No. 272
T O V E R I
vät. m u istu ttav a t suuria h a u ta u s ja raaka ivajuttu siitä tosiaan tu
Teiden p ituus:
lassa ja Saksassa ovat sy ty ttä
m aita.
Koko mailina, suuresi* likin.
M atkaa ...................... 150 penink
neet vallankum ouspalon, mikä
y listetty E uropan sivistys, luhis
S itten minä ruoskin paria h y Kiskoja ...................... 261 penink uhkaa koko Europan m an teret
tu u raunioiksi sen anarkian kaut vin tu n n ettu a kansalaista. S y y t R akennuspääom a . . . .$3.5.277,3? t a . Juhla oli toim eenpantu rau
ta, m inkä m ailm ansota on pääs töm iä he tosin olivat, m utta m i K okonaistulot ............ 8,793,30? han. vallankum ousliikkeen ja pu
tä n y t valloilleen.
nä katsoin velvollisuudekseni a n Y lläpitokustannukset
7,052,281 hevapauden saapum isen johdos
“ Ne, iotka sodasta hyötyvät taa lehdelle henkevyyttä.
Puhdas tulo ............... 1,741,016 ta. Kokous oli ensim äinen "va
haluavat sotaa Am erikan kanssa
puheoikeuden"
joukko
Seuraavaksi tuli paikkakunnan Pääom an korkoihin . . 1.260,182 paan
E hkäpä jo huom enna he voivat ihme, päivän sankari kylässä — V oitto ...........................
480,834 kokous sen jälestä kun ‘vakoilu-
kom entaa m eidät ojentam aan a se oli eräs kopea räätälinsälh Y oittopros. pääom asta
1.4 lain’ k au tta Amerikan “punasil-
seem m e uusia veljesryhm iä vas O uineysta. Hän oli tyhm ä kei
T odistukseksi, että edelläm ai ta" tukettiin suut.
H ulet \\ ells astui esille ensi-
taan, Am erikan tvöläistovereita kari, naisten mielestä hienoim- nittu voitto ei ole mikään poik
ftlU HItllllltlllfllinitlHiHH UItlltltlHt
C h iro p ra c to r ( S e lk ä k ir u r g i) ja
vastaan. O ttakaa tarkalleen huo min puettu mies koko valtiossa keus, esitettäköön num erot vuo m äisenä puhujana. H änen kas-
H ie ro ja . K r o o n illis e t ta u d it e r i
!vonsa olivat naam arilla verhot-
m ioon .että ellei Saksan kansa
tyypillinen naisten lumooja silta 1911— 1915
koisalana . 808 S u m m it St. P uhe
nouse ilm asem aan omaa tahto- Hän oli mvöskin runoilija ja V uonna Pääom akiinnitvs V oitte i tuna. Kun lian kiskoi naam arin
lin : 1441-W., E. A berdeen, W ash.
aan, niin kansan m urhaam ista i kerta viikossa hän lähetti mehe 1911 $22.000.152 $324.209 (1.4%) kasvoiltaan havaittiin, että hä
tulee jatkum aan. Nouskoon t u - i vän hengentuotteensa lehteemme P'12 $24.735,040 $394,923 (1.6 „ ) nellä naam arin alla oli suttkapu-
liannet äänet h u u tam aan : ‘Alas ¡aina uusista seikkailuistaan. Mi- 1913 S2O.577.'X)2 $ 62,323 (0.2 .. j lu suun eteen sidottuna niin,
p w p a o o o ooooooooooo
Pu
häpeällinen
kansojen tuhoami- nun viikkonum erooni hän om ist P»14 $33.8o3,180 $ 80.784 (0.3 ,. ) ettei hän voinut puhua.
MATTSSON
î
nen! Alas ne. jotka ovat syvlli- tu o tte e n sa : “ H—in M arille" tar 1015 $35,277,356 $480.834 (1 .4 ,.) heenjohtaja leikkasi taskuveitsel- {
lä
suukapulan
nauhat
poikki
ja
U
J
E
W
E
L
R
Y
CO.
O
siä näihin rikoksiin!"
Edelläoevassa on voittoa se
Ikottaen H annihalin M ariaa tie
O
M
yy
ja
k
o
rja
a
k
e
llo
ja
ja
O
t y s t i. T arkastellessani sitä. jou- mitä jää jalelle kun palkat, yllä vapautti puhujan kielen täten si O
ju
v
e
e
lita
v
a
ra
a
.
0
Uudelleen vankeudessa.
I duin haltioihini ajatuksesta, ett; pitokustannukset ja korkom aksut teistä, vleisön suosionosotusten
415
East
H
eron
S
tre
e
t
0
täyttäessä kokoushuoneen, vleisö ?
ABERDEEN,
W A S H IN G T O N 0
T iety stikin hän vangittiin uu- siitä
tekasen oikean hum oori on poistettu. Vuodelle 1913 m er
kun käsitti täm än kaiken ta rk e t OOCOÜO Q I W X W o o o o o c o o ü û o
sum m a osottaa tappiota
delleen k ohta täm än puheen jäi : m yrskyn — ja asetin peräkanee- kitty
tavan puhevapauden rajotusten
O tan vastaan k a ik k e a m a a la rin
keen. H än vaati vapautusta e- j tiksi seuraavan n e ro n tu o tte e n : Tämä johtui sinä vuonna tehdys
lakkaam ista.
liik k e e s e e n k u u lu v a a ty ö tä sekä m yyn
dusm iesoikeuksiensa nojalla, m ut ¡“ Sallim me täm än tulla julkisuu tä yleisestä palkkojenkorutukses-
322 So.—F St., Aberdeen, Washington
"M e
olemme kokoontuneet m a a lia ja senäpaperia, useam paa e ri
ta vaatim usta ei o tettu kuuleviin teen ainoastaan tällä kertaa, m ut ta. P eriaatteena on. että raitio-
P hone: 1973-W
viettäm ään rauhantulon ia val la jia .
Cor. First and Commercial Sts., Raymond, Washington
korviin. K esäkuun 28 p :nä hän ta vastaisuuden varalta olkoor tieliikennettä johdetaan niin pal
lankum ouksen alkamisen juhlaa",
Hugo Niemi
tuom ittiin 30 kuukaudeksi van sanottu, että meillä löytyy roh jon kuin m ahdollista siten, että
julisti V eils, saatuaan suunsa 1111 E. M a rk e t St., A berdeen, W ash
keuteen. O ikeudenkäynti oli sa keutta heittää moiset nerontuot- liike juuri
k annatt <13. ltSCUSrl auki. “ He ovat tahtoneet aset
lainen ja siellä Liebknecht röh teet paperikoriin. Jos .Mr. ( lor- Suuret voitot hupenevat seuraa* taa m eidät pistim iensä eteen sii
keasti leimasi tuom itsijansa pel don haluaa' lähettää tervehdyk vana vuotena palkankorotuksiin tä syystä, että puolustam m e pu
kureiksi, jotka eivät uskaltaneet sensä ystävällensä H — iin, niin ja “penninm atkan" pidentäm i naisen liikkeen alkua”. sanoi hän
päästää kansaa oikeussaliin.
käyttäköön jotain m uuta väli seen. V uonna 1914 penninm at viitaten kauppakam arin ihailisi’
PILETTEJÄ SUOMEEN JA PÄINVASTOIN
Kun uutinen tuom iosta joutu kappaletta eikä lehtem m e pals kan keskim ääräinen pituus oli la kongressim ies John E. Mille
satojen oikeushuoneen edusta!!;' toja.’’
1.9 peninkulm aa, joten kyytim ak rin punalippua vastaan pitäm ään
seisovien ihm isten tietoon, kuu
Lehti tuli painosta ja enpä oli su raitioteillä oli noin yksi sen t kiihkeään puheeseen. "H yvää he K annattakaa omia liik
lui
äänekkäitä
raivonhuutoja si uskonut, että m okom at pikku ti peninkulm aa kolvien.
eivät voita sillä m itään. Puna- keitänne, josta voitto
‘‘.Meidän L iebknechtim m e on tuo-i seikat voivat h erättää niin paljon
V uonna 1915 olivat Sydneyn nen lippu m erkitsee vaan aattei
m itta kahden ja puoien vu< iden huom iota.
K errankin Hatiniha raitioteiden
kokonaistulot $$.- ta. joita me kanatam m e ja joita tulee teille. Sellaisia on
däköön lilla oli kysyntää.
vankeuteen.
K auan
Koko kylä 393,305 vuoden kuluessa m atkus lie eivät voi pistim illä tappaa.
L ie b k n ec h t!”
kuohui. H iggins ryntäsi si-älli
m tta 269,634,000 m atkustajaa Sen he tietävät ja srn a sv\ mik-
Säästäkää rahaa kenkienne ostossa.
V etoom us ylem pään oikeuteei aam ulla varhain kaksipiippunen kohden. T u lo t olivat siis keski si he pelkäävätkin niin punasta. G. HARBOR W.C0-0P.
johti tuom ion lisääm iseen nel haulikko kädessä, m utta kun häi m äärin 3.07 senttiä m atkustajaa Vallankum ouksen
historia on MERCANTILE ASS’N
H Y V IÄ M U O D IK K A IT A K E N K IÄ H U O K E IL L A H IN N O IL L A ,
jäksi vuotta vankeutta ja senjäl tuli tietäm ään, että hyökkäyksen kohden. Keskim äärä muina vuo työväenluokan historiaa."
(o su u ska u p a t)
M ie ste n , n a iste n ja la ste n k e n k iä .
T a rk o tu k s e m m e on m ie lly ttä ä
keen vetoom inen kiellettiin. Lieh laatija
oli
ainoastaan kakar; sina näkvv scuraavasta:
SENSUURIN
*
HÖLLENTÄ
o s ta jia m m e , ty y ty v ä is y y s on ta a ttu , jo s o s ta tte kenkänn e
knecht vietiin raskaan sotilasvar- (joksi hän .m inua nim itti), niin 1911
2.81 senttiä
MINEN.
tijasto u vartioim ana vankeuteen h.iti ainoastaan nipisti minua kor 1912 .............................. 2.7‘> seuttiä
320 So. F. St. Aberdeen,
BUSTER BROWN KENKÄKAUPASTA.
la tio n file d
th e ’P o s tm a s te r
jossa luin pantiin tekem ään suu vasta ja meni ulos. .Mutta sama 1913 ...............................2.45 senttiä at ( T A r s u to e r ia tr , a n O s re
P u h e lin 322.
., N o v . 20, 191S, as rcq> . « «*
th e A c t ot O c t. 6 th 1917.)
K ä y k ä ä katsom assa varastoam m e.
tarin työtä.
na iltana hän sanoi ylös toimen 1914 .............................. 2.‘>4 senttiä b y se c tio n 19 o f »
\ iim einkin on Saksan työväen -a ja lähti pois kylästä. k äätäl 1915 ............................... 3.07 senttiä
W ashington. U.( , 19 p. m ar-
K E N K IÄ K O K O P E R H E E L L E .
luokan lisääntyvä voima saatta tuli silitysraudan ja saksien kans
Keskim ääräinen kyyti m atkus rask. — V irallisesti on selitettv, 604 I S t, Hoquiam,W’n.
P u h e lin 520.
207 E. H eron St., A berdeen, W ash.
nut hänet vapauteen . 1 Iän va sa. haukkui m inut pahanpäiväi tajaa kohden on viiden vuoden lettä sensuurivirasto ei täsfed es
P u h e lin 629.
p au tettiin vähää ennen vallanku 'e s ti; meni ulos ja samana ilta ajalla ollut alle kolmen sentin sensuroi ulkomailta, sanom aleh-
m ouksen alkua. H äntä oli ääre na läksi Etelään.
Pari kansa ¡ja keskim ääräinen matka « m li o i n I tien kirjeenvaihtajien lähettäm ää
tön ihm ism eri vastaanottam a ss; laista tuli myöskin aikoen haas o peninkulm aa. Am erikassa käy postia.
ja hän toisti uudelleen sam a' taa oikeuteen, m utta nähty ään tännössä olevaan suoraan 5 sen
vaatim ukset, jotka olivat häne alaikäisyyteni läksivät niine hv tin m aksuun verrattuna nämä FRANK GOTCHTLLA SUU
RI OMAISUUS
jo h d attan eet vankeuteen. J ä i n vineen.
Setiraavana
päivän; num erot siis ovat sangen edul
So Aberdeenissa, myy kaiken
kuullaan hänestä kaikkialta Sak m aanviljeh -lehden
toim ittaj; liset.
New York, 16 p m arra-k.
laista
ruokatavaraa, makeisia, tu
sass.i. Hän on kaikkialla kiillot ryntäsi sisälle oikein verenhim oi
R aitiotiet toisissa A ustralian Frank Gotch, tunnettu maiiman-
pakkaa y. m. T avara taa ta an .
tam assa, järjestäm ässä ja joilta sella sotatuulella. m utta ennen kaupungeissa osuttavat jo tak u in m estari painissa, joka kuoli äs
m assa vallankum ousta. Hän oi pitkää hän lauhtui ja antoi m i kin
samoja
tuloksia.
South- kettäin. on jättän y t jälkeensä
Myös hinnat kohtuulliset.
Saksan vallankum ouksen Lenin nulle anteeksi ja kohteliaasti pyy Viistralian pääkaupungin A delai $75O,O(l() om aisuuden, ia iniomat-
ED.EKLUND
paljon m uistuttaen venäläisti! t
si kanssaan apteekkiin huuhto den ja Tasm anian pääkaupungin i tavan osan siitä <T. hän irnsai ti
veriaan eheässa m arksilaisuudes maan pois yhden “ Eahncstock; H ohartin raitiotiet ovat kunnan nut painiskelemalla, joskin he
Kaikenlaista ruoka
S u k u la is ille ja tu tta v ille tie d o k
saan ja harkitsevassa, järkkym ät V ermi Eugen.”
Se oli hänen om istam ia, sam alla kun VV esi nee lisännvt om aisuuttaan maan-
si annam m e e ttä
KOETTAKAA!
töm ässä vallankumousinn»»ssaan. sukkeluutensa.
S e tä n i m y ö .k ir Vustralian pääkaupungin Pertliin viljelystuloilla ja karjakaupalla.
tavaraa päivän hal-
oli kovasti vihanen kotia palat raitiotiet om istaa valtio.
—
Laajat
työläisjoukot
ovat
Minun ensimäinen toi- tuaan — järjetöntä kylki, minin Adelaidessa, asukasluku 20?.-
Penslar’s
vimpiin hintoihin
taipuvaisia ratkaseinaan yhteis-
mielestäni,
ottaen
huomioon
sen
COO.
oli
vuonna
RO?
raitiotiet;’
kuel> keuhkokuum eeseen A b e r
mitustyöni
Beef Iron & M ine
500 E. W ishkah St.
sysäyks-n. jonka idin lehdelle ?7 pen in k u lm aa: pääom akiinnity: kunnallisiakin asioita tunne-yi- ! deenin sairaalassa. W ash.. 7 P
m
a
rra
-k
.
1915.
V
a
in
a
ja
o
li
s
y
n
an
tan
u
t
ja
aineellisen
hyödj»
n
mihin oli $7,282.310 ja voitto $278 den perusteella. Ihm isten o ke- ,
Kirj. Mark Twain.
ja
jo s
o le tte
h e ik k o h e rm o in e n
ABERDEEN,
W ASH.
ty n y t
S u o n n e jo clla ,
K u o pion
josta lian olisi saanut kiittää mi ?1 7 : v oitto pääom asta 3.8 pro- u-käsitykset ovat kotoisin ia pe
Suoni. Xujak ka.
ilm a n ru o k a h a lu a !
läänissä, ta m m i* un 16 p. 1889.
nua ylitä paljo;; kuin sattum aa -enttia ja t ilot matkust;6?.a koh
L ä h in n ä surem aan jä i isä. sis
. , -
.
,, , . .
,
ru stu v at taloudellisille seikoille,
14 oz.— $1-00, 32 oz.— $2.00
Minä olin» hyvin oveia kakara että
hän kuin ihmeen tavalle ti 3.? senttiä. 1 erthissa, asukas-
ko ja k a k s i ve lje ä Suomessa se
kolm itoistavuotinaana — harvi poissa ollessaan valtti iskut, oi luku 122.000. oli vuonna 191? | 1 unnesetkoilla emme v oi raikas- , kä la a ja tu tta v a p iir i tässä
S uom alainen A p te e k k i
naisen ovela, itse m ielestäni. Sil k eusjutut ja säilytti päänsä eheä 25 peninkulm aa raitio teitä: s i j o i - J i h m i s t e n taloudellisia pulmia, i maassa.
T u tta v a t.
|
loin minä som m ittelin ensim äiser nä haulikon {laukuilta.
Heikelin Drug Stori
Mutt; tettu pääoma oli $2.539,449; voit-1 jotka jo htuvat siitä m itä itse-
sanoynalehtikx häykseni, ja odot lopulta hänkin pehmeni, katsel to $82.34'):
117 W . H eron St.,
voitto pääom asta kukin jäsen suorittaa yhteiskun-
JALKINEIDEN
tam ato n ta minulle, siitä nousi ai !e>saan sisääntuloja ia nähdes 3.2 prosenttia ja tulot m atkusta
ABERDEEN, W ASH.
KORJAUSLIIKE
kam oinen meteli paikkakunnalla sään, että minä olin hankkinu jaa kohti 5.1 senttiä. Hobartis- nau hyväksi ja omaksi hyväk
Toverin
lukijoille!
—
seen.
Työväen
kysym
yksen
ra
t
N iin kävi, ja minä olin ylpeä sii lehdelle tuon huim aavan summan sa, asukasluku 61,000, oli 20 pe-j
Luja työ hyvistä tarpeista halvalla.
ai-
tä. Työskentelin “painopiruna" kolm ekym m entä kolme u utta ti ninku.m aa raitio teitä; sijoitettu kaisun tulee perustua kylmälle Tehkää ostoksenne
. . . .
.
.
V i l l i M - H 1 11 11-1-H 1 H 1 1 1»1“I»H
HUOMJ
Myyn H Y V I a K E N K IÄ
setäni palveluksessa, joka kus laajaa : ja sitä paitsi oli varas pääoma $1.<>13.827: voitto $2?. jarjeiie eikä tunteille, v a ik k a jnoastaau mista liikkeis- ¿Arvoisat kansalaisetì K O H T U H IN N A L L A , s illä se on s iv u
tansi “ H annibal -nim istä viikko- tossa vihanneksia, halkoja, kaa 701; voitto pääom asta 1.5 pro suurin osa valveutuneistakin työ
+ to im i ty ö n i r in n a lla
lehteä (jonka viisisataa lukija? iia. papuja ja m arkkinoille ke! senttia ia tulot m atkustajaa koh läisistä nyt vielä käsittää sos;a- i tä, jotka ilmottavat To
+
O len a v a n n u t om an
su o rittiv at kahden dollarin tila na.m iattoniia nauriita, tarpeeks ti 4.2.
+ 202 So. F St. Aberdeen
verissa.
Se
on
meidän
lismin tunteilla ja on mukana
usm aksunsa kelvottom illa kaalii i ki iki » perheelle kahdeksi vuotta
Suutariliikkeen
Adelaiden ja Rerthin raitiotei tunnesvistä.
i yhteinen etumme.
päillä. haloilla ja kaupaksi ke!
den voitot ovat liian suuret. T ä - 1 ---------------- ------------ -------------------------------
ESPEDAHL’S STUDIO
htun silta,
'¡itä. että
että Adelaides- J « « N IIH » S l« IIU IH IIIIIIIIllllllllll!!li8 IH Ill!lll» S !lItIIH IllIlllllJ H i« IIIIH » l« U II* lh lH I» l■
4- ja otan vastaan s iih e n k u u lu v a a
paam attom dia naurulla) Setan Raitioteiden kunnalliso- ma joutuu
X b ty ö tä . T yö tehdään e n s ilu o k a n 4* i (Valokuvaus-atelieri)
läksi kesällä
eraana kauniin?
avattiin tie liikenteelle vasta
E
»- ta rp e is ta ja e h d o tto m a s ti h y v in +
mistus Australiassa sa
sunnuntaipäivänä viikon reisullt
vuonia 1‘>11, joten kyytim aksu
Puhelin 551, 211 ’A G SL
ii >nnekin. ja kysyi m inulta, ett;
! t
K. FTLANDER i
Vuonna l 1’!? A ustralia'.'? oli eivät ole vielä .ennättäneet oikein
voisinko toim ittaa viiden imme
Aberdeen, Wash.
suhtaantua. Nykyään tulisi {ien
E »h
411 E. W is h k a h SL
+
n»n lehteä hänen poissaollessaan 572 m atkapenirkulm aa raitiotei
liim atkaa pidentää.
Pertliis.s;’
A
B
E
R
D
E
E
N
,
W
A
S
H
.
ABERDEEN, WASH.
tä. p o ta m äärästä 427 peninkul taas raitiotieyhtiö oli alkujaan __
A h! M inäkö en voisi!
E - l- l- 1 1 1-1-i-l 1 1 1 l l- l-l 1 I I I 1' 1- i ’H -F
V a s ta p ä ä tä H ayes AL Hayes P a n k k ia .
maa oli eri k u !m alli'iärie'tö jen v k'ityi>i>maisuntta ia hallitus ot ~
M uuan lliggin*. joka tvösken
•
•
On kokonaa n v a a ra to n ta k o rja u tta a m e illä liuo- x
SYYS- JA T A L V I-
teli sam assa kauptingi-sa eräät <>niistamaa. Australian valtiolii ti sen valtaansa vasta v. l'd.3 E
• T H E MODEL BAKERY«
n o s ti h o id e tu t kam paanne.
=
pahasen
viikkojulkaisun toimi tossa on kuusi valtiota eli m aa Siellä n n ö sk ään ci ole ennätettv =
Me su o rita m m e v a ik e im m a tk in ty ö t ehdottom as- =
•
AND CONFECTIONERY •
tuksessa. oli saanut rukkaset j; kuntaa ja kussakin valtiossa on järjestää kyytim aksuja oikeisiin 5
t i ilm a n k ip u a ja pahoja jä lk iv a ik u tu k s ia .
=
•
•
eräänä v»>nä ystäv änsä 1 >v -i pa suurin kaupunki pääkaupunkina suhteisiin. Ettei m itään väärin =
= TA K K E JA
•
koettaa
tyydyttää
teitä
par-
•
P U K U J A ja
perilapun onnettom an vuoteelta Neljäs-ki valtiopäakaupungissa <> käsitystä synny, 1411 erikoisest’ = ~ M E ID Ä N T IE T E E L L IN E N P A R A N N U S T A P A M M E , “ A N A L G E S IA ” =
•
haimmalla
tavalla
mitä
ra-
•
P U S E R O IT A
Paperissa selitettiin, ettei hän .a t raitiotiet kunnan (»luistamia otettava huomioon, että edellä
• hali* voi saada. Phone 3513 •
k iv u to n parannus, tekee m e id ä t k y k e n e v ä k s i h o ita m a a n tu rm e ltu - x u u s in ta m uotia.
jaksa pitem m älle kestää elämän Näiden yleisten laitosten raken on m erkitty voitoiksi vain se mi
•
109 West Heron St.
•
n e im p ia k in h a m p a ita — p arantam a an ne h y v ik s i — siih e n ku n to o n =
M RS. A L F . A B R A M S .
tä on jäänyt, kun kaikki kus
koettelem uksia ja hän päätti htl
•
Aberdeen
Wash.
•
tam iseen hankitaan varat valtio-
jo k a v ä lttä m ä ttö m ä g ti k u u lu u tä y d e llis e e n te rv e y te e n .
E
216 So. H St., Aberdeen, W ash.
ja korkom aksut on
k u ttaa itsensä K arhu-jokeen. Y- lainoilla . kolmen tai neljän pro ta n n tik set
K a ik e s ta työ stä m m e , y k s in k e rta is e s ta tä y tte e s tä k a lliim p a a n s il- E
tävä kiiruhti perässä ja tapas sentin korolla. AtmtraTiassa peri ¡loistettu. Niille, jotka ovat viiit
timect.
kuten
täällä
Am
erikassa
Higgin>in kahlaam assa rannall tään kyyti m atkan pituuden m u
ta ty ö h ö n a s ti, annetaan te ille ta ka u s 15 vuodeksi.
takasin — hän oli peruuttanu kaan. sillä tiet ovat jaetut “peti että kuntiallisom istus ei voi on
H A M P A ID E N K IV U T O N P O IS V E T O ON E R IK O IS A L A M M E
= L
aikeen>a. K ylässä puhuttiin -ii ninm atkoihin" (pennillä tarkote- nistua anglo-saksilaisissa eli. ta r
kemmin.
englanninkieltä
puhu
tä. m utta H iggins ei aavistanu taatr Englannin “penny’ä". jonka
T u lk a a katsom aan ja ko e tta m a a n ta ito a m m e .
= S
vissa maissa, edelläoleva on to
sitä.
suomalaiset!
arvo on noin kaksi senttiä), r ä distuksena, että he ovat vääräs
H in n a t k o h tu u llis e t.
T a rk a s tu s ja a rv o s te lu vapaa.
= 5
T ä'S ä tarjoutui minulle mai miin seikan takia on jonkun ver sä. A ustralian kunnalli.-raitiotei
T u n n it 9:30— 12 ja 1— 6, sekä illo in 7— 8.
P u h e lin 484 ~ K
A p u la is te n p u u tte e n ta k ia o-
vaikea verrata Australian den raha-asiat ovat m itä par
nio tilaisuus. M uovasin ta rk a r ran
lin
p a k o te ttu m yym ään apteek-
kertom uksen ju tu sta ja loppuur kyytim aksuja m aksuihin Am eri haim m assa kunnossa ja yleisöt
a
“
in
i
l
U
H
l
l
l
l
l
ü
l
i
l
i
U
H
Ü
l
I
H
H
i
H
U
H
R
n
ü
H
l
i
l
l
i
l
l
l
l
l
i
l
i
l
l
l
ü
l
l
’
.
H
IIlIH
lH
S
IIIIh
illH
U
IIIIIIIIIII
k in i A berdeenissa, jo n k a v u o k
kaiversin oikein puu veitsellä ku kan kaupunkien raitioteillä. K ui palvelus on malliksi k e l p a a v a a . _______________
si tu le n tä s tä lä h tie n olem aan
------------
--------------------------«■TCBHa
f
^^...iCTisaacEiiBnHr"
g
tenkin,
jos
m
atkustajien
maksa
van. jossa H iggins paitasillaan
kyytihinnan keskiarvoja Seattlen sosialistit juh-
r -K -
n m ir iz n r r I s
kom puroi joessa, lyhty toisessr man
ainoastaan
ja keppi toisessa kädessä.
St verrataan toisiinsa, niin saadaan
livat
“rauhantuloa"
,
IL
L
JL
hi
oli m ielestäni äärettöm än hullun joltinenkin käsitys.
kurinen. niinä en aav istanut pai
Sydneyn raitiotiet.
302 So.—F St., ABERDEEN, WN.
1 I ft.» tra n ^ i.n iu i» iiSetl w ith th e P«v»t;ii.i>H i
notu »tteille lövtyvän minkään
F IN C H
B U iL D iN G
.u r o l- a .» se ‘ # i o i ‘O f
‘ e u o ib y : r
P anem alla k a ik e n a ik a n a yb-
1917
Svdneyn, A ustralian suuriin hy •>« c tio n 19 t»l th e A t < o f O u t.
laisia m oraalisääntöjä.
Tyyt
Suosittelemille ensiluokkaista varastoa
tee.i a p te e k k iin voin yhä pa
väisenä keksin! ■ >ui läk-in e t '’ man kaupungin väkiluku on 752,
m iesten v a a te tu s - ja k e n k ä-ala lla .
Seattle. VV ash.. 18 p. m arrask. !
rantaa p a lv e lu s ta n i.
Huonenumerot: 539,541,543,545
m ään toisia valtausalv.eiti >a en CXX) asukasta ja se on uuden Lte
Seattlessa ”A rena-sa" suu- j
Kaikkia lokareille ja tn-\ lly ty »¡äi-ille '
A U K I: —
sim aisena o tti mieleeni naapuri ¡ld-Y\alesin pääkaupunki.
Syd liuntaina s »sialistien toim eenpa-!
P u h e lin 599.
—T u n n ettu ja—
8— 8. la u v a n ta is in 8 -11, sun
kylän m aanviljelyslehden
toim
it
¡nevn
katuvaunuja
ei
valvo
kau
. ,
.
.
neulassa suuressa “ ra tinan j uhi a-
n u n ta is in S— 12 ja G— S.
CO-OPERATIVE Kenkiä
taja. Tekasin hänestä solvansju j.u n k i, vaan valtL hallitU '
j k» »kouksessa" oli osanottajia vä-1
tun, ei silla, että hänessä
< ¡vlei-cstä rautatieverkostaan \al hintäin 2GC0 henkeä, ehken e-j
T u n n it: 10— 11, 2— 4, 7 - 8 .
Gordon ja Stetson Hattuja
oli. ¿uutta lystin vuoksi halusi: tiossa.
K u n n io itta e n :
nemmänkin. \ leisö oli samaa,
—HINNAT ALHAISET—
kutitella hänen selkapiitään. Te
jota
kapitalistiset
sanom
alehdet
Scuraava taulukko osottaa Syd
keleeni
som m ittelin
ival.i eei
g ABERDEEN,
W A S H IN G T O N
tavallis -st- nim ittäi at “punasek-
HUOLELL. PALVELUS!
ney
n raitioteiden rahallisen tilan
m uotoon jäljittelem ällä “sir J
I
si" koska samojen aatteiden k a n - 1
M ooren h autajaistoim itusta" — K uum ia 191?:
n attaiat nyt Venäjällä, Itaval-
A berdeenin ilm o tu k sia
Or. Ever! Malin Huotari & Co.
Miesten vaatetus
T ekem ällä ostoksenne m eil
tä säästätte rahaa
Työläiset-
.
H u o ta ri & Co.
Marion st.Grocery. H iski
Savosen
Ruokatavara-
kauppa
August Tamminen
K. E. Salo
H A T T U JA
»•••«•••■«»•••••a
Grays Harborin
TOHTORI
I Suomat. Lääkäri
H o q u ia m is s a
I *
O S S I H E IK E L