Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 21, 1918)
No. 272 T O V E R I vät. m u istu ttav a t suuria h a u ta u s ja raaka ivajuttu siitä tosiaan tu Teiden p ituus: lassa ja Saksassa ovat sy ty ttä m aita. Koko mailina, suuresi* likin. M atkaa ...................... 150 penink neet vallankum ouspalon, mikä y listetty E uropan sivistys, luhis S itten minä ruoskin paria h y Kiskoja ...................... 261 penink uhkaa koko Europan m an teret tu u raunioiksi sen anarkian kaut vin tu n n ettu a kansalaista. S y y t R akennuspääom a . . . .$3.5.277,3? t a . Juhla oli toim eenpantu rau ta, m inkä m ailm ansota on pääs töm iä he tosin olivat, m utta m i K okonaistulot ............ 8,793,30? han. vallankum ousliikkeen ja pu tä n y t valloilleen. nä katsoin velvollisuudekseni a n Y lläpitokustannukset 7,052,281 hevapauden saapum isen johdos “ Ne, iotka sodasta hyötyvät taa lehdelle henkevyyttä. Puhdas tulo ............... 1,741,016 ta. Kokous oli ensim äinen "va haluavat sotaa Am erikan kanssa puheoikeuden" joukko Seuraavaksi tuli paikkakunnan Pääom an korkoihin . . 1.260,182 paan E hkäpä jo huom enna he voivat ihme, päivän sankari kylässä — V oitto ........................... 480,834 kokous sen jälestä kun ‘vakoilu- kom entaa m eidät ojentam aan a se oli eräs kopea räätälinsälh Y oittopros. pääom asta 1.4 lain’ k au tta Amerikan “punasil- seem m e uusia veljesryhm iä vas O uineysta. Hän oli tyhm ä kei T odistukseksi, että edelläm ai ta" tukettiin suut. H ulet \\ ells astui esille ensi- taan, Am erikan tvöläistovereita kari, naisten mielestä hienoim- nittu voitto ei ole mikään poik ftlU HItllllltlllfllinitlHiHH UItlltltlHt C h iro p ra c to r ( S e lk ä k ir u r g i) ja vastaan. O ttakaa tarkalleen huo min puettu mies koko valtiossa keus, esitettäköön num erot vuo m äisenä puhujana. H änen kas- H ie ro ja . K r o o n illis e t ta u d it e r i !vonsa olivat naam arilla verhot- m ioon .että ellei Saksan kansa tyypillinen naisten lumooja silta 1911— 1915 koisalana . 808 S u m m it St. P uhe nouse ilm asem aan omaa tahto- Hän oli mvöskin runoilija ja V uonna Pääom akiinnitvs V oitte i tuna. Kun lian kiskoi naam arin lin : 1441-W., E. A berdeen, W ash. aan, niin kansan m urhaam ista i kerta viikossa hän lähetti mehe 1911 $22.000.152 $324.209 (1.4%) kasvoiltaan havaittiin, että hä tulee jatkum aan. Nouskoon t u - i vän hengentuotteensa lehteemme P'12 $24.735,040 $394,923 (1.6 „ ) nellä naam arin alla oli suttkapu- liannet äänet h u u tam aan : ‘Alas ¡aina uusista seikkailuistaan. Mi- 1913 S2O.577.'X)2 $ 62,323 (0.2 .. j lu suun eteen sidottuna niin, p w p a o o o ooooooooooo Pu häpeällinen kansojen tuhoami- nun viikkonum erooni hän om ist P»14 $33.8o3,180 $ 80.784 (0.3 ,. ) ettei hän voinut puhua. MATTSSON î nen! Alas ne. jotka ovat syvlli- tu o tte e n sa : “ H—in M arille" tar 1015 $35,277,356 $480.834 (1 .4 ,.) heenjohtaja leikkasi taskuveitsel- { lä suukapulan nauhat poikki ja U J E W E L R Y CO. O siä näihin rikoksiin!" Edelläoevassa on voittoa se Ikottaen H annihalin M ariaa tie O M yy ja k o rja a k e llo ja ja O t y s t i. T arkastellessani sitä. jou- mitä jää jalelle kun palkat, yllä vapautti puhujan kielen täten si O ju v e e lita v a ra a . 0 Uudelleen vankeudessa. I duin haltioihini ajatuksesta, ett; pitokustannukset ja korkom aksut teistä, vleisön suosionosotusten 415 East H eron S tre e t 0 täyttäessä kokoushuoneen, vleisö ? ABERDEEN, W A S H IN G T O N 0 T iety stikin hän vangittiin uu- siitä tekasen oikean hum oori on poistettu. Vuodelle 1913 m er kun käsitti täm än kaiken ta rk e t OOCOÜO Q I W X W o o o o o c o o ü û o sum m a osottaa tappiota delleen k ohta täm än puheen jäi : m yrskyn — ja asetin peräkanee- kitty tavan puhevapauden rajotusten O tan vastaan k a ik k e a m a a la rin keen. H än vaati vapautusta e- j tiksi seuraavan n e ro n tu o tte e n : Tämä johtui sinä vuonna tehdys lakkaam ista. liik k e e s e e n k u u lu v a a ty ö tä sekä m yyn dusm iesoikeuksiensa nojalla, m ut ¡“ Sallim me täm än tulla julkisuu tä yleisestä palkkojenkorutukses- 322 So.—F St., Aberdeen, Washington "M e olemme kokoontuneet m a a lia ja senäpaperia, useam paa e ri ta vaatim usta ei o tettu kuuleviin teen ainoastaan tällä kertaa, m ut ta. P eriaatteena on. että raitio- P hone: 1973-W viettäm ään rauhantulon ia val la jia . Cor. First and Commercial Sts., Raymond, Washington korviin. K esäkuun 28 p :nä hän ta vastaisuuden varalta olkoor tieliikennettä johdetaan niin pal lankum ouksen alkamisen juhlaa", Hugo Niemi tuom ittiin 30 kuukaudeksi van sanottu, että meillä löytyy roh jon kuin m ahdollista siten, että julisti V eils, saatuaan suunsa 1111 E. M a rk e t St., A berdeen, W ash keuteen. O ikeudenkäynti oli sa keutta heittää moiset nerontuot- liike juuri k annatt <13. ltSCUSrl auki. “ He ovat tahtoneet aset lainen ja siellä Liebknecht röh teet paperikoriin. Jos .Mr. ( lor- Suuret voitot hupenevat seuraa* taa m eidät pistim iensä eteen sii keasti leimasi tuom itsijansa pel don haluaa' lähettää tervehdyk vana vuotena palkankorotuksiin tä syystä, että puolustam m e pu kureiksi, jotka eivät uskaltaneet sensä ystävällensä H — iin, niin ja “penninm atkan" pidentäm i naisen liikkeen alkua”. sanoi hän päästää kansaa oikeussaliin. käyttäköön jotain m uuta väli seen. V uonna 1914 penninm at viitaten kauppakam arin ihailisi’ PILETTEJÄ SUOMEEN JA PÄINVASTOIN Kun uutinen tuom iosta joutu kappaletta eikä lehtem m e pals kan keskim ääräinen pituus oli la kongressim ies John E. Mille satojen oikeushuoneen edusta!!;' toja.’’ 1.9 peninkulm aa, joten kyytim ak rin punalippua vastaan pitäm ään seisovien ihm isten tietoon, kuu Lehti tuli painosta ja enpä oli su raitioteillä oli noin yksi sen t kiihkeään puheeseen. "H yvää he K annattakaa omia liik lui äänekkäitä raivonhuutoja si uskonut, että m okom at pikku ti peninkulm aa kolvien. eivät voita sillä m itään. Puna- keitänne, josta voitto ‘‘.Meidän L iebknechtim m e on tuo-i seikat voivat h erättää niin paljon V uonna 1915 olivat Sydneyn nen lippu m erkitsee vaan aattei m itta kahden ja puoien vu< iden huom iota. K errankin Hatiniha raitioteiden kokonaistulot $$.- ta. joita me kanatam m e ja joita tulee teille. Sellaisia on däköön lilla oli kysyntää. vankeuteen. K auan Koko kylä 393,305 vuoden kuluessa m atkus lie eivät voi pistim illä tappaa. L ie b k n ec h t!” kuohui. H iggins ryntäsi si-älli m tta 269,634,000 m atkustajaa Sen he tietävät ja srn a sv\ mik- Säästäkää rahaa kenkienne ostossa. V etoom us ylem pään oikeuteei aam ulla varhain kaksipiippunen kohden. T u lo t olivat siis keski si he pelkäävätkin niin punasta. G. HARBOR W.C0-0P. johti tuom ion lisääm iseen nel haulikko kädessä, m utta kun häi m äärin 3.07 senttiä m atkustajaa Vallankum ouksen historia on MERCANTILE ASS’N H Y V IÄ M U O D IK K A IT A K E N K IÄ H U O K E IL L A H IN N O IL L A , jäksi vuotta vankeutta ja senjäl tuli tietäm ään, että hyökkäyksen kohden. Keskim äärä muina vuo työväenluokan historiaa." (o su u ska u p a t) M ie ste n , n a iste n ja la ste n k e n k iä . T a rk o tu k s e m m e on m ie lly ttä ä keen vetoom inen kiellettiin. Lieh laatija oli ainoastaan kakar; sina näkvv scuraavasta: SENSUURIN * HÖLLENTÄ o s ta jia m m e , ty y ty v ä is y y s on ta a ttu , jo s o s ta tte kenkänn e knecht vietiin raskaan sotilasvar- (joksi hän .m inua nim itti), niin 1911 2.81 senttiä MINEN. tijasto u vartioim ana vankeuteen h.iti ainoastaan nipisti minua kor 1912 .............................. 2.7‘> seuttiä 320 So. F. St. Aberdeen, BUSTER BROWN KENKÄKAUPASTA. la tio n file d th e ’P o s tm a s te r jossa luin pantiin tekem ään suu vasta ja meni ulos. .Mutta sama 1913 ...............................2.45 senttiä at ( T A r s u to e r ia tr , a n O s re P u h e lin 322. ., N o v . 20, 191S, as rcq> . « «* th e A c t ot O c t. 6 th 1917.) K ä y k ä ä katsom assa varastoam m e. tarin työtä. na iltana hän sanoi ylös toimen 1914 .............................. 2.‘>4 senttiä b y se c tio n 19 o f » \ iim einkin on Saksan työväen -a ja lähti pois kylästä. k äätäl 1915 ............................... 3.07 senttiä W ashington. U.( , 19 p. m ar- K E N K IÄ K O K O P E R H E E L L E . luokan lisääntyvä voima saatta tuli silitysraudan ja saksien kans Keskim ääräinen kyyti m atkus rask. — V irallisesti on selitettv, 604 I S t, Hoquiam,W’n. P u h e lin 520. 207 E. H eron St., A berdeen, W ash. nut hänet vapauteen . 1 Iän va sa. haukkui m inut pahanpäiväi tajaa kohden on viiden vuoden lettä sensuurivirasto ei täsfed es P u h e lin 629. p au tettiin vähää ennen vallanku 'e s ti; meni ulos ja samana ilta ajalla ollut alle kolmen sentin sensuroi ulkomailta, sanom aleh- m ouksen alkua. H äntä oli ääre na läksi Etelään. Pari kansa ¡ja keskim ääräinen matka « m li o i n I tien kirjeenvaihtajien lähettäm ää tön ihm ism eri vastaanottam a ss; laista tuli myöskin aikoen haas o peninkulm aa. Am erikassa käy postia. ja hän toisti uudelleen sam a' taa oikeuteen, m utta nähty ään tännössä olevaan suoraan 5 sen vaatim ukset, jotka olivat häne alaikäisyyteni läksivät niine hv tin m aksuun verrattuna nämä FRANK GOTCHTLLA SUU RI OMAISUUS jo h d attan eet vankeuteen. J ä i n vineen. Setiraavana päivän; num erot siis ovat sangen edul So Aberdeenissa, myy kaiken kuullaan hänestä kaikkialta Sak m aanviljeh -lehden toim ittaj; liset. New York, 16 p m arra-k. laista ruokatavaraa, makeisia, tu sass.i. Hän on kaikkialla kiillot ryntäsi sisälle oikein verenhim oi R aitiotiet toisissa A ustralian Frank Gotch, tunnettu maiiman- pakkaa y. m. T avara taa ta an . tam assa, järjestäm ässä ja joilta sella sotatuulella. m utta ennen kaupungeissa osuttavat jo tak u in m estari painissa, joka kuoli äs m assa vallankum ousta. Hän oi pitkää hän lauhtui ja antoi m i kin samoja tuloksia. South- kettäin. on jättän y t jälkeensä Myös hinnat kohtuulliset. Saksan vallankum ouksen Lenin nulle anteeksi ja kohteliaasti pyy Viistralian pääkaupungin A delai $75O,O(l() om aisuuden, ia iniomat- ED.EKLUND paljon m uistuttaen venäläisti! t si kanssaan apteekkiin huuhto den ja Tasm anian pääkaupungin i tavan osan siitä <T. hän irnsai ti veriaan eheässa m arksilaisuudes maan pois yhden “ Eahncstock; H ohartin raitiotiet ovat kunnan nut painiskelemalla, joskin he Kaikenlaista ruoka S u k u la is ille ja tu tta v ille tie d o k saan ja harkitsevassa, järkkym ät V ermi Eugen.” Se oli hänen om istam ia, sam alla kun VV esi nee lisännvt om aisuuttaan maan- si annam m e e ttä KOETTAKAA! töm ässä vallankumousinn»»ssaan. sukkeluutensa. S e tä n i m y ö .k ir Vustralian pääkaupungin Pertliin viljelystuloilla ja karjakaupalla. tavaraa päivän hal- oli kovasti vihanen kotia palat raitiotiet om istaa valtio. — Laajat työläisjoukot ovat Minun ensimäinen toi- tuaan — järjetöntä kylki, minin Adelaidessa, asukasluku 20?.- Penslar’s vimpiin hintoihin taipuvaisia ratkaseinaan yhteis- mielestäni, ottaen huomioon sen COO. oli vuonna RO? raitiotiet;’ kuel> keuhkokuum eeseen A b e r mitustyöni Beef Iron & M ine 500 E. W ishkah St. sysäyks-n. jonka idin lehdelle ?7 pen in k u lm aa: pääom akiinnity: kunnallisiakin asioita tunne-yi- ! deenin sairaalassa. W ash.. 7 P m a rra -k . 1915. V a in a ja o li s y n an tan u t ja aineellisen hyödj» n mihin oli $7,282.310 ja voitto $278 den perusteella. Ihm isten o ke- , Kirj. Mark Twain. ja jo s o le tte h e ik k o h e rm o in e n ABERDEEN, W ASH. ty n y t S u o n n e jo clla , K u o pion josta lian olisi saanut kiittää mi ?1 7 : v oitto pääom asta 3.8 pro- u-käsitykset ovat kotoisin ia pe Suoni. Xujak ka. ilm a n ru o k a h a lu a ! läänissä, ta m m i* un 16 p. 1889. nua ylitä paljo;; kuin sattum aa -enttia ja t ilot matkust;6?.a koh L ä h in n ä surem aan jä i isä. sis . , - . ,, , . . , ru stu v at taloudellisille seikoille, 14 oz.— $1-00, 32 oz.— $2.00 Minä olin» hyvin oveia kakara että hän kuin ihmeen tavalle ti 3.? senttiä. 1 erthissa, asukas- ko ja k a k s i ve lje ä Suomessa se kolm itoistavuotinaana — harvi poissa ollessaan valtti iskut, oi luku 122.000. oli vuonna 191? | 1 unnesetkoilla emme v oi raikas- , kä la a ja tu tta v a p iir i tässä S uom alainen A p te e k k i naisen ovela, itse m ielestäni. Sil k eusjutut ja säilytti päänsä eheä 25 peninkulm aa raitio teitä: s i j o i - J i h m i s t e n taloudellisia pulmia, i maassa. T u tta v a t. | loin minä som m ittelin ensim äiser nä haulikon {laukuilta. Heikelin Drug Stori Mutt; tettu pääoma oli $2.539,449; voit-1 jotka jo htuvat siitä m itä itse- sanoynalehtikx häykseni, ja odot lopulta hänkin pehmeni, katsel to $82.34'): 117 W . H eron St., voitto pääom asta kukin jäsen suorittaa yhteiskun- JALKINEIDEN tam ato n ta minulle, siitä nousi ai !e>saan sisääntuloja ia nähdes 3.2 prosenttia ja tulot m atkusta ABERDEEN, W ASH. KORJAUSLIIKE kam oinen meteli paikkakunnalla sään, että minä olin hankkinu jaa kohti 5.1 senttiä. Hobartis- nau hyväksi ja omaksi hyväk Toverin lukijoille! — seen. Työväen kysym yksen ra t N iin kävi, ja minä olin ylpeä sii lehdelle tuon huim aavan summan sa, asukasluku 61,000, oli 20 pe-j Luja työ hyvistä tarpeista halvalla. ai- tä. Työskentelin “painopiruna" kolm ekym m entä kolme u utta ti ninku.m aa raitio teitä; sijoitettu kaisun tulee perustua kylmälle Tehkää ostoksenne . . . . . . V i l l i M - H 1 11 11-1-H 1 H 1 1 1»1“I»H HUOMJ Myyn H Y V I a K E N K IÄ setäni palveluksessa, joka kus laajaa : ja sitä paitsi oli varas pääoma $1.<>13.827: voitto $2?. jarjeiie eikä tunteille, v a ik k a jnoastaau mista liikkeis- ¿Arvoisat kansalaisetì K O H T U H IN N A L L A , s illä se on s iv u tansi “ H annibal -nim istä viikko- tossa vihanneksia, halkoja, kaa 701; voitto pääom asta 1.5 pro suurin osa valveutuneistakin työ + to im i ty ö n i r in n a lla lehteä (jonka viisisataa lukija? iia. papuja ja m arkkinoille ke! senttia ia tulot m atkustajaa koh läisistä nyt vielä käsittää sos;a- i tä, jotka ilmottavat To + O len a v a n n u t om an su o rittiv at kahden dollarin tila na.m iattoniia nauriita, tarpeeks ti 4.2. + 202 So. F St. Aberdeen verissa. Se on meidän lismin tunteilla ja on mukana usm aksunsa kelvottom illa kaalii i ki iki » perheelle kahdeksi vuotta Suutariliikkeen Adelaiden ja Rerthin raitiotei tunnesvistä. i yhteinen etumme. päillä. haloilla ja kaupaksi ke! den voitot ovat liian suuret. T ä - 1 ---------------- ------------ ------------------------------- ESPEDAHL’S STUDIO htun silta, '¡itä. että että Adelaides- J « « N IIH » S l« IIU IH IIIIIIIIllllllllll!!li8 IH Ill!lll» S !lItIIH IllIlllllJ H i« IIIIH » l« U II* lh lH I» l■ 4- ja otan vastaan s iih e n k u u lu v a a paam attom dia naurulla) Setan Raitioteiden kunnalliso- ma joutuu X b ty ö tä . T yö tehdään e n s ilu o k a n 4* i (Valokuvaus-atelieri) läksi kesällä eraana kauniin? avattiin tie liikenteelle vasta E »- ta rp e is ta ja e h d o tto m a s ti h y v in + mistus Australiassa sa sunnuntaipäivänä viikon reisullt vuonia 1‘>11, joten kyytim aksu Puhelin 551, 211 ’A G SL ii >nnekin. ja kysyi m inulta, ett; ! t K. FTLANDER i Vuonna l 1’!? A ustralia'.'? oli eivät ole vielä .ennättäneet oikein voisinko toim ittaa viiden imme Aberdeen, Wash. suhtaantua. Nykyään tulisi {ien E »h 411 E. W is h k a h SL + n»n lehteä hänen poissaollessaan 572 m atkapenirkulm aa raitiotei liim atkaa pidentää. Pertliis.s;’ A B E R D E E N , W A S H . ABERDEEN, WASH. tä. p o ta m äärästä 427 peninkul taas raitiotieyhtiö oli alkujaan __ A h! M inäkö en voisi! E - l- l- 1 1 1-1-i-l 1 1 1 l l- l-l 1 I I I 1' 1- i ’H -F V a s ta p ä ä tä H ayes AL Hayes P a n k k ia . maa oli eri k u !m alli'iärie'tö jen v k'ityi>i>maisuntta ia hallitus ot ~ M uuan lliggin*. joka tvösken • • On kokonaa n v a a ra to n ta k o rja u tta a m e illä liuo- x SYYS- JA T A L V I- teli sam assa kauptingi-sa eräät <>niistamaa. Australian valtiolii ti sen valtaansa vasta v. l'd.3 E • T H E MODEL BAKERY« n o s ti h o id e tu t kam paanne. = pahasen viikkojulkaisun toimi tossa on kuusi valtiota eli m aa Siellä n n ö sk ään ci ole ennätettv = Me su o rita m m e v a ik e im m a tk in ty ö t ehdottom as- = • AND CONFECTIONERY • tuksessa. oli saanut rukkaset j; kuntaa ja kussakin valtiossa on järjestää kyytim aksuja oikeisiin 5 t i ilm a n k ip u a ja pahoja jä lk iv a ik u tu k s ia . = • • eräänä v»>nä ystäv änsä 1 >v -i pa suurin kaupunki pääkaupunkina suhteisiin. Ettei m itään väärin = = TA K K E JA • koettaa tyydyttää teitä par- • P U K U J A ja perilapun onnettom an vuoteelta Neljäs-ki valtiopäakaupungissa <> käsitystä synny, 1411 erikoisest’ = ~ M E ID Ä N T IE T E E L L IN E N P A R A N N U S T A P A M M E , “ A N A L G E S IA ” = • haimmalla tavalla mitä ra- • P U S E R O IT A Paperissa selitettiin, ettei hän .a t raitiotiet kunnan (»luistamia otettava huomioon, että edellä • hali* voi saada. Phone 3513 • k iv u to n parannus, tekee m e id ä t k y k e n e v ä k s i h o ita m a a n tu rm e ltu - x u u s in ta m uotia. jaksa pitem m älle kestää elämän Näiden yleisten laitosten raken on m erkitty voitoiksi vain se mi • 109 West Heron St. • n e im p ia k in h a m p a ita — p arantam a an ne h y v ik s i — siih e n ku n to o n = M RS. A L F . A B R A M S . tä on jäänyt, kun kaikki kus koettelem uksia ja hän päätti htl • Aberdeen Wash. • tam iseen hankitaan varat valtio- jo k a v ä lttä m ä ttö m ä g ti k u u lu u tä y d e llis e e n te rv e y te e n . E 216 So. H St., Aberdeen, W ash. ja korkom aksut on k u ttaa itsensä K arhu-jokeen. Y- lainoilla . kolmen tai neljän pro ta n n tik set K a ik e s ta työ stä m m e , y k s in k e rta is e s ta tä y tte e s tä k a lliim p a a n s il- E tävä kiiruhti perässä ja tapas sentin korolla. AtmtraTiassa peri ¡loistettu. Niille, jotka ovat viiit timect. kuten täällä Am erikassa Higgin>in kahlaam assa rannall tään kyyti m atkan pituuden m u ta ty ö h ö n a s ti, annetaan te ille ta ka u s 15 vuodeksi. takasin — hän oli peruuttanu kaan. sillä tiet ovat jaetut “peti että kuntiallisom istus ei voi on H A M P A ID E N K IV U T O N P O IS V E T O ON E R IK O IS A L A M M E = L aikeen>a. K ylässä puhuttiin -ii ninm atkoihin" (pennillä tarkote- nistua anglo-saksilaisissa eli. ta r kemmin. englanninkieltä puhu tä. m utta H iggins ei aavistanu taatr Englannin “penny’ä". jonka T u lk a a katsom aan ja ko e tta m a a n ta ito a m m e . = S vissa maissa, edelläoleva on to sitä. suomalaiset! arvo on noin kaksi senttiä), r ä distuksena, että he ovat vääräs H in n a t k o h tu u llis e t. T a rk a s tu s ja a rv o s te lu vapaa. = 5 T ä'S ä tarjoutui minulle mai miin seikan takia on jonkun ver sä. A ustralian kunnalli.-raitiotei T u n n it 9:30— 12 ja 1— 6, sekä illo in 7— 8. P u h e lin 484 ~ K A p u la is te n p u u tte e n ta k ia o- vaikea verrata Australian den raha-asiat ovat m itä par nio tilaisuus. M uovasin ta rk a r ran lin p a k o te ttu m yym ään apteek- kertom uksen ju tu sta ja loppuur kyytim aksuja m aksuihin Am eri haim m assa kunnossa ja yleisöt a “ in i l U H l l l l l ü l i l i U H Ü l I H H i H U H R n ü H l i l l i l l l l l i l i l l l ü l l ’ . H IIlIH lH S IIIIh illH U IIIIIIIIIII k in i A berdeenissa, jo n k a v u o k kaiversin oikein puu veitsellä ku kan kaupunkien raitioteillä. K ui palvelus on malliksi k e l p a a v a a . _______________ si tu le n tä s tä lä h tie n olem aan ------------ --------------------------«■TCBHa f ^^...iCTisaacEiiBnHr" g tenkin, jos m atkustajien maksa van. jossa H iggins paitasillaan kyytihinnan keskiarvoja Seattlen sosialistit juh- r -K - n m ir iz n r r I s kom puroi joessa, lyhty toisessr man ainoastaan ja keppi toisessa kädessä. St verrataan toisiinsa, niin saadaan livat “rauhantuloa" , IL L JL hi oli m ielestäni äärettöm än hullun joltinenkin käsitys. kurinen. niinä en aav istanut pai Sydneyn raitiotiet. 302 So.—F St., ABERDEEN, WN. 1 I ft.» tra n ^ i.n iu i» iiSetl w ith th e P«v»t;ii.i>H i notu »tteille lövtyvän minkään F IN C H B U iL D iN G .u r o l- a .» se ‘ # i o i ‘O f ‘ e u o ib y : r P anem alla k a ik e n a ik a n a yb- 1917 Svdneyn, A ustralian suuriin hy •>« c tio n 19 t»l th e A t < o f O u t. laisia m oraalisääntöjä. Tyyt Suosittelemille ensiluokkaista varastoa tee.i a p te e k k iin voin yhä pa väisenä keksin! ■ >ui läk-in e t '’ man kaupungin väkiluku on 752, m iesten v a a te tu s - ja k e n k ä-ala lla . Seattle. VV ash.. 18 p. m arrask. ! rantaa p a lv e lu s ta n i. Huonenumerot: 539,541,543,545 m ään toisia valtausalv.eiti >a en CXX) asukasta ja se on uuden Lte Seattlessa ”A rena-sa" suu- j Kaikkia lokareille ja tn-\ lly ty »¡äi-ille ' A U K I: — sim aisena o tti mieleeni naapuri ¡ld-Y\alesin pääkaupunki. Syd liuntaina s »sialistien toim eenpa-! P u h e lin 599. —T u n n ettu ja— 8— 8. la u v a n ta is in 8 -11, sun kylän m aanviljelyslehden toim it ¡nevn katuvaunuja ei valvo kau . , . . neulassa suuressa “ ra tinan j uhi a- n u n ta is in S— 12 ja G— S. CO-OPERATIVE Kenkiä taja. Tekasin hänestä solvansju j.u n k i, vaan valtL hallitU ' j k» »kouksessa" oli osanottajia vä-1 tun, ei silla, että hänessä < ¡vlei-cstä rautatieverkostaan \al hintäin 2GC0 henkeä, ehken e-j T u n n it: 10— 11, 2— 4, 7 - 8 . Gordon ja Stetson Hattuja oli. ¿uutta lystin vuoksi halusi: tiossa. K u n n io itta e n : nemmänkin. \ leisö oli samaa, —HINNAT ALHAISET— kutitella hänen selkapiitään. Te jota kapitalistiset sanom alehdet Scuraava taulukko osottaa Syd keleeni som m ittelin ival.i eei g ABERDEEN, W A S H IN G T O N tavallis -st- nim ittäi at “punasek- HUOLELL. PALVELUS! ney n raitioteiden rahallisen tilan m uotoon jäljittelem ällä “sir J I si" koska samojen aatteiden k a n - 1 M ooren h autajaistoim itusta" — K uum ia 191?: n attaiat nyt Venäjällä, Itaval- A berdeenin ilm o tu k sia Or. Ever! Malin Huotari & Co. Miesten vaatetus T ekem ällä ostoksenne m eil tä säästätte rahaa Työläiset- . H u o ta ri & Co. Marion st.Grocery. H iski Savosen Ruokatavara- kauppa August Tamminen K. E. Salo H A T T U JA »•••«•••■«»•••••a Grays Harborin TOHTORI I Suomat. Lääkäri H o q u ia m is s a I * O S S I H E IK E L
