No. 597
I
ränsä. tulee maan, pääoman ja
valtion omistus ja valvonta kuu
luni..an hyötyä tuottaville luokil
le. Silloin ei enää tule löytymään
mitään riista n a luokkaa, joka
TÔVfîftI
voi työntää työläiset hätään ja
puutteeseen niinkuin tämä luok
ka sen teki jo keskiaikana. Val
taamalla tuotantokeinot on sosia
lismi luova pysyvän vapauden.
W ~ h + + + + + + + + + + + + + + + 4 ~ b + + + + + +
' P*IIIIHIIIIIIItllll«IIIIIIIIIIIUIIII»IIIHIlHIIMIIIilllllllMIIIIIIIIIIIHIIIIIlllt««linillltllUllllHIUIlMlllllltHHIIIIIHHIIUtllllIIIHIIItllHimillllllllll«HtHlllllltlMIHlll!ll|IHI«IIHIIIII|IHlUilllliiniil Hiili. .lUHnilli'IirilllinilUBIIIIIIIIIIIIinillülüllilllllllllüllHllinilllWKIlHriiHItlir.MllinüIlHBtUINümilHflPimiUlllMHÎIHIIIMIlWIUIfWIcCl
PÖYTÄKIRJA
MAILMANKATSOMUKSIA
S. S. J ä rje s tö n länaipiirin p iiritoim i ; ?
kunnan kokouksesta, jouluk. 15
p., 1918, Astoriassa, Ore.
Vallankumouksellisella Tervehdyksellä
Toivomme tovereille rauhaisaa joulua ja,valoisampaa vuotta 1919
Lisääntyköön toimintakuntoisuus köyhälistön sivistys- ja vapautustyössä kai 4$.
jlttiiHiAiiiiiiiiHiutiuiiiiiiiUHm iiiiitHM inum iiim iuiuiM tm iiiM iwiuiiuiiiniiiM tffliuim uninum iiiiiiiinim M m iwiim iinuHiiHiiiiiUM i^
kaksi s u o m a la is t a s u u t a r ia .
Ehtiikö Suom en la h ta rih a llitu s ta p
paa m u u tam ia so sia listeja v ie lä en
nen kuin se k u k istu u ?
V iim eiset tiedot k erto v at, e ttä m.
m. Y rjö M äkelin' ja E etu S alin ovat
tu o m itu t kuolem aan.
M olem m at ovat nykyään vielä rip
peinä istuvan ed u sk u n n an jä s e n iä ja
v a littu siihen su u re lla ä ä n im ä ä rä llä .
K um pikin n ä istä m ie h istä on S u o m en i
istu v a t o ik e u tta ja sy y tte le v ä t m. ni.
n ä itä k a h ta ta v a llis ta p elottom am paa
s u u ta ria v altio p e to k sesta .
H e lan-
g e tte le v a t v altio p eto stu o m io ita siitä
sy y sy i, e ttä n äm ä m ie h e t u sk a lsiv at
ta is te lla s a k s a la is ta ju n k k e rism ia v a s
taan, ja h ra V alk eap ää, se n h a lli
tu k sen e d u sta ja , k e rto o tää llä , e tte i
se h a llitu s o le o llu t k o sk aan saksa-
la.»m ielinen.
S am aa v ä ittä v ä t P ä i
v ä le h ti ja m uut ju n k k e rism in ih aili
ty ö v äen liik k een vanhim pia ja tu n n e jat.
Ne y r ittä v ä t puo lu stella to d el
tu im p ia jäse n iä, olleet liik k e e ssä m u lista m a a n p e ttu ria ja v a ltio p e ttu ria,
joka on v a ltio p e ttu ri oikein tup laten .
k a n a a lu s ta asti.
M utta onpa kum m allekin m iehelle
H u llu n k u rista , ellei se olisi niin
k a rttu n u t jo ta in s e lla ista , jo n k a ta kam alaa. — Työni.
kia h e id ä t n y t tu lla a n m esta am a an
— ellei m itään tap a u k sia s a tu väliin.
O nhan M äkelin u h ran n u t koko ikän “KAMOFLAAGI” JA ‘'BOLSHEVIK”.
Kaksi ihmeellistä sanaa.
sä ty ö v äk eä v a lls ta e s s a a n . S u u ta rin
On tä y ty n y t
saap u a “ viim eisellä
ra h ilta h ä n e t k isk a stiin työv äen liik
eskim ojen tai
k6eseen ja re ilu sti hän on koko ikän la iv a lla ” Valkosten
h
o
tten
to
ttien
^
Z
m
aasta,
joka ei olisi
sä ta is te llu t työ v äen m ukana, ei väis
k
u
ullut
n
ä
itä
k
a
h
ta
ih
m e e llistä s a
ty en sen k a tk e rin a h e tk in ä , eikä
lam a an tu e n n iin ä päivinä, jolloin ta is naa. ra n s k a la is ta “can io u ilag e” ja
v en äläisiä
“ bolshevik”,
N ykyään
telu oli o n n istu n u t.
niillä
on
yleisniailm
allinen
m
erk ity s,
J a to in e n su u ta ri, E e tu S alin , on
h ä n k in ollut m u k an a a lu sta a sti. sillä ne ovat e p ä ile m ä ttä ju u rtu n e e t
“ Suom en L a ssa lle ” on h e rä ttä n y t p.: k aikkiin siv isty sk ieliin . Y htä la a ja l
h e llla a n ty ö v äk eä v a a tim a a n v a ts a n le kuin ne ovat lev in n eet, y h tä la a
tä y ttä ru o k aa, o ik eu k sia ; h n on o ja en m yös niiden m erk ity s. Ne ovat
taik a san o ik si,
joilla
p e tta n u t s itä tä y ttä m ä ä n velvollisuuk m uodostuneet
siaan ja v a lista n u t sitä p a rh a a n tai voidaan tu lk ita m elkein m itä tähän-
to n sa m u k aa n ; eihän p o rv a risto voi •a tai lyödä v a s tu s ta ja ta rv its e m a tta
se lla is ta ty ö tä k o rv ata m uu1.'a ta ra i- | m itään to d istaa .
la kuin p u jo tta m a lla n aru n k au laan ! M ikäpä ei n y k y ä ä n olisi kam oflaa-
ta i v a la m alla ly ijy ä sydäm een.
r ’a.
P a itsi
vihollisen
pettäm in en
Suom en la h ta rih a llitu s käy k a lk e I puutykeillä, sotan iieh en k u v illa. teko-
ra a ta is te lu a n ä itä k a h h ta s u u ta ria i »netsillä, k irja v illa
m aalip äälly k sil
v a sta a n . K o k o n aista kuusi k t r kar.r 1 i y. m. v ehkeillä, ovat kam oflaagia
ta se on v a lm iste llu t v a ltio o c to sju t m yös v a ltio m e s te n ju lk iset puheet,
tu a n ä itä m ieh iä v a sta a n . S i’lä ko teiden tai ko tu k sen a
on
ty y d y ttää
m ea syytös on ollut.
V altiopetos su u ria k an san jo u k k o ja ja y leistä m ie
m ikä
sen k o m eam m alta k a i h t a a lip id e ttä s ito m a tta k u ite n k a an itse
V a ltio p e to k se sta Ja m aan p eto k sesta
iin ja e d u sta m aa n sa ry h m ää m ihin
h än voi tu o m ita kenen ta h a n sa . Se k ä n lu p au k se e n tai m yönnytykseen
hän on y h tä leveä kuin p iik a k in vä
K un v iin a tro k a ri lä h e ttä ä h a lu ttu a
te.
n e s te ttä ä n jo n n ek in h aju v ed ek si tai
T ä ssä y h te y d e ssä sopii p a la u tta a koneöljyksi leim a ttu n a , sanoo poliisi
m ieleen, m itä W ilhelm L iebkneeh. sitä kam oflaagiksi.
Kun poliisi ha
lau su i v a ltio p e to k se sta
H änen m ää luaa tä y ttä ä p o liisik assaa ja tahtoo
rite lm ä n s ä kuuluu niihin, jo tk a eivät o so tta a
e rin o m aista
v alp p au ttaan
k o sk aan v an h en e, ja k a n n a tta a siis ne lain v alv o jan a tekem ällä k u tsu m a tto
m olem pien
suo m alaisten su u ta rie n rnan vierailun p o rtto la a n tai käm p
ävspesi.än a in o a sta a n p e riäk seen a
ju tu s s a k erto a.
O llessaan n im ittä in sam alla taval ¡(tia ise n veron ta k a u sra h a n nim ellä
la sy y tte e ss ä v an h a W ilhelm pit' m utta e ' s a a tta a k s e e n lain rik k o jia
" p ltä m ä ttö m ä n p u o lu stu sp u h e en ”, joi ’d esv astu u seen . sanovat k ritis e e ra a
la oli niin su u ri v aik u tu s, e ttä kuu
at poliisin m en e tte ly n olevan pelk
lu ste lu n a ik a n a e rä s h e rr « sitaisten
■ia kam oflaagia.
Kun hyvän m a t
aa
viidennelläkym m enellä
oleva
leiriin k u u lu n u t m ies teki kohokaan
n ö k sen ja ilm o itti y h ty v än sä sosia k ö n rity ttö h aluaa n ä y ttä ä 30-vuotta
luorem m alta, ta rv its e e vain lisätä
lis fp u o lu e e s e e n .
V anha L le b k n ec h t lau su i tä llä ta ‘a ita v in
sivalluksin
“kam o flaag ia”
poskipäille, huulille ja silm ien seu
valla:
“V altiopetos lak k a a olem assa riko- luille ja k am o fleerata h a rv a t ja h a r
n iin pian kuin se on o n n istu n u t m aa n se k aise t
h iu k sen sa k u llan k ar
Vain o n n istu m atto m a n a se en rikos vaisiksi k u tre ik si, ja kun ih astu n u t,
O n n istu n u t v altiopetos ei kuulu rl ko rk eak o u lu sta v asta p ä ä ssy t 17-vuo-
k o slain alle — se tek e e la k e ja — ’¡as poikanen ujostellen kysyy hänen
rik o slak i ra n k a is e e vaan vali opetok ikäänsä, laskee 48-vuotias köörityt-
sen e p ä o n n istu m ista . E n g lan tilain en ö k am oflaagia ja kutsuu itse ä ä n 18-
s a n a n la s k u sanookin, e ttä “ valtiope vuotiaaksi m itä viatto m im m ak si ka
tos ei k o sk aan onnistu, m ikä 1'eiee n o fle e rn tu lla ään ellä.
M erkillinen
kam oflaagi on sana
syynä. Jo s se on n istu u , ei k u ltaar
S iitä ov at ta a n tu m u k
uskalla sitä valtiopetok: eksi sanoa ” “ bolshevik".
O nnellinen valtio p eto s istu u va t:i > | sen h u h k a ja t m y n tä n n e et itselleen
tu im illa, m in isterip aik o illa, tuom ari ! aksiom in. Jo s k u k a h y v ä n sä tek ee
tuoleilla.
S anan
todeUlsfcnmass» | p a la a v ik s i» e tu illjo ista , ta rv its e e ta
m e rk ity k se ssä s a a tta a sanoa: valtio män vain k u tsu a s y y ttä jiä “ bolshevi
p etos h a llitse e m aailm aa. Niin van k eik si” ja v ä ittä ä itse ä ä n k a ritsa k si,
h a a kuin u u tta k in .
E n g la n tila ise t? I joka on jo u tu n u t susien raa d e lta v a k
V a ltio p e ttu re ita k a h d e sti k a s te tu lta
1. niin hän on v ap aa k a ik e sta ed es
1649 ja 1688: R a n sk a ssa s itte n 1792 v astu u sta. Jo s joku u sk a lta a a rv o s
em m e m ene kauem m as, pelkkiä vai tella h a llitu sta ta i h a llitu k se n tu h la a
tio p e ttu re ita h a llitu k se ssa : konvent- v a isu u tta so ta u ra k o issa , ta rv its e e n
tl. d ire k tario , k o nsulit, en sin Napo ra k k a h u ija rie n vain tö k sä y ttä ä vas
leon 1, p a la n n e e t B ourbonit, porva ta a n : “ Oo, p a lja s ta bolshevikien hou-
rlsk u n ln g a s L udvig Fil p, helm ikuun h o tte lu a ” ja a s ia on sillä k u ita ttu .
ta s a v a lta , toinen Napoleon, syyskuun Kun sa n ta rm ile h tie m m e täy ty y joi
ta s a v a lta — pelk k iä v a ltio p e ttu re ita . lain keinoin k a m o flee rata sa k sa la is
J a S a k s a ss a ? V altio p e to ssä än tö vä ju n k k e rila ise n la h ta rik u tsu m u k se n sa ,
h u u tav a t
k iv a lta is e s ti rev itty , k a n sa la isso ta sy lyövät he rin to ih in sa ja
ty te tty , k ru u n u lla k eilaa h e ite tty — “em m e ole b o lsh ev ik ejä”. Kun sa k
jollei tä m ä ole o llut v a ltio p e to sta , s a la ise t saap u iv at Suom een, lauloi
s itte n en tie d ä , niin, m inä en tiedä, vat la h ta rile h d e t y listy stä “evankeell-
m itä v a ltio p e to s on.
T ä s tä valtio- sen uskon jalolle su o je lija lle ”, m u tta
p e to k s e s ta on s y n ty n y t Pohjois-Sak- n y t kun täm ä on h ä p e ä llise ssä m aa n
sa n liitto , S a k sa n en t. k e isa rik u n u ta , paossa ja s a k sa la is e t jo u k o t p o istu
Jota v a sta a n m e m uka olem m e te h vat S uom esta, kutsu u A sto ria n S a
e v a n k e l is e n uskon
n e e t v altio p eto k sen , ja valtiorikosla- n o m at e n tisiä
ki, jo n k a m u k aan m eitä n y t tuom i su o je lijo ita “ b o lsh e v ik e jä a u tta n e ik si
sa k sa la isik si.”
T ä llä keinoin k o e t
ta a n ."
“ On to k i h u m o rin sa m ailm anhisto- ta a leh ti v a p a u tu a h ä p e ä llise stä su h
rialla. Eikö olekin selv ä täm ä n val ta u tu m is e s ta a n Suom en ty ö v äen liik
tio p e to sju tu n .k uten kalk k ein , m ie le t keen m u rsk a a m isessa . T uollaisen ka
raoflaagin te k ijä on m uuten v iisa u d e s
tömyys!"
“ V altiollisen vih o llisen am pum inen sa v e rra tta v a k a m elik u rk een , joka pii
p ä ä n sä m ä ttä ä se e n ,
on tö rk e ä tä , m u tta jo h d o n m u k aista, lo tta a pienen
se on törk ey d en logiikkaa. Valtiblli- m u tta jä ttä ä h ä p y n sä näkyville.
A sto ria n S a n o n e e n lu k ija k u n ta on
sen vihollisen v etäm in en o ik eu teen
v altio p e to k sesta , se on y h tä torkeä- m u u ten h y v ä lu o n to isin ta ja a n te e ssi-
tä , m u tta ei loogillista, k o sk a koko a n ta v a is in ta v äk eä, m itä löytyä sa at
v a ltio p e to e k äsite on e p äjo h d o n m u k ai taa. E m m e voi k u v ite lla to ista lu k i
n en, koska valtio p eto s on v altio p e ja k u n ta a , jo k a ei Byvästi su u ttu isi
to s ta logiikkaa v astaan. O ltaisi edes siitä, e ttä to im itu s p itä ä h e itä a a se i
jo h d o n m u k aisen ro h k e ita j a v a litta i na .joille u s k a lta a p ä ä stä ä niin p a k
si v a ltio llisiin — k u ten u sk o n n o llisJu sua kuin ilkeää.
— k y sym yksiin n ä h d e n kahden, v a s
tak ohdan v älillä: joko ehdoton v a
paus tai ehdoton so rto .”
E räs itävaltalainen
N äin ju tte ll van h a L iebknccht.
räätälinsälli on valmistanut
Suom en h e rra t, its e tö rk e itä valtio- viulun 20,689 tulitikusta
tä m ä
p e ttä jiä , oikeita m a a n k a v a lta jla ja työ otti kaksi vuotta aikaa. \ lu
vieraan vallan nuoleksijoita, ne nyt hilla on kaunis ääni.
\
K o k o u k sessa o liv a t sa ap u v illa se u
*
Aino ja O nni Luom a
A nni ja L e a n d er Sirviö
S an n i K oivu
ra a vat p iirito im ik u n n an jä s e n e t: Rei-
Sigrid ja G rover Crew s
Jo h n W älim aki
E v a rt M äki
vo, B ellm an, M äkirinne ja N iem elä,
H ilm a ja H ja lm a r Sorola
N e sto r L unden
A s to ria s ta ; W irta ,
S v e n se u istä ja
W illia m ja E m m i K ivi
Ilm ari S alm ela
A storia, Ore,
A ltm an, P o rtla n d ista . P u h e tta jo h ti
M arg aret H eik k in en
E lm a r H erm an so n
Ad na, Wash.
Je n n y N ikula
San Francisco ja Mill Valley,
B ellm an ja k irju rin a toim i allekirjot-
Jo e Ja ck so n
Sam Luopa
E liz a b e th M aunus
Cat.
Axel L eaf
ta n u t.
Herman ja Emma Sim ilä
H ilm a H a rju
Aug. Suom eck
P ö y tä k irja n ta rk a s ta jik s i v a littiin PO NK ALA N RUOKATALO
Anna W esala
Niilo, N oora, H ilda ja G .,A .
Aino M ikkola
Sam H erm an so n
N uotio
243 T aylor Ave.
J. M äkirinne ja W . K. W irta.
M a rth a W irran n iem i
K alle K oivisto
Ida
ja K alle K oski
A lina N iem i
1. E n sik si k irju ri e s itti kokouksel
H. M. S aari
E fraim 'M a ttila
Ilona, S aim a j a Iv a r A sp H ilm a S ipilä
H enry Salo
le to im in ta k erto m u k se n sa, jo k a hy
Clinton, W ash.
K alle K ren
lund
A lm a Sainio
A
n
tti
M
äkelä
v ä k sy ttiin ja sam oin e s itti työohjel K. P a a n a n e n
E
dit,
Olga
ja
A
ndrew
E
k
H
elm
i
K
ivim
äki
M ike S tröm
Hilma E., H elm i l i ., F. E-
m an kokoukselle, jo k a h y v ä k sy ttiin . E. N iem i
lund
H ilm a Ltflhe
F re d S undguist
Wm.
H
aglund
vert, O. Edwin ja F. Os
Johnny,
T
h
ek
la
ja
R
o
b
ert
2. E n sik si lu e ttiin kokoukselle e-
E m m a M äenpää
Andy F o rsm an
4
kar Pietilä, Box 28-B
A nna ja W ilho R uotsala
R
oslin
M
immi
M
äenpää
P
e
te
O
lson
dellisen kokouksen p ä ä tö k se t, joka
A ndrew M atikainen
Uuno, O lga ja Im m o W uori
D. D avidson
Selm a M attson
kokous p id ettiin t. k. 8 p., ja niihin j H eikki Siponm aa
Irm a, Aino ja K alie S ärk k ä
S otia M urto
W äinö Sinisalo
kokoukseen e i sa a p u n u t sään tö jen M att A hlskog
E d w art, H elen, im pi ja
M aiju K ojola
F erd C arlson
Castle Rock, Wash.
Väinö K em p
m ä ä rää m ä ä ko k o u sk u n taa koolle ja A rne Jy lh ä
E in a ri K oski
A lbin S a a ri
J a c k Niem i
Sylvi,
M
a
rtta
j
a
S.
W
iirre
A. K ristian so n
J u s si Kem p
koska ei voitu k u ite n k a an toim in Jo h n P rittin e n
Sulo H., F iln a ja H eik k i
Aili, L aim i ja W. H elenius
Jo h n W atson
M artti E. H äm äläin en
taam m e koskevia asio ita olla siinä Jo h n nuorem pi P rittin e n
L aine
L auri, E dla ja M aunu Jo h n A ndrew W äiBänen
Ed. Jack so n
kokouksessa k ä s itte le m ä ttä ja ra tk a i K alle H eikkilä
son
A lex K oskelainen
A ugusta ja T. H elske p e r
se m a tta , täy ty i jä ttä ä sen kokouksen A ugust Ukkola
V ictor J u s lin
M ailm an M atti
h ein een
J ussi Suom i
Portland, Ore.
p ä ä tö k se t se u ra a v a n kokouksen hy And. G ustafson
Enaville, Idaho
Viljo, S o tia ja H. M äenpää
M atti Kivi
v äk sy ttäv äk si. T älle kokoukselle lu Mrs. ja Mr. M atti Pock
H ilda ja V ictor Rose
M ikko K urki
Kaarle Pesonen
e ttiin edellisen kokouksen p ö y tä k ir Mrs. ja Mr. L eonard N iska
Raymond, Harald, Lillian ja
p e rh ein een
V ictor Aho
Matt Lahde
E nsi, E m m i ja K arl Linden
ja, jo ssa ilm en ev ät p ä ä tö k se t kokous A nni H ak ala
H erm an Risa
M rs. ja Mr. Tom Pohjola
E llen, S a a ra ja N e sto r M att
O
sk
ar
P
ellin
en
y k sim ielisesti hyväksyi.
Eli L a n tio
son
Ed. P alm u
3. O te ttiin k e sk u ste lta v a k si C hica F ra n k S eaborg J r.
Ilta, E ste r, H e n rik a ja F.
V. K allio
gon k okousta v a rte n e d u sta ja n ev äs R. K oskela
Pulkkinen
Knappton, Wash.
M.
S orm unen
täm inen. K u iten k aan em m e voineet A rth u r W a ara
Sylvia, A m anda ja A ndrew
Berkeley, Cal.
Onni Y rjönen
Tapio
tie tä ä kaik k ia esille tulev ia asio ita,
Jo h n A n ttila
K aikillel i
E. HENDRICKSON
E.
A.
F
in
n
iin
perh
ein
een
ja
E
rik
K
yllikki,
M
atti
F ra n k K eto
ioista ei ole lä h e te tty a lu stu k sia ja i
BOARDING HO USE
H ilda, M ary ja A. Im m onen
L indholm
H an n es N uru
P aljon k ä rsin e ille to iv o tam
1295 F ran k lin Ave.,
siten täy ty i jä ttä ä y lim alkaisen o-
Sylvi, Lyydia ja A ntton
H. R u uskanen
m e onnellisem paa u u tta vuot
A
storia,
Ore.
tak su m a n v a ra a n esille tu le v a t a sia t,
L aapas
H enry T eräv äin en
ta 1919 kuin ed esm en n y t vuo
Im pi ja P au l H elin
E sth er, E lm er,1 E llen, Mrs.
Com ptche, Cal.
jo ista la u su ttiin m ielip iteitä. $
J. H u ija ri
*
si 1918, kun vesi ja veri vuo
M aiju ja S. Saviluoto
ja Mr. E lias H e n d iic z so n
Em il F isk e
4.
L aa d ittiin
luen n o itsijalle, V.
ti ja s u ru n m a lja t ju o tiin .
Aino ja Jo h n W allin
H an n a A kkala
Olga, K alle, O lavi ja Leo
V
ictor H an sen
M rs. R egina ja Jo n a s K a n
N iskaselle,
lu en to a in e e t
alk av alle L ilja Finni la
E m ilia ja Axel L ähde
Mäki
J. Y. H opea v a a ra
gas, perheineen.
luentokaudelle.
L u entoaineiksi pää
Aberdeen, Wash.
te ttiin s e u ra a v a t tärk eim m ik si huo
• ■ z « a. i i a w . t « z
•
laraastelKaa Mattson Jewelry Co.
ra« »z-
m atu t a in e e t: 1. S osialism in lie ik -;
4*
Kaunan
Kiemujuma myynnissä ole-1
kouden syyt A m erik assa ja varsinkin
via
siroja
timantteja.— aov .
lännellä.
2. A m m attiliikkeen
uu- i
sinunat v irta u k se t: k e h ity s
teolli-l
suu su n io n ism ia kohden.
S yndikalis-i
nini. 28 p :nä. Kylläpä minuiia
J a e m ä n tä tulee iloiseksi kun
min. a n a rk ism in ja sosialism in k e s
h
ä n voi olla varm a leiv o sten sa
on Kova uraKKa lyoua laimayt-
onnistum isesta.
k in äise t su h te e t ja n y k y ajan v aik u
taa Los Angelesiin asti, sma r>sa SUOMALAISET LÄÄKÄRIT
tus niihin. 4. S osialism in kum ouksel
Kanta länsi pois -/ p :n Iitana,
lise t ja re fo rm istise t p y rk im y k set ja Aoeraeen, Wash.
be
on KeaKiviiKxuikta ja oiimuic
niiden taloudellinen pohja. (T äm än j Kätaonaa Mattson Jewelry Co. Rau ainoin A arrenin x aruiasa tans
. t l K K A U K b E l £ R I A O I& A V A N A
yh tey d essä tulee k ä site ltä v ä k si myös- i nan Kiemujunia Myynnissä hienoja seissa. biena eräs joKtia vantu
neiiojä.—
Adv.
kin kunnallisp o litiik an tarp e ellisu u s.) i
naneita jääneen selvittämättömiä
5. O sasto t voivat m yöskin tu rv itta - j Industrialistin n:ossa 288 Hen
WasWÈgton
Oregon
California
ì
KAJN SAIN K IRJEITÄ $
Enem m än kotite
koisia leivoksia
WASHINGTON
Aberdeen
r:ri Toivo Forsström
asioita' nanen Kanssaan,
lam an
T:ri Werner Lagus
e ssa valita lu en n o itsija n tek e m ää n > ry H lrkkuia paastaa panan mo Kuuli myös Lmn Larsson, bit-
se lity stä o sasto to im in n an
sisä ise stä ukan Aberdeenin b. b. Osaston ten on minulla vieia todistajana
äskeisen paatoksen johdosta aiie- Armas LauKKa, jOKa on Loiveu vASTEN TAUDIT ERIKOISALAN#
jä rje s tä m ise s tä .
4PEXARTH BLDG.,
A 3 TO RH
5.
O tettiin
k e sk u ste lu n a laise k si, xirjottaneen jutussa. Hän sanoo Lasn btoressa työssä. Hän tie r unnlt: 10-12 e. p. p., 2-4 Ja 7-8 J. p. p
voidaanko p itä ä y le is tä piirikokous- heidän olevan pahassa pulassa tää kynä tavaranjaxajana niin Tel. Office: 69
Tel. R esid en ce:
T ri F o rsströ m 582 T ri L agus 549
ta v. 1919. K e sk u ste ltu a m m e siitä ja vetoaa Aberdeenin puutavara-
pienen paiKan asiat.
m onipuolisesti tu li kokous siihen tu tyoiaisena Bisbeen kupariteolli
Pyy aan Armas Laukkaa oie-
lokseen, e ttä se n ä y ttä ä m ah d o tto m al suudessa
palveleviin työläisiin, i maan niin hyvän ja selostamaan
DR. CHAS. W. BARR
ta ja e ttä jo s piirim m e o s a sto t niin jotxa olivat työssä beiney-kai-
myös a.-iaa, koskh hän on naa-
HAMMA8LAAKÀR*
h alu av at, voivat siitä p ä ä ttä ä itse, vannossa ennen lakon alkamista,
don jalestaKin Hisbeessa ja tiesi
Suomalainen
tjrttd
apulaieeoa.
kun niille teh d ä ä n avoin kysym ys ja v. 1917. Asia on nyt siten, että
asiat. Henry V\ lrRkpia on V ik -
Commercial St.
Puhelin 4SK
A lto n»
o so te ta an sellaisen kokouksen k u s minä en tiedä tuon nimista kau
tor ja Alfred VVirkkulan veli.
tan n u sarv io .
punkia Arizonassa. Alina asuin Päällä hän on naista veljistaan
S ih teeri v e lv o te ttiin julk aisem aan W arrenissa, Ariz., ja olin työssä
TOHTORI
tehnyt ihmisten silmissä marttyy-j
piirim m e tilit, jo ista käy selville ny Calumet-Arizona Co:n Briggs-
rejä. Alired kävi pyytämässä
k y iset v a ra t ja niiden siv u ssa on ahaftissa. Kaveri W îrkkula ky
työtä paljon ennen minua, mut i
m yöskin kokouksen k u sta n n u sa rv io syy sanottiinko nnnuhe lakon
suomat lääkäri
ta kun ei saanut, lahti hän South ■
o so tettav a, ja sam alla kysym ys, jos alkamisesta. Siihen voin sanoa,
Dakotaan. Victor karkasi rivis-j 214 M edical Bldg., P a rk & A lder
ei pid etä piirik o k o u sta, ovatko o s a s että 26 p. heinäkuuta, 1918, illalla
ta siiloin kun karkotuksia teh- i St. T u n n it: 10— 12, 2—4. Tiist-.,
tot jo kauan toim ineeseen piirikom i- kello 16 julistettiin lakko Bisbeen
tiin. Kumpanenkaan eivät jou-j to rstai- ja lau an tai-iltoina 7—8.
tea a n ty y tyväisiä, ja elleivät, n im it City Parkissa. Alina asuin kah
M ain 5193. — P O R T
tuneet karkotukseen.
Pata ei| Telefooni:
LAND, OREGON.
täm ä än uudet jä se n e h d o k k a a t piiri- den mailin päässä, enkä tiennyt
VVirkkula usko, mutta A. Lauk
kom iteaan sä ä n tö m ä ä rä ise ltä v alinta- asiasta, eikä sieltä asti liioin ku
ka voisi sen todistaa.
alu eelta.
kaan tullut sinä yönä herättä
llenry Wirkkulan mielestä ei
K okous loppui. K okouksen puoles mään. \V arrenissa menivät kaik
. .
aa I
I
aa
»
Aberdeenin
osaston äanilaji ole
ta,
K. K orhonen.
ki 27 p:n aamuna työhön, kun cillut onnistunutta. Eihän siel
Y ä’.iaik. siht.
eivät tienneet asiasta. hintille
F. C. JOHNSON
Y lläolevat p ö y tä k irja t hyväksym m e. ei näy riittävän se todistus, jon lä osastossa taida olla oikein kai>
Huone
8, Old Pythian rakennu*
mutta parasääniset
J u k k a M äkirinne
A. W . W irta. ka tässä asiassa antoi Enni Lar nisäänisiä,
P uhelin 819.
Astoria, Ore.
Emma Mäki Wickström
S ilm alaakari
PÖYTÄKIRJA
te h ty S. S. J . L än sip iirin p iirito im i
k u n n a n k o k o u k se ssa jouluk. 8 p„
1918, A sto ria n S. S. O saston t a
lolla, A sto riassa, Ore.
K okoukseen oliv at sa ap u n e e t seu
r a a v a t kom itean jä s e n e t: K. Bell-
m :ir„ W . N. Reivo, M. N iem elä, J.
M äkirinne ja a lle k irjo itta n u t.
Pyk. 1. K okous katsoi olevansa
p a k o te ttu p ä ä ttä m ä ä n tä rk e im m istä
asio ista, ed elly ttäen , e ttä p äätö k set
jä te tä ä n se u ra a v a a n kokoukseen hy
v äk sy ttä v äk si, joka kokous p id etä än
t. k. 15 p.
Pyk. 2. P iirin lu en n o itsijalle V. N is
kaselle h y v ä k sy ttiin m a k se tta v a k si
puolet hän en m atk a k u lu ista a n sinne,
m istä hänen lu en to n sa tu le v a t a lk a
m aan.
N iskanen a lk a a lu en to n sa
W yom ingin v altio ssa, jo sta p ä ä te ttiin
ilm o ttaa W yom . v altion valtiokom i-
tealle N iskasen m atk a n jä rje s tä m is
tä v a rte n . M yöskin m y ö n n ettiin sih
te e rille oikeus lä h e ttä ä V. N iskaselle
py y täm än sä rah a , $100.00 ty ö tä ä n v a s
taan.
Pyk. 3.
W inlockiin, W ash, pää
te ttiin lä h e ttä ä puh u ja jo u lu n ajak sl,
jo ta he olivat py y tän eet. K. K orho
nen m enee W inlockiin puhum aan.
Pyk. 4. K. S tra h d b e rg in perheen
h y v äk si to im ite tu n k e rä y k se n tilit
ta rk a s te ttiin ja
h y v ä k sy ttiin .
K e
rä y s tä k o sk e v ista tile is tä p ä ä te ttiin
ju la is ta T o v erissa vain ku n k in ke
rä ä jä n listasu m in a ja yleissum m a.
P yk. 5.
E u re k an , Cal., o sasto lle
pu h u jan lä h e ttä m in e n jo u lu n a ja k si
jä te ttiin se u ra a v a an kokoukseen.
K okouksen puolesta,
K. Korhonen, sihteeri.
son. Hänkin asui Warrenissa,
mutta sattui lakon alussa ole
maan yövuorolla, ja niin ollen
ci mennyt työhön 27 päivän il
tana. Emil Larson näki minut
melkein joka päivä ja tiesi mita
tein. Vai pidätkö sinä häntä
keljuna, joka puhuu mitä sat
tuu ?
Mitenkähän te, herrut, taas o-
lctte erehtyneet sen lyömä-aseen
suhteen? Milloin on se muutel
lut lampuksi, milloin “lunssipei-
•liksi.” Osaston kokouksessa sa
noi tov. Sipilä Perttulan itsensä
hänelle sanoneen, että allekirjot-
tanut yritti lyödä häntä, kun
hän lähti lakkoon ja pyysi alle-
kirjottanutta myös lähtemään.
Tämän valheen voi myös Emil
Larson kumota, sillä hän tiesi
minun olleen työssä Calumet-
Arizona Co :n Briggs-shaftissa,
jota vastoin Perttula oli Phelps-
Dod^e Co :n Gardner-shaitissa,
kun ininä sanoin hänelle en jakv
savani kannella mailinpituisia
lamppuja ja eväslaatikoita, vielä
vähemmin niiden kanssa tapella.
Nyt on tätä lyödyn roolin pe
laamista tarjottu toiselle miehel
le, niin. Esa Rannalle. En tiedä
onko uusi tulokas ottanut toi
men vastaan.
Mitä tulee Esa Rannan lyöty
nä olemiseen, niin saan sanoa,
että otitte taas väärän miehen.
Wirk-kula selittää lyömisen ta
pahtuneen toisena lakkopäivänä',
Aberdeen, Wash.
Mattson Jewelry Co. Rauhan Rie
mujuhla-Myynnissä sievä timantilla
varustettu kaulakoriste (Lavalliere).
Kaikki alennettu.—Adv.
kuitenkin valittiin oikein persoo-
nakohtaisesti teitä pyytämään ko-,
koukseen ja Toverissa myös pyy
dettiin oikein kauniisti, mutta et
te tulleet. Olisitte tulleet, sillä
emmehän ole ihmissyöjiä.
Sanon teille kaikille yhteises
ti, että teillä on todellakin kova
työ tehdä minusta lak^nrikkuriä.
Eräs veli “Katsoja” Bisbeestä se-i
Iitti minun lääkärinkortilla olleen 1
(Suom alainen lä ä k ä ri)
pois lakon aikana, mutta sanoo
minun myös olleen työssä lakon Scandinavian American Bank Bldg.,
aikana. Arvelee kai lakon lop
ASTORIA, ORE.
puneen vasta sitten, kun hän
V a staa n o tto : 10— 12, 2—4 ja
itse sai työn.
\Virkkula vetoaa myös Port-
landin S. S. Osaston jäseniin, sa
noen, että siellä ei minua ole
lääkkeetön lääkäri.
hyväksytty jäseneksi. Mikä oli K aik en laisia kro o n illisia ja akuut-
syy r? ‘ Se, ettei tufllut jäseneksi tisia ta u te ja p a ra n n a n ilm an lä ä k
pyrittyä. Portlandissa kävin Ko
kon parantolassa, jossa tuo rä- keitä, johon p itk ä a ik a in en kokem us
häkkä tuli. Industrialisti sanoi a n ta a m inulle ed ellytykset. H oito
siellä olleen “leveän v:n” poikia, ta v a t o v at: h iero n ta, p a a sto ja mo
jo illi on vain yksi kahden vuo u e n la iset eri klyvyt y. m. M aksut
den vanha “stämppi.” Nämä ve
teraanit tulivat kuin ampiaiset kohtuulliset. — P uhelin: Woodlown
silmille siitä, että olin mennyt 43. — 42 F reem o n t «t., P ortland, Ore.
kaksi viikkoa jälkeen karkotuk
sen työhön. Sanovat, ettei sii vallaan olisin saanut mennä jo
hen ollut lupaa. Kaikeksi onnet kaksi viikkoa aikasemmin. Mi
tomuudeksi ei minulla ollut näyt nä näes odotin, jos lakkolaiset
tää Industrialistin n:o 65, joten täytyy palauttaa takaisin.
minua ei uskottu. En saanut
Luulette, että tämä kirottu
edes suunvuoroa.
järjestelmä on sillä hyvä, että
Nyt on minulla kaikki numerot saatte minut häväistyksi? Luu
tallella.
Industrialistin n :ossa lisi teillä luokkataistelijoina ole
65 osaston n :o 800 :n sihteeri van muutakin tekemistä.
Embrec sanoo: “Auttakaa itse
Victor Laiho.
änne.” N :ossa 193 Portlandissa Aberdeen, Wash.
olevat bisbeeläiset sanovat mi Älkää menettäkö tilaisuutta näh-
nun menneen kaksi viikkoa jäl däksenne Mattson Jewelry Co. Rau
keen karkotuksen. Niin menin. han Riemujuhla Myynnissä aistikkai
Syyttäkää Embreetä. Hänen lu- ta sormuksia.—Adv.
Tohtori
H. Hartman
CRESCENT
NOSTAKE
JAUHO
Ei m itään kokeilua — n o s ta tta a
k a ik e n la ise t ta ik in a t täy d elli
sesti, leipänne tu lee keveää ja
terv e ellistä. K a ik issa ruokata-
v ara k a u p o issa sa a ta v a n a , m ak
saa 25c pauna.
MAATA MYYTÄVÄNÄ!
80 e e k k e riä v iljele m ä tö n tä m u sta n
m ullan m aata.
M aa s ija its e e 7%
m ailia W oodlandln k au p u n g ista, Cow
litz k a u n tissa. W ash., suom alaisen
a su tu k se n k esk u u d essa.
1% m ailia
koululle ja 3/A m ailia k au n titielle.
P uolet m aa sta h elp o sti p u h d iste tta
vaa, loppu leh ti ja h a v u m e tsä ä sekä
hyvä läh d e vesi.
H in n a sta y. m.
saapi lähem m in tie tä ä o so tte e lla: A.
F. Wesa, Route 1, Box 47-D, Wood
land, Wash.
K A ATU NU T
T äten ra sk a a lla su ru lla ja ik ä
v ä llä ilm otam m e, e ttä
r a t a s poikam m e
Dr. Peter Kokko
'
«f.
VICTOR KANGAS
kuoli so ta rin ta m a lla R anskassa
29 päivä syyak. 1918 ja oli kuol
lessaan 22 vuoden, 6 kuukauden
ja 13 päivän ikäinen. H än oli
sy n ty n y t Suom essa, T öysässä,
V aasan lään issä. H ä n tä jäim m e
ik äv ällä
kaipaam aan vanhem
m at, 3 veljeä ja 3 s isa ría , kaik
ki tä s s ä m aassa; ja m uita su
k u laisia Suom essa sekä tä s s ä
m aassa, jo n k a tä te n surulla
Ilm oitam m e sukulaisille ja tu t
taville.
LIS! JA JOHN KANGAS
Box 38, Norwood, Idaho.
S inne u mm istu i k a iv a ttu poi
kam m e v ieraalle m aalle.
Oi,
jospa luon n o n h erra haudallensa
kuk k ia k a sv attaisi m eidän van-
h u ste n sa p uolesta
kiito llisu u
deksi, jonka hän on hyvin a n
sa in n u t u h rau k sillaan ja av u il
laan k o tian sa kohtaan.
H än
oli nöyrä ja kuuliainen. K eveät
m ullat h au d allan sa olkoon.