Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Nov. 14, 1918)
. . TO V ERI No. ?€5 '■ P lM III'lllllIH lIIIIH IH Illlll, "" i’“ • I —¡o-.. h'lmi'iiii in iiiiiitiiiiniiittiiitimihiii t. k “Kaukaisen idän” kysy mysten ratkaisu ss E räs canadiilainen tvöväenleh- H f ti k irjo ttaa : O n Välttäm ätöntä nykyään rn - 5= tistä tarkem m in seurata eri m ai ssi (Ien ajatu s virtauksia. Japani == esim. on tullut n.s. kaukaisen idän kysym yksen polttopisteeksi. Se* on nyt '‘nykyaikainen kansa valmistuu hyvissä ajoin kunta". Sensuurikin on Tapa Tilatkaa jokaiseen suo nissa min ankara, että englan malaiseen kotiin. Mak-. tilaisten sanotaan siellä viihty vän kuin kotonaan. Seuraavat saa 25 senttiä. Tilataan ■ poiminnot japanilaisesta sanom a osotteella: le h d e s tä ovat m ieltäkiinnittäviä: H azan IsJiikatva kirjottaa “ Ju- | bes"-lehdessä, että Japanin on TOVERI i laajennuttava, eikä enää tyydyt- : tävä lapsen asem aansa länsi- Box 99, Astoria, Ore. I m ailm an rinnalla. “ Maamme ei ! voi ijänkaiken olla läntisten kan- ! sojen holhokkina", intoaa hän. ; T aistelu kansallisesta olem assa olosta vaatii sitä laajentam aan ' a lu e ita an ; jos joku kansa on sen ! tiellä on se sysättävä syrjään. Eräs 1 iehara E tsujiro on laati k a ik is ta k u itin k in oli kom m unistinen jen k a ik e ssa y k sin k e rta isu u d essa an nut “ Nikon h>hi X ihonjiju' -ni on v aikea k ä sittä ä m iten tuollainen miseen lehteen artikkelin, “ Rau- yliopisto. s P id ä te tty je n jo u k o ssa oli useiden k o lm in k e rta ise stik in k ä ä ritty harso- ' i hanueuvotteluista ja Japanifi po- to im ialo jen ja a m m a ttie n e d u sta jia k a n g a s voi e s tä ä m okroskoopillisia i litiikasta”. Hän sanoo, että Ja- i panin tulee välttää hyökkäys- jo tk a k a ik k i a n to iv a t palv elu k sen sa o rg an ism e ja tu n k e u tu m a sta h en g ity s lubntoista politiikka taatakseen k o m m u n ik u n n alle joko v a p a a sti tai reik iin h arso n läpi kulkevan ilm a itselleen laajentum isen ia ter p ie n tä p a lk k io ta v a sta a n . K ym m e v irra n m ukana, enem pää kuin ta v a l veen kehityksen m ahdollisuudet, n e n sh illin k iä v iik o ssa oli kunkin Unen piik k ilan k a-aitau s voi e s tä ä h e i japanin kuitenkin olisi h an k itta n iity stä h e n k ilö k o h ta in e n osuus, n e k ä än joil n ä sirk k o ja ‘ tu n k e u tu m a s ta va alam aisilleen oikeus vapaasti la olisi o llut en em m än —• sie llä n ä e t toiseen, i O ppineelle lä ä k e tie te ilijä lle siirtyä ja asettua asum aan mille p äättely m m e s a a tta a tu n tu a oli sa to ja se lla isia jo tk a sa iv a t tulo tä m ä i tahansa alueelle Tvvneessä tne- ja ulkoapäin — e iv ä t s a a n e e t k ä y t y k sin k e rta isu u d en ja tyhm yyden tuot i ressä ja sen ym pärillä, tä ä m u u ta kuin sen y leisesti livväk teelta. m u tta m inK ätähden ei k a ik is j , T uon tarkotusperän saav u tta sy ty n m ä ä rä n . N iille jo tk a olivat sa k a u p u n g e issa ole p an tu k ä y tä n minen m erkitseisi 'avoimen oven k ö y h iä, h a n k ittiin ty ö tä jo sta voivat töön kuonokoppia? M inkätähden saa : periaatteen" tunnustetuksi saat vat ih m iset y h d essä kau p u n g issa kili a n s a ita se n sum m an. tam ista siirtolaisuudessa m yös Y ksilöllinen alku n n p an o k y k v sallit kea ju m a la n k u v a n sa p eittäm ättöm ä- kin A ustraliaan, (anadaair, A- tiin . ja s itä k iih o te ttiin , m u tta niin nä. kun ta a s to ise ssa k au p u n g issa m erikaan ja Indiaan nähden. p ia n kuin joku uu d en a ja tu k s e n kek v a n g ita an sellaisia, jo tk a tah to v a t B ritanniassa ajatus "kansojen s ija k y k e n i o so tta m a a n kek sin tö n sä s ä ily ttä ä k a llista h e n k e ää n ra ittiin yhteen liittoon yhdistäm isestä" e tu isu u d e n , o te ttiin se y h teisön hai ; ilm an av u lla? saa voim akasta kannatusta, ia tu u n ja a s e te ttiin k ä y tä n tö ö n v h tei i S elity s on y k s in k e rta is e s ti siin ä et- A m erikassa on prqfesteerattu sön hyväksi. E ik ä sellainen o tto h e tä lä ä k ä rit e iv ä t itse k ä ä n ole yksi sangen äänekkäästi saksalaista r ä ttä n v t k e n e ssä k ä ä n m itään v a sta ' m ielisiä a sia sta . M onet e te v ä t lää m ilitaristipa v a sta a n : samalla v ä itte itä . T o dellisuudessa v a l l i t s i ) k a rit p itä v ä t jo n n in jo u ta v a n a lapsel m vös on alinomaa vakuuteltu, tä s s ä p id ä te tty je n y h te isk u n n a ssa mi lisu u te n a koko kuonokoppa a se tu sta että Amerika rvhtvi sotaan pien tä m allik elp o isin jä rje s ty s . H ikok | ju u ri sillä p e ru ste ella , e ttä se e stä ä ten kansojen oikeuksien nuoles ilm an vapaan v irta u k se n ta. Pien v o id aan s e littä ä k o k o n aan ka ! r a ittiin Kansojen «liittoa ei k u iten m yöten keuhkoi donneen tä s tä pikku E d e n istä . Hän ! h e n g ity stle h y e itä kaan voida toteuttaa niin kauan p a is ta v a t te o t o livat m elk ein ty k k ä hin, jo k a on p a ra s suojelus influens kuin Britannia, jonka hallussa saa v a sta a n . T oiset lä ä k ä rit ovat on niin suunnaton ala maapallon n ä ä n ta p a h tu m a tto m ia . kuonokoppateorian k annalla pinta-alasta, pititä kiinni yksin M itä tä m ä R u h leb en in e sim e rk k ' j ta a s o s o tta a ^ Me olem m e a ja te lle e t use koska kuonokoppa m uka v an g itsee om aisesta '‘oikeudestaan" sulkea a m m a n la isia v a s ta u k s ia ja olem m e taudilla s a a s tu te ttu je n h e n g ity stie h y toiset kansat alueiltaan. Jos a issä ja su u sta vo im ak k aasti sv sät u te lia ita tie tä m ä ä n , m inkä lukijaim brittiläiset kansojen liiton -puiv m e en em m istö n iis tä hyväksyy, la u ty je n n e ste id en m u k an a k u lk eu tu v at haajat väittävät vain brittiläisil b a sillit — jo tk a tie ty s ti jä ä v ä t k iik lä olevan oikeuden monopolisoi- suu le h ti o m a sta p u o lestaan . E leilläkin on v a sta u s valm iina, ta k u m aan h arso n pinnalle lim an mu da Britannian alusm aiden luon nonrikkaudet ia etuisuudet, nii i oik eam m in toivo. N äiden en g lan ti k an a ja kuolemat vilkun! Siellä m issä täm ä koulu k u n ta on ci siinä kaikki että kansojen lii la is te n p itä isi viedä k okem uksensa voitolla, siellä jo u tu v a t ihm iset lää ton m uodostam inen käy aivan k o tim a a h a n sa , o so tu k se k si m. m. sii vaan toisten tä, e ttä n y k y in en poliisilaitos on a i k e tie te e lliste n te o ria in ja kokeilujen m ahdottom aksi, maiden riistäjät kaiken todennä v a n ta rp e e to n se lla ise ssa y h te is k u n uhreiksi. köisyyden m ukaan tulevat nou n a s s a jo ss a v a llitse e tasa-arvoisuus dattam aan sotaisaa ¡päällctunke- te o issa k in . OM A T U N N U S T U S V A R M IN . Me olem m e ta v a n ta k a a o so tta n e et m is-politiikkaa Britanniaan näh Koska brittiläiset esittele L E N T S U N A A M IO T . k u in k a p o rv arit joskus jo u tu v a t tun- den. kansojen liiton m uodosta M onessa Y hdysvaltain k au p u n g issa, i n u sta m a a n jo n k u n asian y h tey d essä v ä t m ista olisi heidän ’n o e s ta a n o<- m yöskin tä ä llä län sira n n ik o lla , on ih- ' e tte i h eid än p o litiik k an sa “työväen tava valmiita saastan aan koko in iset m ä ä rä tty k u lk em aan vaH ieas olojen p a ra n ta m ise ssa '' ole m uuta maapallon Antimet ko! > ihm is tn k ä ä re liin a a ta teh d y ssä kunokopas 1 ty ö läisten silm ien p e ite ttä , ei- kunnan käytettäväksi sa e li h en g ity ssu o ju k se ssa . E llei j fcä m issään to d ellisessa tark o tu k ses- Lasten Joulu peutuneilla naisilla on mitä k u --' iin kohtalo edessään, kun he. jät tävät ty ö n s ä .. Japanin kansa on vielä en ti syytensä ankaran byrokratian ja luokkaherruuden kahleissa. M u t-j ta kapitalistinen kehitys m uut- j taa olosuhteita nopeasti. Mili- , taristinen alueiden laaientam is- i kiihko myös näyttää olevan vl- ■ tvm ässä. K uten pulutkin kapi- i talistiset m aat, niin Tapanikin | kulkee kohti .su u rta vhteiskun- ! nallista loppuselvitystä. Y arm as- , ti. joskin vähitellen saa sen vie- ; lii melkein kokonaan hiekkatie- , «loton ja suurim m aksi osaksi l u - ! kutaidoton kansa vhteiskunnalli- j siä herätteitä, jotka ohjaavat si- i tä huolehtim aan omista eduis taan. Milloin se tulee kyllin tie- ' toiseksi kyetäkseen- osaltaan rat- I kaisem aan “kaukaisen idän kv- i sym ykset” kansainvälisen tasa- | arvoisuuden ja veljeyden peri- ; aatteiden mukaan, m utta var- ! m asti se aika on tuleva. Rahaa välitetään Suomeen Nyt kun sota on loppunut me taasen välitämme ra haa Suomeen. Lähettäkää rahanne meille ensimäisessä tilaisuudessa, niin lähetämme sen Suomeen joko postit se tai sähköteitse. N ie ls e n & L u n d b e c k 24 State Street, New York. Yksimielisyyteen — so sialismin hyväksi! tua siksi liikkeeksi, joka pelastaa , T u rh aa on Y. P:n puhua eri- tvö\äenhiokan kapitalism in or- miehisyyksien lietsojista ia — juudesta. Sitävastoin sosialisti- suurentelijoista, sillä sosialistina sen liikkeen m enettelytapaperi- ; niinä ehdottom asti pidän oikeu T urhaan odotettuaan, että so antteet, perustuen historian m a tenäni tuoda ilmi “vihanpur sialistien taholta ohsi ryhdytty tuom itsem aan viime kerjelniiis- terialistiseen käsitykseen, takaa- kaukseni" jokaista y rity stä koh Sointulan Osuuskaupan hoitajan siini esittiim inäni m ielipiteitä, on i vat sille sen elin- ja kehitvsvoi- taan, joka koettaa häm m entää nimim: Y. P. kvhännvt uuden m aisuuden — niin kauan kun si- työläisien ajatu sta sosialismista, toimi täten julistetaan toverien puhvauksen I. XX . V . liiton v- : tä ei sotketa sille pohjaltaan vie- sillä tarvitaan yksi, yhtenäinen haettavaksi marrask. 20 p. 1918 aate .— niailm ankatsom us — mennessä. Kelpoisuusehtona on lennvkseksi, samalla jo otsak ' railla aatteilla. T urhaa jaaritusta on \ . P:n jonka ympärille liittyneenä m ail keesta kihtien tuom iten minut i vertaus 1. \V. V V :n "lapsuudes- m an köyhälistö tulee taistele englannin- ja suomenkielen tai- erim ielisyyksien liets< »iäksi, luu- lotaute'neeii. vihanpurkauksilleen i , ta" — jäm ä “lapsi" on vrittänvt maan ja voittam aan sille kuulu- to sekä kokem usta kaupf»a-alal- aina tahrata inhotta vimmalla vat oikeudet ja se aate on sosia- la. H akem usta on seurattava ia kum mi tu sju tt uineen. tavalla "alittavan käden". < )tta- lismi. la sen rinnalla minä en. | palkkavaatim us ta ja suositukset, Mitä tulee noihin luulottelui- kaanune yksi kuvaava esimerkki niinkauan kun omaan sos. mail- ‘ hin ja muihin kum m itteluihin. Toimeen on astuttava heti kut n in eihän tarvitse lähteä Seatt- Lawrencen, Mass., lakon ajoilta, m ankatsom uksen. halua nähdä sun saatua. Tuhannen dollarin lea etem pää hakemaan päteviä jota lakkoa oli johtam assa I. \ \ . m itään m uuta niistä m onista "katsom uksista” joiden sano takaus vaaditaan k, hoitajalta. todisteita sanoilleni, joten Y W. hitto. Sosialistrpuolue antoi täyden, taan kykenevän ratkaisem aan Sointulan Osuuskaupan Johto P :n väite, että olisin v rittän v t t yö vä enk y sv m vksen. sekä siveellisen että aineellisen tv rk v ttää kum m itusjuttuja tosi- j kunta, Sointula, B. C. kannatuksensa tuolle tvöläisten Joskaan en ole o tta n u t osaa asi dna, on suorastaan valheelli- i nen. Siellä Seattlessa niin. on ' taistelulle olojensa parantam i ‘‘luokkasotaan'- millään huom at sosialistien haali T. V . \V Jäisten ! seksi, keräten lakkokassaan pvii tavalla tavalla —- en tie d | millä ! hallussa ia sos. ovat olleet pako-! reissä luvuissa noin $60,C00. tavalla vastaväittäjäni ori siinä kerätessä kunnostautunut — niin sei ei e s - • tettu ia etsim ään' itselleen kodin A m m atti-unioni st ien $40.000 ja I. W. W :n noin $20,- täne minua tuom asta esillä mie- ; ta toim intapaikan m uualta. Mor > 000; siis sos.-puolue avusti yhtä lipiteitäni ja vakaumuksiaVi ja j neliä m uulla paikkakunnalla on . suurella summalla kuin kaikki m inun ehdoton vakaum ukseni i käynvt samoin. Tuhansien dol- i unionistit yhteensä. on, että täy ty y olla yksi, p ä ä - ! karien arvosta sos -osastoille ’ SU O M ALA ISET LÄÄKÄRIT Sosialistipuolue oli ojentanut m äärästään ja m enettelytapa- kuuluvaa om aisuutta on tuolkais- j ten “ vallotusten" 'kautta joutu- i runsaan, auttavan kätensä., joka periaatteestaan tinkim ätön y h nut kuriim pien sosialistinariaa- I teki m ahdolliseksi lakon p äätty teiskunnallinen liike, jonka avut- | jien käsiin, palvelemaan häm ärä- I misen työläisten ja lakkoa johta la työväenluokka tulee menes- j L E IK K A U K S E T E R IK O IS A L A N A peräisiä, sosialismille vieraita ■ neen I. XV. XX :n voitolla, vaan i tyksellisesti suorittam aan yhteis- j tarkotusperiä ja kaikki täm ä on m iten kohdeltiin tuota “a u t t a - : kunnallisen vallankum ouksen. Ei luuri yhtenäisen, kaikki rvh- Toverin lukijoillekin tävsin sei- 1 vaa kättä", lakon jälkeen? »n lainkaar heikentyneenä, päinvas j m ät yhteistyöhön yhdistävän villä. joten oli tvhm ää lähteä ! toin vh ■'•viillä vimmalla virtasi i t. im intaohjelm an puute johti LASTEN T A U D IT E R IK O IS A LA N # väittäm ään “ ¡utuikö" esittäm iä ASTORIA tuo lika sten valheiden ia vääris i Venäjän vallankum ouksen kaa 4P E X A R TH BLDG., ni tosiasioita. Tunnit: 10-12 e. p. p., 2-4 ja 7-8 J. p. p Periaatteet ia vakau i f el. Office: 230 En tiedä tarranneeni kenen telyjen tulva, jota i. \v. w .Iäiset okseen. Tel. Rcaldence: i lehdet ja agitaattorit olivat aina i m ukset ovat arvokkainta ja p a fr i Forsström 682 T ri 1 ngu» 602-R kään osatoverini haiveniin, en Y. P:kään. m utta luokkasotaan ! ennenk n käyttäneet hvökätes- rasta mitä meissä on ja hiistä 1 - 1 i I-l-I- l-I- l -l-I -I- emme voi, emmekä tahdo niin ien minään “sankarina"') olen sään sos.-puolueen kimppuun. siihen m äärin kiintvnvt, että so ! T uo auttajan “tuntem inen il- vain luopua; niitä vastoin toim i DR. CHAS. W . BARR siaiistina tarraan m ahdollisia- lin- 1 meni nnn 'erto iav etam atto m an minen johtaa — raniioon. Senpä HAM M ASLÄÄKXR- mäti äkäisesti kiäini asiaan, m il ìokottom ana halim maisuutena, vuoksi onkin kaikkien sosialisti Suomalainen tyttS aputiiaeaa. loin hyvänsä koetetaan työläi ! että sopinee tähän liittää X . P-:n sen m ailm ankatsom uksen omaa- X?J Com-wercta) St. Puhelir «S«v A ttorta i lauselman - “tällainenkin lapsi \ ien henkilöiden koetettava k a i sille, varsinkin niiden omien leh i I 1 1 1 I 1 I I 1 I tien kau tta, tvrkvttää aatteita, I tuntee sen. joka häntä potkasi kin voimin toimia siten, että työläiset saataisiin käsittäm ään m enettelvtapaperiaatteet ! 1a sen ’l>^a hänelle ojensi a u tta ioiden sosialismi-aat- toim inta- eli m enette.vtapa-peri- johtavat työväenliikettä v ah in van kätensä" — jonka hän antaa ia om aksum aan I. XX. XX. liitosta, tarkotuksella teen ia luopumaan aatteista . aate, niin silloin, kun tulee aika goittavaan to ; niintään. herättää m vötätunt-usuutta ’ tätä jotka ovat sille vieraita. toim ia, me pysymme yksimieli Juuri nämä m enettelytapa-peri ■feiaraysta ä ä r ä v s tä .n .»pudoteta o u d a te ta tark a lle en , teli- sa työväen olojen p a ra n ta m ista . Niin “lasta" kohtaan.- Kim meillä työläisillä on vksi sinä ja voitto on meidän.— X. aatteet. joita X’. i \ nävttää pi an g itse m isia. , «Jiftka jo tk a jo- d liS ifc u i iv -;-va.ngjt»enaiäia. jo - owat • pä “ New Y orkin U u tisissa ” on kirjo- Työläisten asema Jt.nanissa hir tävän m itättöm inä sivuseikkoina, vittävän karia. inyneefc hy;vln lu kuisiksi esim . Seatt- i tu s otsikolla, “ i Suom en sosialidem ok- tekevätkin m ahdottom aksi yh |e a a a > ja ' S a n F ra n cisc o ssa , jo ssa jäi r a tia ennen ja tu le v a isu u d e ssa ”, jo- “Tn j in Koron"-ni?n i «en ¡ehdi n teistoim innan sosialistien ia näi k lm ä ise ssu v a n g ittiin tu h a tk u n ta vh- j hon v ä ä riste ly n lom aan on pujahta- den “ valtion hävittäm iseen” u s tenä p äiv än ä, niin k u in k irjeen v aih ta- I n u t se to siasia, m itä olem m e sano- elokuun num erossa teli lia n : el- kovien anarko-syndikalistien vä vä;i työläisten, erittäinkin ii.-.is- Jam m e k irjo tta a . T o is ia . k au p u n k eja n e e t e tte i Suom en en em p ää kuin \ tviiläisten, surullisen kurjasta lillä. on ta a s , jo issa ei ole ollut m inkään m u ltie n k a a n m aitte n p o rv arien “työ- Sosialistit, samalla kun he te asem asta Tapanissa. X aisty Täis la is ta k u o n o koppa-m ääräystä voim as v ä e n a sia n ” a jam in en tap a h d u m uni kevät tvötä saadakseen työläiset ten lukit Japanissa jatkuvasti sa, n iin k u in esim erk ik si täm ä m ei loin kuin v aalip u h eissa. Sehän oli käsittäm ään luokka-asem ansa — suurenee ja nytkin, vaikka teol* d ä n k u u lu isa A storiam m e. O m ituinen sikin aivan luonnotonta, e ttä p o rv a samalla he pyrkivät tekem ään ‘ lisuuksien pitäisi olla m itä p ar tila n n e to d ella k in : to isa a lla ihm isiä r it v o isivat p a ra n ta a m uiden kuin haim m assa kukoistuksessa, ovat selväksi tv ö läislle järjestyneen om ia e tu ja a n : s itä v a rte n h an p o rv a ¡palkat viheliäisen alhaiset. H ar- ioukkotoim innan ehdotonta tä r v a n g ita a n , kun eiv ät suostu p itä TYÖMIEHEN, RAIVAAJAN JA TOVERIN m ää n b a sille ja “ siivilöiviä” h a rso ja rillis e t valtio lliset -puolueet o v at ole ! vat saavat enempää kuin viiden keyttä. Sosialistisen työväen m assa, e ttä niiden k a u tta tu lisiv a t h e e g ity s re ik ie n su o jan a ja to isaalla jen’in eli 4° senttiä päivässä, u- liikkeen m enetteh tapaperiaatteet YHTEISESTI KUSTANTAMA. 4aas sa a d a a n su rm a a v ia b a sille ja heidän e tu n sa a je tu k si. : seinunat saaden vain 30— 50 tuom itsevat vksih toim enpiteet S am assa k irjo tu k se ssa k irjo tta ja sen iä (1/100 jen iä). X :na 1916 ka m ta listi luokan n iellä siiv ilö im ä ttä k in . Jo ta k in tun vahingoittam i tu u olevan vinossa, k e n e n k äh ä n sitten p o rv a re itte n tav a n m ukaan vääriste- Japanin 400 lakosta ¡tinoistaan seksi tvöväen luokkataistelulle Jos Työmiehen Joulua tilataan, yhtä innostuneesti kuin sille avus syy onkaan, oppineiden lää k ä rie n lee m arx ila ista so sialistioppia, e ttä 11 oli naisten alkuunpanem ia. epäedullisina ja vahingollisina, v aik o v irk a k u n tie n te rv e y so sa sto je n ? se m uka sisä ltä ä v ä itte e n e ttä sosia- Naisten työpäivät ovat hävyttö kun sen sijaan svndikalistit pyr tuksia lähetettiin, niin tulee sen menekki olemaan yllättävän suuri. E n sin n äk in h a llitu s le v ittä ä lento listise e n h y te isk u n ta a n siirry tty ä ä n m än p i tk ä t. J a p a n i l a i n e n te h - kivät edistäm ään tuota tiedotto- män Ja se on myöskin suuren menekin arvoinen. — Paljon työtä ja pal h u o lim atta siitä t a n t y t t o t y ö s k e n t e l e e 14 tu n tia n rssa. luokkataiuntaan heräävis le h tis iä , ’ jo issa k ä sk e tä ä n ihm isiä “h u o m a a m a tta ’ , jon huolta on siihen uhrattu ja niinpä onkin tuloksena h e n g ittä m ä ä n ra itis ta ilm aa kenhko- m in k älain en valtiom uoto m uodollises- ; p ä i v ä s s ä ja jo s t a r p e e l l i s t a , n iin sä työläisissä helposti kehittyvää Jen tä y d e ltä , koska ra itis ilm a on ti on. Jo k a v äh än k in tu n te e m arxi- ¡ 6 t u n t i a k u i te n k in m u k a s illä yksilöllistä “suoraa toim m taa"— Sisällöllään pirtein ja monipuolisin, lä ä k ä rie n se lity k se n m ukaan lent- la is ta sosialistioppia, niin tie tä ä , e t e h d o lla , e t t ä s e ll a is ta ei s a a k e s “kostam aan sille, jonka pitävät sekä ulkoasultaan m ie ll y t tä v in » 'H i l j a t t a i n , o n v ih o llise n aa n "------- “ joutum atta pubasillin pahin vihollinen. T ä stä tä tu o llain en “ tu lk itse m in e n ” on puh tä ä y li v iik o n . , v o i m a n s a t e t t u jo n k u n la in e n t e h - teoretiseeraam aan ia tutkim aan h u o lim a tta ko m en taa jonkun kaupun d a sta pötyä. joulujulkaisu, mitä t ä s s ä m a a s s a ni’k;i tie tässä kulloinkin olisi gin v irk a k u n ta ihm iset kuonokop- j Suom en so sia listit ennen sisällis- d a s la k i. jo n k a o d o t e t a a n l v h e n t ä vielä on suomenkielellä ilmestynyt. paras”, k u ten -Y . niin kuvaa paan, jo tta ra ittiin ilm an h e n g ittä so ta a k u u lu v at m uka om aksuneen a v a n ty ö p ä iv ä n 1 2 -tu n tisek si. X e ljä to is ta tu n tis e n t v ö p ä i i ’il vasti huom auttaa. m inen “ täy sin siem au k sin " kävisi n a rk istio p in , kun o livat lä h te n e e t .k ä J Kirjotukset käsittelevät mitä erilaatuisimpia, työläisille mielenkiin- Sosialistit tuom itsevat näiden tvttöparkojen t ä v T ’r m ah d o tto m ak si. E m m e ole lää k ä re i s itte le in ä ä n y h teisk u n n a llisia asioita vallitessa om aam at j toisia aiheita. Sivuutamme tässä kirjottajain nimet, mainiten vain että ta . jo te n em m e lähde v ä ittä m ä än siltä n äk ö k an n alta, e ttä “ heikom m an nousta klo 5 tienoissa aamulla. anarko-svndikaiistien on a lis tu tta v a väk ev äm m än lain ai Silloin jo on tehtaaseen niin kii k u o n o k o p an lä ä k ä tie te ^ llisis tä etui ia leviMämät Heriaiuteet. eivätkä j parhaansa ovat panneet kaikki tunnetut kynämiehemme ja -naisemme i 'm m. nl ikkojär- le ” . Jo s tu o on a n a rk is tis ta y h te is re. ettei m onellakaan ole aikaa 1 'Adit^Ximim; monet ennen tuntemattomatkin. Tästä runsaasta avustusten va- kun tao p p ia, niin p o rv a rit o v a t k a i pestä kasvojaan tai om istaa juu edciivttämään”'1 Si- ken a ik a a tu o ta e d u sta n e et, jo k a muu ri m itään aikaa pukemiselle. Työ taan". siiiä paljoa nerokkaam m at i hkoimasta on otettu se mikä parhaiten on vastannut tarkotustaan. ten onkin tosi. S illä v o i m a n lail tehtaissa on yhtäm ittaista raa ta n'/1 sältöhiettelo kaikessa laajuudessaan julaistaan tuonnempana.............. .. lah an p o rv arit a lis ta v a t ty ö lä ise t la m ista. lukuunottam atta m uuatta Huvitus on huolellisempaa työtä kuin koskaan ennen., ‘Li yhtäkään 'iermostoa, kasvattavat uutta \erta, k ie n sa j a ta h to n sa alle. Jo s Suo- parinkym m enen m inuutin ru T a ten tuo svndikaiLm iin perustuva . p o is ta tit K a lp e u d e n , P ä ä n s ä ry n JS m en so sia listit ovat tu o ta oppia edus atkaa. M uutam at tvönteeM äjjt sabotage, yksilöllisille kiusante- julkaisun monista kymmenistä kuvista ole siihen pistettv noin/Vain *täyt- E lo tto m u u d e n , kaikki muu taudit sallivat epäm oraalisia jo tk a jo h tu v a t huonosta herm ostosta, ta n e e t, niin ne e iv ä t ole te h n e e t sen tiettensä vaan ?ttaen hu.olPioon sen’ että ne 'todella ovat liiallisesta työnteosta yne Jo iM a, v i o £ h em paa - ^ t ä p o rv a rit lia rjo tta v a t suhteita mies-* ja naistyöläistensä tXim ta jo h tu u ta o lU,in' J‘> voi c{Va Joka kirjotus on kuvitettu joka päivä siksi kun o v at voim an — kesken, estääk seen 'n aiset poistu tuna, vahingoittaa työväeniiiket- H i i o l e n k u n t o i s i a ja julkasemisen arvoisia. man puute ruumiissa. in sta tehtaistaan."* valtiom ahdin — h a ltio ita, jo k a jo h I ignellin rau tap illerit ovat helppoja ta useaan >e havi aa tvovaen- tätä julkaisua varten tehdyillä piirroksilla, valokuvaiäljennöksillä tai Xoin ruum iiltaan, luonteeltaan n au ttia J ' lir i ä ' ät ruum iin painoa j» tu u ’ siitä, e ttä tie tä m ä ttö m ä t ty ö lä i voim aa v e rra tta in lyhyessä ajassa. muuten. Kansikuva on kaksivärinen, aihe Suomen luokkasodasta. voim ansa p o rv are itte n 1 a__ e 1 ä mänk atsom v.k s e 11 at i i rap- man, iota ilman tvöväenluokka T ä stä n äette niitä eräskin potilas s e t a n ta v a t saäUt» -. P ain esd ale. M k h . k ä y te ttä v ä k si. S o sialistit tietoisina ta v a ssa hu k assa. S ik si työläisten on kykenem ätön suureen teh tä / NÄINÄ PÄIVINÄ M r P A . iJ g n e ll. S u p erio r, W is. ty ö lä isin ä v a ro tta v a t.' e tte i ole sove voim an k ä y ttö ä om aksi edukseen on väänpä: hävittäm ään kaoitahsti- KAUPANHOITAJAT T:ri Toivo Forsström T:ri Werner Lagus T Y Ö M IE H E N J O U L U R a u ta p ille rit olen n y t n a u ttin u t ja voin tt lä olen ä k k e n e n y n t e on e h - d o t t o v n ik Ä u u l tta " r a u s . . e siltä «AAti te rv e ja h y v än sä vo in n issa, ja oleff E i t t ä n y t » itä m u illekin to v e r e tlle n k ^ K u n n io itu k se lla , H e rm a n ----- lia sta a n ta a voim aansa porvarien käy porvarien p elo teltav a k aik en laisilla tett& väksi. • pöpöillä, kuten an a rk ism illa ja muil T yöläisten te h tä v ä on a lista a sillä la. voim alla m inka he o m aavat porvarit T otuus on se, e ttä kun ty ö läiset m äirfty « :4 lähetetään '^ P o s tiy a p a a s t i/ ta h t o n s a alle. Se se p e lo tta a k in p o r oppivat k ä y ttä m ä ä n om aa voim aa asa tä y ttö o h je e t m ukana, 8 1 2 5 hinnasta, j v ä re itä . Jo s ty ö lä ise t oppivat käyt piin sen k a u tta lo p ete ta a n se kauhea j tä m ä ä n voim aansa om aksi hyödyk p o rvarillinen an a rk ia, m ikä nykyään A. L1QNELL CO., Superior, Wls* ; seen, n iin silloin r iis tä jä t ovat huu- vallitsee. te ille p — ja sille itsestään on om inais ta — toim intam eriaatteet, joissa piilee tuon liikkeen tuho. piilee sen o m a m a h j n to m u u s m u o d o s- joululehti. Hinta on 35 senttiä. . , Jos x ette x •• tapaa r* asiamiestä, niin lähettäkää tilauksenne Suoraan Tove- im konttoriin, Lox 99, Astoria, Ore. t
