4
_____________________________
TOVERI
gggag!'B^
PBPW
I———————■■
"tutkimisajaiia"
on kielletty.. Sosialismi ja työläinen varten tvökamariin
Mô. 597
t.
...
J _____X ------- o »
1-
ritarillisu u tta
liikkeissä.
ja rouva Ca E ntisetkö vai nykyiset ih m ise t‘ epävarm at elinsuhteensa v a ik u t-e ik ä
tavat
ehdottomasti
haitallisesti,
Suuri,
valtava
yritys
pettää
pellán ehdokkuudesta maistraa
parem pia.
työläisiä
palkanmaksussa
tahi
pa
U rn e n aoMulaiaaa tyO»í«n aiMenbannattaja. J u s t a j a n s a
ja työmillisteri sit-
hänen luonteeseensa.
tin jäseneksi. Työväen välitön
Kirj. J. Keir Hardie.
ilnaeatyy A atonaua. Oregon, joka päivä I
*
.
.
.
.
*
'
„
i
nee
ne
altiiksi
suuria
summia
Myönnän että kaikkien aiko
peitsi sunnuntaina.
osanotto eduskuntatoimiin ja nai-
___ ten nimittää kolmannen näille
H enkisen kehityksen esteet.
päästäkseen maksamasta korva
jen.
valitusvirsissä on johtavana
Professori Thoreld Rogers sa- sen äänivalta näkyvät siis olleen
I puheenjohtajaksi , sekä riidan
TOIM ITUSKUNTA:
Nykyiset
työläisolot
eivät
ole
usta jollekin leski- tai orpoparal-
sävelenä
entisten
ihmisten
kiit
W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN, ratkaisijaksi.
“ " Tutkimista*'
1 utkinusta voi noo viidettätoista vuosisataa eng-1 aivan tavallisia ilmiöitä vanhan täminen paremmiksi kuin mitä omiaan kehittämään henkisiä o- le, jonka mies tahi isä on sortu
lantilaisen työläisen kultaiseksi! klassillisen maailman aikana.
ADOLPH SALMI. ALEX SEVO,
kestää miten kauan tahansa, ja ajaksi, Ravinto oli halpaa, pal
oman ajan ihmiset ovat. Ja e- minaisuuksia eikä yksilöllisyyttä nut työmaalla. E ivät työnanta
räissä suhteissa kuulun minäkin ihmisessä. Työläinen kutsutaan jat ole vailla inhimillisiä tuntei
K u rjistu ttav at tekijät.
päätös tehdään melkein säännöl kat korkeat ja kahdeksan tunnin
TOVERI
niihin,
jotka katson meidän, var tehtaaseen silloin kun kapitalis ta, mutta työläisiin ovat he vain
(THK COMRADE)
lisesti työläisiä vastaan, sillä työ- työpäivä tavallinen. Käsityöläi
Englannissa kesti tasan kaksi sinkin henkisiin ominaisuuksiin tille on edi/.lista antaa hänelle liikestihteissa ja niistä ovat kaik
The organ of the Finniab worker* in the
Western state* The only Finnish daily in ministeri
aina onnistuu .löytä- nen, joka ei asunut mestarinsa sataa vuotta ennenkuin valtio sai
the West. Published daily, except Sunday,
nähden, taantuneen sitten esi- työtä, ja erotetaan työstä silloin, ki pienimmätkin inhimillisyyden
at Astoria. Ore., by the Western Work- j mään ratkaisijaksi henkilön, jo- luona, sai asunnosta ja ravinnos työläiset niin kaupungeissa kuin
isiemme
ajan. Todistuksia siitä kun kapitalisti ei kyllin edullises- vivahdukset karkoitettuja.
men s Publishing Society.
|
. . . . .
ANTTI J. PARTAN, Manager.
ka huomaa tvönteettäjien olevan ta maksaa 9:stä pencestä yhteen maaseudulla vapaasta hyvinvoin tarjoaa meille näyttämö, sanonta ti voi käyttää hyväkseen hänen T yöläisen vanhuus kam m ottava.
shZlingiin (95 p.—1;30) viikossa, nin tilasta vajoamaan taloudelli
Entere,! as second-clase mail matter July 18, orkeassa ja työläisten väärässä.
\ ranhuuden lähestyessä — työ
hänen viikkopafkkansa ollessa 48 seen kurjuuteen. Tähän tulok (lehdistö ja puhujalava. Shakes palvelustaan. Työläiseltä ei ky
1912, at the poatoffice at Aston*, Oregon,
Jos taas päätös ei miellytä työn- tunnin työstä noin kolmen, nel seen johtivat rajoittavat toimen pearen näytelmiä esitettiin jo hä sytä milloin häntä työhön ote läiselle alkaa tämä aika jo hä
under the Act of March 3, 1879.
teettäjää, voi hän yksinkertaises jän shillingin vaiheilla. Samo piteet, joihin lainlaadinnan alalla nen eläissään suurille kuulijakun taan eikä milloin häntä siitä ero nen sivuuttaessaan 40 vuotta —
Ilmotushinta 60 senttiä tuuma.
Kihlaus- ia vihkimailmotukset >l.S0 kerta,
jen tiedonantojen mukaan saat ryhdyttiin. Niinpä lainsäädösten nille ilman että niitä tarvittiin tetaan. Hänen ja hänen omais af.kaa kylmä harmaja pelko tun
>3 00 kolme kertaa tavallista kokoa ja ti unohtaa sen olemassaolon. Si
Hän
toi käsityöläinen v. 1495 kymme kautta määrättiin työpalkat, työ tenhoisilla nävttämökeinoifla ja tensa tarpeet ei koske muita kuin kea hänen sydämeensä.
suuremmat ilmotukset tilan mukaan.
ten
on
tapahtunut
useamman
Syntymä-ja nimenmuutoailmotukset $1.00 ker
häntä
itseään.
Hän
ei
ote
oi
lyhennyksillä
tehdä
helpommin
taistelee
sitä
vastaan,
minkä
voi.
nessä viikossa ansaita perheensä päivän pituus vieläpä kankaan
ta. >2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa.
sulaviksi, niinkuin nykyajan teat keutettu työtä vaatimaan eikä mutta hän ei pääse vapaaksi sii
Kuolemantlmotukset >1.50 kerta ilman värs kuin yhden kerran eikä ole vielä elatuksen yhdeksi vuodeksi, maa-
laatu, mistä työläiset saivat teh
sy* ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta kuultu, että ketään työnteettä-
värssyltä ja kutoslauseelta.
työntekijän tarvitessa siihen ai dä vaatteensa, ja työläisiä kiel teriyleisön tajunta sitä vaatii. kukaan ole velvollinen sitä hänel tä ajatuksesta, että monella hä
Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, SO jää olisi rangaistu sen johdosta.
kaa viisitoista viikkoa. Näkyy lettiin siirtymästä pois kotipitä- Kaikki, jotka tuntevat kansan- le hankkimaan, eikä hän voi nen tuttavallaan, joka hiljan on
senttiä kerta, kolme kertaa >1.00.
alli suutta radikalisten liikkei työskennellä omin käsin, kun täyttänyt 40 vuotta ei enää tah
T yö‘!ä5set sensiJaan ovat saaneet olleen tavallista siihen aikaan jistään. Tällaiset säädökset hei kirj
den
ajoilta viime vuosisadan al hän ei ole oikeutettu maata vil- do olla sijaa työmaalla, vaikka
sunnuntai- ja kensivät tietysti työläisluokkaa
Som aM siata yhteisilrcotuksista tilan mu t u n t e a tUOn lain koVUUtta käy- maksaa palkkaa
ku-
ja
keskivaiheilta, huomaavat jelemään eikä omista tarpeellista (,ie Ovat yhtä hyviä työntekijöitä
jolloin ei oltu mutta pääisku kohtasi sitä vasta
Km°ha.u*ei,t> tilan mukaan 60 *en,tia ,uu’: tännössäkin. Niinpä työväenpu- juhlapäivistäkin,
heti,
kuinka
radikalien jälkeläiset liikepääomaa. Hän on kuin pai- kljjn hän itse. Hän tietää että
työnteossa.
silloin kuin kuntain omistamat
Paikkakunta-uutisiimotukset 60 senttiä tuuma hujia on teljetty vankilaan “lait-
valmis hyökkää hän jonakin päivänä joutuu sa
Ja tällaiset olosuhteet vallitsi maatilat takavarikoitiin ja am nykyaikana ovat paljoa jälempä- mentolainen,
T1LAUSHINNAT
i tomaan
tnmaan lakkoon
lnlckinin agiteeraamises-
mään
sille
'laitumelle,
työalalle, man kohtalon alaiseksi. Lamau
nä
edeltäjiään.
Sen
ajan
täysi
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
vat ei ainoastaan Englannissa, mattikunnat hajoitettin ja vih
mikä eteen sattuu. Vaikka hän tuminen tapahtuu teollisuuden
painoisia
saarnoja
ja
sanomaleh-
Yksi vuosikerta. .>5.50
6 kuukautta. .$3.00 ta.’’- Canadian järjestynyt työ
vaan monessa muussakin maas doin sen kautta, että elintarpei
3 kuu kau tta... >1.60
1 k u u k au si... .60
Suomeen ja muualle ulkomaille:
väestö alkaakin jo olla hyvin sa, esim. Ranskassa ja Sachsenis- den hinnat kohosivat kaksin- jo tikirjoituksia ei nykyään siedet olisi nälkään kuolemaisillaan, ei alalla, hän tulee tehneeksi pienen
Yksi vuosikerta. .>8.00
6 kuukautta. .$4.25 1
täisi ja tähän suvaitsemattomuu hän saa kylvää viljaa, vaikka hän erehdyksen, johon ei Luotaisi huo
! selvillä koko sovitteluhumbuukin sa. \ iimeksi mainitussa maassa pa nelinkertaisiksi kaikenlaisen
teen
ei ole syynä näiden esityk olisi alaston, ei hän saa kutoa
SUBSCR1PT1ON RATES:
In the United States and Canada
todellisista tarkotuksista; valis- saattoi muurari viidennellätoista keinottelun ja valtion huonon sien pitkäveteisyys, vaan se seik kangasta, vaikka hän olisi kodi miota, jos hän olisi nuorempi,
ja hän lähetetään pois työstä
One year...........>5.50 Six m onths........... >3.00
.
, . ...
.
,
vuosisadalla viikkopalkallaan os raha-asiain hoidon johdosta. Pro
Three m onths. .>1.60 One month................ 60 ' t l i n c i m n i a t llC lS ta O V at Sen allin-
ton,
ei
hän
saa
rakentaa
asuntoa,
ka,
että
vaaditaan
suurempaa
pääsemättä siihen milloinkaan
taa kolme lammasta ja parin jal testanttisen
uskonpuhdistuksen
Huontusto sijaitsee lOuinetj ja Duane katu
hän
on
työssä,
ei
hänellä
pitayn
tuominneet.
järjenponnistusta
niiden
ymmär-lKun
ha
takaisin.
Hän tietää voivansa
jen kulmassa,
Telefooni: konttori 365,
kineita. Paitsi sunnuntaita vie kautta
tapahtunut
luostarien ^ämiseen. Helppotajuiset sano- ole san
832.
manvaltaa
niihin
sääntöi
__ toimitus
_____________________________A
ustraiian sovitteluasetusta on
tehdä vielä paljon kunnollista tvo
tettiin vuosittain 34 kirkdClista köyhtyminen vaikeutti myöskin
malehdet
ja
mieltäkiihottava
pu
hin
nähden,
joita
tehtaassa
nou-
tä.
Liikemies on 45 vuoden ijäl-
juhlapäivää;
84
päivän
kuluessa
työläisten oloja, sillä luostarit
Työriitojen “ratkaisu” kehuttu jyrkimmäksi mailmassa.
hetaito
ovat
nykyajan
tunnus
datetaan,
eikä
päättämisoikeutta.
¡a
parhaimmillaan;
samalla ijäl-
vuodessa mitään työtä teh olivat ainoat paikat, missä puut
sovinto-oikeustietä I ,Siella järj ' s‘.vneet työläiset ovat ei ty. siis Lauantaisin
merkkejä.
niiden
töiden
suhteen,
joita
hä
lä
alkaa
myös
valtiomies
uransa
lopetettiin työn teenalainen työläinen oli löytänyt
_______
Ja syyt tähän ovat helnosti nen tulee suorittaa. Hänen vel ja taitelijoiden ja kirjailijoiden
I i koettaneet saada sen niin etu- teko kello 4, samoin 24:nä muu- <uojaa. Uusi oppi yksilön pelas-
Niiden monien keinojen jouk-Uaan puoltavaksi kuin mahdollis- na päivänä vuodessa.
Rogers | tuksesta antoi yllykettä itsek '¿jydettävissä. Ennenkuin kone vollisuutensa alusta loppuun on kyky on silloin täysin kehittynyt.
koon. joilla koetetaan säilyttää ’ta J ° s työriita koskee useam- mainitsee erityisesti viidettätois- käälle yksilöllisyydelle, joka juu in tehdasjärjestelmä otettiin käy- siinä, että hän tekee niinkuin Mutta tieto kaikesta tästä syn
työläisten keskuudesas vanhaa Paa kuin yhtä Australian valtio- ta satalukua ja ensimäistä nel-jri siihen aikaan alkoi tunkea esil- äntöön d i joka työläinen yksilö. häntä käsketään tekemään. Jos nyttää vain katkeruutta maini
Heitä ei nidottu yhteen numeroi- hän työaikana puhuu vieressä
harhaluuloa työn ja pääoman ta on ratkaisuoikeudella valta jännestä kuudennellatoista vuo-Ile liike-elämän alalla. Yksilölli- luiksi erikoisjoukoiksi. Seppä, olevan toverinsa kanssa, pide tun ijän saavuttaneessa työläises
“yhteisistä eduista", ja estää työ- j vaatia 5e harkittavakseen japää- sisadalla siksi ajankohdaksi joi-isyyden vahingollisen vaikutuk- kankuri, kirvesmies, suutari ja tään sitä rikoksena, josta häntä tä sen alennustilan vuoksi, mi
väenluokkaa nousemasta kukis- tettäväkseen. Se onkin antanut loin yllämainitut onnelliset olot sen kautta tulivat vanhat tavat räätäli — kaikki työskentelivät voidaan sakottaa, samoin on vi- hin hän vanhenemisensa takia
valitsivat.
Myöhemmät tutki ja muodot sellaiset kuin esim
on joutunut. Useimmilla suurem
tamaan kapitalistisen järjestel- Pa 'ion päätöksiä. Joissakin niis mukset ovat todistaneet hänen kansan perinnäistapaan perustu morastaan omia kundejansa var- heltämiscnkin laita työnteon ai milla tehdaslaitoksilla on sään
inän. kuuluvat n. k. sovinto-oi-! ta on tehty tuntuvia palkka- ja olleen oikeassa, kuitenkin, kat va kunnalliselämä armotta syr en tahi myöskin mestarilleen, kana. Määrätyllä kellonlyönnil- nöissä määrätty, että työtä ei
keudet työselkkausten sovittelua t.vöol°jen parannusmyönnytvksiä soen Europaa kokonaisuudessaan jäytetyiksi ja Rivitetyiksi, ja st ioka ainoastaan hiukan kohosi lä kutsutaan hänet tehtaaseen saa antaa kellekään 45 vuotta
irvossa yli työläisten. Siihen ai määrätyllä tunnilla ilmoitetaan
varten. Tämänlaatuisia “oikeuk- i työläisille, mutta suurempaa po voidaan sanoa, että tämä suo epätoivon ja inhimillisen julmuu taan oli mestari enemmän mes- merkinannolla päiväL.isloman al täyttäneelle; toisin paikoin on
tuisa aika alkoi jo kolmannen
ikäraja 40 vuotta ja hiljakkoin
sia on ollut toiminnassa mo- sitivista hyötyä tuo sovittelu- eli vuosisadan alussa ja kesti vii den aika alkoi, josta vasta vii .arityöläinen kuin työnantaja kavan. niin myös tuntia myöhem määrättiin
tämä raja eräässä teh
me
vuosien
kuluessa
olemme
okainen kisälli saattoi luotta min että työhön jälleen on läh taassa Englannissa 35 :ksi vuo
nessa maassa ja niiden päätök ratkaisujärjesteimä ei ole tuot dennentoista vuosisadan keski koettaneet vapautua.
muksella odottaa aikaa, jolloin dettävä. Hän ei omista konei deksi. Ja näin täytyy ‘vanhan-
set ovat kumoamattomina todis tanut työläisille. Ia nvt tulee vaiheille eli noin *200—300 vuot-
John
Suart
Mill
epäili,
olivat
tuksina siitä, että parhaimmassa tieto, että tyonteettajat kylläs-ita. Tänä aikana ei löytynyt mil- ko yhdeksännentoista vuosisadat* ään itse olisi mestarina. Har ta, joita hän hoitaa, eikä työnsä puoCeisen työläisen tyytyä mihin
voin olivat mestarin tulot enem tuotteita. Hän on palkkatyöläi satunnaiseen työhön hvvän-ä.
kin tapauksessa työläiset hyöty ! tyneinä ratkaisuoikeuden “sopi joonain omistajia eikä köyhiä, kaikki koneelliset keksinnöt yh män kuin 20 prosenttia suurem
nen ja iloitsee siitä, että tällai Vanhuuden turvaaminen säästö
,1 i mattoinaan esiintvmiseen" eräis- jota vastoin kaikilla oli vllin kvl- teisesti helpottaneet ainoankaan
vat nnsta varsin vahan, jos e w
mat
työläisten
paikkoja
ja
he
sena palkkalaisena jostakin saa jen kautta ei ole voinut tulla ky
„ .......
j sa tärkeissä jutuissa viime vuo lm toimeentuiakseen.
ihmisen työtä. Kahdennerrkym
lenkaan.
ikoivat vaivannäön ja ilon yh työtä. Kun teollisuuden tuot symykseenkään.
Kaksi päätekijää näyttää ai- menennen vuosisadan sosialincr
teisesti. Vasta kone- ja tehdas- teilla on hyvä menekki, on hänel
Nuo sovittelu järjestelmät pe- sina, ovat hankkineet Australian heuttaneen tämän olotilan: ta-
Jos työläisen tulee elää niu
tutkija on varmasti vakuuttava .yon tultua käytäntöön alkoivat lä työtä, väliin ylityötäkin ; kun
i
i
'
l
<
s
d
t
v
o
-
i
l£or*kc<ilt«i
orlccti(lclt<i
(1
litkii
••
•
«
i
li
rukiin ai oieuamiyKscue, eiia o n I
......
.
* Honpoikaiskapinat
maaseudulla että köyhän elämä tavallister
koilla elintarpeilla vaikuttaa tä
Iäisten ja tvönteettäjien suhteet kourt) paatoksen, jonka mukaan, ja taloudellisesti varttuvat kau-1 kapitalististen olosuhteiden valli uiuret rikkaudet kokoontua ja tulee huonot ajat teollisuuden mä häneen heikentävästi sekä
vai punkien.
nuukien joissa vapaa kunnallis-' tessa on sietämäftömämpää kuir mestarit ja työläiset ryhmittyi alalla, silloin on hänellä vain o- henkisesti
että ruumiillisesti.
ylipäänsä ovat normaaliset ja et ratkaisuoikeudella kvllä on val
vät eri luokkiin, joiden välille saksi työtä, ellei hän joudu ko-
ta
määritellä
palkka-
ja
työsuh
elämä
vallitsi.
Englannissa
olemme
tosin tässä
sekä
laajat
kun
tä ainoastaan erikoistapauksissa
se on minään brittiläisen histo yntyi yhä laajeneva kuilu. Kun k on aan työ t tö m äk s i.
suhteessa
päässeet
yli
pahemman
tain
omistamat
maa-alueet.
Sitä
rian aikaisempana tavallisena a- äsityöläinen ennen omin varoin
toisen tai toisen puolen liiafliset teita, mutta — ei ole valtaa pa
Työläisen ja hänen työnsä vä ajan ja nuoremman polven mie
paitsi
oli
tähän
aikaan
väkiluku
vaatimukset rikkovat sovinnolli kottaa päätöksiään täytäntöön! vähentynyt mustan kucrerrtan ja janjaksona ollut. Tuotanto or eki työtään, alotti hän sen mil- lillä ei ole olemassa mitään yh hissä on huomattavissa muu; ■><
suuden, aiheuttaen lakkoja tai Koko "oikeus” siis on pelkkä sotien kautta, ja kaupunkien kaup noussut yli suurimpienkin toivo oin tahtoi aamusilla, keskeytti teisymmärrystä. Hän ei voi tun parempaan päin. 1780 —1850 oh
rnusten ja kuitenkin on työläiser sen päivällä, maloin halusi, ja tea mitään )<nevttä siitä, sillä
työnsulkuja, joista “kolmas asi narrXaitos.
paa valvohat ammattikunnat mi- kultainen aika kauempana kuir opetti sen illalla oman päätök kun työ on valmis, ei siinä ole iylimenoaika tässä suhteessa ja
Sovitteluoikeudet eivät voi tä tarkimmin. 1 fuolimatta siitä koskaan ja köyhäin mataloiss?
anomainen", eli “suuri yleisö”
sensä mukaan. Jokainen tällai mitään, joka kantaa hänen per siiloin yllämainittu surkastumi
nen oli pahimmin huomattavis-
joutuu kärsimään.
Hallituksen turvata teollisuusrauhaa, siksi et- kehityksestä, jonka alaisiksi am- majeissa kestää taukoamatont' nen mies oli oma mestarinsa, soonallista leimaansa.
Hän ei 'a.
Seuraava sukupolvi peri
tä
ne
eivät
kykene,
eikä
niitä
ole
mattikunnat
myöhempinä
aikoina
taistelua
nälkää
ja
puutetta
vas
omisti työhönsä tarvittavat työ tiedä kuka tulee sitä myymään
sovintotuomarien sekaantuminen
kaikki
niukkojen elinsuhteiden
ne alkuperäises-1 taan.
Ta tällä on ainoastaan kalut ja työn tuote kuului hä- tahi ostamaan. Päivät pitkään
tapahtuu muka yleisön etujen tarkotettukaan. poistamaan jafcJ j? utuiyat-
aikaansaamat
vauriot, mutta ny
'kojen ja työnsulkujen syitä, vaan i
v*1’
u’1,
' nudi ,totuus liikuttuna. Olot lelle itselleen. Hän tunsi itsen työskentelee hän tarkastusmiehen
valvomisen nimessä.
kyinen nuori sukupolvi, joka on
ammatti) hdistysten kaltaiset.
i jotka johtuvat köyhyydestä mei-
Tyypillisimpiä
porvariparla-1 ainoastaan koskettelemaan kapi- olla mielenkiintoista joutaa mie- f|än aikanamme, ovat siveellises- sä ylpeäksi siitä työstä, joka hä valvonnan alaisena, joka pitää tietoinen niistä syistä, jotka te
nellä oli tekeillä ja koetti tehdä
meirtt ien hyväksymistä työrnto- talistisen riiston seurausilmiöitä. !een että tämänkaltaisia ämmät-Hj turmelevammat kuin ennen ’»arastaan, koska hänen maineen silmällä että hän täyttää velvol kevät työläiset koneorjiksi, ovat
lisuutensa. Viikon lopulla saa
jen sovitteluasetirksista on Ca-O asta sitten, kun työläiset otta- tiyhdistyksiä on ollut olemassa j Aikaisemmin olivat köyhät lä. pa oli takeena työn kunnollisesta hän määräpefkkansa ja summa, nousseet vastarintaan, ja aivan
kaukaisina mumaisaikoma i hempänä muita luokkia ja ni' suorittamisesta. Tällaisissa olois- jonka hän vastaanottaa, on ai kuin kolmannentoista vuosisadan
nadan asetus viita l ('J07. Sen vat käsiinsä yhteiskunnallisen ,o
Kreikka
sai loistoaikanaan tun-1
ojj helpompi auttaa itseään :a on aivan luonnollista, että yk-
heräävät orjat raivasivat itselleen
mukaan joko työläiset tai työn-! maaraysvallan Ja tuotantolaitok-
noa mielenkiintoa herättävä seik
tea
näiden
yhdistysten
voimaa
'
I
’udenaikaisen
plämän
kaaokse0
tien
suhteelliseen vapauteen ja
teettäjät kaivosteollisuudessa ja set, saavat he nauttia työnsä tu sanu-in kuin Roomakin tuli sitä sa nvat kc kokonaan suljetut in ilöllisvys kehittyi. \',npaa aja ka koko työnteossa. Tämä on onneen, tulee myöskin kahden
tuksen vaihto
tämänlaatuisten
muissa “vleistärkeissä" tilissä voi- lokset ja vasta sitten saavu te kokemaan oll essaan valtansa kuk himillisen kansalaisuuden uiko miesten kesken, kun he kohtasi- se yhdysside, joka liittää häntä nenkymmenennen
vuosisadan
joka sivumennen
vat saaila hallituksen eli työmi- taan teollisuudellinen ja yhteis kuloilla. Tulivinren purkauksen puolelle. Paine ja jännitys ova' vat toimiaan lasin tahi piipun ää- työnantajaan,
köyhälistö
tekemään.
pe
sanoen, hyvin usein on suuri rustus, jolle nykyajan Mutta
kautta
hautautuneen
Pompeijin
kunnallinen
rauha.
uusi
su-
niin voimakkaat, vfiteiskuntaiär- •essä, saattoi osoittaa henkevyi t- personaton. sieluton yritys, tun
nisterin sekaantumaan asiaan
seinämiltä
on
kaivauksia
kupr»
vi
on
rakentava
teollisuu-
tehdes-; jpctvs niin yhdenmukainen, ett." bn, jota me turhaan etsimme ny
jättämällä työministeriölle asian
sä löydetty kirjoituksia, joissa' ihmisen, joka kerran on svvyv kyajan työläisissä. Eikä siinä nettu niinellä yhtiö. Siihen kuu dcllisen vapautensa, on oleva py
Toveri
jokaiseen
työ
mukaisen anomuksen ja lakko
luvia henkilöitä ei työläinen tun
¡kerrotaan
kalastajayhdistyksen; teen vajonnut, on miltei mahdo- ■yllin. Nykyajan työläisen vas ne.
syvämpää laatua kuin mikään e-
läiskotiin!
eivätkä he tunne häntä.
tai tyiinsulku sitä seuraavalla
ehdokaslistasta
edustajav^plia j ton siitä enää nousta.
Kun uudenaikainen
tuunalaisuuden puute ja hänen
Li ole olemassa kunniantuntoa dellinen.
teollisuusliike
saavuttaa päämää-
n. i H r. i w in tr H»i n Hr
rmnwr .inriiiunnii.iiiimunniiiiiiiHiiin ii H if
•i i ■> i.ml II lUIIRllB
2) tuloja kirjottamKpäivänä tapettiin van-1 j1()jiin kasakkaprigaadi Persiar
“Länsimaisen
sivistyä-
tu!”,a.
^alast,’k*
est
Khanin avustivat venäläiset pää-
„
sähkö.aitokscsta ja 3) meritul- koillinen pääministeri AtabaK-i- eduskunta.'!, sen jäseniltä
jäsenistä tapet •emään rajan yli, kun se sopi \e n äjä Persian antamaan sitou lainen poliisisotaväki ja se kus-
sen
muksen, ettei se saaniu antia
—
voittokulkua
leista.
Muzatfer-eddin
lisäsi \zan, jonka hallitsija oli kutsu-1tun
a. osa otettiin vangiksi jf leidän eduilleen.
mitään rautatielupia pois. Grey tannettaman Persian varoilla!
kurjalla hallinnollaan 10% vuo-' nut maanpaosta. Neljän päivän osa pakeni.
Uhkavaatimus lisäsi katke
sanoi noita ehtoja “hyvin koh
Ruotsissa on ilmestynyt teos l dessa huikeasti valtion velkoja > päästä allekirjottamisesta antoi
Persiaa taivutetaan uhka-
Persia oli saanut järjestää lt
ruutta
Persiassa. Myös Konstan
tuullisiksi
( verv pioderate).
“Persiens öde enligt engebka ja teki maalleen vaarallisia si-J Teheranissa ollut Englannin mi- se asiansa! Niin pitivät niaini
haasteella.
tinopolissa
olevat Persialaiset pi
Katkeroitunut Persia koetti pi
dokument"
Siinä kosketellaan toumuksia. Venäläisiä ja eng- nisteri Persian hallitukselle tyyn- tut suurvallat lupauksensa.
Selkkaukset niclivät paijon
tivät vastalausekokouksia. Per
aluksi taloudellisia suhteita. Per lantilais-intialaisia lainoja oli yli inttävän nootin. Siina vakuu
Seurasi kapinoita varsinkii Persian valtion varoja. Raha-asi- dättäytyä lisäämästä englanti- sian ulkoministeri osotti vasta
sian hallitsija Nasir-eddin oli (62.2 milj. kruunua.
Vuosien tettiin m. m.: Li kumpikaan val- p< ilijois- Persiassa. Vastustukset
lais-venäläistä velkaansa. Se y-
myynyt v. 1S‘<> tupnkkamono-, l'O-|—05 englantilaiset lainat si- tio vaadi Persialta mitään, joten pääpaikkaa 'kehristä piiritettiii lin ministeri Sani-cd-Danlch te ritti korjata 25 milj. mkn koti uksessaan. että tavarain vienti
poolin eräälle englantilaiselle yli-1 säilytettiin sitten v. 1911 otet- Persia voi keskittää kaikki voi- lähes \ uosi tuloksetta. Hallitsi ki v. 1°'.8 tuToarvioehdotuksen, maisella lainalla sekavia raha- Persiaan oli toitotetusta “turvat
tiölle. Myyntihinta oli vain tuuti.
Lainat rasittivat enim- ' m ansa omien asiainsa järjestä- jän oma kenraali Sipahdur-i-.A minkä mukaan teen ja sokerin asioitaan. Lainan antajista oli tomuudesta ’ huolimatta lisään
tuontitulli sekä maaverot olisi
neljäsosa lasketusta vuosivoitos- j nian niiden ehtojen taki-
kia. joita misecn. — Noiden kahden valti- zam siirtyi kerran Persian isän vat tulleet entistä suuremmat. myös eduskunnan jäseniä. Mar tynyt 10 pros. ja että tuontitul
lin kolottaminen oli Persian asia
ta. Kauppa suututti. Persian ottaessa oli tehty,
[on tarkotuksena ei suinkaan ol- maallisten puolelle, samoin hah ! arkotus oli kiskoa varoja o- ling sähkötti Englantiin: “He o- eikä Englannin.
Englanti ia
papit antoivat sen johdosta sa-
Vanhoillisiin aineksiin nojau- lut loukata, vaan pikemminkin Harien sotaisa heimo. 1‘alitiarii
masta maasta. Englannin edus vat epäillessään epäoikeutetusti Venäjä ajoivat kuitenkin suun
hallitusten vaikuttei
taja Marling teki vastalauseen molempien
ta uhranneet oman maansa e- nitelmansa läpi, joskin osiksi toi
moisesta “etujen vahingoittami- dut.
Saaman aikaan näyttivät sessa muodossa. Persian oli o-
esta" ja ihnotti Lontooseen venäläisten
temput sallivan oma tettava niiltä lisää lainoja, myön
iraylle suuttumuksensa ja kum
nettävä niiden vakuudeksi ensi
J
uajuicictrtii.
nrsijan pulaan, lian luopui va mastuksensa sen johdosta, että valtaisten paimentolaisheimojen Ajassa, kaikki tullitulot, sitten
maansa saahsta. Mutta Persian eduskunnan. Lama hylkasi he-
ryöstellä Persian karavaaniteillä
Eduskunnalleen hallitustapa taistuimelta heinäk 16 p. 1909
rahaministeri ei ajatel ja rikastua heikon hallituksen sähkölaitosten ja rahalaitosten
hallitsija suostui
maksamaan ti ensimäisenä istuntokautenaan oli paha silmätikku vanhoillisil-: Hallitsijan nimelliseksi tuli hä
sille korvausta -en -ummau, e>it\ksen uuden lainan ottami- le ja Mohammed Alille. Jou- nen alaikäinen poikansa Ahmed lut ulkomaista lainaa, vaan ha kustannuksella. Marling lähet- tulot. Entiselle hallitsijalle pi
kohottaa valtion tuloja, jot teli tuon tuostakin sähkösanomia ti maksaa eläkettä, kasakkabri-
minkä se oli maksan n nunopo- sesta venäjältä. V. PX)z valta-iluk. 15 p:nä 1907 pistätti tämä) Persialaisten vihaaja
David lusi
ka olisivat voineet kelvata vast kaupunkien
yleisestä epävarmuu gaadia, jota oli käytetty peru -
että bah- edes otettavan ulkomaisen lai
tuslaillisten rientojen kurissa pi
mässään nan vakuudeksi. — Kun uusia desta ja kauppatien kurjasta ti tämiseksi, oli edelleen pidettä
järjes- veroja ei voitu saada, niin koet lasta. Peli johti Englannin hal vä yllä ja ennen kaikkea järjes
. ..
. ...
.. |- , - , .
, , - ■
*
jo
,,^ .¡te lie n huo- tivat Persian hallitusmiehet sol lituksen lokak. 16 pmä 1910 an
otti hän ensimaiser. ve».a- pakotetuksi erottamien belgia- suojelivat eduskuntataloa ja e- mioon sivistyneet ta v a t’’ Venä mia suhteita Ranskan ja Saksan tamaan uhkavaatimuksen. Se si tettävä santarmilaitos. Ne kuu
läisen lainan. 22% mil; ruplaa,
'
‘ laisen ~
Rans ...................
in, joka oli .. <*nnen oi- dustajia. Eduskuntaa ei saatu ja selitti kuitenkin että sen a- sekä Lontoon erään yksityispän- sälsi, että turvallisuus ja eteläi luivat lainaehtoihin. Kun Italia
joka ei langennut maksettav
set kauppatiet oli saatettava oli kietäytynyt antamasta san-
¡tavaksi lut sitomassa Persiaa tämän it-j silloin hävitetyksi. Puoli vuotta lamaisten edut olivat uhatut, ja
Heillä
oli
halu
pan
järjestäjiä,
saatiin
10 ensi Cuotena. mutta oli mak senäisyydelle vaarallisiin lainoi- sen jälkeen uhkasivat Venäjän ■ lähetti muutamia tuhansia soti-
uurbritannian hallitusta tyydyt tarmiston
settava 75 vuotena. Ehtoina oli: hin ja tehnyt Venäjälle hvödylli- lähettiläs v. Hartwig ja Engkin- j iaita Tebrisiin, Reschtiin Kash- tata kruunun jalokivet, kaikki.; tävään kuntoon 3 kk. kuluessa — Ruotsi suostumaan. Sieltä saa
keinoja pitivät he luvallisina, »os
pui elok. 13 pmä 1911 upseeri
1) tuolla lainalla oli maksettava sen tullitaksan.
laittaisi
Englanti
hoffin kasakkabrikaadi Persian ! winiin ia pöhiois-Persian muihin ne vain olivat omiaan vapautta muuten
l í m _ W»
•
englanti itse ijalmarson
,
päälliköksi parin to-
karkki Persian ulkomaalaiset ve-' Elok. 31 p:nä 1907 allekirjotti-l hallitusta voimatoimilla, ellei: osiin sekä antoi suuren osan niis-
maan englantilais-veaäläisestä ki LöiJO— 1.200 m iestä pitäm ään vllä ‘
ntialaiseni
v.
e
nnsa
kanssa.
Perässä tuli toi-
järjestystä
brittiläis-intialaisenP
käyt- ristyksestä. Englanti ja Venäjä
upseerm
johdolla.
Tuon
joukon;
S’a
upseerej
a
-
Heidän
johdollaan
selkkauksia tekivät äkkiä lopun noista yrityk
ylläpitokustannuksiin
kiskottai-
nil’°d
°stettiin
sitten
Englannin
un e- sistä antaen huhtik. 7 p :nä noo
V‘.,3t,nia santarm isto. jonka tuli
.... .
, .
-n i
- i,i
■
, i
”
■' ---- ---- (■«.- iivimu tiiin.uoi .-»luetuin kau- tin, jonka venyvien pykälien n»u- sun varoja lisäämällä 10
\ enaja toisen lainan -ainoilla en- maan vyöhykkeeseen. Sopimuk- tuon englantilais-venäläisen tuen punkia, vietiin sitone 3.200 vena- *caan niillä oli vapaus ilmaista tuontitullia eteläsatamissa. " >üs
järjestystä myös kaup-
pateilla.
■
'ym
m
ällä
siten
väestöä,
ja
k
ä
v
tJ
»loilla. \ .........
. 1' 04 , ja
1'05
otti
sen
teossa
ei
kysytty
Persian
varassa
vallankaappauksen
ke
i i
, - i
.r .
............... .
Iäistä aivan kuin kaupunki kuu- kieltonsa ulkolaisen, lainan Per
Persia \ enajan . luvalla
lainat , suostumusta! c-
Sen • väestö
Hänen käs- mi.-i
hiisi i Venäjälle.
Ve"x;"”
Persialaisten
. .
i
,, oli i, säk. 23 p:nä
— 1908.
— ------
vcuajcii.c.
i ci Millaisien siä
(Jatk e ta an )
sialle ottamista vastaan. Toukok. tamalla Parsin maakunnan tulo-l
erfglantilaisilta. \ akuutteina 1 H katkeroitunut. Sopimuksen alle- kystaan pom m itti eversti Ljak-i joukkojen ahdistam an R atsin 20
ja. "Itsenäiseen*’ Persiaan pitii
p:nä pakottivat Englanti ja
TOVERI
Kum pikin riitapuoli nim ittää e-j
__ ______J
Y
tuin vain pistettam au englanti-i