Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 14, 1918)
s Z • N o. 266 T O V E R I sein ryöstöretki joka voitollisil teiskunnassa hallitus-, lainsää- noksi Mutta papiston samoin mat ja valtiopolitiikasta välinpi_ ’ fel le raakalaisille saattoi tuottaa däntö- ja oikeuden hoitotehtävät kuin sota-aatelistonkin vallan tämättömät kunnat oyat useiden ' ! U n n en suomalaisen työväen äänenkannattaja, r i k k a i t a S o t a s a a liit a .. O n o l l u t tulivat lukuisammiksi, monimut perustana ja jvohiana oli niiden anarkistien ihanteena. Mutta ilmestyy A ttoria»«,' Oregon, joka päivä ' taloudellinen välttämättömyys. semmoisiakin villejä kansanhei kaisemmiksi ’ ja vaikeammiksi. juuri nämä niiden ominaisuuk paitsi sunnuntaina. Kuitenkaan ei kansanvapaus sista ovat, kuten Engels jo on moja, joitten pääasiallisena tulo Näitä asioita ratkaisemaan aika- TOIMITUSKUNTA: lähteenä oli kehittyneempäin ajottain kokoontuvat kansankä- pappis- ja aatelisvallan' aikakau huomauttanut itämaisesta despo W. N. HEI VO, SULO SYVÄNEN, naapurikansojen ryöstäminen. räjät, joissa enimmäkseen nojau della aivan kokonansa häviä. tismista, hallitsevien luokkien ABOLPH SALMI, ALEX SEVO, Soturina oleminen voi olosuh duttiin perinnäistapoihin, alkoi-p ania tapahtuu vasta virkaval i rajattoman yksinvallan perusta- teitten mukaan olla sangen luot vat käydä kykenemättömiksi näi- taisen valtion aikana, Kansan- na< joka on tälle sivistysasteelle TOVERI tavakin oikeus, ja samalla oi tä tehtäviä suorittamaan. Ja sa vapauden ala ainoastaan supis- ominaista olkoon sitte kyseessä (T H E COMRADE) The organ of the Finnish workers in the keus, joka maksoi vähän. Siihen malla 1 alonpojilla ei ole enää , sotilasaatelin -tai papiston, joko 1 kuin vaatimukset tässä tuu. Western states. The only Finnish daily in aseet olivat eninv suhteessa kasvoivat, katosi kan aikaa eikä tilaisuutta ottaa osaa 1 toisen tai toisen tai kummankin i = on enää s iih e n , kun jo u lu taas on käsissä. T ä llä v u o d e lla the West. Published daily, except Sunday, tarvittavat kustannusyhtiöittemme toimesta at Astoria, Ore., by the Western Work mäkseen samat, joita käytettiin sanjoukoilta halu, vieläpä mah heimon ja kansakunnan asioi-1 luokan päämiehen yksinvalta. e d e llis in ä k in v u o sin a - - ilm e s ty y men's Publishing Society. ______ __ ______ A N T T f J. PARTAN, Manager. metsästyksessäkin. Eikä aikaa dollisuuskin riittävässä määrin den järjestelemiseen. Sen sijaan j s e uraavat jo u lu ju lk a is u t: jää kunnan asioiden hoito h ei-1 TT -i -i t ..... ,, . I Entered as second-class mail matter July 18, kaan sodankäymiseen puuttunut. käydä niissä. dän käsiinsä. Ja se tyydyttää! H U O le n d l S iltä , e t t e i | 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, Toiseksi muodostuu asia, kun Talonpoka alkoi vähitellen under the Act of March 3, 1879. noista paimentolaisista tai puol- siirtää, kuten ennen sotapalve heitä. Jokaisesta yksity isestä ta-j n i m e S l j ä ä p o i s jo u lu O R - lonpoikaiskunnasta tulee nyt o - 1 flmotushinta 60 senttiä tuuma. Kihlaus- ja vihkimäilmotukset $1.50 kerta, paimentolaisista metsästäjistä ja lusta. mvöskin rasittavimpia val rfitteluista. $3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja paimenista tulee paikoillaan asu tiollisia ja oikeudellisia tehtävään mia tarpeitaan tyydyttävä talou M aksaa k o v iin k a n s iin s id o ttu n a 75 s e n ttiä . suuremmat ilmotukset tilan mukaan. dellinen kokonaisuus, joka sään via talonpoikia. Sodassa ei ta Syntymä-ja nimenmuutosilmotukset $1.00 ker T Y Ö L Ä IN E N ! - sä toisten niskoille jotka ne hä nöllisesti tuntee itsensä sitä on ta. $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. hal nellisemmaksi, mitä vähemmän Kuoleroanilmotukset $1.50 kerta ilman värs lonpoika voi juuri suuria voit nen puolestaan ottivatkin syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta taa. Hänellä on tila ja vieraita tuunsa — luonnollisesti saaden Ehkä nämä mailman jä rk y ttä -'| Makaaa 35 s e n ttiä . värssyltä ja kiitoslauseeita. se on tekemisissä ulkomailman Voidak siitä .vastaavan korvauksen. Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 alueita ei hän tarvitse. vät tapahtumat tekevät sinunkin i | kanssa. Mielenkiinto heimo- sen tti^ kerta, kolme kertaa $1.00. seen asua anastamiaan alueita, levottomaksi, tunnet jotakin ou- | Haima- "a avioeroilmotuktet, korkeintaan 75 Luonnollisinta oli uskoa se sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. tulisi hänen jättää kaikki se samoille henkilöille, jotka olivat asioihin. heimotunne sammuu ! toa, kysyt itseltäsi: Miksi kaik- | Suuremmista yhteisihnotuksista tilan mu minkä vaivalla on viljeltävään ottaneet asevelvollisuuden suo kunta tulee talonpojan mailmak- |ki niin tapahtuu? Miksi on suu-j 1 I M aksaa 25 s e n ttiä . kaan. si*J, sen politiikka tulee mitä Kiitoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu kuntoon saanut. Ryöstäminen- rittaakseen Näm ä kolm e jo u lu ju lk a is u a m m e o v a t k a ik k in a v u o s in a n iid e n g malta. Tosiaankin huo typerimmäksi kirkontornipoli Hi {ria sotia? Miksi eivät kansat!? = / Paikkakunta-uutisil.notukset 60 senttiä tuuma. kään ei lupaa hänelle erittäin ilm e s ty m is a ik a n a saaneet A m e rik a n su o m a la is te n ja k a m a tto m a n kan i ratkase riita-asioita sovinto-oi-j | maamme kaikkialla, missä ke kaksi. Advertising rates, 60 cents per inch. Special suuria saaliita, sillä naapurinsa hitys on kulkenut ilman, että natuksen T ä llä vuode la on o d o te tta v is s a e n tis tä k in suurem paa m e Samassa määrässä kuin tama 1 I keuden kautta? Miksi on val discount is allowed ior large and con ovat joko samalla kehitysasteella n e k k iä , e n s in n ä k in s iitä syystä , e ttä jo u lu k ir ja llis u u s el ole n y t m in miiksi eivät ih- korkeampi sivistys on vaikutta kehitys edistyy, kadottavat u it-p aPku,nouks’a tinuous advertisements. kuin hän itse, tai vieläkin alem nut alempaan, kuten esiin. Egyp T U V E R i, BOX 9», ASTORIA, ORE. laaja ja m o n ip u o lin e n , kun suom esta ei ole tila is u u s saada k i r j a l l i rauhassa, se- malla. Ja samalla kun voitto, tissä. että alkujaan on ollut ole det vhteisöt. valtiot, jotka ovat uliset työskentele su u tta ja to is e k s i sentähden, kun k a ik k i näm ä ju lk a is u t tu le v a t ku T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadatsa: minkä hän sodasta voi saada, on massa ainoastaan oksi hallitseva syntyneet vanhoista helmoista ja kan. tuottaisi yleisen hyvinvoin- _ k in ko h d a lta a n sanoin ja k u v in selostam aan n y k y a ja n m ie le n k iin to i heimoryhmistä, elimellisen yli- ' n'n ■ Ehkä nämä ovat vaikeita j | Yksi vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. .$3.00 3 k uukautta... $1.60 1 k uu kau si... .60 tullut pienemmäksi, ovat sodan luokka tai kasti. 'Tavallisesti teytensä. Ennen n.s. sivistysai- kysymyksiä, jos niitä lähtee vk-1.| sia m a ilm a n ta p a h tu m ia . Y K S IK Ä Ä N A M E R IK A N S U O M A L A IN E N Suomeen ja muualle ulkomaille: kustannukset sensijaan nous- ¡kuitenkin jakaantuu tämä luok Yksi vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. .$4.23 oli heimon perustana kan- sityiskohtaisesti selittelemään i El VO I o l l a IL M A N N ä it ä j u l k a is u j a . s e e t. Maanviljelyksessä tarvit- ka myöhemmin kahtia, sotilai- kaa san jäsenten erottamaton yhteys ¡vaan voi niihin vastata lyhyesti | | SUBSC R IPTIO N RATES: Saadaksem m e nämä ju lk a is u t t ila a jille hyvissä a jo in on tila a jie n tavia tuotannon välineitä ei voi hin ja n.s. pappeihin. joiden huo In the United States and Canada One year...........$5.50 Six m onths............$3.00; da kävttäaN sotatarkotuksiin. lena ovat hallinnon lainlaadin- sen valtion perustana, josta nyt ¡ja se on paikkansa pitävä. Se 11 a v u s te tta v a a sia m ie h iä m m e ja a n n e tta v a tila u k s e n s a v iip y m ä ttä . on kysymys, ja jota edustavat ; kaikki johtuu nurinkurisesta yli-; | T h re e m o n th s . .$ ¿ . 6 0 O n e m o n t h .................6.) M a a n v i l j e l v S t c f o l i i k i m s h e ila o n nan ja oikeudenhoidon tärkeim esim. keskiaikainen läänitysval- 1 teiskunnasta ja on *ille aivan 1 | N äin m e n etellen tu le v a t ju lk a is u t aika n a a n tila a jille . Ne tila a ja t, iluoiiuu to sijaitsee JOnrnen ja Duane katu I ■■ , . jen kulmassa. Telefooni: konttori 365,1 m V'ObK in sotateknukka kehitty- mät tehtävät.. Erikoisissa histo jo tk a e iv ä t ole tila is u u d e s s a tapaam aan a sia m ie h iä m m e , tila tk o o t ha tumulus 832. _ ' n y t; sota rupeaa vaatijanaan kal- riallisissa oloissa* kuten esim. tio tai useimmat itämaiset vai- välttämätöntä. Kapitalistinen yli-i | luam ansa ju lk a is u t o s o tte e lla : T O V E ^ i, BOX 99, A S T O R IA , O R E . i liitä varustuksia, jotka ¡ovat mui- niiden germanien keskuudessa, tiot, on miltei yksinomaan hai- teiskunta on olemukseltaan sei-! | luokkien, aateliston ja lainen .että se synnyttää kaiken |g Ainoastaan työnteettä- hin ta rko tu ksiin hyödyttöm iä. jotka perivät Rooman valtakun litsevien papiston, yhteys. Yksityiset sen sekamelskan missä elämme j | nan. on tuo kahtiajako tapahtu kunnat eivät ole missään elimil- Jos toivot ettei kaikkea sitä ta- | o v a t tila tta v a t m yös hyvissä a jo in , p o s tin h ita is u u s huom ioon o te ttu jät sitä tarvitsevat • ;V-Utta t“rke,n svrkka o t,; kui- * ! tenkm seuraava: nut jo sitä ennen. ' pahtuisi, sekä siihen korjausta : | na, on k o r tti- tila u k s e t te h tä v ä v iiv y tte le m ä ttä . lisess.ä Yhteydessä valtioon. , . , ......i lalonpoika on sidottu kotnn- Tällä tavalla ovat vanhat kan Heimo voitiin hävittää tai ajaa niin toivomuksesi toteutuu, kun I T Ä M Ä N V U O D E N K O R T T IM A L L IT C V ^ T E R IK O IS IA , onpa . Oregonin valtion kuvernööri, sa ja kontUunsa; On aikoja, jol- san vapaudet sivistyskauden a- asuinsijoiltaan, mutta siitä ci liityt sosialistipuolueeseen. joukossa U U T U U K S IA K IN . Jokaisen M A K S A A V A IV A N T U T U S aikoo laittaa n. s. sotilaspoliisi-., loin hän e; voi taloansa jättää lussa vliä enemmän hävinneet. voitu Yksityisiä osia erottaa toi Tutki niitä julistuksia mitä so T U A jo u lu k o rtin ä y tte ls iim m e . N ä y tte e t o v a t lä h e te ty t jo asiam le- laitoksen pysy väiseksi, huolimat-' tuottamatta viljelyksilleen mitä Niitä eiv ät sv rjävttäneet pappien siin heimoihin sulatettaviksi. Se sialistit antavat mailmallc kan h ille m m e . N iille p a ik o in m issä ei a siam iehem m e o lis i n iitä v ie lä suurinta v;ihink oa. itempi so- juonet eikä kuninkaiden vallan muodostaa hajottamattoman ko sainvälisistä ja muista yhteiskun ta siitä, että valtion asukkaat ei-J taretki saattaa siis sekä häilyn himo. vaan tuotantotavan kehi konaisuuden. Keskiaikaiset ja taa sekä työväkeä koskevista ky- saaneet, n iin p y ytä kä ä n ä y tte e t k o n tto ris ta m m e . vät sitä tahdo ylläpitää. Kun itsensä että koko hauen perheen tys. itämaiset valtiot ovat ainoastaan i svnivksistä: niissä kaikissa tih- T E H K Ä Ä T IL A U K S E N N E N Y T H E T I J O U L U K O R T E IL L E JA viime vaaleissa oli kysymys va sä olemassaolon vaaranalaiseksi. Niinpä huomaamme esim. kan kunta- ja maankuntayhdistelmiä. ! kuu inhimillisyys ja se mitä sinä H J O U L U J U L K A IS U IL L E ! \ apaan miehen aseoikeus jo san vajiauksien rojen myöntämisestä sen ylläpi häviäm isaikoina joista voi jokaisen kappaleen e- pidät oikeana. Se ei johdu sii- f L IIK K E E N H O IT A J A . ka oli ollut tämän ylpeys, muut hius germanien keskuudessa, en- rottaa ja liittää johonkin toiseen ; tä, että sosialistit olisivat sen pa-' | tämiseksi. niin äänestäjät kumo tu i, vähitellen hänen asevelvolli- sivat ehdotuksen.' käsittäen sen suudekseen, joka muuttuu yhä simäisellä vuosisadalla kansain yhdistelmään kunnan oloissa sii- rempia kuin muutkaan ihmiset n vaelluksen jälkeen, etteivät suin ti mitään oleellista muutosta ta- , vaan sjjtä ejtä heillä on oikea aivan tarpeettomaksi laitokseksi. raskaammaksi, kunnes se vih- kaan kuningas ja hänen vkka- painumatta. Sangen helposti v o ijasja ajettavanaan. Jos tahdot oi Äänestäjät käsittävät hyvin, et-jdoin syöksee talonpojan v eikä- miehensä pyrkineet kukistamaan onnellinen vallottaja tai viisas keuden voittavan mailmassa. niin tei sellaista laitosta järjestyksen! "Hauteen ja kurjuuteen sekä (h ia 'kieltämään kansankäräjiä: avioliittokeinottelija — luonnol perikatoon. Mutta sodan koettivatpa he päinvastoin osan lisesti kuninkaallisesta perheestä edistä sosialismin voittokulkua. ylläpitämiseksi tarvita. Järjcs- ¡puita j välttäminen ei ole niinkään lä ottoa niihin pitää vilkkaana: he syntyisin (»levä — tällä sivistys- tystä voivat hyvin valvoa itse-, leipojan vallassa. Sillä jättääk- määräsivät rangaistuksia niille., asteella miekalla tai naimaliitoil- kullakin paikkakunnalla kauntin j sentille vallotussotain monimut- jotka eivät saapuneet kutsuttui la perustaa suuren valtion. Mut — Viimeisten neljän vuoden T O IV O K A A M M E E T T E IV Ä T U N O H tä y d e llin e n k o m m u n is m i, ja s illä t o i aikana on rniljoneerien luku Ras m e n p ite e llä te h tiin ta rp e e tto m a k s i DA K O K E M U K S IA A N . ja kaupungin poliisit, “joten moi .ikäiset syyt tällä ajanjaksolla hin käräiiin. ta aivan yhtä helposti hajoaa se nen laitosön aivan tvhjäut,.in.it-! '".„..itsenäitä 'kiihotti Kiillotti tai talon,,o:- Todellisuudessa olisikin kan- ialleen vihollisen hvökkäyksestä. ! vanut puolella, leskiä ja o.poyi ( T - ’ ic » a n - l j l m r t i l e , w it h i h . I ’ . , - t m « ' t e r k a ik k i u h k a s a k k o a s e tu k s e t, o ik e u s is . , . .... . . . . I kam maanviljelykseen perustu- Kunnan jäsenet eivät välitä j on tullut miljoonittain, nuoria at , n S,-C!I ■ 1 IV o t th e A c t o f O c t. 6 th . 1917, tu irn e t ja p o liis ila ito s . ta ja la ito s . N iin k ä s ittä ä e n e m i va hyvinvointi luonnontilassa e sankäräjäin aiottaiuen kieltämi nen tuottanut yhteisölle suurta paljoa hallitsevien luokkien kes- ; miehiä on ruhjottu raajarikoiksi mistö valtion asukkaista. M uuan a n ie rik a la in e n le h ti k e r to o ! T e id e n ra k e n ta m in e n o li y k s i ai i kiviä, naimentolaisia, liikkuvia j vahinkoa niinkauau kuin ei vie kuudessa tapahtuvista muutok- nliljounjttain, miljoonia »»n k a a - ! seuraaViUi kuvauksen e n g la n tila is te n k u is itn p iu to im e n p ite itä m y ö s k in , jo 8euraav¿ui Miliisipoliisit ovat tarpeellisia kansoja ryöstöretkihi, ja talon lä ollut muodostunut iärjestojä. sista. Ne eivät heitä juuri ;a_ tuutit kuularuiskujen ja pistimien j Siv iilih e n k ilö itte n p id ä ty s le ir iltu Sak lio n k o k o y h te is ö o tti osaa, ra k e n ta poikain tävtyi olla valmiina jät jotka olisivat ottaneet huolek nottavasti koske, heistä on ainoastaan tvönteettäjille. Ne en n iin m a llik e lp o is ia te itä , e ttä Sak tämään viljelyksensä alttiiksi, seen niiden tehtävät. Kun nä- man tekevää, suorit tavatko lie edessä, omaisuutta on hävitetty! rasta: pitävät “v ahtipalvelnsta' ’työpai- jos tahtoi puolustaa itseänsä. ta a h a llitu s v a a ti v a n k e ja te ke m ä ä n mä laitikset olivat muodostu veronsa ja päivätyönsä Pekalle immen miljardiii-^edestä. 'Tämä R u lileben, tu o k u u lu is a e n g la n ti s a m a n la is ia m u u a lla k in , m u tta s iitä koilla ja lakkojen aikana nuiji- Mitä oh hauen tämmöisessä nee’ ja muuttuneet vallan ja rik tai aavolle. |os he tahtois.yat- kajkkj on telitv inhinyillisvvden ja la is te n s iv iilih e n k ilö itte n p id ä ty s ie ir' T o in e n te h Saksassa on k e h itty n y t p ie n o is k o k o i p id ä te ty t k ie ltä y ty iv ä t. vat työläisiä, valtio maksaen kus asemassa tehtävä/ Ellei hän kauden lähteiksi, muuttui asiain kin suo elia itseänsä jotakin , . ' tä v ä o li p o s tin ja o n jä rje s te ly t Lähe . , vastaan, , , ¡vapauden nimessä. Kvlla . nimi seksi s o s ia lis tiv a ltio k s i, jo k a ilo s tu t tannukset. Kun tuollaista iai J tahtonut menettää kaikkea, täv tila kvllä toi sellaiseksi. 'Siitä ai muutosta ei • silta ole) 1 ty k s iä t u li s u u ria m ä ä riä ,ii) n iid e n ta is i M a rx ia ja LassalJe.a. S ie llä on tosta ei ole tyonteettäjäin käy tyi hänen ainak n osa panna alt- kain olikin jokainen yritys uu paljo apua, silla eristetyssä ase-! set ovat raakoja ja epäinhtmilli- tiiksi. Tiliä sivistvsasteella on noin n e ljä ta i v iis i tu h a tta asukas ja k a m in e n jä r je s te ttiin n iin , e ttä p ie tettävänä. niin s illi iin tyonteettä tvö jo niin kehittynvttä. että se destaan saattaa noita vanhoja massaan on kunta koko valtion siä. kun ihmisyyttä ja vapautta ta, jo ille Saksan h a llitu s on a n ta n u t n in tä k ä ä n sekaannusta el s y n ty n y t. tapauksia voimaan, vritys kos hallitsevien luokkien ylivoimais- täytyy noin kalliilla hinnalla os y h te is ru o k a lo ita jäin on palkattava omilla kus tavallisesti tuottaa enemmän kea näiden järjestöjen vallan ja ta järjestöä vastaan jotakuinkin jo n k in la is e n va lv o n n a n a la is e n . itse S itte n p e ru s te ttiin taa. jo tk a e rik o is e s ti ty y d y ttiv ä t p id ä te t m äärääni is va llan. tannuksillaan pvssyhiirtat, joka i kuin tuottaja perheineen välttä- rikkauden perusteihin. loiselta turvaton. ty jä . S itä s e u ra s iv a t y h te in e n ha in I mättä tarvitsee. Tämän ylijää- puolen, tuli n vt jossain vielä P id ä te tty je n e n s in iä is iä te h tä v iä o,li Nämä toisistaan rnppumatto- useinkin tulee koko kalliiksi. a jo - : män avulla voivat talonpojat Tilaa ajoissa Kalen o ra ik jo e tu u s s la la ito k ie k n s e n la , ite p le o m liis in ila e n ito k e s n e g n la n ja ti la m ito a s s k , liu ik y h k te a . in e sa n ira k a u la u in a ja n v e d p e a n rra n hän Jos kuvernöörin aikomus to ! palkata itselleen puolustajan. Ja mahdollisesti säilyneen kansaii- v anauden kuristaminen näiden ■ I \ e näjänkielessä merkitsee teutuu — jonka hän aikoo ajaa varustaessaan erikoisen kansan järjestöjen valta- ja rikkauksien sana m i r sekä mailniaa että teri v. 1919, Työmiehen laiseen m a lliin . K auan ei k u ite n k in ta la ito s , y h te in e n m u s iik k io p is to s ä h k ö k u v a te a tte rit. M e r k illis in läpi lainlaatijakunnan kautta — luokan .elintarpeilla viljelemällä ka saarni salueen laajentamiskei- kuntaa. kaan k u lu n u t k u n o te ttiin k ä y tä n tö ö n ja Joulu ja Lasten Joulu. ’ ‘ josta ei suinkaan voi olla suurta heidän peltojaan, rakentamalla !Ul»ml i n im 'i w lUunm uro ni r. ja kiintiössä pitämällä heidän a- epäilystä, niin se on puhtaasti sunlonsa. tekevät talonpojat so Toveria nykyisin painetaan y h tä. kisuuteen. vieläpä työvoimansa niin älkäämme vaivatko heitä < >s- ei voi tukea näitä uskollisia pal kapitalistien juoni. Eiköhän tuo dankäynnin sille ilman taloudel velijoitaan. Hän on voimaton paljon, kuin kaikkia paikkakun-, kj n kaupaksi. Silloin kuivaa ka ti iksillitmmekaan. kin tapaus ole omiaan osutta lista tappiota mahdolliseksi, ai auttamaan edes itseään pintehis- ehtiä yhteensä ja .ä ja Katsokaas, sellainen liikemies tamme toisia lehtiä jaju laky’ k y lä ia sen mukana nilviäiset tä tilassaan. van samoin kuin naisten työ maan sitä seikkaa, että on sillä se on harmin paikka se, että so- ' kin kuivavat, huolimatta yhtämit- joka ei ilmota liikkeestään leh- “Toveri lakkautettu.” raakalaisajalla teki yleensä mies Ehdottaisimme, että heti kun Niin sanovat ne, joille sekai siajistinen sanomalehti on tä- täisistä vesisateista. dessämme, ei halua meidän teke “väliä” meille työläisille kenen ten metsästyksen ja sodankäyn nen toimenpide olisi sangen mie män kalakylän suurin ja enin le-! Yksi tärkeä puinti on näiden vän liikettä hänen kanssaan, maamme hallitus aukasee kulku edustajat ovat valtion peräsimes nin mahdolliseksi. Tämä kan leinen asia . Kaupungissamme, vinnyt lehti. matalamielisten toimenpiteistä ; Siis, älkäämme tunkeutuko hä- väylät. nämä suomalais-saksakii- sä. sanluokka ottaa nyt suorittaak näet, varmana tosiasiana on ker Se se on saanut kaikenmoiset merkille pantava ja saatettava | nen liikkeeseensä. vaan anta -et santjirniisielut puhuttaisivat seen talonpoikain asevelvollisuu rottu. että Toveri on lakannut santarmisielut liikkeelle. Nam;' se tepsivällä tavalla käytäntöön 'kaamme hänen olla rauhassa, jo- uskoin (ijiaän hieman rotevam- den i«i suojelee maata sekä sen ilmestymästä, muka hallituksen n ilv iä is e t < välitön 7e*l*X** 1 lainsaadanto • •• •• j •• si • kaiketi vielif kerran Katsokaas, silloin kun mei kir ta sellainen liikemies juuri pyy min ia kantaisivat kolehdin — asui am ia. sillä, ettei ilmota -ti ehkäpä olisi parempi muoto määräyksestä. Levittämällä tuol kin »avat svntvmäpäivätisäkin lehteäninie uhataan, uhataan si tää meiltä Tällainen on sotilasluokan ta laista luihua, eräät tunnetut suo- Kaikkina aikoina on. näet. käy-! tä sitten tavalla taikka toisella meikäläisille liikkeestään. ---- vaihtaa “liikke—” -■ — - ceen nunea — ja vistyksen alkuaikoina loudellinen peruste. Erilaisten malais-sak salaiset santarmisielut nyt siten, että kätyrin virka.' niin se uhkaus koskee meihin Kun kerran liyökkä\< meitä'’ -iten saaduilka varoilla pujahtaa historiallisten edellytv sten mu \ain paljastavat halunsa ja pyy- toimittanut on ensimäinen hyi kaikkiin. 'Työväenliike, muodos vastaan »>n tehty, niin tunnussa ¡vaikkapa Kiinaan. Tämän jäl- Kirj. K. Kautsky. kaan muodostuu se sitte erilai teensä. Kieltämätön tosiasia ön kv isännälleenkö!. Sama täss; tuu juuri meistä ylysib »ista j; naksi jokaiselle valveutuneelle i keen tuskin lienee maata muual Mitä enemmän maanviljelys ja seksi: miiluin ovat he heimon että näillä niustatakkien kaapui kuin 1 a k k o ta p a n k s i s s «a k i n . I meitä jokaista on lyöt} sili« »in kansalaiselle ja myös käytännös- la Saksan \ i.len aseenkantajille. sen ohella karjanhoito tulevat päämiehiä tai ylimvksiä ia joita hin verhoutuneilla • jos lehteäninie lvödäan. Sik Hp; <ä toteutettavaksi': emme sa konrikkurikin lakon se’vittvä “Influensa” kodin piirin tai patriarkalisen kin virkamiehen tapaisia palve no juudaksilla. se olisi liian raa asemassa, j»»ssa katsovat kieros toverit, kautta linjan, muk mukaai Kaikki liike tehdään vain niis N .dita väisti säikähti ja tuli si- lijoilleen ja aseell.sine seuruei i perheen pääelinkeinoksi. sitä vä sä liikkeissä, jotka haluavat lii- ,, - matullista kieltä, vaan sanokaam ti ei ainoastaan toj>et työläiset ^silloin kun ukk<»siima uhkaa hemmän riittävät naisten voi neen. joista sitte muodostuu so me savolaisittain. — *'väiveilhä”. mutta myös ne työnantajat, jot ! mukaan tavalla, joka saa y akun kevhteyttä kanssamme ilmoitta- ' koskapa sul- rävksia mat niihin Jo 'Taeituksen ai- tilaallinen aateli, milloin taas joi olisi suuri ilo ja pienin, jos he ka tämän matalamielisen jialve- tetuks» myös nuo varjossaeläjät. malla siitä meidän lcndessämme kilinää . ‘ ■1 1 l-\, ,l l taai1 peruutella blli Onpa sitä ”ka- »koina ottivat näihin osaa, paitsi takin maahan tunkeutuneita raa saisivat niin paljon aikaan, että lusta ovat hyväkseen käyttäneet että heidän myyrästyksensä on Kun näin menettelemme jokai ' laiKiranmkfclla. kalaisia kansanheimoja, jotka ot ranteema kestänytkin. Piakkoin orjia myös ne perheen mies nen kohdastam m e, niin näide: Toveri todellakin lakkautettai Nämä matalamieliset kansalai »istuvat huonosti. tavat tämän aatelin tehtävät ja pääsevät ihmiset taas vapaammin puoliset jäsenet, joita ei katsottu matalajnielisten toimenjiiteel myöskin tulot, siin. Heidän ilonsa tällä ker seninid ovat saaneet oksennuk Meidän ci ole jätettävä varoje- haihtuvat kuin usva tuulen tieltä Hengittämään. -Ajatuksetkin vir- asekuntoisiksi, kuten pojat, nuo luonnollisesti taa oli kumminkin ennenaikai silleen tilaa myös molemmissa puutteessa syytöksien torjumista koavat sen mukana kun mieli va rukaiset ja vanhukset. Mutta milloin palkkalaumoja jne. Mut nen. niin paljon kuin he olivat paikkakuntamme toiskielisissä Viime maanantai pautuu “flunssan” pelosta. pianpa tuli asekuntoistenkin ta miten erilaisia tämän sotilas- kin iloinneet ja riemuinneet. lehdissä. Molemmissa on olin Toinen huomioonotettava seik miesten vuoro. Metsästäjästä ja säädyn muodot ovatkin, voi yli l'-ij»ä kestä kauan ennenkuin - q»»<lnr’O’ witb «hr 1'oMHMMrl Niin, juttuja kulkee monen Ore., Nov. 14, 1918, a* « sotilaasta tulee kansainvaellus- päänsä kaikkialla — paitsi aivan moisia, jotka kaikki ovat visseil suoranaisia kehotuksia hävittä ¡ka on se .että paikkakuntamnu h v Astoria, s e c tio n 19 o t th e A c t . ¡Vir. toiminta kaikissa1 osastoissa on mään sellaiset lehdet paikkakun 1 lehdet ovat kieltäneet ja erikoi ten .aikana talonpoka: koti pi- muista eristetyissä tai vai<xea- taas entisellään. Joissain pai dättää häntä toimissa kuten nais s’Pääsy is:ssä seuduissa — tehdä 'ä tarkotuk^illa keksittyjä, mut naita kuin esimerkiksi Toveri sesti kehottaneet paikkakunnar oli juhlapäivä, jota ei juhlitti koin lienevät rivit, ikävä kvllä ta ia kun maanviljelyksen saa- sYn huomion, että missä maan- ta antakaamme näille jutuilk Ennen muinoin Suomessa kun liikemiehiä lakkauttamaan ilmot ainoastaan meillä täällä kalakv hieman harventuneet “flunssan” Iässä. Se oli päivä sellainen, jo- vaikutuksesta vuttama korkea kellitvsaste kiin viljelvs on muuttunut pääelin oma omituinen arvonsa ja pian Helsingin Työmieheltä kiellettiin tamisensa Toverissa. näemme,' että ne kimpoavat ta paperi (Suomen silloiset santar Koskaan mikään liikenne' e’ ta historia ei toista vielä tunne i Osastot, nyt kun toiminta taas nittää kodin turpeeseeiv tulee keinoksi siellä on sotilassäädvn kaisin niiden synnytteiijäin lei misielut eivät xinneet niin pal ilmota sosialistisessa lehdessä se; sillä koko maailma juhli — jnh hänestäkin vakinainen, paikoil- syntyminen taloudellinen välttä- ! “k Micia, niin kaksinv£rfoin ponte- mättömvvs. Eikä se seikka suin riin. Nykyaika on omituinen sii jon vaikuttaa Venäjän hirmuhal tähden, että hän kannattaisi leh li siksi, että mailman sodassa o. i ämmin asioihin käsiksi, että toi Jaanpysy vä talonpoika. Tätä mullistusta tuotantota kaan todista tätä vastaan, että nä, että kaikki eivät jaksa seu litukseen, että lehti olis? lakkau tcä. vaan oman etunsa vuoksi lakattu puhumasta kanuunoin.- minta saadaan entistä vilkkaam ja muilla tuliluikuilia. Oii v ii paan käyntiin, sekä asiat osas vassa seuraa myöskin vastaava se useimmiten väkivaltaisuuk rata ajan mukana, käypi vielä tettu j kirjoitti veli Kaapro Jääs . Siis hän hyötyy si\a. — kukaties — näille juttujen ra keläinen. että jollemme saa pape Liikemiehet tuntevat sen tosi meinkin päästy min pitkälle, et toissa ia koko järjestössämme s i n avulla on syntynyt. Väki mullistus kaikissa valtiollisissa kentajoille ja niistä iloitseville ria Työmiestä varten, nijn pai asian, että kuluttajista parhair valta on uuden yhteiskunnan kä tä voitiin ryhtyä neuvottelemaa’ luistamaan entiseen hvvään ta- ia yhteiskunnallisissa oloissa. samoin kuin näyttää käyvän netaan lehti työläisten paidan- aines lukeutuu juuri lehtemme asemasta. Aikaisemmilla kehitysasteilla tilö, mutta ei lainkaan mikään ' paan. Suoneen lahta/ihallitukselle. Äl hihoihin. Me sanomme; jos näi ! lukijakuntaan ja siksi he ovat Saksan rautainen miMtarism’ . A?k? nykyinen on mieliäkiin- oli tuotannossa ollut sodalla he synnyttäjä. Samalla tavalla kävi myöskin käämme sentään toivoko heille den suomaläis-saksalaisten san- ilmottaneet ja tulevat edelleenkin oli viimeinkin lannistunut. vinkin huomattava osansa: ta Kiusallisin lienee asqma nykyi mttävämpää ja siksi jokainen vallisesti oli se taistelua tärkeim hallinnon, lainsäädännön ja oi k aih ein pahinta, vaan ajatel tarmien ilettävät keljuilut veisi ilmottamaan. Mutta nyt kun hyökkäys on sin meidän , suomakus-saksaiaisll. j U V u h n a ‘ d k ^ T n'1' 1’31-.0'- mistä tuotantovälineistä: met keuslaitosten. Yhteiskunta tuli kaairtme näin. että pian on kä vät joskus niin pitkälle, että ka- emän ase .sieluille. n Heidän „e- 1 h ™' nul ) u ,IU s - vr ) as ' sästysmaista tai laitumista, joita yhä mutkikkaammaksi, työnjako sissä aika, jolloin yölepakoiden lakylässä ei olisi tilaa Toverin meitä vastaan tehty, niin meidän le santarmisieiunie. painamiselle, niin Toverin luki-! velvollisuus on olla puolustus maksa on vannaan yhtä tukala I Thkänä oli joko puolustettava tai vallo- kehittyi yhä, rupesi muodostu on poistuttava valon tieltä. ............ r- Yksi vissi tarkotus naiden iut jakuilta ja kannattajajoukko löy- asemassa ja olla tuke' asti. Jo- kau-kialla kum se nykyisin navt toistel in tettava. Missä raakalais-kansa maan eri ammatteja ja eri kan ‘ yksityisomaisuus tujen levittäjillä on saada To taa. ja varmasti löytää, jonkun näemme, että liikemiehet ottai taa -devan Suomen U h^nhallh t . , ^ ” vato’' jsui kehittyneemmän kansan sanluokkia. toiminta- naapurin), siellä ^uli riita-alu suureni ia sai suuremman mer verin tilaajamaarä alenemaan toisen paikan tältä planeetalta ¡sivat nuo kehotukset varteen ja tu le lle He . . . . maan a tn-.tarm oam m e I kityksen. syrzyi vastakohtia y*h- Kaikki, näet; tietävät sen, että missä se voi saada lehtensä jul- jättäisivät pois ilruottamisensa eesta käytävän sodan lisäksi u- vaan välillä, silla \ ule keisar * • TOVERI * V Lehtemme lukijakunnalle ja asiamiehille.. " * Vajaata kaksi kuukautta Amerikan Suomalaisen 'työväestön Kalenteri v. 1919 Työmiehen Joulu Lasten Joulu Joulukortit tällä vuodella ":illH lll!|iin » « llllllll!ll!lS llllliH T .n illU IH lU IIIH U illU lilill» n « » U lllU !llll» IIIIH U H llU IH l"lH :illH ltlll:H lllllH tlU IH IlH III!lin iU l« l» IIIIH in u h tH IH n H » lM li:'IIIH IIH II MAILMANKATSOMUKSIA A rto iB i n » n H n iiiiH iii.i.iiT iiH iin n iin iu .f iiH ii iiiiin im u 'H H ! i ri (» :< , N o v . H . 1918, : i- r e q u in id n': Välipaloiksi. u i l» c t Antinpoika
