s
Z
• N o. 266
T O V E R I
sein ryöstöretki joka voitollisil teiskunnassa hallitus-, lainsää- noksi Mutta papiston samoin mat ja valtiopolitiikasta välinpi_ ’ fel
le raakalaisille saattoi tuottaa däntö- ja oikeuden hoitotehtävät kuin sota-aatelistonkin vallan tämättömät kunnat oyat useiden ' !
U n n en suomalaisen työväen äänenkannattaja, r i k k a i t a
S o t a s a a liit a ..
O n o l l u t tulivat lukuisammiksi, monimut perustana ja jvohiana oli niiden anarkistien
ihanteena.
Mutta
ilmestyy A ttoria»«,' Oregon, joka päivä '
taloudellinen
välttämättömyys.
semmoisiakin
villejä
kansanhei
kaisemmiksi
’
ja
vaikeammiksi.
juuri
nämä
niiden
ominaisuuk
paitsi sunnuntaina.
Kuitenkaan ei kansanvapaus sista ovat, kuten Engels jo on
moja, joitten pääasiallisena tulo Näitä asioita ratkaisemaan aika-
TOIMITUSKUNTA:
lähteenä oli
kehittyneempäin ajottain kokoontuvat kansankä- pappis- ja aatelisvallan' aikakau huomauttanut itämaisesta despo
W. N. HEI VO, SULO SYVÄNEN,
naapurikansojen
ryöstäminen. räjät, joissa enimmäkseen nojau della aivan kokonansa häviä. tismista, hallitsevien luokkien
ABOLPH SALMI, ALEX SEVO,
Soturina oleminen voi olosuh duttiin perinnäistapoihin, alkoi-p ania tapahtuu vasta virkaval i rajattoman yksinvallan perusta-
teitten mukaan olla sangen luot vat käydä kykenemättömiksi näi- taisen valtion aikana, Kansan- na< joka on tälle sivistysasteelle
TOVERI
tavakin oikeus, ja samalla oi tä tehtäviä suorittamaan. Ja sa vapauden ala ainoastaan supis- ominaista olkoon sitte kyseessä
(T H E COMRADE)
The organ of the Finnish workers in the keus, joka maksoi vähän. Siihen malla
1 alonpojilla ei ole enää , sotilasaatelin -tai papiston, joko 1
kuin vaatimukset tässä tuu.
Western states. The only Finnish daily in
aseet olivat eninv suhteessa kasvoivat, katosi kan aikaa eikä tilaisuutta ottaa osaa 1 toisen tai toisen tai kummankin i = on enää s iih e n , kun jo u lu taas on käsissä. T ä llä v u o d e lla
the West. Published daily, except Sunday, tarvittavat
kustannusyhtiöittemme toimesta
at Astoria, Ore., by the Western Work
mäkseen samat, joita käytettiin sanjoukoilta halu, vieläpä mah heimon ja kansakunnan asioi-1 luokan päämiehen yksinvalta.
e d e llis in ä k in v u o sin a - - ilm e s ty y
men's Publishing Society.
______ __ ______
A N T T f J. PARTAN, Manager.
metsästyksessäkin. Eikä aikaa dollisuuskin riittävässä määrin den järjestelemiseen. Sen sijaan j
s e uraavat jo u lu ju lk a is u t:
jää
kunnan
asioiden
hoito
h
ei-1
TT
-i -i t
.....
,, . I
Entered as second-class mail matter July 18, kaan sodankäymiseen puuttunut. käydä niissä.
dän käsiinsä. Ja se tyydyttää!
H U O le n d l S iltä , e t t e i |
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
Toiseksi muodostuu asia, kun
Talonpoka alkoi vähitellen
under the Act of March 3, 1879.
noista paimentolaisista tai puol- siirtää, kuten ennen sotapalve heitä. Jokaisesta yksity isestä ta-j n i m e S l j ä ä p o i s jo u lu O R -
lonpoikaiskunnasta tulee nyt o - 1
flmotushinta 60 senttiä tuuma.
Kihlaus- ja vihkimäilmotukset $1.50 kerta, paimentolaisista metsästäjistä ja lusta. mvöskin rasittavimpia val
rfitteluista.
$3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja paimenista tulee paikoillaan asu tiollisia ja oikeudellisia tehtävään mia tarpeitaan tyydyttävä talou
M aksaa k o v iin k a n s iin s id o ttu n a 75 s e n ttiä .
suuremmat ilmotukset tilan mukaan.
dellinen
kokonaisuus,
joka
sään
via
talonpoikia.
Sodassa
ei
ta
Syntymä-ja nimenmuutosilmotukset $1.00 ker
T Y Ö L Ä IN E N ! -
sä toisten niskoille jotka ne hä nöllisesti tuntee itsensä sitä on
ta. $2.00 kolme kertaa, tavallista kokoa.
hal nellisemmaksi, mitä vähemmän
Kuoleroanilmotukset $1.50 kerta ilman värs lonpoika voi juuri suuria voit nen puolestaan ottivatkin
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta taa.
Hänellä on tila ja vieraita tuunsa — luonnollisesti saaden
Ehkä nämä mailman jä rk y ttä -'| Makaaa 35 s e n ttiä .
värssyltä ja kiitoslauseeita.
se on tekemisissä ulkomailman
Voidak siitä .vastaavan korvauksen.
Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50 alueita ei hän tarvitse.
vät
tapahtumat tekevät sinunkin i |
kanssa.
Mielenkiinto heimo-
sen tti^ kerta, kolme kertaa $1.00.
seen
asua
anastamiaan
alueita,
levottomaksi, tunnet jotakin ou- |
Haima- "a avioeroilmotuktet, korkeintaan 75
Luonnollisinta oli uskoa se
sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. tulisi hänen jättää
kaikki se samoille henkilöille, jotka olivat asioihin. heimotunne sammuu ! toa, kysyt itseltäsi: Miksi kaik- |
Suuremmista yhteisihnotuksista tilan mu
minkä vaivalla on viljeltävään ottaneet asevelvollisuuden suo kunta tulee talonpojan mailmak- |ki niin tapahtuu? Miksi on suu-j 1 I M aksaa 25 s e n ttiä .
kaan.
si*J, sen politiikka tulee mitä
Kiitoslauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu kuntoon
saanut. Ryöstäminen- rittaakseen
Näm ä kolm e jo u lu ju lk a is u a m m e o v a t k a ik k in a v u o s in a n iid e n
g
malta.
Tosiaankin huo typerimmäksi kirkontornipoli Hi {ria sotia? Miksi eivät kansat!?
= /
Paikkakunta-uutisil.notukset 60 senttiä tuuma. kään ei lupaa hänelle erittäin
ilm
e
s
ty
m
is
a
ik
a
n
a
saaneet
A
m
e
rik
a
n
su
o
m
a
la
is
te
n
ja
k
a
m
a
tto
m
a
n
kan
i ratkase riita-asioita sovinto-oi-j |
maamme kaikkialla, missä ke kaksi.
Advertising rates, 60 cents per inch. Special suuria saaliita, sillä naapurinsa hitys on kulkenut ilman, että
natuksen
T ä llä vuode la on o d o te tta v is s a e n tis tä k in suurem paa m e
Samassa määrässä kuin tama 1 I keuden kautta? Miksi on val
discount is allowed ior large and con ovat joko samalla kehitysasteella
n e k k iä , e n s in n ä k in s iitä syystä , e ttä jo u lu k ir ja llis u u s el ole n y t m in
miiksi eivät ih-
korkeampi sivistys on vaikutta kehitys edistyy, kadottavat u it-p aPku,nouks’a
tinuous advertisements.
kuin hän itse, tai vieläkin alem nut alempaan, kuten esiin. Egyp
T U V E R i, BOX 9», ASTORIA, ORE.
laaja ja m o n ip u o lin e n , kun suom esta ei ole tila is u u s saada k i r j a l l i
rauhassa, se-
malla. Ja samalla kun voitto, tissä. että alkujaan on ollut ole det vhteisöt. valtiot, jotka ovat uliset työskentele
su
u tta ja to is e k s i sentähden, kun k a ik k i näm ä ju lk a is u t tu le v a t ku
T IL A U SH IN N A T
Yhdysvalloissa ja Canadatsa:
minkä hän sodasta voi saada, on massa ainoastaan oksi hallitseva syntyneet vanhoista helmoista ja kan. tuottaisi yleisen hyvinvoin- _ k in ko h d a lta a n sanoin ja k u v in selostam aan n y k y a ja n m ie le n k iin to i
heimoryhmistä, elimellisen yli- ' n'n ■ Ehkä nämä ovat vaikeita j |
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00
3 k uukautta... $1.60
1 k uu kau si... .60 tullut pienemmäksi, ovat sodan luokka
tai
kasti.
'Tavallisesti
teytensä. Ennen n.s. sivistysai- kysymyksiä, jos niitä lähtee vk-1.| sia m a ilm a n ta p a h tu m ia . Y K S IK Ä Ä N A M E R IK A N S U O M A L A IN E N
Suomeen ja muualle ulkomaille:
kustannukset
sensijaan
nous-
¡kuitenkin jakaantuu tämä luok
Yksi vuosikerta. .$8.00
6 kuukautta. .$4.23
oli heimon perustana kan- sityiskohtaisesti
selittelemään i
El VO I o l l a IL M A N N ä it ä j u l k a is u j a .
s e e t. Maanviljelyksessä tarvit- ka myöhemmin kahtia, sotilai- kaa
san
jäsenten
erottamaton
yhteys
¡vaan
voi
niihin
vastata
lyhyesti
|
|
SUBSC R IPTIO N RATES:
Saadaksem m e nämä ju lk a is u t t ila a jille hyvissä a jo in on tila a jie n
tavia tuotannon välineitä ei voi hin ja n.s. pappeihin. joiden huo
In the United States and Canada
One year...........$5.50 Six m onths............$3.00; da
kävttäaN sotatarkotuksiin. lena ovat hallinnon lainlaadin- sen valtion perustana, josta nyt ¡ja se on paikkansa pitävä. Se 11 a v u s te tta v a a sia m ie h iä m m e ja a n n e tta v a tila u k s e n s a v iip y m ä ttä .
on kysymys, ja jota edustavat ; kaikki johtuu nurinkurisesta yli-; |
T h re e m o n th s . .$ ¿ . 6 0
O n e m o n t h .................6.) M a a n v i l j e l v S t c f o l i i k i m
s h e ila o n
nan ja oikeudenhoidon tärkeim esim. keskiaikainen läänitysval- 1 teiskunnasta ja on *ille aivan 1 | N äin m e n etellen tu le v a t ju lk a is u t aika n a a n tila a jille . Ne tila a ja t,
iluoiiuu to sijaitsee JOnrnen ja Duane katu I
■■ , .
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365,1 m V'ObK in
sotateknukka kehitty- mät tehtävät.. Erikoisissa histo
jo tk a e iv ä t ole tila is u u d e s s a tapaam aan a sia m ie h iä m m e , tila tk o o t ha
tumulus 832.
_ ' n y t; sota rupeaa vaatijanaan kal- riallisissa oloissa* kuten esim. tio tai useimmat itämaiset vai- välttämätöntä. Kapitalistinen yli-i | luam ansa ju lk a is u t o s o tte e lla : T O V E ^ i, BOX 99, A S T O R IA , O R E .
i liitä varustuksia, jotka ¡ovat mui- niiden germanien keskuudessa, tiot, on miltei yksinomaan hai- teiskunta on olemukseltaan sei-! |
luokkien, aateliston ja lainen .että se synnyttää kaiken |g
Ainoastaan työnteettä- hin ta rko tu ksiin hyödyttöm iä. jotka perivät Rooman valtakun litsevien
papiston,
yhteys.
Yksityiset sen sekamelskan missä elämme j |
nan. on tuo kahtiajako tapahtu kunnat eivät ole missään elimil- Jos toivot ettei kaikkea sitä ta- | o v a t tila tta v a t m yös hyvissä a jo in , p o s tin h ita is u u s huom ioon o te ttu
jät
sitä
tarvitsevat
•
;V-Utta
t“rke,n
svrkka
o
t,;
kui-
*
! tenkm seuraava:
nut jo sitä ennen.
' pahtuisi, sekä siihen korjausta : | na, on k o r tti- tila u k s e t te h tä v ä v iiv y tte le m ä ttä .
lisess.ä Yhteydessä valtioon.
, .
,
......i lalonpoika on sidottu kotnn-
Tällä tavalla ovat vanhat kan
Heimo voitiin hävittää tai ajaa niin toivomuksesi toteutuu, kun I
T Ä M Ä N V U O D E N K O R T T IM A L L IT C V ^ T E R IK O IS IA , onpa
. Oregonin valtion kuvernööri, sa ja kontUunsa; On aikoja, jol- san vapaudet sivistyskauden a- asuinsijoiltaan, mutta siitä ci liityt sosialistipuolueeseen.
joukossa
U U T U U K S IA K IN .
Jokaisen M A K S A A V A IV A N T U T U S
aikoo laittaa n. s. sotilaspoliisi-., loin hän e; voi taloansa jättää lussa vliä enemmän hävinneet. voitu Yksityisiä osia erottaa toi
Tutki niitä julistuksia mitä so
T U A jo u lu k o rtin ä y tte ls iim m e .
N ä y tte e t o v a t lä h e te ty t jo asiam le-
laitoksen pysy väiseksi, huolimat-' tuottamatta viljelyksilleen mitä Niitä eiv ät sv rjävttäneet pappien siin heimoihin sulatettaviksi. Se sialistit antavat mailmallc kan
h ille m m e .
N iille p a ik o in m issä ei a siam iehem m e o lis i n iitä v ie lä
suurinta
v;ihink
oa.
itempi
so-
juonet eikä kuninkaiden vallan muodostaa hajottamattoman ko sainvälisistä ja muista yhteiskun
ta siitä, että valtion asukkaat ei-J taretki
saattaa siis sekä häilyn himo. vaan tuotantotavan kehi konaisuuden. Keskiaikaiset ja taa sekä työväkeä koskevista ky-
saaneet, n iin p y ytä kä ä n ä y tte e t k o n tto ris ta m m e .
vät sitä tahdo ylläpitää. Kun itsensä että koko hauen perheen
tys.
itämaiset valtiot ovat ainoastaan i svnivksistä: niissä kaikissa tih-
T E H K Ä Ä T IL A U K S E N N E N Y T H E T I J O U L U K O R T E IL L E JA
viime vaaleissa oli kysymys va sä olemassaolon vaaranalaiseksi.
Niinpä huomaamme esim. kan kunta- ja maankuntayhdistelmiä. ! kuu inhimillisyys ja se mitä sinä H J O U L U J U L K A IS U IL L E !
\ apaan miehen aseoikeus jo san vajiauksien
rojen myöntämisestä sen ylläpi
häviäm isaikoina joista voi jokaisen kappaleen e- pidät oikeana. Se ei johdu sii- f
L IIK K E E N H O IT A J A .
ka
oli ollut tämän ylpeys, muut hius germanien keskuudessa, en- rottaa ja liittää johonkin toiseen ; tä, että sosialistit olisivat sen pa-' |
tämiseksi. niin äänestäjät kumo
tu i, vähitellen hänen asevelvolli-
sivat ehdotuksen.' käsittäen sen suudekseen, joka muuttuu yhä simäisellä vuosisadalla kansain yhdistelmään kunnan oloissa sii- rempia kuin muutkaan ihmiset
n
vaelluksen jälkeen, etteivät suin ti mitään oleellista muutosta ta- , vaan sjjtä ejtä heillä on oikea
aivan tarpeettomaksi laitokseksi. raskaammaksi, kunnes se vih- kaan kuningas ja hänen vkka-
painumatta. Sangen helposti v o ijasja ajettavanaan. Jos tahdot oi
Äänestäjät käsittävät hyvin, et-jdoin syöksee talonpojan v eikä- miehensä pyrkineet kukistamaan onnellinen vallottaja tai viisas keuden voittavan mailmassa. niin
tei sellaista laitosta järjestyksen! "Hauteen ja kurjuuteen sekä (h ia 'kieltämään
kansankäräjiä: avioliittokeinottelija — luonnol
perikatoon. Mutta sodan koettivatpa he päinvastoin osan lisesti kuninkaallisesta perheestä edistä sosialismin voittokulkua.
ylläpitämiseksi tarvita.
Järjcs- ¡puita
j välttäminen ei ole niinkään lä ottoa niihin pitää vilkkaana: he syntyisin (»levä — tällä sivistys-
tystä voivat hyvin valvoa itse-, leipojan vallassa. Sillä jättääk- määräsivät rangaistuksia niille., asteella miekalla tai naimaliitoil-
kullakin paikkakunnalla kauntin j sentille vallotussotain monimut- jotka eivät saapuneet kutsuttui la perustaa suuren valtion. Mut — Viimeisten neljän vuoden T O IV O K A A M M E E T T E IV Ä T U N O H tä y d e llin e n k o m m u n is m i, ja s illä t o i
aikana on rniljoneerien luku Ras
m e n p ite e llä
te h tiin
ta rp e e tto m a k s i
DA K O K E M U K S IA A N .
ja kaupungin poliisit, “joten moi .ikäiset syyt tällä ajanjaksolla hin käräiiin.
ta aivan yhtä helposti hajoaa se
nen laitosön aivan tvhjäut,.in.it-! '".„..itsenäitä 'kiihotti
Kiillotti tai
talon,,o:-
Todellisuudessa olisikin kan- ialleen vihollisen hvökkäyksestä. ! vanut puolella, leskiä ja o.poyi ( T - ’ ic » a n - l j l m r t i l e , w it h i h . I ’ . , - t m « ' t e r k a ik k i u h k a s a k k o a s e tu k s e t, o ik e u s is
. , .
.... . . . .
I kam maanviljelykseen perustu-
Kunnan jäsenet eivät välitä j on tullut miljoonittain, nuoria at , n S,-C!I ■ 1 IV o t th e A c t o f O c t. 6 th . 1917, tu irn e t ja p o liis ila ito s .
ta ja la ito s .
N iin k ä s ittä ä e n e m i va hyvinvointi luonnontilassa e sankäräjäin aiottaiuen kieltämi
nen tuottanut yhteisölle suurta paljoa hallitsevien luokkien kes- ; miehiä on ruhjottu raajarikoiksi
mistö valtion asukkaista.
M uuan a n ie rik a la in e n le h ti k e r to o ! T e id e n ra k e n ta m in e n o li y k s i ai
i kiviä, naimentolaisia, liikkuvia j vahinkoa niinkauau kuin ei vie kuudessa
tapahtuvista
muutok-
nliljounjttain,
miljoonia
»»n
k a a - ! seuraaViUi kuvauksen e n g la n tila is te n k u is itn p iu to im e n p ite itä m y ö s k in , jo
8euraav¿ui
Miliisipoliisit ovat tarpeellisia kansoja ryöstöretkihi, ja talon lä ollut muodostunut iärjestojä. sista. Ne eivät heitä juuri
;a_
tuutit
kuularuiskujen
ja
pistimien
j
Siv iilih e n k ilö itte n p id ä ty s le ir iltu Sak lio n k o k o y h te is ö o tti osaa, ra k e n ta
poikain
tävtyi
olla
valmiina
jät
jotka olisivat ottaneet huolek nottavasti koske, heistä on
ainoastaan tvönteettäjille. Ne
en n iin m a llik e lp o is ia te itä , e ttä Sak
tämään viljelyksensä alttiiksi, seen niiden tehtävät. Kun nä- man tekevää, suorit tavatko lie edessä, omaisuutta on hävitetty! rasta:
pitävät “v ahtipalvelnsta' ’työpai- jos tahtoi puolustaa itseänsä.
ta
a h a llitu s v a a ti v a n k e ja te ke m ä ä n
mä laitikset olivat muodostu veronsa ja päivätyönsä Pekalle immen miljardiii-^edestä. 'Tämä R u lileben, tu o k u u lu is a e n g la n ti s a m a n la is ia m u u a lla k in , m u tta s iitä
koilla ja lakkojen aikana nuiji-
Mitä oh hauen tämmöisessä nee’ ja muuttuneet vallan ja rik tai aavolle. |os he tahtois.yat- kajkkj on telitv inhinyillisvvden ja la is te n s iv iilih e n k ilö itte n p id ä ty s ie ir'
T o in e n te h
Saksassa on k e h itty n y t p ie n o is k o k o i p id ä te ty t k ie ltä y ty iv ä t.
vat työläisiä, valtio maksaen kus asemassa tehtävä/
Ellei hän kauden lähteiksi, muuttui asiain kin suo elia itseänsä jotakin
,
. '
tä
v
ä
o
li
p
o
s
tin
ja
o
n
jä
rje
s
te ly t
Lähe
. , vastaan,
,
, ¡vapauden
nimessä. Kvlla . nimi seksi s o s ia lis tiv a ltio k s i, jo k a ilo s tu t
tannukset. Kun tuollaista iai J tahtonut menettää kaikkea, täv tila kvllä toi sellaiseksi. 'Siitä ai muutosta
ei • silta ole)
1
ty
k
s
iä
t
u
li
s
u
u
ria
m
ä
ä
riä
,ii)
n
iid e n
ta is i M a rx ia ja LassalJe.a. S ie llä on
tosta ei ole tyonteettäjäin käy tyi hänen ainak n osa panna alt- kain olikin jokainen yritys uu paljo apua, silla eristetyssä ase-! set ovat raakoja ja epäinhtmilli-
tiiksi. Tiliä sivistvsasteella on
noin n e ljä ta i v iis i tu h a tta asukas ja k a m in e n jä r je s te ttiin n iin , e ttä p ie
tettävänä. niin s illi iin tyonteettä tvö jo niin kehittynvttä. että se destaan saattaa noita vanhoja massaan on kunta koko valtion siä. kun ihmisyyttä ja vapautta ta, jo ille Saksan h a llitu s on a n ta n u t n in tä k ä ä n sekaannusta el s y n ty n y t.
tapauksia voimaan, vritys kos hallitsevien luokkien ylivoimais- täytyy noin kalliilla hinnalla os
y h te is ru o k a lo ita
jäin on palkattava omilla kus tavallisesti
tuottaa enemmän kea näiden järjestöjen vallan ja ta järjestöä vastaan jotakuinkin
jo n k in la is e n
va lv o n n a n a la is e n . itse S itte n p e ru s te ttiin
taa.
jo
tk
a
e
rik
o
is
e
s
ti
ty
y
d
y ttiv ä t p id ä te t
m äärääni is va llan.
tannuksillaan pvssyhiirtat, joka i kuin tuottaja perheineen välttä- rikkauden perusteihin. loiselta turvaton.
ty
jä
.
S
itä
s
e
u
ra
s
iv
a
t
y h te in e n ha in
I mättä tarvitsee. Tämän ylijää- puolen, tuli n vt jossain vielä
P id ä te tty je n e n s in iä is iä te h tä v iä o,li
Nämä toisistaan rnppumatto-
useinkin tulee koko kalliiksi.
a jo -
: män avulla voivat talonpojat
Tilaa ajoissa Kalen o ra ik jo e tu u s s la la ito k ie k n s e n la , ite p le o m liis in ila e n ito k e s n e g n la n ja ti la m ito a s s k , liu ik y h k te a . in e sa n ira k a u la u in a ja n v e d p e a n rra n hän
Jos kuvernöörin aikomus to ! palkata itselleen puolustajan. Ja mahdollisesti säilyneen kansaii-
v anauden kuristaminen näiden
■ I \ e näjänkielessä merkitsee
teutuu — jonka hän aikoo ajaa varustaessaan erikoisen kansan järjestöjen valta- ja rikkauksien
sana m i r sekä mailniaa että teri v. 1919, Työmiehen laiseen m a lliin . K auan ei k u ite n k in ta la ito s , y h te in e n m u s iik k io p is to
s ä h k ö k u v a te a tte rit.
M e r k illis in
läpi lainlaatijakunnan kautta — luokan .elintarpeilla viljelemällä ka saarni salueen laajentamiskei- kuntaa.
kaan k u lu n u t k u n o te ttiin k ä y tä n tö ö n ja
Joulu
ja
Lasten
Joulu.
’ ‘
josta ei suinkaan voi olla suurta heidän peltojaan, rakentamalla
!Ul»ml i n im
'i
w
lUunm uro ni r.
ja kiintiössä pitämällä heidän a-
epäilystä, niin se on puhtaasti sunlonsa.
tekevät talonpojat so
Toveria nykyisin painetaan y h tä. kisuuteen. vieläpä työvoimansa niin älkäämme vaivatko heitä < >s- ei voi tukea näitä uskollisia pal
kapitalistien juoni. Eiköhän tuo dankäynnin sille ilman taloudel
velijoitaan. Hän on voimaton
paljon, kuin kaikkia paikkakun-, kj n kaupaksi. Silloin kuivaa ka ti iksillitmmekaan.
kin tapaus ole omiaan osutta lista tappiota mahdolliseksi, ai
auttamaan
edes itseään pintehis-
ehtiä yhteensä ja
.ä ja
Katsokaas, sellainen liikemies
tamme toisia lehtiä
jaju laky’
k y lä
ia sen mukana nilviäiset
tä
tilassaan.
van
samoin
kuin
naisten
työ
maan sitä seikkaa, että on sillä
se on harmin paikka se, että so- ' kin kuivavat, huolimatta yhtämit- joka ei ilmota liikkeestään leh-
“Toveri lakkautettu.”
raakalaisajalla
teki
yleensä
mies
Ehdottaisimme, että heti kun
Niin
sanovat
ne,
joille
sekai
siajistinen sanomalehti on tä- täisistä vesisateista.
dessämme, ei halua meidän teke
“väliä” meille työläisille kenen
ten metsästyksen ja sodankäyn nen toimenpide olisi sangen mie män kalakylän suurin ja enin le-! Yksi tärkeä puinti on näiden vän liikettä hänen kanssaan,
maamme hallitus aukasee kulku
edustajat ovat valtion peräsimes nin mahdolliseksi. Tämä kan
leinen asia . Kaupungissamme, vinnyt lehti.
matalamielisten
toimenpiteistä ; Siis, älkäämme tunkeutuko hä- väylät. nämä suomalais-saksakii-
sä.
sanluokka ottaa nyt suorittaak näet, varmana tosiasiana on ker Se se on saanut kaikenmoiset merkille pantava ja saatettava | nen liikkeeseensä. vaan anta -et santjirniisielut puhuttaisivat
seen talonpoikain asevelvollisuu rottu. että Toveri on lakannut santarmisielut liikkeelle. Nam;' se tepsivällä tavalla käytäntöön 'kaamme hänen olla rauhassa, jo- uskoin (ijiaän hieman rotevam-
den i«i suojelee maata sekä sen ilmestymästä, muka hallituksen n ilv iä is e t
< välitön
7e*l*X** 1 lainsaadanto
• •• •• j •• si
•
kaiketi vielif kerran Katsokaas, silloin kun mei kir ta sellainen liikemies juuri pyy min ia kantaisivat kolehdin —
asui am ia.
sillä, ettei ilmota -ti ehkäpä olisi parempi muoto
määräyksestä. Levittämällä tuol kin »avat
svntvmäpäivätisäkin lehteäninie uhataan, uhataan si tää meiltä
Tällainen on sotilasluokan ta laista luihua, eräät tunnetut suo- Kaikkina aikoina on. näet. käy-! tä sitten tavalla taikka toisella meikäläisille liikkeestään.
---- vaihtaa “liikke—” -■ — - ceen nunea — ja
vistyksen alkuaikoina
loudellinen peruste. Erilaisten malais-sak salaiset santarmisielut nyt siten, että kätyrin virka.' niin se uhkaus koskee meihin
Kun kerran liyökkä\< meitä'’ -iten saaduilka varoilla pujahtaa
historiallisten edellytv sten mu \ain paljastavat halunsa ja pyy- toimittanut on ensimäinen hyi kaikkiin. 'Työväenliike, muodos vastaan »>n tehty, niin tunnussa ¡vaikkapa Kiinaan. Tämän jäl-
Kirj. K. Kautsky.
kaan muodostuu se sitte erilai teensä. Kieltämätön tosiasia ön kv isännälleenkö!. Sama täss; tuu juuri meistä ylysib »ista j; naksi jokaiselle valveutuneelle i keen tuskin lienee maata muual
Mitä enemmän maanviljelys ja seksi: miiluin ovat he heimon että näillä niustatakkien kaapui kuin 1 a k k o ta p a n k s i s s «a k i n .
I meitä jokaista on lyöt} sili« »in kansalaiselle ja myös käytännös- la Saksan \ i.len aseenkantajille.
sen ohella karjanhoito tulevat päämiehiä tai ylimvksiä ia joita hin verhoutuneilla
• jos lehteäninie lvödäan. Sik Hp; <ä toteutettavaksi':
emme sa konrikkurikin lakon se’vittvä
“Influensa”
kodin piirin tai patriarkalisen kin virkamiehen tapaisia palve no juudaksilla. se olisi liian raa asemassa, j»»ssa katsovat kieros toverit, kautta linjan, muk
mukaai
Kaikki liike tehdään vain niis
N
.dita
väisti
säikähti ja tuli si-
lijoilleen
ja
aseell.sine
seuruei
i
perheen pääelinkeinoksi. sitä vä
sä liikkeissä, jotka haluavat lii- ,,
-
matullista kieltä, vaan sanokaam ti ei ainoastaan toj>et työläiset ^silloin kun ukk<»siima uhkaa
hemmän riittävät naisten voi neen. joista sitte muodostuu so me savolaisittain. — *'väiveilhä”. mutta myös ne työnantajat, jot ! mukaan tavalla, joka saa y akun kevhteyttä kanssamme ilmoitta-
'
koskapa sul-
rävksia
mat niihin
Jo 'Taeituksen ai- tilaallinen aateli, milloin taas joi olisi suuri ilo ja pienin, jos he ka tämän matalamielisen jialve- tetuks» myös nuo varjossaeläjät. malla siitä meidän lcndessämme kilinää
. ‘ ■1 1 l-\,
,l l taai1 peruutella
blli
Onpa sitä ”ka-
»koina ottivat näihin osaa, paitsi takin maahan tunkeutuneita raa saisivat niin paljon aikaan, että lusta ovat hyväkseen käyttäneet että heidän myyrästyksensä on
Kun näin menettelemme jokai ' laiKiranmkfclla.
kalaisia
kansanheimoja,
jotka
ot
ranteema
kestänytkin.
Piakkoin
orjia myös ne perheen mies
nen kohdastam m e, niin näide:
Toveri todellakin lakkautettai
Nämä matalamieliset kansalai »istuvat huonosti.
tavat
tämän
aatelin
tehtävät
ja
pääsevät
ihmiset
taas
vapaammin
puoliset jäsenet, joita ei katsottu
matalajnielisten
toimenjiiteel
myöskin tulot, siin. Heidän ilonsa tällä ker seninid ovat saaneet oksennuk Meidän ci ole jätettävä varoje- haihtuvat kuin usva tuulen tieltä Hengittämään. -Ajatuksetkin vir-
asekuntoisiksi, kuten pojat, nuo luonnollisesti
taa
oli
kumminkin
ennenaikai
silleen
tilaa
myös
molemmissa
puutteessa syytöksien torjumista
koavat sen mukana kun mieli va
rukaiset ja vanhukset. Mutta milloin palkkalaumoja jne. Mut nen. niin paljon kuin he olivat paikkakuntamme
toiskielisissä
Viime maanantai
pautuu “flunssan” pelosta.
pianpa
tuli asekuntoistenkin ta miten erilaisia tämän sotilas- kin iloinneet ja riemuinneet.
lehdissä. Molemmissa on olin
Toinen huomioonotettava seik
miesten vuoro. Metsästäjästä ja säädyn muodot ovatkin, voi yli
l'-ij»ä kestä kauan ennenkuin
- q»»<lnr’O’
witb «hr 1'oMHMMrl
Niin, juttuja kulkee monen
Ore., Nov. 14, 1918, a* «
sotilaasta tulee kansainvaellus- päänsä kaikkialla — paitsi aivan moisia, jotka kaikki ovat visseil suoranaisia kehotuksia hävittä ¡ka on se .että paikkakuntamnu h v Astoria,
s e c tio n 19 o t th e A c t
.
¡Vir. toiminta kaikissa1 osastoissa on
mään sellaiset lehdet paikkakun 1 lehdet ovat kieltäneet ja erikoi
ten .aikana talonpoka: koti pi- muista eristetyissä tai vai<xea-
taas entisellään.
Joissain pai
dättää häntä toimissa kuten nais s’Pääsy is:ssä seuduissa — tehdä 'ä tarkotuk^illa keksittyjä, mut naita kuin esimerkiksi Toveri sesti kehottaneet paikkakunnar oli juhlapäivä, jota ei juhlitti koin lienevät rivit, ikävä kvllä
ta ia kun maanviljelyksen saa- sYn huomion, että missä maan- ta antakaamme näille jutuilk Ennen muinoin Suomessa kun liikemiehiä lakkauttamaan ilmot ainoastaan meillä täällä kalakv hieman harventuneet “flunssan”
Iässä. Se oli päivä sellainen, jo- vaikutuksesta
vuttama korkea kellitvsaste kiin viljelvs on muuttunut pääelin oma omituinen arvonsa ja pian Helsingin Työmieheltä kiellettiin tamisensa Toverissa.
näemme,'
että
ne
kimpoavat
ta
paperi
(Suomen
silloiset
santar
Koskaan
mikään
liikenne'
e’
ta historia ei toista vielä tunne i Osastot, nyt kun toiminta taas
nittää kodin turpeeseeiv tulee keinoksi siellä on sotilassäädvn kaisin niiden synnytteiijäin lei
misielut eivät xinneet niin pal ilmota sosialistisessa lehdessä se; sillä koko maailma juhli — jnh
hänestäkin vakinainen, paikoil- syntyminen taloudellinen välttä-
! “k Micia, niin kaksinv£rfoin ponte-
mättömvvs. Eikä se seikka suin riin. Nykyaika on omituinen sii jon vaikuttaa Venäjän hirmuhal tähden, että hän kannattaisi leh li siksi, että mailman sodassa o. i ämmin asioihin käsiksi, että toi
Jaanpysy vä talonpoika.
Tätä mullistusta tuotantota kaan todista tätä vastaan, että nä, että kaikki eivät jaksa seu litukseen, että lehti olis? lakkau tcä. vaan oman etunsa vuoksi lakattu puhumasta kanuunoin.- minta saadaan entistä vilkkaam
ja muilla tuliluikuilia. Oii v ii paan käyntiin, sekä asiat osas
vassa seuraa myöskin vastaava se useimmiten väkivaltaisuuk rata ajan mukana, käypi vielä tettu j kirjoitti veli Kaapro Jääs . Siis hän hyötyy si\a.
—
kukaties
—
näille
juttujen
ra
keläinen.
että
jollemme
saa
pape
Liikemiehet
tuntevat
sen
tosi
meinkin päästy min pitkälle, et toissa ia koko järjestössämme
s
i
n
avulla
on
syntynyt.
Väki
mullistus kaikissa valtiollisissa
kentajoille
ja
niistä
iloitseville
ria
Työmiestä
varten,
nijn
pai
asian,
että
kuluttajista
parhair
valta
on
uuden
yhteiskunnan
kä
tä voitiin ryhtyä neuvottelemaa’ luistamaan entiseen hvvään ta-
ia yhteiskunnallisissa oloissa.
samoin
kuin
näyttää
käyvän
netaan
lehti
työläisten
paidan-
aines
lukeutuu
juuri
lehtemme
asemasta.
Aikaisemmilla kehitysasteilla tilö, mutta ei lainkaan mikään
' paan.
Suoneen lahta/ihallitukselle. Äl hihoihin. Me sanomme; jos näi ! lukijakuntaan ja siksi he ovat
Saksan rautainen miMtarism’ . A?k? nykyinen on mieliäkiin-
oli tuotannossa ollut sodalla he synnyttäjä.
Samalla tavalla kävi myöskin käämme sentään toivoko heille den suomaläis-saksalaisten san- ilmottaneet ja tulevat edelleenkin oli viimeinkin lannistunut.
vinkin huomattava osansa: ta
Kiusallisin lienee asqma nykyi mttävämpää ja siksi jokainen
vallisesti oli se taistelua tärkeim hallinnon, lainsäädännön ja oi k aih ein pahinta, vaan ajatel tarmien ilettävät keljuilut veisi ilmottamaan.
Mutta nyt kun hyökkäys on sin meidän , suomakus-saksaiaisll. j U V u h n a ‘ d k ^ T n'1' 1’31-.0'-
mistä tuotantovälineistä: met keuslaitosten. Yhteiskunta tuli kaairtme näin. että pian on kä vät joskus niin pitkälle, että ka-
emän ase
.sieluille. n Heidän
„e- 1
h ™'
nul ) u ,IU s - vr ) as '
sästysmaista tai laitumista, joita yhä mutkikkaammaksi, työnjako sissä aika, jolloin yölepakoiden lakylässä ei olisi tilaa Toverin meitä vastaan tehty, niin meidän le santarmisieiunie.
painamiselle, niin Toverin luki-! velvollisuus on olla puolustus maksa on vannaan yhtä tukala I Thkänä
oli joko puolustettava tai vallo- kehittyi yhä, rupesi muodostu on poistuttava valon tieltä.
............ r-
Yksi vissi tarkotus naiden iut jakuilta ja kannattajajoukko löy- asemassa ja olla tuke' asti. Jo- kau-kialla kum se nykyisin navt toistel in
tettava. Missä raakalais-kansa maan eri ammatteja ja eri kan
‘
yksityisomaisuus tujen levittäjillä on saada To taa. ja varmasti löytää, jonkun näemme, että liikemiehet ottai taa -devan Suomen U h^nhallh t . , ^ ” vato’'
jsui
kehittyneemmän kansan sanluokkia.
toiminta-
naapurin), siellä ^uli riita-alu suureni ia sai suuremman mer verin tilaajamaarä alenemaan toisen paikan tältä planeetalta ¡sivat nuo kehotukset varteen ja tu le lle
He . . . . maan a tn-.tarm oam m e I
kityksen.
syrzyi
vastakohtia
y*h-
Kaikki,
näet;
tietävät
sen,
että
missä
se
voi
saada
lehtensä
jul-
jättäisivät
pois
ilruottamisensa
eesta käytävän sodan lisäksi u-
vaan välillä, silla \ ule keisar
* •
TOVERI
* V
Lehtemme lukijakunnalle
ja asiamiehille..
" *
Vajaata kaksi kuukautta
Amerikan Suomalaisen
'työväestön Kalenteri v. 1919
Työmiehen Joulu
Lasten Joulu
Joulukortit tällä vuodella
":illH lll!|iin » « llllllll!ll!lS llllliH T .n illU IH lU IIIH U illU lilill» n « » U lllU !llll» IIIIH U H llU IH l"lH :illH ltlll:H lllllH tlU IH IlH III!lin iU l« l» IIIIH in u h tH IH n H » lM li:'IIIH IIH II
MAILMANKATSOMUKSIA
A rto
iB i n »
n H n iiiiH iii.i.iiT iiH iin n iin iu .f iiH ii iiiiin im u 'H H ! i
ri
(» :<
,
N o v .
H .
1918,
: i-
r e q u in id
n':
Välipaloiksi.
u i
l» c t
Antinpoika