Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 5, 1918)
I ten kään ei se muuttaisi omistus- Linnen lanan suomalaisen työvlen Unaakannattaja. ; \ T n t t - tä m ä iä r ie s tv e knckep ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka piivM | la m a jä r je sty s K O Sh.ee ilm<s paitsi suan oc u m s. vain sotatilannetta. Sitä ei ole aiottukaan ulotuttaa rauhantoi- miin, jolloin se olisi paljoa vält- tämättömämpi kuin sotatilan teen vallitessa, niin välttämätön TOVERI (T H E COMRADE) kuin se nyt onkin. Sen kautta The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in näet, voitaisiin jo kapitalistises- the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Wextern Work sakin yhteiskunnassa päästä sii- men's Publishing Society. . ................. antti j. partan , Manager. . hen, etta sodat kavisivat tar- Sehan järjestäisi Eatered as secood-class mail matter July 18, i peettOlTliksi. 'Sehän ° " 8O°’ tuotannon kansainvälistä tarvet- Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ta silmälläpitäen, valmistuttaisi ilmotukset >1.50 kerta ja muistovarsyilla kussakin paikassa sellaisia tuot- >2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- f a t t o i Umot ............................ * ' kerta, halulaantieto- I teitä mitä siellä helpoimmin voi- ukset >1.00 ja nimcumuutto-Umotukset 50c kerta, naima- . ilmotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukset i daan valmistaa ja huolehtisi llii- >1.00 kerta. Seisovat Umotukrct sopimuk- . ... . . sen mukaan. Satunnaisista Umotuksista t u -| d e l l k a n s a in v ä lis e s tä ja o sta il ice rahan seurata mukana. Englanninkie- ... suomennetaan vapaasti. i man suunnattomia varustuskii- Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 p a i l l l j a , jotka kapitalistisen cents per inch. Special discount is allowed for kaUJ>pakllp<liluil X J lllltt S S ä O \ at lor larger and continuous advertisements. advertisemei TO VER I, BOX 99. ASTORlA ^ p R E. pakollisia. TOIM ITUSKUNTA: W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN, ADOLPH SALMI, ALEX SEVO, T IL A U SH IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: 3YkkL\\murta îîtS Î k Ä “a::u.6o H erkkäuskoisuuden uh reille Suomeen ja muualle ulkomaille Yksi vuosikerta. .>8.00 6 kuukautta. .>4.25 SUBSC R IPTIO N RATES: In the United States and Canada Aivan äskettäin mainitsimme Ouc year..........>5.50 Six months............>3.00 ; ............ , . . . Three months. .>1.60 One month................ 60 CFaUSSa klTJO tU K SC SSa, IU ltC U lie Huoneust« sijaitsee 10:nnen ja Duane k atu -’ p o r t aridi jen kulmassa, Telefooni: konttori 365, notaan toimitus 832. Kun se on m ahdollista nyt, niin m iksi ei myöhemminkin? iTrue tranviario» filed with t C w Selitykset, joissa sa työväestön kohoavan valtaan aivan läheisessä tulevai suudessa» eivät ole porvariston 1 todellisia ajatuksia, vaan tarko- i tifksellisesti laadittua agitatsio- i nia työväestön uneen tuuditta- Porvarillisen valtionkin on pakko omien etujensa takia ot taa alituisesti suurempia vero ja. eikä niitä kaikkia saada e nään työväestön käyttöosuudes ta. Siitä johtuu pakko korkeam paan perintö- ja tuloverotuk seen. Mutta suurpääoman inali- tivaltaan ei sillä yhtään vaiku teta heikentävästi. "Kasvaminen tulevaisuuden valtioon” on aina ollut porva riston lempiajatuksena milloin se on huomannut etujensa jou tuneen ahtaalle. Se pelkää val lankumousta ja suistaakseen ku- mousliikkeen voimia toisaalle, se koettaa kaivaa niille keino tekoista ojaa. Mutta ennen tai myöhemmin tulee vastaan sel lainen vuori, jota ei voida lä pästä. Muutoksen aikaansaaminen o- maisuussuhteissa edellyttää muu toksen aikaansaamista omistus suhteissa. Mutta se ei voi ta pahtua muuten kuin yhteiskun nallisen vallankumouksen kaut ta. Postmaster i l u i s e k s i . at A m o ria , O re .. O c t. 5. 1918F sv re q u ire d U) « v u o r i 19 o t the A c t o l H e t. o ih IV W ., i I'eräskuningas Schwab on e- Washingtonista ilmÄetaan, ¡ siintynyt sellaisena agitaattoj- että jo kauan suunniteltu kaik- rina äänekkäämmin kuin muut kien liittolaismaiden taloudellis suurriistäjät, mutta suuresti e- ten voimien keskittäminen on rchtyy se joka luulee Schwahin esittävän omia todellisia ajatuk viimeinkin saatu toteutetuksi. Siihen sisältyy yhteinen so- siaan. b'i sinnepäinkään. Herra tilaskontrolli raaka-aineisiin, teh- Schwab ci ole niin suuri tomp dastuotteisiin. laivaliikenteeseen. peli, että ajattelisi työväestön rahatalouteen, elintarpeisiin. se_}pääsevän valtaan, päinvastoin kä tuonti- ja vietikauppaan näh- hän ajättclee, ettei gSe k oskaan siihen pääse, jos se seuraa hä den. Liittoon yhtyneiden hallituk nen neuvojaan. Schwahin väite, sien toimenpiteitten yhteistoi- e^ta omaisuuden n\kyisestä poik niintään saattaminen, liikunnot- ; ^eava jako saadaan aikaan sillä, tamatta armeija- ja laivasto-j tulo- ja perintöverotuksen asioita koskevia seikkoja, tapah- axll^a otetaan valtiolle kaksi- tuu viiden liittoneuvoston väli kolmattaosaa suuromistajien tu tyksellä, ne ovat; sota-, laiva i loista, on niinikään tarkotuksel- liikenne-, sotatarve-, e l i n t a r v e - v a l h e . Milloinkaan ei por- ja rahatalous-neuvostot, joiden j ' arillinen järjestelmä tee sellais toiminta ulottuu seuraaviin ta ta. Kuinka moni on ankaroista lakisäädöksistä huolimatta mak pauksiin : Milloin kaksi tai useampia . sanut sellaisia tulo- ja perintö- hallituksia illituksis on tekemisissä hvo- ' eroja: Li yksikään ainoa,, eixä dvkkeiden kanssa joi’a tävtvv i tulekaan maksamaan niin kauan lähettää merentaakse paikallisen ¡ ^u’n vero»usjär^estelmä ja v e ro varaston täydentämiseksi, tai ¡)en kokoaminen o n porvariston useiden tarvikkeiden > määrättävissä. milloin Sellainen "kasvaminen” toi- saantilähteitten sekä tarvikkeit- yhteiskuntamuotoon ten jaon ja käytön suhteen on senlaiseen päästävä yksimielisyyteen, tai on pelkkä harhakuva, jonka pe- milloin ilman yhteisiä sopimuk- ’ässä ei työväestön kannata sia saattaisi tapahtua samojen koskaan lähteä. \ aikxapa olisi tarpeitten tuottamista usealla ta- minkin, että valtio ottaisi kaksi- holla siten haaskaten työvoimaa. | kolmatta«»saa suuromaisuukststa Siinä on oivallinen esimerkki ' ert)tnk>en avulla, niin sitten- rinniimiminHmni nnn K ansainvälisen sosialis min suhde osuus- kauppaliikkeeseen O suustolm intakysym yksen k ä sitte lem istä v a rte n a s e te ttiin K ööpenha m inan so sia listlk o n g ressissa vuonna 1910 erikoinen osu u sto im in ta valio k u nta. jonka te h tä v ä k si jäi ponsi luonnoksen laatim inen san o tu sta ky sy m y k sestä. V aliokunnan puheen jo h ta ja n a toim i belgialainen toveri A nseele ja sih te e rin ä sa k salain en v. Elm. Sen käsittely n pohjana olivat se u ra a v a t p o n siehdotukset: Belgian I Työväenpuolueen ehdotus: ponsi- se on. R auta .E lle i täm än m aan k a n sa tah d o vai-i ¿y section 19 of the Act ot o c t t » . w . , Kun tutkitte tämän maan ny lisiä vaaleja kuinka ihastuitte : tion o m istu so ik eu tta, olisi sen sanot Y hdysvalloissa tu o te ta a n nykyisin kyistä sosialistipuolueen ohjel niihin asioihin joita esitti k au -! tav a taitto n sa ju lk isu u te e n , »öinen so ta ta rp e ita läh e s »eitsem ässäkym m e- maa, niin siitä näette, että so nopuhelias vaalipulntja: te ihast- I puoli on jo sa an u t a ik a a n liia k s ik in , n e ssä tu h a n n e s s a tu o ta n to la ito k se ssa . ... • j , •• ä n tä ’ 1 cpht-n lu e ttu n a n e k in jo illa on ura sialistit ovat niitä jotka tunte tuitten nuhin lupauksiin mitä ' ä aanta. , . ... , ... “ V iim eisessä v ä itte e ssä on vain vk koita ja a la u ra k o ita tä y te ttä v ä n ä ä n , vat todellisesti työväenluokan lian laverteli teidän hyväksenne; , J n .. . . . . . „ ,,n näiri<m tnn ' , i si pienoinen erehdys, m u tta se pufta U seissa tapaukbiösa on n<uu~n tuo tarpeet ja toimivat työväenluo- ja annoitte äänenne hänen ny- kol(o v äitteen . M itä me olem m e i ( a v o la ito s te n p alv elu k sessa m onia kan hyväksi. Vaan sosialistit ja väkseen. Tutkikaapa mitä he ei n ä h n e e t k äy tän n ö ssä, on ra u ta te id e n tu h a n sia työläisiä. sosialistipuolue ei saa vatimuk- vät tehneet teidän hyväksenne, y k sity iso m istu s, joka oli vallan epä N äm ä n u m ero t o so tta v a t. m iten siaan läpi, ellei_ työväestö sano niin varmaan havaitsette ettei o n n istu n u tta . Vielä n y tk in ovat ra u s u u rj te h tä v ä on jo y k sistä ä n työ- itseään irti valtaluokkain puolu vät ole tehneet mitään ja jos ta tie n y k sity iste n o m istam ia, vaikka j voim an h a n k k im in en n ä ille teollisuus- eesta. Ikävä kyllä nähdä, että jotakin ovat tehneet, niin toisil- ’M "'™ «>*«■> » « « ”' »««»" «»»•«> j laito k sille. Oli . t a r p e e n i . . . lihet. takasin. hol<lMta h » * * « “ '“ " X nykyään vielä työläiset suurena la teoilla on se nypitty - 1 J e n tiste n y k sity iste n o m istajie n ' a ta tie d u s te lu k a a v a k e tta , jo tta saa- enemmistönä antavat voimansa Ja sitä tulee jatkumaan, niin lity k sellä.’ tiin tie tä ä , m iten paljon kukin niis- kapitalistipuolueille, tietämättö kauan kuin työläiset juoksevat ¡ itä ta rv its i a m m a ttita id o to n ta työvoi m aa, jo ta h a llitu s alkoi ty ö v äen lity s myydessään ja herkkäuskoisuu- kapitalistien suursuisten politi- ■ VENÄJÄN ASEMA. to im isto je n sa k a u tta h a n k k im a an , sen dessaan antavat häikäistä itsen- < koitsijain perässä. ( T r u e tra n s la tio n file d w ith th e P o stm *» te > at ' A sto ria. O re.. O ct. b y se c tio n MAILMANKATSOMUKSIA 5, 1918, as required 19 o f th e A c t o l O c t. 6 th . 1901 ty ö n v älity sto im in n a n a s tu e s s a m aan elokuun a lu ssa. voi C anadian F orw ard k irjo tta a : S otatilan v allitsem in en V enäjän ja TYÖLÄISTEN PER ISY N N ISTÄ . liitto la iste n välillä — ja sen syiden 5je j]je k irk o llisen k a sv a tu k se n saa tu tk im in en on vain ih m isk u n n an tu I Jiej|je on tu ttu a se, e ttä me kaikki sen tuotannon palv elu k sessa; ne pal levien polvien re h e llise sti a rv o ste ltu ih m iset olem m e p erisy n n in sa a stu ttu TO IM 1TU SH A RJO TTELIJA K SI velevat kernaam m in om ia e tu ja an vissa. a s e tta m a tta v a a ra a n ta p a u t- - Me em m e läh d e v ä ittä m ä ä n LEH TEEM M E on ry h ty n y t toveri P e te r K ähkönen eiv ät tu o ta m itään ja ja rru tta v a t so ’ taan. — N ykyään yleisen m ielipiteen ^ ¡ n k a se o tak su m a on to d en p eräi P o rtla n d ista. T overi K ähkönen on ta ta rv e tu o ta n to a . Tee työtä tai tais i ollessa kiih ty n een ä, reh ellin en kes nen. M utta e rä is sä a sio issa n ä y ttä lukijoillem m e tu n n e ttu jo m onen vuo-1 tele, pitäisi olla niiden tuom io, t a i ' k u stelu tä s tä ja tä m ä n la isista kysy vät ih m iset olevan; p erisy n n in tu r den aikana ju la istu ista k irjo tu k sis-i linnaan sodan a ja k s i.’ ' m yksistä tu lta isiin e p ä ile m ä ttä k a tso m elem at, e te n k in ty ö lä ise t. ’ m aan liitto la iste n asian v astu stam i T y ö läisillä n ä y ttä ä olevan ikään- taan. “Ja kun me n y t tiedäm m e, e t t ä , . . . . . .- työväen e d u sta ja t e iv ä t ole tarp eel ¡seksi jne. — h u o lim atta silta m inkä Ru{n p e risv n lin ä p e ritty om inaisuus AVOIMEN TYÖPAJAN PROPA- llsen tuotannon palveluksessa, jo ten j ,alsella rehellisyydellä a sia a »u ,k lt epäluulo om ia jä rje s tö jä ä n koh taan GANDASTA h e id ä t p itäisi p a k o tta a e tu rin ta m a a n : ,a lslin m inkälaisiin joh to p aäto k , yaik ka y leise sti tu n n u ste ta a n e tte i • ••cc ( T r u e tra n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s te r i j j j j j j t ä s s ä on m uuan pieni helm i, jo ; siin a sia sta tu ltaisiin . T äm ä aika - yät ty ö lä lse t 3aa alk eellisim p iak aan ?>y se ctio n 19 o f the^ A c t of O c t. 6 th . 1917.) | ka se littä ä m iten m aa ‘todella ta rv it sovelias V enäjän kys> m vksen , ojjceuk sia ilm an jä rje stö jä . V aan sellaisen a kuin se ilm enee e r ä i tt e n 1 see' p a n k k iirit: ¡p u o lueettom alle k ä sitte ly lle ja mc , ;ärj e s ty m is tä v a sta a n ollaan suure» Meikäläisten taholta on usein so ta v o itto ilija in ju lk aisem issa lento-i “ ‘Viime aikoina on ‘v alkokaulus j se n t^ n^ en nPl1' ' ,l*'Loita j ti epäluuloisia ja jos jä rje s ty tä ä n , »sotettu kuinka kapitalististen leh tisissä, joiden k a u tta ta h d o ta a n ; to im ia’ kohtaan h e ite tty niin m onta | ' em a,ia ' ait ; aitio o ( n i niin niit i jä r je s tö jä epäillään, niissä politikoitsijain lupaukset ovat k a s va tta a niitä voimia, joiden ta r k o j h alveksuvaa lau se tta , e ttä osa kan . punect eivät n. t a u ta on k a ik e n la isia vikoja ja v ii h e itä . työläisille tyhjää sanahelinää. tu k se n a on s o ta tila n n e tta hyväkseen ga8ta on jo lievässä h y ste e rise ssä ti ty ö läisten asiaa, senvuoksi o tta k a a i u ee|n jcin on niin h u llu n k u ris e s ta et Jos koskaan, niin näinä histo k ä y ttä e n riistä ä ty ö v äe stö ltä k a ik k i. ia8sa sellaisten toim ien hoitajien kasvoillenne piikiven ilm e — puhei < m o ittij a t p y sy v ät loitolla järjes- rian suurtapahtumani aikana on oikeudet ja teh d ä tä s tä m aasta sa , suhteen, vaatien e ttä nykyisin pitäisi den aik ak in on tuleva. K uinka hai (tö to j,n in n a stä i vaik k a heidän tulisi ka? aiv a n p äin v asto in , o tta a osaa näjitävänä se todeksi mitä •llä m anlaim n a u to k ra a lin e n m ilitarism i ojie olem assa vain kah d en laisia ih H oituneita lie n e tte k in , tu k a h u y tta h teis pulp ah telev at intohim onne y u ieis rso o n a k o h ta ise sti jä rje s tö s s ä ilm e on sanottu. Luvataan sitä taly inahti, jo ta vastaan nyt taiste lla a n niisiä, toiset p u ettu in a a rm e ija n vir k u n n allisessa elim istö ssä täytyy nous neväin e p ä k o h ta in p o istam iseen tätä työläisten pienten ja sor on S e a ttle Union R ecord onnistunut kapukuun ia to iset ra sv a ta h ra isiin ta m uutosten m eidän valtiollis-talou K aikkiin ty ö v ä e n jä rje stö ih in nähden im aan viime aikoina m onta oi i työpukuihin. k an taen eväitastiaansa rettujen kansojen hyväksi,, ne poim dellisen järjestö m u o to m m e peru steel on sam a su h d e; uum issa ov at van v allista n ä y te ttä . T ä ssä m uuan sei K änsäkourille kaikki se kunnia m itä ta. E iv ät valheet, e iv ä tk ä petokset ¡joilliset sä än n ö t, k o rk e a t sisä ä n p ä ä ovat vain pelkkiä lupauksia, joi lain en : heille kuuluu, sillä a lu s ta v a th a n he ; On tullut aika, veljet, jolloin kaik kin kovalla työllään sodan voittoon p > s> v ästi te lje tä k i.jh .ili ti i , ..y. ja k u u k a u sim a k su t ja kelvotto- ta ei pauna koskaan täytäntöön. ,a ' T äm ä on este uonn j m at jo h ta ja t; ei p u h e tta k a a n , e ttä Meillä on täällä pian kong- kien m eidän sih teeriem m e ja e d u sta ¡sa a tta m is ta , m u tta täm ä m ailina ta r jiem nio olisi oltava so ta rin ta m a lla vitsee vielä jo itak in liikkeenhoita j va^oilulakien jne. aik aa, ta i 1 oso , m o ittijat perö0onak0 ilta is e s ti o tta isi ressimiesvaalit. Kuten tavallista, .. llin tn m m A nnr . . m ikäli saa uskoa seit avoim en työ- jja p an k k ijo h ta jia ja yleisiä toim itus I . v a lt.o llis e n h h a a llin to m m e Po osaa union to im in ta an , ollaan vaalien edellä omistavani luok v ä rillise stä lu o n teesta, joka olis' vain siv u sta k a tso jia ja k o v asti moi- m aan propagandatoim iston selity k siä jo h tajia. O vatpa ne vielä hiukan kain poliitilliset puhujat ja vaa- jossa k a tso ta an a seielv o llisu u sp ak k o a , tarp eellisem p iak in kuin ty ö läiset , m ahdottom uus p u n taa n k an san v allan .¡taa n un;On huonoutta, lirunnarit 'kääntyvät työläisten sellaisena sopivana keinona, jonka p ä ä stä k ä ä ty ö läiset v ap aasti toim i - ‘lliteasa (Kutka s o r ta is it« ! ' M onenkin ty ö läisen m ielestä a sosia kun kaikki ovat v a p a ita ); ne tule puoleen ja lupaavat ihmeen pal avulla se voi p äästä eroon kaik ista ,n aan ja hoitam aan asioita, niin näet listip u o iu e on hyvä m uuten, vaan vat v äistym ään ty jväenluokan cp sen eteen kun tu lisi toim ia ja avus- jon jos vain työläiset äänestä v a ste n m ie lisistä henkilöistä. Näin ne niitä tapahtuu. S iinä suhteessa p iessa tu n te m a a n . <I t i »en v a p a u s ; ^ gitä ra h a l| ise6tl( niiu se on pa. vät heidät ja heidän edustajan sanovat työväestön ‘to d e llisista ’ riis ta rv itse e m eidän vain luoda silm äys tu o o tteid e n u «z o nn riippuvainen työn lu n eiu v S o s ia listin e n \ y h te isk u n ta olisi tä jis tä : ¡V enäjään. sa virkoihin. m istu k sesta. “ E uropan s o ta ” h ä v it i , hyvä, kun se sa ata isiin ilm aseksi. Ei se ole ty ö n te e ttä jä joka t>ö . -jykainen työläinen jolla vain on 'Pyoläiset, vertailkaapa toisiin tä ä enem m än kuin ju o k su h a u d a t ja _ Iäistä riistä ä , vaan työväen jo htaja. | to<je iligta h a lu a ja kykyä, voi pian sa niitä toimenpiteitä mitä hil “ ’Työväen politik o itsijat, ag itaat ; kohota valkokaulustolm een, jos hän tu h an n e t ihm isoliot — se on m yös M ■ l-! -l" l-l-l" t " f- - ‘.- l - H - ( - 4 - l - '. - l •> I 1- 4-4—8- jakkoin unionistien ja sosialisti to rit ja unioiden edustajat o sa t ali* | se lla ista haluaa, vaikka nykyisten kin h ä v ittä v ä tie tä m ä ttö m y y d e n ja i en edustajat Lontoossa pidetys ta n e e t työväestön täydelliseen vai korkeani palkkojen aik ak au d ella mo taikauskon tim a n ttik a llio t ja siten v o itettu uusi tie to isu u s on lopulli sä kokouksessa suunnittelivat ’.am riaisuuteensa m uodostam alla ¡ n e t työläiset ovat parem m assa ase I sesti tarp e en ihm iskunnan v ap au tta i l i l I - H 11 ’■ I I-I- I- I 1-1 l l- I- l"f -t-fr työväenluokan hyväksi! Äärim voim am onopclin, voidakseen itse e ^aa • m assa kuin ne.’ ; m iseen. . mäisen sosialistitcorian kannalta hu o letta ja jo u tilaisu u d essa. Rehel “Jo k ain en työläinen jolla on ‘todel PÖYTÄKIRJA lisillä pyrkim yksillä, kuntoisuudella ¡ lista h a lu a ’ voi sa a v u tta a valkokaulus heidän päätöksistään voisi sa S. S. J ä rje s tö n to im eenpanevan Ja taidokkuudella el ole enäan , to lm e n , M lkä h e rtta in e n a ja tu s ! NORJAN O SUU STOIM IN TALIIKE noa joitakin muistutuksia, vaan tään m ahdollisuuksia tu o tan n o ssa. . kom itean k o k o u k sesta syyskuun .... .... . KASVAA VOIMAKKAASTI. .......... ! M utta aikaam m e se n tä ä n , veljet, sei i 22 päivänä, 1918. kun ottaa huomioon minkälai 1 “ ‘R ehellisellä työläisellä on nyt Viime vuoden aja lla kastroi N orjan K okouksessa olev at läsnä Toru- laiseen pyrkikö. O lkaam m e tyytyvä! sen puristuksen alaisena heidän oman tah to n sa esittäm ism ah d o llisu u s siä osaam m e. M ehän a n s a itse m m e ! osuustoim intaliike v e rra tta in voim ak qvist, H alm e, H elan d er, Bovvers. Lau- täytyi toimia, niin voimme ihail vain siinä tap au k sessa, e ttä hän kiel jo nytkin niin paljon enem m än kuin I k aasti, jä se n m ä ä rä lisä ä n ty i huom at rija ia alleK irjo ttan u t. P o issa o liv a t i äm ä pankkien p resid e n tit! L a v a s ti ja uusia liitto ja liitty i pää Tuuri ja L e h to v aa ra. T uuri ilm otti la. että työläisten kansainväliset täytyy tu n n u sta m a sta sitä vasallivel ¡n s a ttu n e is ta sy istä ei v oivansa olla edustajat voivat näinä vaikeina vollisuutta, jonka alaisek si tu n n o tto | „T äm ä Bvoimen työm aan propa ’ yhdistykseen 48, teh d en niiden jä läsnä kokouksessa. L e h to v a a ra il m at t y ö i ä t n jo h ta ja t h ä n e t pa gan(ja e j oje varsin y stä v ä llistä vai j senluku 5,511. E ro n n e itte n yhdis motti k o m itealle e ttä h än en tilallee n aikoina saada niinkin paljon k o tta n e et. V aatikoon lian senvuo si om istusoikeudellekaan. Näin se ty ste n lu kum äärä o] oli 15 ja jäse n m ää on k u tsu tta v a v a ra jä se n siitä syys työväenluokan hyväksi. Kaikis e ttä n äm ä loiseläjät vaaditaan joko tion om istusoikeudellekaan, rä 1,224. Vuoden lopulla kuului pää ' : a - e tta hän ei voi saap u a kom itean sanoo siitä: kokoukseen, a su en autom obiilim at- ta niissä esityksissä mitä vaa työhön tai taistelu u p . Uusi asevel yhdistykseen 237 osastoa, joiden yli kan päässä, joiden kulku on kiellet “ ‘Me olem m e n ä h n e et sitä niin pal ditaan hallituksen tehtäväksi vollisuuslaki ulottuu useihin niistä jon käy tän n ö ssä, e ttä tiedäm m e mi teinen jäse n m ää rä oli noin 55,000. ty su n n u n ta isin . S ih te e ri ilm otti kut- kansainvälisten asioitten ninlcl- silla ne eivät suinkaan ole hyödyin l i W i n ì C n-itm m irrrr. Suuret lupaukset tyh- jaa sanahelinää ,i «i i m ti m pitää to iv o ttav an a .että sosia listisie n puolueiden ja osuuskun tien välille m uodostuu yhä lähei »empiä elim ellisiä site itä , ja että osuu sk u n n at liitty v ät, m issä lain sääd än tö sen sallii, todellisesti puolueeseen, ja lu o v u ttav at osar voitostaan kiihotus- ja valistu sty ö hön sekä työväenluokan vapautus taiste lu u n ; lausuu sen toivom uksen, e ttä < su u sk u n n at liitty v ät keskenään e rikoi.-liitoksi yh teisiä ostoja t a r ten tai tu o tta a k se e n jäsen ten sä tarv itse m ia tu o tte ita ; sekä ette ne yn ty v ät kansainväliseen osuus to im in taiiiito en s a a tta a k se e n so sia listise t p e ria a tte e t siinä vallal le. jo tta osuustoim intaliikkeelle tulisi nykyään v allassa olevaa ka p ita listista jä rje ste lm ä ä vastaan taiste lev a luonne.” p n an n n istu n u tta “Kongressi v a ro tta a sosialistisia työläisiä niiden ihm isten opeista, jo tk a väit tä v ä t, e ttä osu u sto im in ta olisi sem H ollannin työväenpuolueen ponsi- m oisenaan riittä v ä , ja jo tk a p itä eh dotus: v ä t tä tä yhteen liitty m ism u o to a ylt H ollannin työväenpuolueen edusta teisk u n n ailisen kysym yksen ra t jien tah o lta su o siteltiin se u ra a v a r k aise m isk e in o n a ; se littä ä. e ttä osuustoim innan H ollannin a m m a ttiy h d isty sllito n vuo k ä y ttä m in e n aseen a työväen luok ! ^ en 191^ vuosikokouksessa hyväksyt k a ta lste lu ssa on talle luokalle nti ty ä p o n tta: “ K atsoen siihen, e ttä kulutuk tä suurimmaksi eduksi, sillä osuus sen osuustoim innallinen jä rje s tä toim inta tekee, järjestäm ällä työ ; m inen työväen puolelta on te h o laisia ostajina, tämän luokan ky kas keino: k en ev äk si: 1) työväen k eh ittäm isek si jär 1) taistelem aan välikanpaila har , je s tim a ä u itse n ä ise sti y h teiskun jotettua riistäm istä vastaan. naliisia asioitaan, 2) helpottamaan työläisten itse 2) työväenluokan toim eentulo? tuotannon yrityksiä, p a ra n tam ise k si ja 3) vaikuttamaan tavarain hank 3) työväen todellisen ta is te lu r kijain töissä olevien työehtoihin , a v u sta m ise k si; 4) myöntämään m allikelpoiset, e ttä täm än johdosta on v ä ittä työehdot osuusliikkeissä työaken j m ätö n tä am m attiy h d isty sliik k een televille, ja työväen osuuskauppaliikkeen ja yleensä vahvistamaan köyhä m olem m in puolin, niin paljon kuin listöä sen taistelussa kapitalism ia. m ahdollista, av u staa toisiaan, si vastaan. käli kuin jälk im äin en sääntöjensä Osuustoiminnan ja valtiollisten y. m, m ukaan p itä ä ta rk o tu k se puolueiden välisiin suhteisiin näh naan k ä y ttä ä osan uettovoitobtaan den työväenluokan ta iste lu n hyväksi | K cn gretil 7 Î Järjestömme asioita ii ì nTT.TnTnn: n run ¡ ■ 11 11111 imun lanHUHUä TirBrrnr i m .a .ir in H .n u n iiiin t n n i u rm n irtiH L iu ii.u iu in n rr T i iiH U im i sellaisena kuin täm än taistelun käoittävät sos.-dem. työväenpuolue ja H ollannin a m m attiy lid isty sliit to; lausuu a m m attiy h d isty sliito n vii des yleinen kokous, pidetty tou kok. 9 ja 10 p :n ä A m sterdam issa m ielipiteenään e ttä : ! | , ; a i am m a ttiy h d isty ste n jäsenillä on siveellisenä velvollisuutena ol la ko tip aik k an sa osuuskaupan jä s e u in ä ja k o ettaa saada vaim onsa v ak u u tetu ik si siitä, e ttä heillä on I su u ria etu a työväen osuuskauppa : liikkeen k u k o istam isesta; b) a m m attiy h d isty sten jä s e n te n i on v a stu ste tta v a erik o isten osuus kauppojen p e ru sta m ista erikoisia työläisryhm iä v a rte n ; c) osuuskauppojen velvollisuute ! na on niin paljon kuin m ahdol lista a v u sta a a m m a ttiy h d isty ste n työtä: A1) p ä ä ttäm ä llä tariffisopim uksia o su u skuntain työ ssäp itäm äin hen kilojen työ- ja oikeusolojen jä rje s tau tise k si; B) rak e n n u stö itää n y. m. teet täe ssä an panem alla huom iota työs sä olevien henkilöjen työoloihin: , C) m ikäli m ahdollista avusta j m iila am m a ttiy h d isty ste n ta is te ■ lua k u lu ttaja voim allaan; D) p itäm ällä huolta siitä, e ttä I aina te e te tä ä n työt jä r je s ty n e illä ' ty ö läisillä; E) m äärääm ällä osan nettovoi | to staan paikalliselle ja kansalli j selle am m attiy h d isty sliik k eelle, se ! kä edelleen o tta e n huom ioon, e ttä lakon oikeutus on yk sin ään am xnattiyhdistysliikkeen ra tk a is ta v a eikä sen vuoksi ole to iv o ttav aa, et ; tä osuuskauppojen puolelta v älit tö m ästi a v u ste ta a n lak o ssa tai su j lussa olevia ty öläisiä ta i heidän i a m m a ttio sa sto ja a n ; , { k e h o tta a kokous osuuskauppoja a n ta m a a n tä tä ta rk o tu sta v a rte n m ääräty n osan netto v o ito staan H ollannin a m m a ttiy h d isty ste n lii ton k ä y te ttä v ä k si.” R anskan sosialistipuolueen ponsi ehdotus: “ S osialistinen puolue, e n tiste n lau su n to jen sa m u k aisesti, m uis tu tta a m ieliin, “e ttä se rnyön tää työväen ta iste lu jä rje stö n sa it iö in kuin kollek tiiv ijärjestlijen j peru stam isen ja kehityksen sun ren m erk ity k sen ”, ja e itä se tä! tä n ä k ö k a n n alta katsoo osuus kunta, tikut kuuluhan “ yhteiskun nau m u u ttam iseen v älttäm ättö- ntäin a in e ste n ” joukkoon. Siis tu n n u sta a osuustoim innalle itse näisen arven y leisissä ty ö v äe r kehittäm is- ja jä rje stä m isp y rin noissa. O suustoim inta tukee työläisiä h ankkim alla heille toim eentulokei noja taiste lu ssa tu rm io llisten väli kauppiasten tu n n o tto m u u tta ia ali netittä vastaan. Se tarjo aa heille teh o k k aita keinoja parem pien elin ehtojen ynnä työ- ja ta iste lu e h to jen a ik a a n saa m ise k si sekä santal la to tu tta a h e itä yhteisom aieuuder hallinnon vaikeaan ja m onim utkai seen teh täv ään . O suustoim inta on sitä k in hede! ntällisem pi tu o tta m a a n , hyödyllisiä1 tuloksia, kun se jo järjestö m u c tonsa k a u tta itse stä ä n kehittyy yhä laajem piin m uotoihin, lakkaa m a tta lav en taa ty ö alaan sa Ja as k e ie tta in kohoaa yksilöjen ryhm i ty k se stä o su u sto im in n allisten . voi m ain kokonaisliitoksi. K un työväenluokka tällä tavoin jo h ta a k u lu ttaja v o im a an sa , lyö se elinvoim aisilla y rity k sillä ä n isk u r lo ism aista välikauppaa v astaan hankkii k a p ita listie n kilpailua vas taa n ta iste lle ssa a n suuria jä var tuoja m enekkialoja itse jä rje s tä m älleen tuotannolle ja huolellises ti v a ru sta a itse lle en la a jo ja v a ra s leija taloudellisten pulain v a ralle , von Elm —S ak sa: Me sak salaiset heitä on vuosikausia pilk attu . Mei- Sitä p aitsi on o su u sto in iin tr j ontune pidä belg ialaisten esim erkkiä »iän en tä s s ä k o n g ressissa ensi kä m aataloustuotannolle arvokkaalle • no u d attam isen arvoisena. S ak sassa d rs s ä h u o leh d ittav a siitä, e ttä työ- keinona p u olustautum iseksi keinot ovat puolue, a m m a ttiy h d isty sliik e ja iäisiä k eh o te taa n liitty m ä ä n osuus- telua vastaan ja tek nillisen edis osuustoim inta to isista an e ro te ttu ja kauppoihin, ei om an m iesk o h taisen tyksen a u tta m isek si, sen avulk Jo s y rite ttä isiin sitoa toisiinsa puo e tu n sa , vaan sen su u re n asian vuok kun saadaan aikaan y h teiso sto jr A netta ja o suuskuntia, joutuisi puoiur si, jo ta niid en p y rk im y k set m erkitse- ja y h teiste n työkalujen k ä y ttä ep ä ilem ä ttä riip p u v aisu u teen osuus ygt. S itä en n en em m e voi oauuskau kunnista, m ikä ei suinkaan olisi puo poille a n ta a m itään m ääräy k siä, joi- m istä. ueen etu jen m ukaista. Silloin e ; a iit> ’eivät m yöskään tu lisi ensin S o sialistinen puolue, ollen tyc enää jokainen työläinen tunsisi ole ! ään o tta m a a n huom ioonkaan. On väenluokan ja y h teisk u n n a llise r vallankum ouksen puolue, on sii. vansa velvollinen k a n ta m aa n raha! m ahdotonta vaatia, senjfilkeen kuin velvollinen ed istäm ään osuustoi lisiä ja a a tte e llisia u h rau k sia kaik s a k sa la ise t 0.%! h y v ä k sy n e e t H anno niinnan vapaata kellitystä. S e r kien näiden kolm en liikkeen hvväk verin po n silau selin an sa, e ttä osuus- asia n a on v alistu sty ö ssään tehdi si. T yöläisiä on k a sv a te tta v a s ii’ « kuntien on m u o d o stettav a osa puo- M eidän on en sin pi tu nnetuksi osuustoim innan k iistä k äsity k sessä, e ttä heidän on k a ik ir luelilk k eestä. ! tavoin tu e tta v a valtio llista puoluett; J e ttä v ä siitä huolta, e ttä so sia listit m ättöm iä etuja. M utta tah to essaan tä y ttä ä työväelle kuuluvat yrityk sä ily ttä äk se e n sen riippum attom ana , hankkivat pyrkim yksilleen ja la n sija a O suuskuntien etu jen m u k aista o r 1 o suuskaupoissa. S e n jälk e cn voim m e set luokkatietoisuudella ja saad r jo ssak in seu raav an sa k o n g ressissa n iistä loistam aan sosialism in va ja voim akkaana. pulittavan a a ttee n , johtuu täm ä y h d istää itse e n sä kaikki k u lu tta ja t a stu a a sk ele en eteen p äin . H elias—R anska yhtyy von E lm iln. puolue, sam alla kun se kehottaa k a tso m a tta valtiollisiin, taloudellisiin uskcnnollisiin ero av aisu u k siin R an sk assa ovat o su u sk u n n a t puolu työ n tek ijö itä osu u sto im in taan , te tai Senvuoksi onkin kem ään heille m yös tu n n etu k si ka Me olem m e tosin sitä m ieltä, ett« een p e ru sta m ia . pitalistisen kilpailun it se a s e tta j osuuskuntien on niin pal jon kuin k e h ity s R anskat sa o llut toinen kuin B elgialaisten m en ettely n m at ra ja t, jo tta he, oppien s ite r m ahdollista p alveltava tv ö v äen liik et B elgiassa. tä, ja jos ty öläiset ta h to v a t saadr huonom m uutta to d isti h ä n e stä se tu ntem aan y h teisk u n n allisen tais telun ta v a tto m a t vaikeudet, eivä' osuuskuntia näin toim im aan, voivat seikka, e ttä E n g lan ti ja S ak sa ovat laim inlyö n iitä lakkaam attom ia he sen m yöskin tehdä. Hanipiiriss.- sa a v u tta n e e t v e rra tto m a s ti paljon e- ponnistuksia, joita sekä am m atti esint. tekee osu u sk u n ta “ P roduktion nem m än a ik a a n osu u sto im in n an alal iinen e ttä valtiollinen toim intr työväenliikkeelle ja työläisille vähin ia RUin Belgia. K ongressin olisi jä täin yh tä paljon palveluksia kuin te ttä v ä kaikille valtioille vapaus iti-e h e iltä v a a tii.” osuuskunnat to is is ta v a ltio ista . M c ,v a lita tiensä. K eskustelu. em m e tosin m illään m uotoa tahd< , A ncecie— S elg ia: Ei p id t p aikkaan K eskustelun alo tti B ertran d —Belgia, p e ru ste llen be! ehdä «m itättöm äksi belg ialaisten esi sa väite, e ttä b elg ialaiset tah to isiv a t gialaisen osaston e sittä m ä ä ponsilau m erkkiä, m utta kongressin ei olisi j ra jo itta a o su u sk u n tien itsehallinto-oi ¡elmaa. Belgian sosialid em o k raatti te h tä v ä m itään päätö k siä, jo tk * yksi k e n ttä . B elgiassa on o su u sk u n tien it- On h a n k itta v a nen puolue on p e ru sta n u t a m m a tti tyiskysym ykaissä sito isiv a t e ri m aita j s e lu llia to tu rv a ttu . y hdistyksiä ja osuuskuntia ja on s e r On v iito te tta v a su u n ta v iiv a t yhtei ■ e iv y y ttä kysym ykseen, m itä on puo : lueettom uus. L akoissa, taloudellisis- k a u tta s a a v u tta n u t suuria ed isty sas sesti p y rittä v ä ä p ä ä m ä ä rä ä kohti. K arpeles—K iv a lta : \a ik k a k a a n me 8a j a v a ltio llisissa ta iste lu issa täy keleita. He m yöntävät olojen ole van e rilaisia eri valtioissa ja k asit em m e Itäv allassa voi o tta a k äy tän ’ tvy o su u sk u n tien k a n n a tta a työväen- tä v ä t e ten k in S a k sa ssa tap ah tu n een töön belg ialaisten esim erkkiä, olem p u o lu etta, ja se m erk itse e silloin kehityksen, m issä laki k ieltä ä osuus me k u iten k in valm iit s itä suurem p u o lu eetto m u u d esta luopum ista. Kon- ku n tia puolueisiin liitty m ä stä. A lutta m assa m ä ä rä ssä a n ta m aa n tu n n u s g ressilla on oikeus v iito itta a osuus- b elgialaiset luulevat, e ttä heidän me tuksem m e belgialaisten ansioille k u n n illek in tie tä . O suuskunta ei it n e tte ly u sä on sopiva p ääm ääriik s' B ertran d ja A nseele voivat tä n ä ä n s e s s .ä n ole so sialism ia: se ei rahal- k aik issa valtioissa ja e ttä kongressin tyydytyksellä nähdä, e ttä k an sain v ä llsessa, teo llisessa ta i k a u p a llise ssa senvuoksi olisi h y v ä k sy ttä v ä heidän Unen kongressi k esk u stelee osuu*» su h teessa ole m uitta kutu kapitalis- toim in tak y sy n ty k sesta, jo n k a vuoksi j tin d h laito s. M eidän on senvuoksi ponstlauselm ansa. * 1
