I
ten
kään ei se muuttaisi omistus-
Linnen
lanan suomalaisen työvlen Unaakannattaja. ; \ T n t t -
tä m ä
iä r ie s tv e
knckep
ilmestyy
Astoriassa, Oregon, joka piivM |
la m a
jä r je sty s
K O Sh.ee
ilm<s
paitsi suan oc u m s.
vain sotatilannetta. Sitä ei ole
aiottukaan ulotuttaa rauhantoi-
miin, jolloin se olisi paljoa vält-
tämättömämpi kuin sotatilan
teen vallitessa, niin välttämätön
TOVERI
(T H E COMRADE)
kuin
se nyt onkin. Sen kautta
The organ of the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in näet, voitaisiin jo kapitalistises-
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Wextern Work sakin yhteiskunnassa päästä sii-
men's Publishing Society.
.
.................
antti j. partan , Manager. . hen, etta sodat kavisivat tar-
Sehan järjestäisi
Eatered as secood-class mail matter July 18, i peettOlTliksi.
'Sehän
° " 8O°’ tuotannon kansainvälistä tarvet-
Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- ta silmälläpitäen, valmistuttaisi
ilmotukset >1.50 kerta ja muistovarsyilla kussakin paikassa sellaisia tuot-
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio-
f a t t o i Umot
............................
* ' kerta, halulaantieto- I teitä mitä siellä helpoimmin voi-
ukset >1.00
ja nimcumuutto-Umotukset 50c kerta, naima- .
ilmotukset >1.50 kerta, avioero-ilmotukset i daan valmistaa ja huolehtisi llii-
>1.00 kerta. Seisovat Umotukrct sopimuk-
.
...
.
.
sen mukaan. Satunnaisista Umotuksista t u -| d e l l
k a n s a in v ä lis e s tä
ja o sta
il
ice rahan seurata mukana. Englanninkie-
...
suomennetaan vapaasti.
i man suunnattomia varustuskii-
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 p a i l l l j a ,
jotka
kapitalistisen
cents per inch. Special discount is allowed
for
kaUJ>pakllp<liluil X J lllltt S S ä O \ at
lor larger and continuous advertisements.
advertisemei
TO VER I, BOX 99. ASTORlA ^ p R E.
pakollisia.
TOIM ITUSKUNTA:
W. N. REIVO, SULO SYVÄNEN,
ADOLPH SALMI, ALEX SEVO,
T IL A U SH IN N A T
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
3YkkL\\murta îîtS
Î k Ä “a::u.6o H erkkäuskoisuuden uh
reille
Suomeen ja muualle ulkomaille
Yksi vuosikerta. .>8.00
6 kuukautta. .>4.25
SUBSC R IPTIO N RATES:
In the United States and Canada
Aivan äskettäin mainitsimme
Ouc year..........>5.50 Six months............>3.00 ;
............ , . .
.
Three months. .>1.60 One month................ 60 CFaUSSa klTJO tU K SC SSa, IU ltC U lie
Huoneust« sijaitsee 10:nnen ja Duane k atu -’ p o r t aridi
jen kulmassa,
Telefooni: konttori 365,
notaan
toimitus 832.
Kun se on m ahdollista
nyt, niin m iksi ei
myöhemminkin?
iTrue tranviario» filed with
t C w
Selitykset, joissa sa
työväestön kohoavan
valtaan aivan läheisessä tulevai
suudessa» eivät ole porvariston
1 todellisia ajatuksia, vaan tarko-
i tifksellisesti laadittua agitatsio-
i nia työväestön uneen tuuditta-
Porvarillisen valtionkin on
pakko omien etujensa takia ot
taa alituisesti suurempia vero
ja. eikä niitä kaikkia saada e
nään työväestön käyttöosuudes
ta. Siitä johtuu pakko korkeam
paan perintö- ja tuloverotuk
seen. Mutta suurpääoman inali-
tivaltaan ei sillä yhtään vaiku
teta heikentävästi.
"Kasvaminen
tulevaisuuden
valtioon” on aina ollut porva
riston lempiajatuksena milloin
se on huomannut etujensa jou
tuneen ahtaalle. Se pelkää val
lankumousta ja suistaakseen ku-
mousliikkeen voimia toisaalle,
se koettaa kaivaa niille keino
tekoista ojaa. Mutta ennen tai
myöhemmin tulee vastaan sel
lainen vuori, jota ei voida lä
pästä.
Muutoksen aikaansaaminen o-
maisuussuhteissa edellyttää muu
toksen aikaansaamista omistus
suhteissa. Mutta se ei voi ta
pahtua muuten kuin yhteiskun
nallisen vallankumouksen kaut
ta.
Postmaster i l u i s e k s i .
at A m o ria , O re .. O c t. 5. 1918F sv re q u ire d
U) « v u o r i 19 o t the A c t o l H e t. o ih
IV W ., i
I'eräskuningas Schwab on e-
Washingtonista
ilmÄetaan, ¡ siintynyt sellaisena agitaattoj-
että jo kauan suunniteltu kaik- rina äänekkäämmin kuin muut
kien liittolaismaiden taloudellis suurriistäjät, mutta suuresti e-
ten voimien keskittäminen on rchtyy se joka luulee Schwahin
esittävän omia todellisia ajatuk
viimeinkin saatu toteutetuksi.
Siihen sisältyy yhteinen so- siaan. b'i sinnepäinkään. Herra
tilaskontrolli raaka-aineisiin, teh- Schwab ci ole niin suuri tomp
dastuotteisiin. laivaliikenteeseen. peli, että ajattelisi työväestön
rahatalouteen, elintarpeisiin. se_}pääsevän valtaan, päinvastoin
kä tuonti- ja vietikauppaan näh- hän ajättclee, ettei gSe k oskaan
siihen pääse, jos se seuraa hä
den.
Liittoon yhtyneiden hallituk nen neuvojaan. Schwahin väite,
sien toimenpiteitten yhteistoi- e^ta omaisuuden n\kyisestä poik
niintään saattaminen, liikunnot- ; ^eava jako saadaan aikaan sillä,
tamatta armeija- ja laivasto-j
tulo- ja perintöverotuksen
asioita koskevia seikkoja, tapah- axll^a otetaan valtiolle kaksi-
tuu viiden liittoneuvoston väli kolmattaosaa suuromistajien tu
tyksellä, ne ovat; sota-, laiva i loista, on niinikään tarkotuksel-
liikenne-, sotatarve-, e l i n t a r v e - v a l h e . Milloinkaan ei por-
ja rahatalous-neuvostot, joiden j ' arillinen järjestelmä tee sellais
toiminta ulottuu seuraaviin ta ta. Kuinka moni on ankaroista
lakisäädöksistä huolimatta mak
pauksiin :
Milloin kaksi tai useampia . sanut sellaisia tulo- ja perintö-
hallituksia
illituksis on tekemisissä hvo- ' eroja: Li yksikään ainoa,, eixä
dvkkeiden kanssa joi’a tävtvv i tulekaan maksamaan niin kauan
lähettää merentaakse paikallisen ¡ ^u’n vero»usjär^estelmä ja v e ro
varaston täydentämiseksi, tai ¡)en kokoaminen o n porvariston
useiden
tarvikkeiden > määrättävissä.
milloin
Sellainen "kasvaminen” toi-
saantilähteitten sekä tarvikkeit-
yhteiskuntamuotoon
ten jaon ja käytön suhteen on senlaiseen
päästävä yksimielisyyteen, tai on pelkkä harhakuva, jonka pe-
milloin ilman yhteisiä sopimuk- ’ässä ei työväestön kannata
sia saattaisi tapahtua samojen koskaan lähteä. \ aikxapa olisi
tarpeitten tuottamista usealla ta- minkin, että valtio ottaisi kaksi-
holla siten haaskaten työvoimaa. | kolmatta«»saa suuromaisuukststa
Siinä on oivallinen esimerkki ' ert)tnk>en avulla, niin sitten-
rinniimiminHmni nnn
K ansainvälisen sosialis
min suhde osuus-
kauppaliikkeeseen
O suustolm intakysym yksen
k ä sitte
lem istä v a rte n a s e te ttiin K ööpenha
m inan so sia listlk o n g ressissa vuonna
1910
erikoinen osu u sto im in ta valio
k u nta. jonka te h tä v ä k si jäi ponsi
luonnoksen laatim inen san o tu sta ky
sy m y k sestä.
V aliokunnan puheen
jo h ta ja n a toim i belgialainen toveri
A nseele ja sih te e rin ä sa k salain en v.
Elm. Sen käsittely n pohjana olivat
se u ra a v a t p o n siehdotukset:
Belgian
I
Työväenpuolueen
ehdotus:
ponsi-
se
on.
R auta
.E lle i täm än m aan k a n sa tah d o vai-i ¿y section 19 of the Act ot o c t t » . w . ,
Kun tutkitte tämän maan ny
lisiä vaaleja kuinka ihastuitte : tion o m istu so ik eu tta, olisi sen sanot
Y hdysvalloissa tu o te ta a n nykyisin
kyistä sosialistipuolueen ohjel niihin asioihin joita esitti k au -! tav a taitto n sa ju lk isu u te e n , »öinen so ta ta rp e ita läh e s »eitsem ässäkym m e-
maa, niin siitä näette, että so nopuhelias vaalipulntja: te ihast- I puoli on jo sa an u t a ik a a n liia k s ik in , n e ssä tu h a n n e s s a tu o ta n to la ito k se ssa .
... •
j
, ••
ä n tä ’
1 cpht-n lu e ttu n a n e k in jo illa on ura
sialistit ovat niitä jotka tunte tuitten nuhin
lupauksiin
mitä ' ä aanta.
,
. ...
,
...
“ V iim eisessä v ä itte e ssä on vain vk koita ja a la u ra k o ita tä y te ttä v ä n ä ä n ,
vat todellisesti työväenluokan lian
laverteli teidän hyväksenne;
, J
n ..
. . .
. . „ ,,n näiri<m tnn
'
,
i si pienoinen erehdys, m u tta se pufta U seissa tapaukbiösa on n<uu~n tuo
tarpeet ja toimivat työväenluo- ja annoitte äänenne hänen ny-
kol(o v äitteen . M itä me olem m e i ( a v o la ito s te n
p alv elu k sessa m onia
kan hyväksi. Vaan sosialistit ja väkseen. Tutkikaapa mitä he ei n ä h n e e t k äy tän n ö ssä, on ra u ta te id e n tu h a n sia työläisiä.
sosialistipuolue ei saa vatimuk- vät tehneet teidän hyväksenne, y k sity iso m istu s, joka oli vallan epä
N äm ä
n u m ero t o so tta v a t. m iten
siaan läpi, ellei_ työväestö sano niin varmaan havaitsette ettei o n n istu n u tta . Vielä n y tk in ovat ra u s u u rj te h tä v ä on jo y k sistä ä n työ-
itseään irti valtaluokkain puolu vät ole tehneet mitään ja jos ta tie n y k sity iste n o m istam ia, vaikka j voim an h a n k k im in en n ä ille teollisuus-
eesta. Ikävä kyllä nähdä, että jotakin ovat tehneet, niin toisil- ’M "'™ «>*«■> » « « ”' »««»" «»»•«> j laito k sille. Oli . t a r p e e n i . . . lihet.
takasin. hol<lMta h » * * « “ '“ "
X
nykyään vielä työläiset suurena la teoilla on se nypitty
- 1 J
e n tiste n y k sity iste n o m istajie n ' a ta tie d u s te lu k a a v a k e tta , jo tta saa-
enemmistönä antavat voimansa Ja sitä tulee jatkumaan, niin lity k sellä.’
tiin tie tä ä , m iten paljon kukin niis-
kapitalistipuolueille, tietämättö kauan kuin työläiset juoksevat ¡
itä ta rv its i a m m a ttita id o to n ta työvoi
m aa, jo ta h a llitu s alkoi ty ö v äen lity s
myydessään ja herkkäuskoisuu- kapitalistien suursuisten politi- ■
VENÄJÄN ASEMA.
to im isto je n sa k a u tta h a n k k im a an , sen
dessaan antavat häikäistä itsen- < koitsijain perässä.
( T r u e tra n s la tio n file d w ith th e P o stm *» te >
at ' A sto ria. O re.. O ct.
b y se c tio n
MAILMANKATSOMUKSIA
5,
1918, as required
19 o f th e A c t o l O c t. 6 th .
1901
ty ö n v älity sto im in n a n
a s tu e s s a
m aan elokuun a lu ssa.
voi
C anadian F orw ard k irjo tta a :
S otatilan v allitsem in en V enäjän ja
TYÖLÄISTEN PER ISY N N ISTÄ .
liitto la iste n välillä — ja sen syiden
5je j]je k irk o llisen k a sv a tu k se n saa
tu tk im in en on vain ih m isk u n n an tu I Jiej|je on tu ttu a se, e ttä me kaikki
sen
tuotannon
palv
elu
k
sessa;
ne
pal
levien polvien re h e llise sti a rv o ste ltu ih m iset olem m e p erisy n n in sa a stu ttu
TO IM 1TU SH A RJO TTELIJA K SI
velevat
kernaam
m
in
om
ia
e
tu
ja
an
vissa. a s e tta m a tta v a a ra a n ta p a u t-
- Me em m e läh d e v ä ittä m ä ä n
LEH TEEM M E
on ry h ty n y t toveri P e te r K ähkönen eiv ät tu o ta m itään ja ja rru tta v a t so ’ taan. — N ykyään yleisen m ielipiteen ^ ¡ n k a se o tak su m a on to d en p eräi
P o rtla n d ista.
T overi K ähkönen on ta ta rv e tu o ta n to a . Tee työtä tai tais i ollessa kiih ty n een ä, reh ellin en kes nen. M utta e rä is sä a sio issa n ä y ttä
lukijoillem m e tu n n e ttu jo m onen vuo-1 tele, pitäisi olla niiden tuom io, t a i ' k u stelu tä s tä ja tä m ä n la isista kysy vät ih m iset olevan; p erisy n n in tu r
den aikana ju la istu ista k irjo tu k sis-i linnaan sodan a ja k s i.’
' m yksistä tu lta isiin e p ä ile m ä ttä k a tso m elem at, e te n k in ty ö lä ise t. ’
m aan liitto la iste n asian v astu stam i
T y ö läisillä n ä y ttä ä olevan ikään-
taan.
“Ja kun me n y t tiedäm m e, e t t ä ,
. . . . . .-
työväen e d u sta ja t e iv ä t ole tarp eel ¡seksi jne. — h u o lim atta silta m inkä Ru{n p e risv n lin ä p e ritty om inaisuus
AVOIMEN TYÖPAJAN PROPA-
llsen tuotannon palveluksessa, jo ten j ,alsella rehellisyydellä a sia a »u ,k lt epäluulo om ia jä rje s tö jä ä n koh taan
GANDASTA
h e id ä t p itäisi p a k o tta a e tu rin ta m a a n : ,a lslin
m inkälaisiin joh to p aäto k , yaik ka y leise sti tu n n u ste ta a n e tte i
• ••cc
( T r u e tra n s la tio n file d w ith th e P o s tm a s te r i j j j j j j t ä s s ä on m uuan pieni helm i, jo ; siin
a sia sta tu ltaisiin .
T äm ä aika - yät ty ö lä lse t 3aa alk eellisim p iak aan
?>y se ctio n 19 o f the^ A c t of O c t. 6 th . 1917.) | ka se littä ä m iten m aa ‘todella ta rv it
sovelias V enäjän kys> m vksen , ojjceuk sia
ilm an jä rje stö jä .
V aan
sellaisen a kuin se ilm enee e r ä i tt e n 1 see' p a n k k iirit:
¡p u o lueettom alle k ä sitte ly lle ja mc , ;ärj e s ty m is tä v a sta a n ollaan suure»
Meikäläisten taholta on usein so ta v o itto ilija in ju lk aisem issa lento-i “ ‘Viime aikoina on ‘v alkokaulus j se n t^ n^ en nPl1'
'
,l*'Loita
j ti epäluuloisia ja jos jä rje s ty tä ä n ,
»sotettu kuinka kapitalististen leh tisissä, joiden k a u tta ta h d o ta a n ; to im ia’ kohtaan h e ite tty niin m onta | ' em a,ia ' ait ;
aitio o ( n
i niin niit i jä r je s tö jä epäillään, niissä
politikoitsijain lupaukset ovat k a s va tta a niitä voimia, joiden ta r k o j h alveksuvaa lau se tta , e ttä osa kan
. punect eivät n. t a u ta
on k a ik e n la isia vikoja ja v ii h e itä .
työläisille tyhjää sanahelinää. tu k se n a on s o ta tila n n e tta hyväkseen ga8ta on jo lievässä h y ste e rise ssä ti ty ö läisten asiaa, senvuoksi o tta k a a i u ee|n jcin on niin h u llu n k u ris e s ta et
Jos koskaan, niin näinä histo k ä y ttä e n riistä ä ty ö v äe stö ltä k a ik k i. ia8sa sellaisten toim ien hoitajien kasvoillenne piikiven ilm e — puhei < m o ittij a t p y sy v ät loitolla järjes-
rian suurtapahtumani aikana on oikeudet ja teh d ä tä s tä m aasta sa , suhteen, vaatien e ttä nykyisin pitäisi den aik ak in on tuleva. K uinka hai (tö to j,n in n a stä i vaik k a heidän tulisi
ka?
aiv a n p äin v asto in , o tta a osaa
näjitävänä se todeksi mitä •llä m anlaim n a u to k ra a lin e n m ilitarism i ojie olem assa vain kah d en laisia ih H oituneita lie n e tte k in , tu k a h u y tta h teis
pulp
ah
telev
at
intohim
onne
y
u
ieis
rso
o
n
a k o h ta ise sti jä rje s tö s s ä ilm e
on sanottu. Luvataan sitä taly inahti, jo ta vastaan nyt taiste lla a n niisiä, toiset p u ettu in a a rm e ija n vir k u n n allisessa elim istö ssä täytyy nous
neväin
e p ä k o h ta in
p o istam iseen
tätä työläisten pienten ja sor on S e a ttle Union R ecord onnistunut kapukuun ia to iset ra sv a ta h ra isiin ta m uutosten m eidän valtiollis-talou K aikkiin ty ö v ä e n jä rje stö ih in nähden
im aan viime aikoina m onta oi i työpukuihin. k an taen eväitastiaansa
rettujen kansojen hyväksi,, ne poim
dellisen järjestö m u o to m m e peru steel on sam a su h d e; uum issa ov at van
v allista n ä y te ttä .
T ä ssä m uuan sei K änsäkourille kaikki se kunnia m itä
ta. E iv ät valheet, e iv ä tk ä petokset ¡joilliset sä än n ö t, k o rk e a t sisä ä n p ä ä
ovat vain pelkkiä lupauksia, joi lain en :
heille kuuluu, sillä a lu s ta v a th a n he ;
On
tullut
aika,
veljet,
jolloin
kaik
kin
kovalla
työllään
sodan
voittoon
p > s> v ästi te lje tä k i.jh .ili ti i
, ..y. ja k u u k a u sim a k su t ja kelvotto-
ta ei pauna koskaan täytäntöön.
,a '
T äm ä on este uonn
j m at jo h ta ja t; ei p u h e tta k a a n , e ttä
Meillä on täällä pian kong- kien m eidän sih teeriem m e ja e d u sta ¡sa a tta m is ta , m u tta täm ä m ailina ta r
jiem
nio
olisi
oltava
so
ta
rin
ta
m
a
lla
vitsee
vielä
jo
itak
in
liikkeenhoita
j
va^oilulakien
jne.
aik
aa,
ta i 1 oso , m o ittijat perö0onak0 ilta is e s ti o tta isi
ressimiesvaalit. Kuten tavallista,
..
llin tn m m A
nnr
.
.
m ikäli saa uskoa seit avoim en työ-
jja p an k k ijo h ta jia ja yleisiä toim itus I .
v a lt.o llis e n h h a a llin
to m m e Po
osaa union to im
in
ta an , ollaan
vaalien edellä omistavani luok
v ä rillise stä
lu o n teesta,
joka olis' vain siv u sta k a tso jia ja k o v asti moi-
m aan propagandatoim iston selity k siä jo h tajia.
O vatpa ne vielä hiukan
kain poliitilliset puhujat ja vaa- jossa
k a tso ta an a seielv o llisu u sp ak k o a , tarp eellisem p iak in
kuin
ty ö läiset , m ahdottom uus p u n taa n k an san v allan .¡taa n un;On huonoutta,
lirunnarit 'kääntyvät työläisten sellaisena sopivana keinona, jonka p ä ä stä k ä ä ty ö läiset v ap aasti toim i - ‘lliteasa (Kutka s o r ta is it« ! '
M onenkin ty ö läisen m ielestä a sosia
kun
kaikki
ovat
v
a
p
a
ita
);
ne
tule
puoleen ja lupaavat ihmeen pal avulla se voi p äästä eroon kaik ista ,n aan ja hoitam aan asioita, niin näet
listip u o iu e on hyvä m uuten, vaan
vat
v
äistym
ään
ty
jväenluokan
cp
sen eteen kun tu lisi toim ia ja avus-
jon jos vain työläiset äänestä v a ste n m ie lisistä henkilöistä. Näin ne
niitä tapahtuu.
S iinä suhteessa
p
iessa
tu
n
te
m
a
a
n
.
<I
t
i
»en
v
a
p
a
u
s
; ^ gitä ra h a l| ise6tl( niiu se on pa.
vät heidät ja heidän edustajan sanovat työväestön ‘to d e llisista ’ riis ta rv itse e m eidän vain luoda silm äys
tu
o o tteid
e n u «z
o
nn
riippuvainen
työn
lu
n
eiu
v
S o s ia listin e n \ y h te isk u n ta olisi
tä jis tä :
¡V enäjään.
sa virkoihin.
m istu k sesta.
“ E uropan s o ta ” h ä v it i , hyvä, kun se sa ata isiin ilm aseksi.
Ei se ole ty ö n te e ttä jä joka t>ö .
-jykainen työläinen jolla vain on
'Pyoläiset, vertailkaapa toisiin
tä ä enem m än kuin ju o k su h a u d a t ja _
Iäistä riistä ä , vaan työväen jo htaja. | to<je iligta h a lu a ja kykyä, voi pian
sa niitä toimenpiteitä mitä hil “ ’Työväen politik o itsijat, ag itaat ; kohota valkokaulustolm een, jos hän tu h an n e t ihm isoliot — se on m yös M ■ l-! -l" l-l-l" t " f- - ‘.- l - H - ( - 4 - l - '. - l •> I 1- 4-4—8-
jakkoin unionistien ja sosialisti to rit ja unioiden edustajat o sa t ali* | se lla ista haluaa, vaikka nykyisten kin h ä v ittä v ä tie tä m ä ttö m y y d e n ja i
en edustajat Lontoossa pidetys ta n e e t työväestön täydelliseen vai korkeani palkkojen aik ak au d ella mo taikauskon tim a n ttik a llio t ja siten
v o itettu uusi tie to isu u s on lopulli
sä kokouksessa suunnittelivat ’.am riaisuuteensa m uodostam alla
¡ n e t työläiset ovat parem m assa ase
I sesti tarp e en ihm iskunnan v ap au tta
i l i l I - H 11 ’■ I I-I- I- I 1-1 l l- I- l"f -t-fr
työväenluokan hyväksi! Äärim voim am onopclin, voidakseen itse e ^aa • m assa kuin ne.’
; m iseen.
.
mäisen sosialistitcorian kannalta hu o letta ja jo u tilaisu u d essa. Rehel
“Jo k ain en työläinen jolla on ‘todel
PÖYTÄKIRJA
lisillä pyrkim yksillä, kuntoisuudella ¡
lista h a lu a ’ voi sa a v u tta a valkokaulus
heidän päätöksistään voisi sa
S. S. J ä rje s tö n to im eenpanevan
Ja taidokkuudella el ole enäan
, to lm e n ,
M lkä
h e rtta in e n a ja tu s !
NORJAN O SUU STOIM IN TALIIKE
noa joitakin muistutuksia, vaan tään m ahdollisuuksia tu o tan n o ssa. .
kom itean k o k o u k sesta syyskuun
....
....
.
KASVAA VOIMAKKAASTI.
..........
! M utta aikaam m e se n tä ä n , veljet, sei i
22 päivänä, 1918.
kun ottaa huomioon minkälai 1 “ ‘R ehellisellä työläisellä
on nyt
Viime
vuoden aja lla kastroi N orjan
K okouksessa olev at
läsnä Toru-
laiseen pyrkikö. O lkaam m e tyytyvä!
sen puristuksen alaisena heidän oman tah to n sa esittäm ism ah d o llisu u s siä osaam m e. M ehän a n s a itse m m e ! osuustoim intaliike v e rra tta in voim ak qvist, H alm e, H elan d er, Bovvers. Lau-
täytyi toimia, niin voimme ihail vain siinä tap au k sessa, e ttä hän kiel jo nytkin niin paljon enem m än kuin I k aasti, jä se n m ä ä rä lisä ä n ty i huom at rija ia alleK irjo ttan u t. P o issa o liv a t
i äm ä pankkien p resid e n tit!
L a v a s ti ja uusia liitto ja liitty i pää Tuuri ja L e h to v aa ra. T uuri ilm otti
la. että työläisten kansainväliset täytyy tu n n u sta m a sta sitä vasallivel ¡n
s a ttu n e is ta sy istä ei v oivansa olla
edustajat voivat näinä vaikeina vollisuutta, jonka alaisek si tu n n o tto | „T äm ä Bvoimen työm aan propa ’ yhdistykseen 48, teh d en niiden jä läsnä kokouksessa. L e h to v a a ra il
m at t y ö i ä t n jo h ta ja t
h ä n e t pa gan(ja e j oje varsin y stä v ä llistä vai j senluku 5,511.
E ro n n e itte n yhdis motti k o m itealle e ttä h än en tilallee n
aikoina saada niinkin paljon k o tta n e et. V aatikoon lian senvuo si
om istusoikeudellekaan. Näin se ty ste n lu kum äärä o]
oli 15 ja jäse n m ää on k u tsu tta v a v a ra jä se n siitä syys
työväenluokan hyväksi. Kaikis e ttä n äm ä loiseläjät vaaditaan joko tion om istusoikeudellekaan,
rä
1,224.
Vuoden
lopulla kuului pää ' : a - e tta hän ei voi saap u a kom itean
sanoo siitä:
kokoukseen, a su en autom obiilim at-
ta niissä esityksissä mitä vaa työhön tai taistelu u p . Uusi asevel
yhdistykseen
237
osastoa,
joiden yli kan päässä, joiden kulku on kiellet
“ ‘Me olem m e n ä h n e et sitä niin pal
ditaan hallituksen tehtäväksi vollisuuslaki ulottuu useihin niistä jon käy tän n ö ssä, e ttä tiedäm m e mi teinen jäse n m ää rä oli noin 55,000. ty su n n u n ta isin . S ih te e ri ilm otti kut-
kansainvälisten asioitten ninlcl- silla ne eivät suinkaan ole hyödyin
l i W i n ì C n-itm m
irrrr.
Suuret lupaukset tyh-
jaa sanahelinää
,i «i i m ti m
pitää to iv o ttav an a .että sosia
listisie n puolueiden ja osuuskun
tien välille m uodostuu yhä lähei
»empiä elim ellisiä site itä , ja että
osuu sk u n n at liitty v ät, m issä lain
sääd än tö sen sallii, todellisesti
puolueeseen, ja lu o v u ttav at osar
voitostaan kiihotus- ja valistu sty ö
hön sekä työväenluokan vapautus
taiste lu u n ;
lausuu sen toivom uksen, e ttä <
su u sk u n n at liitty v ät keskenään e
rikoi.-liitoksi yh teisiä ostoja t a r
ten tai tu o tta a k se e n jäsen ten sä
tarv itse m ia tu o tte ita ; sekä ette
ne yn ty v ät kansainväliseen osuus
to im in taiiiito en s a a tta a k se e n so
sia listise t p e ria a tte e t siinä vallal
le.
jo tta osuustoim intaliikkeelle
tulisi nykyään v allassa olevaa ka
p ita listista
jä rje ste lm ä ä vastaan
taiste lev a luonne.”
p n an n n istu n u tta
“Kongressi
v a ro tta a
sosialistisia työläisiä
niiden ihm isten opeista, jo tk a väit
tä v ä t, e ttä osu u sto im in ta olisi sem
H ollannin työväenpuolueen ponsi-
m oisenaan riittä v ä , ja jo tk a p itä
eh dotus:
v ä t tä tä yhteen liitty m ism u o to a ylt
H
ollannin
työväenpuolueen
edusta
teisk u n n ailisen
kysym yksen ra t
jien tah o lta su o siteltiin se u ra a v a r
k aise m isk e in o n a ;
se littä ä.
e ttä
osuustoim innan H ollannin a m m a ttiy h d isty sllito n vuo
k ä y ttä m in e n aseen a työväen luok ! ^ en 191^ vuosikokouksessa hyväksyt
k a ta lste lu ssa on talle luokalle nti ty ä p o n tta:
“ K atsoen siihen, e ttä kulutuk
tä suurimmaksi eduksi, sillä osuus
sen osuustoim innallinen jä rje s tä
toim inta tekee, järjestäm ällä työ ;
m inen työväen puolelta on te h o
laisia ostajina, tämän luokan ky
kas keino:
k en ev äk si:
1) työväen k eh ittäm isek si jär
1) taistelem aan välikanpaila har ,
je
s
tim a ä u itse n ä ise sti y h teiskun
jotettua riistäm istä vastaan.
naliisia asioitaan,
2) helpottamaan työläisten itse
2) työväenluokan toim eentulo?
tuotannon yrityksiä,
p a ra n tam ise k si ja
3) vaikuttamaan tavarain hank
3) työväen todellisen ta is te lu r
kijain töissä olevien työehtoihin ,
a
v
u sta m ise k si;
4) myöntämään
m allikelpoiset,
e ttä täm än johdosta on v ä ittä
työehdot osuusliikkeissä työaken j
m ätö n tä
am m attiy h d isty sliik k een
televille,
ja työväen
osuuskauppaliikkeen
ja yleensä vahvistamaan köyhä
m
olem
m
in
puolin,
niin paljon kuin
listöä sen taistelussa kapitalism ia.
m
ahdollista,
av
u
staa
toisiaan, si
vastaan.
käli kuin jälk im äin en sääntöjensä
Osuustoiminnan ja valtiollisten
y. m, m ukaan p itä ä ta rk o tu k se
puolueiden välisiin suhteisiin näh
naan k ä y ttä ä osan uettovoitobtaan
den
työväenluokan ta iste lu n hyväksi |
K cn gretil
7 Î Järjestömme asioita ii
ì
nTT.TnTnn: n run ¡ ■ 11 11111 imun
lanHUHUä TirBrrnr i m .a .ir in H .n u n iiiin t n n i u rm n irtiH L iu ii.u iu in n rr T i
iiH U im i
sellaisena kuin täm än taistelun
käoittävät sos.-dem. työväenpuolue
ja H ollannin a m m attiy lid isty sliit
to;
lausuu a m m attiy h d isty sliito n vii
des yleinen kokous, pidetty tou
kok. 9 ja 10 p :n ä A m sterdam issa
m ielipiteenään e ttä :
!
|
,
;
a i am m a ttiy h d isty ste n jäsenillä
on siveellisenä velvollisuutena ol
la ko tip aik k an sa osuuskaupan jä
s e u in ä ja k o ettaa saada vaim onsa
v ak u u tetu ik si siitä, e ttä heillä on I
su u ria etu a työväen osuuskauppa :
liikkeen k u k o istam isesta;
b) a m m attiy h d isty sten jä s e n te n i
on v a stu ste tta v a erik o isten osuus
kauppojen p e ru sta m ista erikoisia
työläisryhm iä v a rte n ;
c) osuuskauppojen velvollisuute !
na on niin paljon kuin m ahdol
lista a v u sta a a m m a ttiy h d isty ste n
työtä:
A1) p ä ä ttäm ä llä tariffisopim uksia
o su u skuntain työ ssäp itäm äin hen
kilojen työ- ja oikeusolojen jä rje s
tau tise k si;
B) rak e n n u stö itää n y. m. teet
täe ssä an panem alla huom iota työs
sä olevien henkilöjen työoloihin: ,
C) m ikäli m ahdollista avusta j
m iila am m a ttiy h d isty ste n ta is te ■
lua k u lu ttaja voim allaan;
D) p itäm ällä huolta siitä, e ttä I
aina te e te tä ä n työt jä r je s ty n e illä '
ty ö läisillä;
E) m äärääm ällä osan nettovoi |
to staan paikalliselle ja kansalli j
selle am m attiy h d isty sliik k eelle, se !
kä edelleen o tta e n huom ioon, e ttä
lakon oikeutus on yk sin ään am
xnattiyhdistysliikkeen ra tk a is ta v a
eikä sen vuoksi ole to iv o ttav aa, et ;
tä osuuskauppojen puolelta v älit
tö m ästi a v u ste ta a n lak o ssa tai su j
lussa olevia ty öläisiä ta i heidän i
a m m a ttio sa sto ja a n ;
, {
k e h o tta a kokous osuuskauppoja
a n ta m a a n tä tä ta rk o tu sta v a rte n
m ääräty n
osan
netto v o ito staan
H ollannin a m m a ttiy h d isty ste n lii
ton k ä y te ttä v ä k si.”
R anskan
sosialistipuolueen ponsi
ehdotus:
“ S osialistinen puolue, e n tiste n
lau su n to jen sa m u k aisesti, m uis
tu tta a m ieliin, “e ttä se rnyön
tää työväen ta iste lu jä rje stö n sa
it iö in
kuin kollek tiiv ijärjestlijen j
peru stam isen ja kehityksen sun
ren m erk ity k sen ”, ja e itä se tä!
tä n ä k ö k a n n alta katsoo osuus
kunta, tikut kuuluhan “ yhteiskun
nau m u u ttam iseen
v älttäm ättö-
ntäin a in e ste n ” joukkoon.
Siis
tu n n u sta a osuustoim innalle itse
näisen arven y leisissä ty ö v äe r
kehittäm is-
ja
jä rje stä m isp y rin
noissa.
O suustoim inta
tukee
työläisiä
h ankkim alla heille toim eentulokei
noja taiste lu ssa tu rm io llisten väli
kauppiasten tu n n o tto m u u tta ia ali
netittä vastaan. Se tarjo aa heille
teh o k k aita keinoja parem pien elin
ehtojen ynnä työ- ja ta iste lu e h to
jen a ik a a n saa m ise k si sekä santal
la to tu tta a h e itä yhteisom aieuuder
hallinnon vaikeaan ja m onim utkai
seen teh täv ään .
O suustoim inta on sitä k in hede!
ntällisem pi tu o tta m a a n , hyödyllisiä1
tuloksia, kun se jo järjestö m u c
tonsa
k a u tta itse stä ä n kehittyy
yhä laajem piin m uotoihin, lakkaa
m a tta lav en taa ty ö alaan sa Ja as
k e ie tta in kohoaa yksilöjen ryhm i
ty k se stä o su u sto im in n allisten . voi
m ain kokonaisliitoksi.
K un työväenluokka tällä tavoin
jo h ta a k u lu ttaja v o im a an sa , lyö se
elinvoim aisilla y rity k sillä ä n isk u r
lo ism aista
välikauppaa v astaan
hankkii k a p ita listie n kilpailua vas
taa n ta iste lle ssa a n suuria jä var
tuoja m enekkialoja itse jä rje s tä
m älleen tuotannolle ja huolellises
ti v a ru sta a itse lle en la a jo ja v a ra s
leija taloudellisten pulain v a ralle , von Elm —S ak sa: Me sak salaiset heitä on vuosikausia pilk attu .
Mei-
Sitä
p aitsi
on o su u sto in iin tr j ontune pidä belg ialaisten esim erkkiä »iän en tä s s ä k o n g ressissa ensi kä
m aataloustuotannolle
arvokkaalle • no u d attam isen arvoisena.
S ak sassa d rs s ä h u o leh d ittav a siitä, e ttä työ-
keinona p u olustautum iseksi keinot ovat puolue, a m m a ttiy h d isty sliik e ja iäisiä k eh o te taa n liitty m ä ä n osuus-
telua vastaan ja tek nillisen edis osuustoim inta
to isista an e ro te ttu ja kauppoihin, ei om an m iesk o h taisen
tyksen a u tta m isek si, sen avulk Jo s y rite ttä isiin sitoa toisiinsa puo e tu n sa , vaan sen su u re n asian vuok
kun saadaan aikaan y h teiso sto jr A netta ja o suuskuntia, joutuisi puoiur si, jo ta niid en p y rk im y k set m erkitse-
ja
y h teiste n työkalujen k ä y ttä ep ä ilem ä ttä riip p u v aisu u teen osuus ygt. S itä en n en em m e voi oauuskau
kunnista, m ikä ei suinkaan olisi puo poille a n ta a m itään m ääräy k siä, joi-
m istä.
ueen etu jen m ukaista.
Silloin e ; a iit> ’eivät m yöskään tu lisi ensin
S o sialistinen puolue, ollen tyc
enää
jokainen
työläinen
tunsisi
ole ! ään o tta m a a n huom ioonkaan.
On
väenluokan
ja y h teisk u n n a llise r
vallankum ouksen puolue, on sii. vansa velvollinen k a n ta m aa n raha! m ahdotonta vaatia, senjfilkeen kuin
velvollinen
ed istäm ään osuustoi lisiä ja a a tte e llisia u h rau k sia kaik s a k sa la ise t 0.%! h y v ä k sy n e e t H anno
niinnan vapaata kellitystä.
S e r kien näiden kolm en liikkeen hvväk verin po n silau selin an sa, e ttä osuus-
asia n a on v alistu sty ö ssään tehdi si. T yöläisiä on k a sv a te tta v a s ii’ « kuntien on m u o d o stettav a osa puo-
M eidän on en sin pi
tu nnetuksi osuustoim innan k iistä k äsity k sessä, e ttä heidän on k a ik ir luelilk k eestä.
!
tavoin
tu
e
tta
v
a
valtio
llista
puoluett;
J
e
ttä
v
ä
siitä
huolta,
e ttä so sia listit
m ättöm iä etuja. M utta tah to essaan
tä y ttä ä työväelle kuuluvat yrityk sä ily ttä äk se e n sen riippum attom ana , hankkivat pyrkim yksilleen ja la n sija a
O suuskuntien etu jen m u k aista o r 1 o suuskaupoissa. S e n jälk e cn voim m e
set luokkatietoisuudella ja saad r
jo ssak in
seu raav an sa
k o n g ressissa
n iistä loistam aan sosialism in va ja voim akkaana.
pulittavan a a ttee n , johtuu täm ä y h d istää itse e n sä kaikki k u lu tta ja t a stu a a sk ele en eteen p äin .
H elias—R anska yhtyy von E lm iln.
puolue, sam alla kun se kehottaa k a tso m a tta valtiollisiin, taloudellisiin
uskcnnollisiin
ero av aisu u k siin R an sk assa ovat o su u sk u n n a t puolu
työ n tek ijö itä osu u sto im in taan , te tai
Senvuoksi onkin
kem ään heille m yös tu n n etu k si ka Me olem m e tosin sitä m ieltä, ett« een p e ru sta m ia .
pitalistisen kilpailun it se a s e tta j osuuskuntien on niin pal jon kuin k e h ity s R anskat sa o llut toinen kuin
B elgialaisten m en ettely n
m at ra ja t, jo tta he, oppien s ite r m ahdollista p alveltava tv ö v äen liik et B elgiassa.
tä,
ja
jos
ty
öläiset
ta
h
to
v
a
t
saadr
huonom
m
uutta
to d isti h ä n e stä se
tu ntem aan y h teisk u n n allisen tais
telun ta v a tto m a t vaikeudet, eivä' osuuskuntia näin toim im aan, voivat seikka, e ttä E n g lan ti ja S ak sa ovat
laim inlyö
n iitä
lakkaam attom ia he sen m yöskin tehdä. Hanipiiriss.- sa a v u tta n e e t v e rra tto m a s ti paljon e-
ponnistuksia, joita sekä am m atti esint. tekee osu u sk u n ta “ P roduktion nem m än a ik a a n osu u sto im in n an alal
iinen
e ttä valtiollinen toim intr työväenliikkeelle ja työläisille vähin ia RUin Belgia. K ongressin olisi jä
täin yh tä paljon palveluksia kuin te ttä v ä kaikille valtioille vapaus iti-e
h e iltä v a a tii.”
osuuskunnat to is is ta v a ltio ista .
M c ,v a lita tiensä.
K eskustelu.
em m e tosin m illään m uotoa tahd< , A ncecie— S elg ia: Ei p id t p aikkaan
K eskustelun alo tti
B ertran d —Belgia, p e ru ste llen be! ehdä «m itättöm äksi belg ialaisten esi sa väite, e ttä b elg ialaiset tah to isiv a t
gialaisen osaston e sittä m ä ä ponsilau m erkkiä, m utta kongressin ei olisi j ra jo itta a o su u sk u n tien itsehallinto-oi
¡elmaa.
Belgian sosialid em o k raatti te h tä v ä m itään päätö k siä, jo tk * yksi k e n ttä . B elgiassa on o su u sk u n tien it-
On h a n k itta v a
nen puolue on p e ru sta n u t a m m a tti tyiskysym ykaissä sito isiv a t e ri m aita j s e lu llia to tu rv a ttu .
y hdistyksiä ja osuuskuntia ja on s e r On v iito te tta v a su u n ta v iiv a t yhtei ■ e iv y y ttä kysym ykseen, m itä on puo
: lueettom uus.
L akoissa, taloudellisis-
k a u tta s a a v u tta n u t suuria ed isty sas sesti p y rittä v ä ä p ä ä m ä ä rä ä kohti.
K arpeles—K iv a lta : \a ik k a k a a n me 8a j a v a ltio llisissa ta iste lu issa täy
keleita.
He m yöntävät olojen ole
van e rilaisia eri valtioissa ja k asit em m e Itäv allassa voi o tta a k äy tän ’ tvy o su u sk u n tien k a n n a tta a työväen-
tä v ä t e ten k in S a k sa ssa tap ah tu n een töön belg ialaisten esim erkkiä, olem p u o lu etta, ja se m erk itse e silloin
kehityksen,
m issä laki k ieltä ä osuus me k u iten k in valm iit s itä suurem p u o lu eetto m u u d esta luopum ista. Kon-
ku n tia puolueisiin liitty m ä stä. A lutta m assa m ä ä rä ssä a n ta m aa n tu n n u s g ressilla on oikeus v iito itta a osuus-
b elgialaiset
luulevat, e ttä heidän me tuksem m e
belgialaisten
ansioille k u n n illek in tie tä . O suuskunta ei it
n e tte ly u sä
on sopiva p ääm ääriik s' B ertran d ja A nseele voivat tä n ä ä n s e s s .ä n ole so sialism ia: se ei rahal-
k aik issa valtioissa ja e ttä kongressin tyydytyksellä nähdä, e ttä k an sain v ä llsessa, teo llisessa ta i k a u p a llise ssa
senvuoksi olisi h y v ä k sy ttä v ä heidän Unen kongressi k esk u stelee osuu*» su h teessa ole m uitta kutu kapitalis-
toim in tak y sy n ty k sesta, jo n k a vuoksi j tin d h laito s.
M eidän on senvuoksi
ponstlauselm ansa.
*
1