaksi sinkin henkisiin ominaisuuksiin tille on edi/.lista antaa hänelle liikestihteissa ja niistä ovat kaik The organ of the Finniab worker* in the Western state* The only Finnish daily in ministeri aina onnistuu .löytä- nen, joka ei asunut mestarinsa sataa vuotta ennenkuin valtio sai the West. Published daily, except Sunday, nähden, taantuneen sitten esi- työtä, ja erotetaan työstä silloin, ki pienimmätkin inhimillisyyden at Astoria. Ore., by the Western Work- j mään ratkaisijaksi henkilön, jo- luona, sai asunnosta ja ravinnos työläiset niin kaupungeissa kuin isiemme ajan. Todistuksia siitä kun kapitalisti ei kyllin edullises- vivahdukset karkoitettuja. men s Publishing Society. | . . . . . ANTTI J. PARTAN, Manager. ka huomaa tvönteettäjien olevan ta maksaa 9:stä pencestä yhteen maaseudulla vapaasta hyvinvoin tarjoaa meille näyttämö, sanonta ti voi käyttää hyväkseen hänen T yöläisen vanhuus kam m ottava. shZlingiin (95 p.—1;30) viikossa, nin tilasta vajoamaan taloudelli Entere,! as second-clase mail matter July 18, orkeassa ja työläisten väärässä. \ ranhuuden lähestyessä — työ hänen viikkopafkkansa ollessa 48 seen kurjuuteen. Tähän tulok (lehdistö ja puhujalava. Shakes palvelustaan. Työläiseltä ei ky 1912, at the poatoffice at Aston*, Oregon, Jos taas päätös ei miellytä työn- tunnin työstä noin kolmen, nel seen johtivat rajoittavat toimen pearen näytelmiä esitettiin jo hä sytä milloin häntä työhön ote läiselle alkaa tämä aika jo hä under the Act of March 3, 1879. teettäjää, voi hän yksinkertaises jän shillingin vaiheilla. Samo piteet, joihin lainlaadinnan alalla nen eläissään suurille kuulijakun taan eikä milloin häntä siitä ero nen sivuuttaessaan 40 vuotta — Ilmotushinta 60 senttiä tuuma. Kihlaus- ia vihkimailmotukset >l.S0 kerta, jen tiedonantojen mukaan saat ryhdyttiin. Niinpä lainsäädösten nille ilman että niitä tarvittiin tetaan. Hänen ja hänen omais af.kaa kylmä harmaja pelko tun >3 00 kolme kertaa tavallista kokoa ja ti unohtaa sen olemassaolon. Si Hän toi käsityöläinen v. 1495 kymme kautta määrättiin työpalkat, työ tenhoisilla nävttämökeinoifla ja tensa tarpeet ei koske muita kuin kea hänen sydämeensä. suuremmat ilmotukset tilan mukaan. ten on tapahtunut useamman Syntymä-ja nimenmuutoailmotukset $1.00 ker häntä itseään. Hän ei ote oi lyhennyksillä tehdä helpommin taistelee sitä vastaan, minkä voi. nessä viikossa ansaita perheensä päivän pituus vieläpä kankaan ta. >2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. sulaviksi, niinkuin nykyajan teat keutettu työtä vaatimaan eikä mutta hän ei pääse vapaaksi sii Kuolemantlmotukset >1.50 kerta ilman värs kuin yhden kerran eikä ole vielä elatuksen yhdeksi vuodeksi, maa- laatu, mistä työläiset saivat teh sy* ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta kuultu, että ketään työnteettä- värssyltä ja kutoslauseelta. työntekijän tarvitessa siihen ai dä vaatteensa, ja työläisiä kiel teriyleisön tajunta sitä vaatii. kukaan ole velvollinen sitä hänel tä ajatuksesta, että monella hä Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, SO jää olisi rangaistu sen johdosta. kaa viisitoista viikkoa. Näkyy lettiin siirtymästä pois kotipitä- Kaikki, jotka tuntevat kansan- le hankkimaan, eikä hän voi nen tuttavallaan, joka hiljan on senttiä kerta, kolme kertaa >1.00. alli suutta radikalisten liikkei työskennellä omin käsin, kun täyttänyt 40 vuotta ei enää tah T yö‘!ä5set sensiJaan ovat saaneet olleen tavallista siihen aikaan jistään. Tällaiset säädökset hei kirj den ajoilta viime vuosisadan al hän ei ole oikeutettu maata vil- do olla sijaa työmaalla, vaikka sunnuntai- ja kensivät tietysti työläisluokkaa Som aM siata yhteisilrcotuksista tilan mu t u n t e a tUOn lain koVUUtta käy- maksaa palkkaa ku- ja keskivaiheilta, huomaavat jelemään eikä omista tarpeellista (,ie Ovat yhtä hyviä työntekijöitä jolloin ei oltu mutta pääisku kohtasi sitä vasta Km°ha.u*ei,t> tilan mukaan 60 *en,tia ,uu’: tännössäkin. Niinpä työväenpu- juhlapäivistäkin, heti, kuinka radikalien jälkeläiset liikepääomaa. Hän on kuin pai- kljjn hän itse. Hän tietää että työnteossa. silloin kuin kuntain omistamat Paikkakunta-uutisiimotukset 60 senttiä tuuma hujia on teljetty vankilaan “lait- valmis hyökkää hän jonakin päivänä joutuu sa Ja tällaiset olosuhteet vallitsi maatilat takavarikoitiin ja am nykyaikana ovat paljoa jälempä- mentolainen, T1LAUSHINNAT i tomaan tnmaan lakkoon lnlckinin agiteeraamises- mään sille 'laitumelle, työalalle, man kohtalon alaiseksi. Lamau nä edeltäjiään. Sen ajan täysi Yhdysvalloissa ja Canadassa: vat ei ainoastaan Englannissa, mattikunnat hajoitettin ja vih mikä eteen sattuu. Vaikka hän tuminen tapahtuu teollisuuden painoisia saarnoja ja sanomaleh- Yksi vuosikerta. .>5.50 6 kuukautta. .$3.00 ta.’’- Canadian järjestynyt työ vaan monessa muussakin maas doin sen kautta, että elintarpei 3 kuu kau tta... >1.60 1 k u u k au si... .60 Suomeen ja muualle ulkomaille: väestö alkaakin jo olla hyvin sa, esim. Ranskassa ja Sachsenis- den hinnat kohosivat kaksin- jo tikirjoituksia ei nykyään siedet olisi nälkään kuolemaisillaan, ei alalla, hän tulee tehneeksi pienen Yksi vuosikerta. .>8.00 6 kuukautta. .$4.25 1 täisi ja tähän suvaitsemattomuu hän saa kylvää viljaa, vaikka hän erehdyksen, johon ei Luotaisi huo ! selvillä koko sovitteluhumbuukin sa. \ iimeksi mainitussa maassa pa nelinkertaisiksi kaikenlaisen teen ei ole syynä näiden esityk olisi alaston, ei hän saa kutoa SUBSCR1PT1ON RATES: In the United States and Canada todellisista tarkotuksista; valis- saattoi muurari viidennellätoista keinottelun ja valtion huonon sien pitkäveteisyys, vaan se seik kangasta, vaikka hän olisi kodi miota, jos hän olisi nuorempi, ja hän lähetetään pois työstä One year...........>5.50 Six m onths........... >3.00 . , . ... . , vuosisadalla viikkopalkallaan os raha-asiain hoidon johdosta. Pro Three m onths. .>1.60 One month................ 60 ' t l i n c i m n i a t llC lS ta O V at Sen allin- ton, ei hän saa rakentaa asuntoa, ka, että vaaditaan suurempaa pääsemättä siihen milloinkaan taa kolme lammasta ja parin jal testanttisen uskonpuhdistuksen Huontusto sijaitsee lOuinetj ja Duane katu hän on työssä, ei hänellä pitayn tuominneet. järjenponnistusta niiden ymmär-lKun ha takaisin. Hän tietää voivansa jen kulmassa, Telefooni: konttori 365, kineita. Paitsi sunnuntaita vie kautta tapahtunut luostarien ^ämiseen. Helppotajuiset sano- ole san 832. manvaltaa niihin sääntöi __ toimitus _____________________________A ustraiian sovitteluasetusta on tehdä vielä paljon kunnollista tvo tettiin vuosittain 34 kirkdClista köyhtyminen vaikeutti myöskin malehdet ja mieltäkiihottava pu hin nähden, joita tehtaassa nou- tä. Liikemies on 45 vuoden ijäl- juhlapäivää; 84 päivän kuluessa työläisten oloja, sillä luostarit Työriitojen “ratkaisu” kehuttu jyrkimmäksi mailmassa. hetaito ovat nykyajan tunnus datetaan, eikä päättämisoikeutta. ¡a parhaimmillaan; samalla ijäl- vuodessa mitään työtä teh olivat ainoat paikat, missä puut sovinto-oikeustietä I ,Siella järj ' s‘.vneet työläiset ovat ei ty. siis Lauantaisin merkkejä. niiden töiden suhteen, joita hä lä alkaa myös valtiomies uransa lopetettiin työn teenalainen työläinen oli löytänyt _______ Ja syyt tähän ovat helnosti nen tulee suorittaa. Hänen vel ja taitelijoiden ja kirjailijoiden I i koettaneet saada sen niin etu- teko kello 4, samoin 24:nä muu- <uojaa. Uusi oppi yksilön pelas- Niiden monien keinojen jouk-Uaan puoltavaksi kuin mahdollis- na päivänä vuodessa. Rogers | tuksesta antoi yllykettä itsek '¿jydettävissä. Ennenkuin kone vollisuutensa alusta loppuun on kyky on silloin täysin kehittynyt. koon. joilla koetetaan säilyttää ’ta J ° s työriita koskee useam- mainitsee erityisesti viidettätois- käälle yksilöllisyydelle, joka juu in tehdasjärjestelmä otettiin käy- siinä, että hän tekee niinkuin Mutta tieto kaikesta tästä syn työläisten keskuudesas vanhaa Paa kuin yhtä Australian valtio- ta satalukua ja ensimäistä nel-jri siihen aikaan alkoi tunkea esil- äntöön d i joka työläinen yksilö. häntä käsketään tekemään. Jos nyttää vain katkeruutta maini Heitä ei nidottu yhteen numeroi- hän työaikana puhuu vieressä harhaluuloa työn ja pääoman ta on ratkaisuoikeudella valta jännestä kuudennellatoista vuo-Ile liike-elämän alalla. Yksilölli- luiksi erikoisjoukoiksi. Seppä, olevan toverinsa kanssa, pide tun ijän saavuttaneessa työläises “yhteisistä eduista", ja estää työ- j vaatia 5e harkittavakseen japää- sisadalla siksi ajankohdaksi joi-isyyden vahingollisen vaikutuk- kankuri, kirvesmies, suutari ja tään sitä rikoksena, josta häntä tä sen alennustilan vuoksi, mi väenluokkaa nousemasta kukis- tettäväkseen. Se onkin antanut loin yllämainitut onnelliset olot sen kautta tulivat vanhat tavat räätäli — kaikki työskentelivät voidaan sakottaa, samoin on vi- hin hän vanhenemisensa takia valitsivat. Myöhemmät tutki ja muodot sellaiset kuin esim on joutunut. Useimmilla suurem tamaan kapitalistisen järjestel- Pa 'ion päätöksiä. Joissakin niis mukset ovat todistaneet hänen kansan perinnäistapaan perustu morastaan omia kundejansa var- heltämiscnkin laita työnteon ai milla tehdaslaitoksilla on sään inän. kuuluvat n. k. sovinto-oi-! ta on tehty tuntuvia palkka- ja olleen oikeassa, kuitenkin, kat va kunnalliselämä armotta syr en tahi myöskin mestarilleen, kana. Määrätyllä kellonlyönnil- nöissä määrätty, että työtä ei keudet työselkkausten sovittelua t.vöol°jen parannusmyönnytvksiä soen Europaa kokonaisuudessaan jäytetyiksi ja Rivitetyiksi, ja st ioka ainoastaan hiukan kohosi lä kutsutaan hänet tehtaaseen saa antaa kellekään 45 vuotta irvossa yli työläisten. Siihen ai määrätyllä tunnilla ilmoitetaan varten. Tämänlaatuisia “oikeuk- i työläisille, mutta suurempaa po voidaan sanoa, että tämä suo epätoivon ja inhimillisen julmuu taan oli mestari enemmän mes- merkinannolla päiväL.isloman al täyttäneelle; toisin paikoin on tuisa aika alkoi jo kolmannen ikäraja 40 vuotta ja hiljakkoin sia on ollut toiminnassa mo- sitivista hyötyä tuo sovittelu- eli vuosisadan alussa ja kesti vii den aika alkoi, josta vasta vii .arityöläinen kuin työnantaja kavan. niin myös tuntia myöhem määrättiin tämä raja eräässä teh me vuosien kuluessa olemme okainen kisälli saattoi luotta min että työhön jälleen on läh taassa Englannissa 35 :ksi vuo nessa maassa ja niiden päätök ratkaisujärjesteimä ei ole tuot dennentoista vuosisadan keski koettaneet vapautua. muksella odottaa aikaa, jolloin dettävä. Hän ei omista konei deksi. Ja näin täytyy ‘vanhan- set ovat kumoamattomina todis tanut työläisille. Ia nvt tulee vaiheille eli noin *200—300 vuot- John Suart Mill epäili, olivat tuksina siitä, että parhaimmassa tieto, että tyonteettajat kylläs-ita. Tänä aikana ei löytynyt mil- ko yhdeksännentoista vuosisadat* ään itse olisi mestarina. Har ta, joita hän hoitaa, eikä työnsä puoCeisen työläisen tyytyä mihin voin olivat mestarin tulot enem tuotteita. Hän on palkkatyöläi satunnaiseen työhön hvvän-ä. kin tapauksessa työläiset hyöty ! tyneinä ratkaisuoikeuden “sopi joonain omistajia eikä köyhiä, kaikki koneelliset keksinnöt yh män kuin 20 prosenttia suurem nen ja iloitsee siitä, että tällai Vanhuuden turvaaminen säästö ,1 i mattoinaan esiintvmiseen" eräis- jota vastoin kaikilla oli vllin kvl- teisesti helpottaneet ainoankaan vat nnsta varsin vahan, jos e w mat työläisten paikkoja ja he sena palkkalaisena jostakin saa jen kautta ei ole voinut tulla ky „ ....... j sa tärkeissä jutuissa viime vuo lm toimeentuiakseen. ihmisen työtä. Kahdennerrkym lenkaan. ikoivat vaivannäön ja ilon yh työtä. Kun teollisuuden tuot symykseenkään. Kaksi päätekijää näyttää ai- menennen vuosisadan sosialincr teisesti. Vasta kone- ja tehdas- teilla on hyvä menekki, on hänel Nuo sovittelu järjestelmät pe- sina, ovat hankkineet Australian heuttaneen tämän olotilan: ta- Jos työläisen tulee elää niu tutkija on varmasti vakuuttava .yon tultua käytäntöön alkoivat lä työtä, väliin ylityötäkin ; kun i i ' l < s d t v o - i l£or*kc<ilt«i orlccti(lclt<i (1 litkii •• • « i li rukiin ai oieuamiyKscue, eiia o n I ...... . * Honpoikaiskapinat maaseudulla että köyhän elämä tavallister koilla elintarpeilla vaikuttaa tä Iäisten ja tvönteettäjien suhteet kourt) paatoksen, jonka mukaan, ja taloudellisesti varttuvat kau-1 kapitalististen olosuhteiden valli uiuret rikkaudet kokoontua ja tulee huonot ajat teollisuuden mä häneen heikentävästi sekä vai punkien. nuukien joissa vapaa kunnallis-' tessa on sietämäftömämpää kuir mestarit ja työläiset ryhmittyi alalla, silloin on hänellä vain o- henkisesti että ruumiillisesti. ylipäänsä ovat normaaliset ja et ratkaisuoikeudella kvllä on val vät eri luokkiin, joiden välille saksi työtä, ellei hän joudu ko- ta määritellä palkka- ja työsuh elämä vallitsi. Englannissa olemme tosin tässä sekä laajat kun tä ainoastaan erikoistapauksissa se on minään brittiläisen histo yntyi yhä laajeneva kuilu. Kun k on aan työ t tö m äk s i. suhteessa päässeet yli pahemman tain omistamat maa-alueet. Sitä rian aikaisempana tavallisena a- äsityöläinen ennen omin varoin toisen tai toisen puolen liiafliset teita, mutta — ei ole valtaa pa Työläisen ja hänen työnsä vä ajan ja nuoremman polven mie paitsi oli tähän aikaan väkiluku vaatimukset rikkovat sovinnolli kottaa päätöksiään täytäntöön! vähentynyt mustan kucrerrtan ja janjaksona ollut. Tuotanto or eki työtään, alotti hän sen mil- lillä ei ole olemassa mitään yh hissä on huomattavissa muu; ■>< suuden, aiheuttaen lakkoja tai Koko "oikeus” siis on pelkkä sotien kautta, ja kaupunkien kaup noussut yli suurimpienkin toivo oin tahtoi aamusilla, keskeytti teisymmärrystä. Hän ei voi tun parempaan päin. 1780 —1850 oh rnusten ja kuitenkin on työläiser sen päivällä, maloin halusi, ja tea mitään )<nevttä siitä, sillä työnsulkuja, joista “kolmas asi narrXaitos. paa valvohat ammattikunnat mi- kultainen aika kauempana kuir opetti sen illalla oman päätök kun työ on valmis, ei siinä ole iylimenoaika tässä suhteessa ja Sovitteluoikeudet eivät voi tä tarkimmin. 1 fuolimatta siitä koskaan ja köyhäin mataloiss? anomainen", eli “suuri yleisö” sensä mukaan. Jokainen tällai mitään, joka kantaa hänen per siiloin yllämainittu surkastumi nen oli pahimmin huomattavis- joutuu kärsimään. Hallituksen turvata teollisuusrauhaa, siksi et- kehityksestä, jonka alaisiksi am- majeissa kestää taukoamatont' nen mies oli oma mestarinsa, soonallista leimaansa. Hän ei 'a. Seuraava sukupolvi peri tä ne eivät kykene, eikä niitä ole mattikunnat myöhempinä aikoina taistelua nälkää ja puutetta vas omisti työhönsä tarvittavat työ tiedä kuka tulee sitä myymään sovintotuomarien sekaantuminen kaikki niukkojen elinsuhteiden ne alkuperäises-1 taan. Ta tällä on ainoastaan kalut ja työn tuote kuului hä- tahi ostamaan. Päivät pitkään tapahtuu muka yleisön etujen tarkotettukaan. poistamaan jafcJ j? utuiyat- aikaansaamat vauriot, mutta ny 'kojen ja työnsulkujen syitä, vaan i v*1’ u’1, ' nudi ,totuus liikuttuna. Olot lelle itselleen. Hän tunsi itsen työskentelee hän tarkastusmiehen valvomisen nimessä. kyinen nuori sukupolvi, joka on ammatti) hdistysten kaltaiset. i jotka johtuvat köyhyydestä mei- Tyypillisimpiä porvariparla-1 ainoastaan koskettelemaan kapi- olla mielenkiintoista joutaa mie- f|än aikanamme, ovat siveellises- sä ylpeäksi siitä työstä, joka hä valvonnan alaisena, joka pitää tietoinen niistä syistä, jotka te nellä oli tekeillä ja koetti tehdä meirtt ien hyväksymistä työrnto- talistisen riiston seurausilmiöitä. !een että tämänkaltaisia ämmät-Hj turmelevammat kuin ennen ’»arastaan, koska hänen maineen silmällä että hän täyttää velvol kevät työläiset koneorjiksi, ovat lisuutensa. Viikon lopulla saa jen sovitteluasetirksista on Ca-O asta sitten, kun työläiset otta- tiyhdistyksiä on ollut olemassa j Aikaisemmin olivat köyhät lä. pa oli takeena työn kunnollisesta hän määräpefkkansa ja summa, nousseet vastarintaan, ja aivan kaukaisina mumaisaikoma i hempänä muita luokkia ja ni' suorittamisesta. Tällaisissa olois- jonka hän vastaanottaa, on ai kuin kolmannentoista vuosisadan nadan asetus viita l ('J07. Sen vat käsiinsä yhteiskunnallisen ,o Kreikka sai loistoaikanaan tun-1 ojj helpompi auttaa itseään :a on aivan luonnollista, että yk- heräävät orjat raivasivat itselleen mukaan joko työläiset tai työn-! maaraysvallan Ja tuotantolaitok- noa mielenkiintoa herättävä seik tea näiden yhdistysten voimaa ' I ’udenaikaisen plämän kaaokse0 tien suhteelliseen vapauteen ja teettäjät kaivosteollisuudessa ja set, saavat he nauttia työnsä tu sanu-in kuin Roomakin tuli sitä sa nvat kc kokonaan suljetut in ilöllisvys kehittyi. \',npaa aja ka koko työnteossa. Tämä on onneen, tulee myöskin kahden tuksen vaihto tämänlaatuisten muissa “vleistärkeissä" tilissä voi- lokset ja vasta sitten saavu te kokemaan oll essaan valtansa kuk himillisen kansalaisuuden uiko miesten kesken, kun he kohtasi- se yhdysside, joka liittää häntä nenkymmenennen vuosisadan joka sivumennen vat saaila hallituksen eli työmi- taan teollisuudellinen ja yhteis kuloilla. Tulivinren purkauksen puolelle. Paine ja jännitys ova' vat toimiaan lasin tahi piipun ää- työnantajaan, köyhälistö tekemään. pe sanoen, hyvin usein on suuri rustus, jolle nykyajan Mutta kautta hautautuneen Pompeijin kunnallinen rauha. uusi su- niin voimakkaat, vfiteiskuntaiär- •essä, saattoi osoittaa henkevyi t- personaton. sieluton yritys, tun nisterin sekaantumaan asiaan seinämiltä on kaivauksia kupr» vi on rakentava teollisuu- tehdes-; jpctvs niin yhdenmukainen, ett." bn, jota me turhaan etsimme ny jättämällä työministeriölle asian sä löydetty kirjoituksia, joissa' ihmisen, joka kerran on svvyv kyajan työläisissä. Eikä siinä nettu niinellä yhtiö. Siihen kuu dcllisen vapautensa, on oleva py Toveri jokaiseen työ mukaisen anomuksen ja lakko luvia henkilöitä ei työläinen tun ¡kerrotaan kalastajayhdistyksen; teen vajonnut, on miltei mahdo- ■yllin. Nykyajan työläisen vas ne. syvämpää laatua kuin mikään e- läiskotiin! eivätkä he tunne häntä. tai tyiinsulku sitä seuraavalla ehdokaslistasta edustajav^plia j ton siitä enää nousta. Kun uudenaikainen tuunalaisuuden puute ja hänen Li ole olemassa kunniantuntoa dellinen. teollisuusliike saavuttaa päämää- n. i H r. i w in tr H»i n Hr rmnwr .inriiiunnii.iiiimunniiiiiiiHiiin ii H if •i i ■> i.ml II lUIIRllB 2) tuloja kirjottamKpäivänä tapettiin van-1 j1()jiin kasakkaprigaadi Persiar “Länsimaisen sivistyä- tu!”,a. ^alast,’k* est Khanin avustivat venäläiset pää- „ sähkö.aitokscsta ja 3) meritul- koillinen pääministeri AtabaK-i- eduskunta.'!, sen jäseniltä jäsenistä tapet •emään rajan yli, kun se sopi \e n äjä Persian antamaan sitou lainen poliisisotaväki ja se kus- sen muksen, ettei se saaniu antia — voittokulkua leista. Muzatfer-eddin lisäsi \zan, jonka hallitsija oli kutsu-1tun a. osa otettiin vangiksi jf leidän eduilleen. mitään rautatielupia pois. Grey tannettaman Persian varoilla! kurjalla hallinnollaan 10% vuo-' nut maanpaosta. Neljän päivän osa pakeni. Uhkavaatimus lisäsi katke sanoi noita ehtoja “hyvin koh Ruotsissa on ilmestynyt teos l dessa huikeasti valtion velkoja > päästä allekirjottamisesta antoi Persiaa taivutetaan uhka- Persia oli saanut järjestää lt ruutta Persiassa. Myös Konstan tuullisiksi ( verv pioderate). “Persiens öde enligt engebka ja teki maalleen vaarallisia si-J Teheranissa ollut Englannin mi- se asiansa! Niin pitivät niaini haasteella. tinopolissa olevat Persialaiset pi Katkeroitunut Persia koetti pi dokument" Siinä kosketellaan toumuksia. Venäläisiä ja eng- nisteri Persian hallitukselle tyyn- tut suurvallat lupauksensa. Selkkaukset niclivät paijon tivät vastalausekokouksia. Per aluksi taloudellisia suhteita. Per lantilais-intialaisia lainoja oli yli inttävän nootin. Siina vakuu Seurasi kapinoita varsinkii Persian valtion varoja. Raha-asi- dättäytyä lisäämästä englanti- sian ulkoministeri osotti vasta sian hallitsija Nasir-eddin oli (62.2 milj. kruunua. Vuosien tettiin m. m.: Li kumpikaan val- p< ilijois- Persiassa. Vastustukset lais-venäläistä velkaansa. Se y- myynyt v. 1S‘<> tupnkkamono-, l'O-|—05 englantilaiset lainat si- tio vaadi Persialta mitään, joten pääpaikkaa 'kehristä piiritettiii lin ministeri Sani-cd-Danlch te ritti korjata 25 milj. mkn koti uksessaan. että tavarain vienti poolin eräälle englantilaiselle yli-1 säilytettiin sitten v. 1911 otet- Persia voi keskittää kaikki voi- lähes \ uosi tuloksetta. Hallitsi ki v. 1°'.8 tuToarvioehdotuksen, maisella lainalla sekavia raha- Persiaan oli toitotetusta “turvat tiölle. Myyntihinta oli vain tuuti. Lainat rasittivat enim- ' m ansa omien asiainsa järjestä- jän oma kenraali Sipahdur-i-.A minkä mukaan teen ja sokerin asioitaan. Lainan antajista oli tomuudesta ’ huolimatta lisään tuontitulli sekä maaverot olisi neljäsosa lasketusta vuosivoitos- j nian niiden ehtojen taki- kia. joita misecn. — Noiden kahden valti- zam siirtyi kerran Persian isän vat tulleet entistä suuremmat. myös eduskunnan jäseniä. Mar tynyt 10 pros. ja että tuontitul lin kolottaminen oli Persian asia ta. Kauppa suututti. Persian ottaessa oli tehty, [on tarkotuksena ei suinkaan ol- maallisten puolelle, samoin hah ! arkotus oli kiskoa varoja o- ling sähkötti Englantiin: “He o- eikä Englannin. Englanti ia papit antoivat sen johdosta sa- Vanhoillisiin aineksiin nojau- lut loukata, vaan pikemminkin Harien sotaisa heimo. 1‘alitiarii masta maasta. Englannin edus vat epäillessään epäoikeutetusti Venäjä ajoivat kuitenkin suun hallitusten vaikuttei taja Marling teki vastalauseen molempien ta uhranneet oman maansa e- nitelmansa läpi, joskin osiksi toi moisesta “etujen vahingoittami- dut. Saaman aikaan näyttivät sessa muodossa. Persian oli o- esta" ja ihnotti Lontooseen venäläisten temput sallivan oma tettava niiltä lisää lainoja, myön iraylle suuttumuksensa ja kum nettävä niiden vakuudeksi ensi J uajuicictrtii. nrsijan pulaan, lian luopui va mastuksensa sen johdosta, että valtaisten paimentolaisheimojen Ajassa, kaikki tullitulot, sitten maansa saahsta. Mutta Persian eduskunnan. Lama hylkasi he- ryöstellä Persian karavaaniteillä Eduskunnalleen hallitustapa taistuimelta heinäk 16 p. 1909 rahaministeri ei ajatel ja rikastua heikon hallituksen sähkölaitosten ja rahalaitosten hallitsija suostui maksamaan ti ensimäisenä istuntokautenaan oli paha silmätikku vanhoillisil-: Hallitsijan nimelliseksi tuli hä sille korvausta -en -ummau, e>it\ksen uuden lainan ottami- le ja Mohammed Alille. Jou- nen alaikäinen poikansa Ahmed lut ulkomaista lainaa, vaan ha kustannuksella. Marling lähet- tulot. Entiselle hallitsijalle pi kohottaa valtion tuloja, jot teli tuon tuostakin sähkösanomia ti maksaa eläkettä, kasakkabri- minkä se oli maksan n nunopo- sesta venäjältä. V. PX)z valta-iluk. 15 p:nä 1907 pistätti tämä) Persialaisten vihaaja David lusi ka olisivat voineet kelvata vast kaupunkien yleisestä epävarmuu gaadia, jota oli käytetty peru - että bah- edes otettavan ulkomaisen lai tuslaillisten rientojen kurissa pi mässään nan vakuudeksi. — Kun uusia desta ja kauppatien kurjasta ti tämiseksi, oli edelleen pidettä järjes- veroja ei voitu saada, niin koet lasta. Peli johti Englannin hal vä yllä ja ennen kaikkea järjes . .. . ... .. |- , - , . , , - ■ * jo ,,^ .¡te lie n huo- tivat Persian hallitusmiehet sol lituksen lokak. 16 pmä 1910 an otti hän ensimaiser. ve».a- pakotetuksi erottamien belgia- suojelivat eduskuntataloa ja e- mioon sivistyneet ta v a t’’ Venä mia suhteita Ranskan ja Saksan tamaan uhkavaatimuksen. Se si tettävä santarmilaitos. Ne kuu läisen lainan. 22% mil; ruplaa, ' ‘ laisen ~ Rans ................... in, joka oli .. <*nnen oi- dustajia. Eduskuntaa ei saatu ja selitti kuitenkin että sen a- sekä Lontoon erään yksityispän- sälsi, että turvallisuus ja eteläi luivat lainaehtoihin. Kun Italia joka ei langennut maksettav set kauppatiet oli saatettava oli kietäytynyt antamasta san- ¡tavaksi lut sitomassa Persiaa tämän it-j silloin hävitetyksi. Puoli vuotta lamaisten edut olivat uhatut, ja Heillä oli halu pan järjestäjiä, saatiin 10 ensi Cuotena. mutta oli mak senäisyydelle vaarallisiin lainoi- sen jälkeen uhkasivat Venäjän ■ lähetti muutamia tuhansia soti- uurbritannian hallitusta tyydyt tarmiston settava 75 vuotena. Ehtoina oli: hin ja tehnyt Venäjälle hvödylli- lähettiläs v. Hartwig ja Engkin- j iaita Tebrisiin, Reschtiin Kash- tata kruunun jalokivet, kaikki.; tävään kuntoon 3 kk. kuluessa — Ruotsi suostumaan. Sieltä saa keinoja pitivät he luvallisina, »os pui elok. 13 pmä 1911 upseeri 1) tuolla lainalla oli maksettava sen tullitaksan. laittaisi Englanti hoffin kasakkabrikaadi Persian ! winiin ia pöhiois-Persian muihin ne vain olivat omiaan vapautta muuten l í m _ W» • englanti itse ijalmarson , päälliköksi parin to- karkki Persian ulkomaalaiset ve-' Elok. 31 p:nä 1907 allekirjotti-l hallitusta voimatoimilla, ellei: osiin sekä antoi suuren osan niis- maan englantilais-veaäläisestä ki LöiJO— 1.200 m iestä pitäm ään vllä ‘ ntialaiseni v. e nnsa kanssa. Perässä tuli toi- järjestystä brittiläis-intialaisenP käyt- ristyksestä. Englanti ja Venäjä upseerm johdolla. Tuon joukon; S’a upseerej a - Heidän johdollaan selkkauksia tekivät äkkiä lopun noista yrityk ylläpitokustannuksiin kiskottai- nil’°d °stettiin sitten Englannin un e- sistä antaen huhtik. 7 p :nä noo V‘.,3t,nia santarm isto. jonka tuli .... . , . -n i - i,i ■ , i ” ■' ---- ---- (■«.- iivimu tiiin.uoi .-»luetuin kau- tin, jonka venyvien pykälien n»u- sun varoja lisäämällä 10 \ enaja toisen lainan -ainoilla en- maan vyöhykkeeseen. Sopimuk- tuon englantilais-venäläisen tuen punkia, vietiin sitone 3.200 vena- *caan niillä oli vapaus ilmaista tuontitullia eteläsatamissa. " >üs järjestystä myös kaup- pateilla. ■ 'ym m ällä siten väestöä, ja k ä v tJ »loilla. \ ......... . 1' 04 , ja 1'05 otti sen teossa ei kysytty Persian varassa vallankaappauksen ke i i , - i .r . ............... . Iäistä aivan kuin kaupunki kuu- kieltonsa ulkolaisen, lainan Per Persia \ enajan . luvalla lainat , suostumusta! c- Sen • väestö Hänen käs- mi.-i hiisi i Venäjälle. Ve"x;"” Persialaisten . . i ,, oli i, säk. 23 p:nä — 1908. — ------ vcuajcii.c. i ci Millaisien siä (Jatk e ta an ) sialle ottamista vastaan. Toukok. tamalla Parsin maakunnan tulo-l erfglantilaisilta. \ akuutteina 1 H katkeroitunut. Sopimuksen alle- kystaan pom m itti eversti Ljak-i joukkojen ahdistam an R atsin 20 ja. "Itsenäiseen*’ Persiaan pitii p:nä pakottivat Englanti ja TOVERI Kum pikin riitapuoli nim ittää e-j __ ______J Y tuin vain pistettam au englanti-i
