Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 26, 1918)
No. 172 TOVERI TOVERI Linnan kuomat ai*« n tjrftvlon Iin « nk annattaja, ilmestyy Attoria**«, Oregon, joka paivk sunnuntaina. T O IM IT U S K U N T A : W. N. R E IV O , L A U R I M O IL A N E N , A I X J L F H S A L M I, A . 15. M Ä K E L Ä , SULO SYVÄNEN. TOVERI (T H E C O M R A D E ) The organ of the Finni ah woikera in the W estern states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, O re., by the Western W o rk men's Publishing Society. A N T T I J. P A R IA N , Manager. Entered as second-class mail m atter July I I , 1*12, at the postulhce at Astoria, Oregon, under the A ct of M arch I , 1879. llm otu<hiuta 40« palstat uumalta. Kuoleinan- ilmotukset >1.50 kerta )u inuistovarsyilla $2.1X1 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- liitt4)ilm otukset >1.00 kerta, halutaanticto- ja aimcnniuutto-ilmotukset 5(>c kerta, naima- dmotukset $1.50 kerta, aviocio-iiniotuksct $1.00 kerta. Seisovat ilm otu krrt sopimuk sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu lee rahan seurata mukana. Lnglauninkie- In a tl suomennetaan vapaasti. Advertising rates in eifeet July 1, 1912, 40 cants per inch. Special discount is allowed lor larger and continuous advertisements. T O V E R I, B O X M . A S T O R IA . O R E . T IL A U S H IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikeita. .$5.50 o kuukautta. . |1 . 00 2 kuu kau tta... $1.60 1 k u u k a u s i... .t>0 Suomeen ja muualle ulkom aille: Yksi vaoaikerta. .$M.uO o kuukautta. .$4.25 S U B S C R IP T IO N R A T E S : In the United States and Canada One y e a r...........$5.50 Six mouths........... $1.00 ‘j^hree mouths. . $1.00 One m onth.................60 Iluoneusto sijaitsee 10:nncn ja Duane katu jen kulmassa. Telefooni: konttori 265, Innoitus 822. päisesti on ollut päiväjärjestyk sessä jo pitemmän aikaa. Kun sota loppuu ja säännölliset ajat jälleen palaavat, niin sa»mme nähdä voimakkaan sosialistisen työväenliikkeen nousun Ameri kassakin. Kyllä osa tekee sittenkin Surullisen kuuluisa Clias. M. Fickert, San Franciscon kauppa kamarin uskollinen kätyri, jonka konnuudet järjestynyttä työvä estöä vastaan kohoavat huip puunsa piakkoin taj>ahtuvassa Mooncyn hirttämisessä, kerskuu avoimesti, että kaiken hänen roistoihinsa jälkeenkin järjesty nyt työväestö kyllä kannattaa häntä ja äänestää hänet Calihr- nian kuvernööriksi. Ei ole epäilystäkään siitä, et teikö osa californialaisesta jär jestyneestä työväestöstä tekisi- kin siten. Äänestiväthän he hä net takasin yleiseksi syyttäjäksi tässä taannoin, vieläpä eräät “unionistit" menivät niinkin pit källe, että avoimesti puustasivat Fickertiä ennen ääuestvstä. tihallitus MAILMANKATSOMUKSIA M A XIM GORKIN G orki kysyi so tam ieheltä, m inkä täh d en hän oli am punut. suhtautumista bolahevikeihin “ K a,” vastaa! sotam ies, “kun s t Juoksi.” (T ru e translation filed with the Po«tma<ter at Anturia. O re., Inly 26. 1918, an required On huom attava, e ttä tu o tapailtu! by section 19 ot the Act of Oct. 6th, 1917.) 'k a tu ta iste lu je n aikana, jo ita kesti valaisee jossain m ää rässä John Ree- kuusi päivää. din k irje U pton S inclairin kttukaus- M yöhem m in Gorki PietarlHaa oli ju lk a su ssa . Sen sisältö on seuraa- n ä h n y t väkijoukon o tta v a n kiinni var va: kaan ja plekaäv&n sen kuoliaaksi — M inua su u re sti e p äily ttää, voinko jo llaista p ik aista ja a lk e e llista oi saada, teitä n äkem ään G orkia sellai k eudenkäyttöä luullakseni sattu u sena kuin m inä h än et olen n äh n y t m issä hyväusä vallankum ouksen a ik a — talli ain ak in lukenut, sillä vaikka na. k e rra n ruokaillnkln itänen kodissaan, M utta tä lla isista seik o ista tuli en päässy t sen lähem m äksi h än tä G orki siihen päätökseen, e ttä kuten kuin tu liseen sa n aso ta an M aria An hänen sa n an sa kuuluvat — “ V enä dre Je van (Gorkin vaim on) kanssa. jä n kansa on julm inta ja verenhl- M utta k irjo tu k sien sa lisäksi tunnen m oisinsa raa k a la isro tu a m aanpäällä.'' G orkia venäläisen k a u n o k irjailijan T äm ä h änellä ou n iinsanoakseni Eugen S am jatin in (Jonka erääseen p e ru sv äitteen ä. B olshevikit p ä ä ttä teokseen Gorki on k lrjo tta n u t esip u v ä sti ja tarm o k k aa sti ry h ty iv ä t to heen) ja m uiden G orkin likeisten te u tta m a a n köyhälistön d ik ta tu u ri- ystäv äin tu tu n o m aisista se lo stu k sis su u nnitelm aansa. M u tta , h u o m atta ta. vaa julm uutta he eivät oso ttan eet. Se ainakin on varm aa, e ttä Gorki E ikä verenhim oa. L änsim aalaisen oli bolshevikien m ukana, siihen a sti silm issä ovat ven äläiset k ieltä m ä ttä kunnes vallankum ous pääsi täy teen vallankum ouksessaan n a u re tta v a n sää vauhtiinsa. H änen puolueensa, No liväisiä ja an te e k sia n tav ia . Se nyt vaja S h isn in ryhm ä (“yhdistyneet on p ääasiassa ainoa syytös m itä Gor s-nf;ialidem okranttiset k a n sa in v ä lise t” ) kiila on vallankum ousta vastaan, pysyi heidän m ukanaan m yöhem m in m u tta m elkein Jok’ikinen, joka vii kin. Avilov, G orkin etevim piä sano- me syksynä oli V enäjällä, vql todis m alehtiiniehiä, oli en sin täisessä so ta a — ios tahtoo to tuudessa pysyä v ie ttim in iste ristö ssä posti- ja lennä —- e ttä v eritö itä tap a h tu i p e rä ti vä tin iaito k sen m inisterinä. M uitakin hän. G orkin k a n n a tta jia ja N ovaja Shis V enäjän p o rvariston ja “m altillis nin to im itta jia oli jäse n in ä kap in al te n ” so sialistien m enettelyn arv o s lisessa so tilasten vallankum oukseni telen iisessa m inä olen sam alla kan sessa k om iteassa ja soviettien toi nalla kuin Gorki oli viim e vuonna. m eenpanevassa kom iteassa. Itse No S itä se u ra n n e itte n vaiheiden aikana vaja Shisnin p ä ä to im itta ja (nim eä on m inun eh k ä ollut helpom pi kuin en nyt m uista) siirty i juuri ennen hänen olla k iin n ittä m ä ttä huom iotani läh tö än i so viettien ä ä u e n k a n n a tta ja n siihen väkivaltaan ja vääryyteen, jo Isv estjan toim itukseen. ta vallankum ouksen ta p a h tu e ssa ei G orki a se ttu i om in tak eiselle ja voida v ä lttä ä , ja niiden tak a a nähdä h ä n tä hyvin kuvaavalle kannalle. Hän itse kokonais-ilm iön kauneus ja su u kiiv aasti v astu sti sitä porv arillisten ruus. teki ihmeteltävää luovaa "M itä h itto a, seh än on m inun is ä n i!” KAI SIIHEN ON NYT VALMISTAUDUTTU? työtä teo llisu u stu o tan n o n alalla, ja J a niin a sia tu li v ä h ite lle n selväksi. S opivaksi ja tk o k si se u ra si s itte talo n p o jat ja k e liv a t m aita k aikessa sovussa. O ttelu ita ep ä ilem ä ttä sa t tuo sisa re n tap a a m in e n kad u lla ai kum p ik aan tuu k yläkunnissa. K öyhäin talon- van s a ttu m a lta , sillä poikien täy ty y liitty ä rik k a ita talon h a a v o ttu n e ista s o tu re is ta ei a av ista poikia v a sta a n , e stä ä k see n rik a ste n n ut hän en olevan sa m a ssa k a u p u n a h n e h tim a sta enem pää kuin m itä gissa. heidän osallensa on tuleva. Jättiläis-kuhia (bass) Mitä noihin “ kauheisiin h u h u ih in ” (sotaväen o rjam ark k in o ista- ja veri on jonkun aik aa tak a p e rin sa a tu löylyistä) tulee, niin ne kuuluvat nii hin epälukuisiin taru ih in , joille Gor ionissa m uuan k a la sta ja s a a v u tti en ■ K U F l tilld lil ld lllilP l 0 kin korva ain a on a1ti3. Jollan hän nen k u u lu m atto m an e n n ä ty k se n , kun j ä t t ä ä tila a jille , 011 en nakolta P itää venälälalä hirviöinä k lsk „ , pn,nav>„ o tu k „ „ k u teu san o ttu . M utta hän ei sa an u t kauan m ahtall- Jo nkun B lelchm anin p e lo tta v a t yl- gjllä jo ita k u ita tu n te ja m yöbem lytykset verilöylyjen toim eenpanem i M m an sa are u (g a n ta C a. . . « „ h m n fV in seen eiv ät ole m itään uutta. Niin- ta . . lin . a . ) k a la s ta ja toi m aihin 310 nau- . .... , kuin k a ik issa vallankum ouksissa, on laa painuvan kuhan. Tuo p eto oli t e k e m ä ä n p R E fia ä n S a kai P ie ta rissa k in ain a joku, joka y l otellu t lu ja sti h e n k e n sä e d e stä ; oli ly ttä ä jo u k k o te u rastu k siln . Jos por tap ellu t kaksi tu n tia ja v e tä n y t ka v aristo ei lak k aa h a rjo tta m a sta » ; h a 8 tajan venettÄ pe r ä 8sään nelJä n,ai poteesia ja k u tsu m a sta s a k s a la is ia «]ia ja jap a n ila isia pelastam aan heidän o m aisu u ttaan , siitä s a a tta a tu lla to- K YSYM YS JA VASTAUS. sikin. K u itenkaan en uskoisi venä-j . n ttn n p p f iäisten m illoinkaan voivan kylm äveri- 'H e ls in g in Sanom ain yleisön osas- e ... . . ... . sesti p ä ä ttä ä sem m oiseen ry h ty ä ja ; f0***3 un se u ra a v a kuvaava k e s k u s te -, e n s i m U l S L U K y l l i n X T l K a - lu. E räs ia h ta ria rm e ija s s a palveleva. k c U in ä ltä s itte sitä tekevän. S o vietit ja ty ö läisten kansanval alaik äin en koulupoika kysyy seuraa- täise t jä rje s tö t aina k e h o tta v at työ vaa: e , iäisiä u u tte ru u te e n . Se siitä, e ttä ! "M eitä on ^ ie lä paljon vapaaehtoi- § i kokoU S e n n e n kU H l talo n p o jat m uka eivät tee työtä. j . a la ik äisiä , jo ita ei n ä y tä koko , „ . . . , , ! k esän ä la sk e tta v a n pois, vaan tay- Maxitn uorki on hyvin sairas. Si , fyy heidän t,eJ(| an h h a a rjo rjo tella tella kaukana kaukana koti- koti- ” g -I q o i i - r t ö L -n iV tä p a itsi, hän on sangen su u re sti Ma j seudulta, v aik k a siellä olisi tärk e ä- p a d u u y y J d S i l l i ä O li K d l k - ria A ndrejevan v aikutuksen a la isen a i täk in to im intaa. Me lähdim m e tap-, kaunis, te a tte rillin e n pelem aan .em m e h a rjo ite le m a an , em- . . Tuo nainen on kaunis, ja haaveileva; hän ta h to isi om an m ekä ole vielä v akituisen väen iäs- I sä. Jo s nyt olem m e tä ä llä harjo- pään sä m ukaan h o ita a a s ia t noiden tuk8issa, niin saam m e täy sik ä isik si “ tie tä m ä ttö m ä in ty ö m ieste n ” puoles tu ltu a ta a s uudelleen sääd ety n m ää Jo u k o ssa on m eitä ta, ja vallankum ous ei h ä n tä e n sin rän palvella. kään m iellytä. Voi, s itä V enäjän in lie pääse kokonaan eroon so tap alv e tellig en ssiä! M iten täy d ellisesti se lu k se sta vapaussodan p ä ä ty tty ä .” v ä ä rin y m m ä rtä ä venäläisen rah v aan L ehti vastaa tä h ä n kyselyyn seu- ja kuinka sy d äm estään se sen m e ¡ ra a valla tav a lla : n etteiy tap o ja paheksuu! T oim itus k ään ty i ylläolevan joh- > . ... n • dosta p ääm ajan o p eratiiv isen oh & s - SUKSI OVUtKlIl S C n illSet O D O T T A M A T T A T A P A S IV A T ton puoleen puhelim itse, m u tta nieil-1 „ 1 , , a. (T ra e translation filed with the Paym aster le v a sta ttiin , e tte i siellä silloin, eilen at Astoria, O re., July 26, 1918. as required ollut k etään guum ea n o n f v iÄ lä n ii neti by section 19 of the Act of O ct. 6th. 1917.) keskipäivällä, y m m ärtäv ää upseeria ta v a tta v iss a .” ! * ........... * ** sum an perheen jä se n e t tu o n n o ttain L a ittariarm eijä n v a rsin a ise t 'p a ä lli j toisensa P aisleyssä, S k otlannissa. E rään rouvan palv elu sty ttö palasi kau köt olivat joko sa k sa la ista, ru o tsa la i ; K O O U l T l d i n i t t u n d V i d i n pungilta kiihtyneenä, sanoen nähneen siä tai venäläisiä, jo ten a sia ei ollut Pian 5 i __ sä kaksi a a v etta . H änen kadulla kä niinkään y k sin k e rta in en ajaa. vellessään oli e rä s h a a v o te ttu soti on sak sala istu n u t, sanoo sen johdos las, jo n k a m ukana oli toinen sini ta Työm ies. pukuinen m erisotam ies, terv eh tin y t Puhdasta ajanhukkaa h ä n tä h u u tam alla: “Halloo, Mag g ie !" H än u n äty k sek seen M aggie tun on väitellä p o litiik a sta talli uskon si sotilaau serk u k seen , jonka oli il i nosta. . V a stu sta ja si t i e t ä ä sinun m olettu k aa tu n e e n ta iste lu ssa , m utta I olevan v ä ä rä ssä — ihan y h tä var joka olikin vaik easti liaav o tettu n a m asti kuin sinä tied ät, e ttä hän ei jo u tu n u t sairaalaan . Tuon serkun v o i olla oikeassa. oli tytön isä pienenä o tta n u t ottopo Liikkeemme talonra- kennusrahaston myy- jäislippujen lo p p u u n - myyntiajaksi asetettu lauantai-ilta ja sunnun- oyat lähenemässä. en Se käsissä. Jokainen tietysti on maihin 310 liau. JO ValmiStaUtUHUtkin asian edistämiseksi, jo- ten tämä loppuhuomau tu s on vain kuin niiden • varalle jotka eivät mah- ! df)lllQAQti Osastoilla on vielä yk- kokous ennen kuin lippujen m y y n tia ik a 4.+.... kialla katsottava, ettei lippuja tarvitse palaut- taa myymättöminä ta kasin. Verrattain har Sellaista menettelyä ei saata kyllin raskaasti arvostella. Mi tä toivoa onkaan sellaisesta työ- .väestöstä, joka äänestää virkaan New \ orkista ihnotetaan, et- . . . . . . . | oman pvovelmsa. Aivan samal ta sikäläiset vanhat puolueet o-i. la tavalla > , 1 voisi kuolemaan tuo ................... vat hommassa 7 jakaa ehdokkaat! . . , ., . . , i nuttu suudella pyöveliänsä ia pi- tulevissa kongressimiesv aaleissa, „■■ ■■ hauta , . ... | taa avustajanaan, sillä tavalla, että niissä piireissä.{ joissa sosialistiehdokkaat mah Mutta eivät kaikki Californian dollisesti tulisivat valituiksi, ei unionistit ole Fickertin takana, tulisi ollenkaan muuta kuin yksi ruskin on yhtään sellaista pai porvariehdokas listalle. Sosia kallisosastoakaan. joka koko o- listien olisi siinä tapauksessa sastona antaisi kannatuksensa ja m altillis-sosialistisfen lehtien ku saatava aina enemmän kuin puo hänelle. Onpa jo kuulunut ää rista m ista , johon bolshevikit ryhtyi let kaikista annetuista äänistä niä häntä vastaan melko voiinak- vät ku m o u staistelu jen kuum im pana kussakin kongressimiespiirissä, kaasti. Niinpä ovat kirvesmiehet aik an a, m u tta jo sta he m yöhem m in voidakseen saada ehdokkaansa (carpenters) jo alkaneet toimen- h e llittiv ä t. S am aan aik aan toim een valituksi ¡piteisiin vasta-agitatsionin teke-* p a n n u ista e n sim ä isistä v angitsem i miseksi. saattaakseen 1- ickertin sista hän oli k au huissaan. M utta Sosialistien voitontoiveet ovati enem m än kuin m ikään m uu, h irv itti vaaleissa häviölle. melkein varmoja New Yorkin h ä n tä verenvuodatus. useissa kongressimicspiireissä.! Ja kirvesmiesten joukko on kai Jo k ain en joka niinä aikoina oli Ve joi-ta nyt jo on yksi edustaja. melko suuri, joten heillä on hy- n äjällä. tie tä ä e ttä bolshevikien vai sosialisteilla. Luonnollista siis! via toiveita onnistumisesta, jos ! lankuntous su o rite ttiin m iltei ilm an onkin, että ¡»orvarit koettavat vain saavat joltisenkaan kanna- ; verenvuodatusta. Se oli histo rian verinen vallankum ous saada asiat järjestetyksi sillä ta tuksen muilta unioilta, kuten on vähim m än M oskovassa tosin oli an k a ro ita katu- valla. että vielä tämän kerran toivottava. Californian suoma- taiste lu ja . jo issa noin 800 ihm istä yhdessä pärjäisivät sosialisteille, j laisetkin työläiset voivat ottaa m enetti henkensä. G orki oli Mosko Kun ottaa huomioon sen ta-L»»aa tähän taisteluun, selittämäl- vassa näiden taiste lu je n aikana. vattoman kasvun, jota sosialisti- lä mitä Fickert on miehiään ja , L ehdessään hän on ju lk a issu t sarjan nen äänimäärä < »n osottanut New ¡että ainoa äänestettävä ehdokas : räik eitä kuvauksia sillo isista näke m istään. N iistä p ä ä ttäe n Gorki sil X orkissa, XX isconsinissa, Minne- on sosialistien ehdokas. Hänet loin ensim äisen k e rra n eläm ässään sotun suurimmissa kaupungeissa kun valitaan, niin saadaan täysi näki tap eltav an . H ä n tä se kauliis ja yleensä niillä paikoilla missä varmuus siitä, että unionistit tu tti ja inhotti. tänä vuonna on toimitettu vaa- saavat rauhassa harjottaa järjes- E sim erk ik si hän kertoo tällaisen leja, niin käsittää porvarien pe- tämistyolään ja ne sadat tuhan- ju tu n . Hän kolliasi e rä ä ssä holvi- lon täydellisesti. net dollarit, jotka nyt ovat kulu- j k äy täv ässä K rem lin läh istöllä var I tioivan sotam iehen. Muuan m ies X unhojen puolueiden yhtymi- tetut^Moonevnkin puolustamisek- i syöksyi e rä ä ltä poik k ik ad u lta ja nen on vain ajan kysymys kan- si. s ä ä s ty v ä t a g ita tsio n in e d is tä ! juoksi toria pitkin. S otam ies heti sallisestikin. puhumattakaan sii miseksi, Silloin alkav.it asiat ol kohojti k iv äärin sä ja laukasi juok tä, että se paikallisesti ja tila la toisella tolalla. sevaa m iestä kohden, kaataen hänet G orkin leh d e stä läh e ttä m än n e leik kauksen (joka oli Aikoinaan Tove rissak in ju lk a istu n a ) olen n ä h n y t jo enne«. T äm ä ei ole en sim ä istä ker ta a kun enim m ät n o ista syytöksistä h e ite tä ä n so v lettih allitu k sen silm ille P ie ta rissa ollessani m enshevikien, • sosialistiv allan k u m o u k sellisten ja por v ärillisten puolueitten leh d et jo ker toiiivat, kuinka m uka talo n p o jat tap pelivat ja e tta v in a olevista m aista ; kuinka sotam iehet panivat toim een verilöylyjä sum niakaupalla; kuinka teo llisu u stu o tan to oli jo u tu m assa täydelliseen sekasortoon. Silloin sii nä ei ollut perää; nyt s a a tta a olla M utta jos se on to tta, niin m ikäli m inä V enäjän oloja tunnen, voin va ku u ttaa, ettei näihin epäkohtiin ole syynä jä rje stä v ä n kyvyn eikä yksi m ielisen toim innan puute eikä se e ttä heidän ohjelm ansa m uka olisi käytäntöön soveltum aton, vaan «il hen ovat sy y a ä valtaluokan epätoi voiset p onnistukset om aisuutensa ta kasin saam iseksi v iera itte n pistim ien avulla sekä im perialistisen vihollisen m aah an tu n k eu tu m isen e d estä ja sa m anlaisen hyökkäyksen uhka tak aa eikä m in k ään laista apua tai m yötä tuntoisuuden m erkkiä m iltään il m ansuunnalta. .Minun nähdäkseni kuitenkin soviet 48485348232323482348484823232323232323532348484848482323234853234848232301010202320100534848534853 ^ tä samoin kuin Saksa alistaa rau hansopimuksen valtiopäivien hy väksyttäväksi. samoin tulee X'e- m itä se on, m iten se on järjestet ty ja m itä sillä on odotettavissa näjän sovietti-hallituksen kutsua tulevais uudessa. koolle koko X enäjän soviettien kongressi Brest-Litovskin rall Suoni. E. X . Latvala. it a n sopi m uks e n hv v äk sv m i st ä varten X enäjän kansan niinessä. ( T i t l e translation filed with the Fcstmaslcr at Astoria, (»re.. July 26. I ’<18, a-, required .joka olijaa 180,000,000:n ihmisen bv section 19 of the Act of O ct. bth, 1917.) kohtaloita Europan X enäjällä ja Heti Xenäjän rauhanlähetys- Siperiassa? Onko se kansanval ton saavuttua Pietariin kutsui Allaolevan selostuksen Venä tainen? Johtaako se X enäjän kansan komissariaatti koolle ko jän sovietti-tasavallasta on kir- kansan valtaistuin iseen ? lo» X enäjää käsittävän soviettien jottanut Chicago Daily Newsille maaliskuun 17 päi Chicago Daily Newsin kirjeen kongressin väksi ja lähetti ihnotttksen vaa Louis Edgar Iiron tie, joka on vaihtajana ou minulla ollut erin ollut Pnnasen Ristin lähetystön omaiset tilaisuudet tutustua uu lien toimeenpanemisesta jokai kylään Suuf-X enäjällä ja mukana Xenäjällä ja ’toiminut den fcovietti-hallitukseu toimin seen Siperiassa joissa kaikilla 18 ikä Koko X enäjän mainitun lehden kirjeenvaihtaja taan X enäjälla vuotta täyttäneillä miehillä ja na. Palatessaan Venäjältä seu soviettien kongressin viimeisten naisilla on täysi äänioikeus, jos vaalien aikana kävin minä useis rasi Mr. lironne lähetystöä, jota sa tärkeissä vaalikeskuksissa ja ne ovat asuneet kolme kuukaut johti everstiluutnantti Raymond (»Iin tilaisuudessa seuraamaan it ta paikkakunnalla. • Robins XX ashingtoniin, D. C., “ja se vaalitoimintaa. Olen ollut Nämä vaalit toimitettiin vai epäilemättä otti osaa yrityksiin läsnä neljässä näistä kongres keammissa olosuhteissa kuin saada Yhdysvaltain hallitus tun seista. Toukokuussa tänä vuon koskaan ennen sen jälkeen kuin nustamaan nykyisen Venäjän na matkustelin minä Pietarin soviettihallitus oli astunut val hallituksen," arvelee The Eye Novgorodin. Tverin, Moskovan taan. Bolshevikipttolue ei ol Opener, joka myöskin lainaa al ja Jaroslavin kuvernementeissa lut kyennyt viemään lävitse rau- laolevan artikkelin. ja kävin 26 kylässä, kysellen ta hanohjelmaansa, ja siitä huoli Ennen tätä artikkeliaan julka- lonpojilta ja työläisiltä menette matta, että rauhansopimus oli >i Mr. Iironne lehdessään kirjo- lytapoja kansailisvaaleissa ja nii jo allekirjotettu. hyökkäsi Sak sa edelleen X enäjälle, ja ilmotti tuksen. joka paljastaa uutiset den tuloksia kussakin kvlässä. että hyökkäystä tullaan edelleen Venäjän holshevikihallituksen jatkamaan, kunnes rauhansopi kukistamisesta saksalaiseksi pro Suurta tietämättömyyttä Venä- mus on kansalliskongressissa hy jään nähden. pagandaksi, jonka tarkotuksena väksytty. on hämmentää Yhdysvaltain hal Jos tulokset tutkimuksistani litusta tällä hetkellä, jolloin sen Tavalla tai toisella olivat suu oa ratkaistava suhtautumisensa ovat oikeat, niin ulkomailma tie ret kansanjoukot päässeet tietoi Venäjään. Hän osottaa, että tää yhtä vähän Venäjän nykyi siksi rauhankysymystä koskevis bolshevikit ovat voimakkaasti sestä poliittisesta hallituskoneis ta seikoista. Kyläkuntakokouk- saksalaisvihamielisiä ja on sitä tosta kuin tiedettiin pimeimmäs- set ja niiden evästykset olivat mieltä, että Yhdysvaltain tulisi itä Afrikasta 40 vuotta sitten. kiivaita, mutta soviettihallituk- olla heidän kanssaan kaikin ta Kun rauhansopimus Venäjän sen koneisto pysj4 koossa, ja voin yhteistoiminnassa. Selos ja Saksan välillä aUekfrjotettiin määrättynä päivänä, maaliskuun: tus on seuraava; Brest-Li turskissa, ilmotti von 17 p.. kokoontui Moskovassa Mitä on sovietti-hallitus? Min Ktthltnann Karahanille, joka joh “koko X enäjän soviettien kon-j kälainen on tämä hallintomuoto. ti X enäjän rauhajilähetystöä, et gressi, .1765 edustajan voimalla joko hyväksymään tai hylkää päästi suomennettuna merkitsee K erensky käytti Y hdysvaltain ta»sia kaupungeissa ja kylissä, mään Brest-Litovskin rauhanso maanmiesten yhdistys, jonka teh hallitusta mallina. j jos olivat asuneet kolme kuukaut- pimuksen. tävät nykyisen sodan alkuun Kun tsaarivalta kukistui nousi ¡ta paikkakunnalla. Mitään luok- saakka olivat suunnilleen sa- mat kuin Yhdysvaltain kauntien X ’cna-'äll.a kaksi p o letista ryh tai omaisuusrajotuksia ei ol- M ir-laitos Venäjän hallintoko hallintojen. Se valvoi teitten ja , n iaa' Jo,lla kummallakin oli eri-ju t- neiston perustana, koulujen ylläpitoa, osti kvlä-i „ r?e? a,att^ .,ka!I>a,.’vT a ^a^ a’t -vk* Hallintomuoto tarkotettn X aalit toimitetaan X enäjälla kunnille siemeniä ja maanvilje-,|ta ’‘¿kta^n -J'link<>u. Lvoti, Rod-j väiseksi. Py ^ scuraavaan tapaan, jonka tavan lvskoneita v. m. sekä kantoi ve- z’anko J«1 Kerenskv, toinen so -. sovietti-hallitus »»n hyväksynyt rot. Semstvojcn jäsenet valitse- v,e.ttien J,I,htaI?ia:. A lcisemmin, Alempana selitettyä vaalitapaa pysyväiseksi vaalitavaksi: vat maanomistajat ja talonpojat P11 lucn P?rki edellinen ryhmä ai-. att«ii n \ahttun viides kit kaan saamaan perustuslakikon- ¡?° X enai?u sc>viettien kongressi" Sovietti-hallituksen perustana Miten mir-laitos toimii. ventsioonin kautta Xenäjälle sa- j°ka hyväksyi Brest-Litovskin ja alku yksikkönä, josta sen val i manlaisen hallituksen kuin on rauhansopimuksen. i aman vaa tuudet ovat läht<»sin, on kylä Jos havaitaan esimerkiksi, et Yhdysvalloissa, Ranskassa ta1’ litavan on soviettihallitus liyväk- kuntain “mir-laitos". “ Kyläkun tä Ivan Ivanovitshin sikolätti on Ivnglannissa. Tämä nähtävästi ; svnyt pysyväiseksi kansanvalta! nan mir" merkitsee kyläkunnat1 kyläkunnalle pahennukseksi, tai siksi, että niiniä kansain allan- seksi hallitiismu<xloksi tulevai kokous. Mir-laitos oti peräsin että Maria Aleksandrovna ei pi muodot olivat muualla menesty suudessa Xenäjälle. Hallitus Xenäjän historian aikaisimmilta dä huolta lapsistaan, tai että neet. Toinen ryhmä, sovietit ha myöntää. että järjestelmä on alkuajoilta. Satoja vuosia sit joen yli johtava silta kaipaa lusivat rakentaa kansanvallan k>psymätön ja uusi, ja pidättää- ten. ennen kitin tataarien hyök korjausta, niin kylänvanhin kut kyläkuntain mir-laitoksen pt.hjal- ^*n itselleen oikeuden tehdä kor käykset Xenäjälle alkoivat, hoi suu mir’in kokoon. Mir kokoon le. siten alkaen varmalta p eru s-Jaljksia mikä»; t.iidtn tarvetta i’ tivat X enäjän kyläkunnat sisäi tuu kylän kirkossa tai kunnan- taita, sillä venäläinen talonpoika j int’uee siä asioitaan mir-laitoksen avul huoneella. ja työläinen tuntee mir-laitoksen Koko tnaan käsittävien vaalien la. Aikaisempina aikoina useil ja hänet on helppo saada ym- toimittamista varten kokooutu- Käytäntö on aikaisemmin u- la kyläkin uiKa •/>! itsehallinton märtämään sen käytäntöonotta-1 vat määrättynä päivänä kylä sa. ja heidän ainoana hallituslai- seilla seuduin rajottanut oikeu läisen laajemmassakin muodossa kuntain mir it. Ne valitsevat toksenaan oli mir. Novgorodin den mir in jäsenyyteen maano koko maata käsittävänä hallituk komiteau ; “komitaat" j vh Itu j ä kaujytnki esimerkiksi oli tasa mistajiin ja talonjnjikiin. Joissa sena. senen kttiaiun »ataa k yläkulman valta ja hoiti sisäisiä ja ulkona) kin osissa maata muutetuinkin Lnsimäisellä rvlynällä oli st asukasta kohden. Kaupungeissa siä asioitaan enemmistöpäätök mir-nimitys joksikin uttdentman- vaikeus että sen ptti selittää ha- toimitetaan nämä vaalit kussa- aikaiseksi. Mir käsitteli esilläo sillä. levaa asiaa, ja senjälkeeti äänes litaniaansa kansanvaltaista hai-(kin eri kaupunginosassa samaan Ei Boris Godunoff, ei Pietari tettiin. Enemmistön mielipide liittomuotoa tuolle 180,000,000 i tapaan kuin kyläkunnissakin. 2 Suuri eikä yksikään Romanoff tuli päätökseksi, josta ei ollut henkeä käsittävälle epäilevälle ja ÄdOO sielua käsittävän i kyläkun taikauskoiselle kansanjoukblle nalla on täten 30-henkinen ko- niip yksinvaltiaita kuin olivat tilaisuutta vedota minnekään. Soviettien ei tarvinnut selittää n^1tea! ni’ehia ja naisia, silla mie- kin. uskaltanut suuremmassa Sovietti perustuu tälle slaavi-1 edustamaansa hallitusmuotoa, sa hilla ja naisilla on yhtäläinen oi määrin loukata kyläkuntain oi laiselle käsit.vkselle kansanvallas-: lä venäläiseen talonpoikaan oli keus virkoihin sovietti-tasaval- keutta hoitaa itse omia sisäisiä ta. Tietämättöminkin talonpoi- kyläkuntain kansanvallan alkeet lassa. I usinan verran eri puo asioitaan. Kasakkain keskuudes ka ymmärtää mitä on tällainen juurrutettu syvälle tuhannen lueita on vaaleissa edustettuna sa oli tämä kyläkuntain kansan kansanvalta, sillä jokainen heis vuoden käytännöllä. täydellä vaalilistalla. Pienem- valta voimakkain ja he säilytti tä on ollut todennäköisesti jos Soviettien hallituksen ensimäi- missä kylissä valitaan edustajat vät tsaarivallasta huolimatta oi sain tekemisissä mir-laitoksen siä tehtäviä, kukistettuaan Ke- äänestyksellä ilman vaalilippua, keutensa hoitaa sisäistä asioitaan kanssa. Myöhempinä aikoina renskyn hallituksen ja astuttu- mutta suuremmissa kylissä ja aivan riippumattomina. tsaarin salapoliisit koettivat ra- aan valtaan, oli antaa täysi ää-1 kaupungeissa käytetään vaalilip- Myöhempinä aikoina synnytt' jottaa mir »en toimintaa, mutta nioikeus jokaiselle miehelle ja i pua. Viisi kv Iän v anhinta toi- tämä slaavilaisille kvläkunnille tällä ei voitu horjuttaa' venäläi uajselie, ilman lukutaitokoetta trtii tavallisesti vaalintarkastaji- ominainen kansanvaltainen mie sen talonpojan kä-iitysta kylä tai ilman mitään muitta keiiH»i- na ja he jttlkasevat vaalien tulok- liala semstvo-laitoksen, joka va- kuntain kansanvallasta. • stiusehtoja. He olivat äänival- set. (Jatk.j Porvarien todellinen pelote Venä|jän Sovietti-tasavalta kouiuiaisinkin, missä on syy, etteivät voille p a ik k a k u n n ille Oli T t t , , „ , niitä lähetetty ehkä suh teellisesti hiukan liikaa, mutta suurimmaksi o- t PaiKKUKUIHlUt JO tilittä- P.X Y(<*“ l1Saakin. I älliä ol- 0“ , ^Otukseksi S iitä, että ii-- • kyllä ne voidaan myy dä, jos vain on toimin tatarmoa ja halua osas- I toissa. Onko teidän osaston ne sellainen, joka jä t täytyy muista jälkeen? jak seen , jo ten m olem m at su u re sti i 1.1 n i i n »••fl- 8 i i 1 f I 1 I l t i joka toisena ohjelmakukous ja lo itsiv at tä s tä jälleen n äk em isestä. + j muistakaa varata ohjelniakoktmk- Q111 untiloa O O 1 ** "VV T* "1* . • • ■ , . S itte o so tilas; oanttann oso ttaen miil/unuan m ukanaan i . .... muniakin ohjelmaa kuin ai- olevaa h a a v o te ttu a m eriso tilasta, + H 1 l -H -H H l I l T a n > sj!la ei sanoi: "T uossa on vanhin veljesi H -H -l ■» I 1 pitkälle kehitystä eteenpäin vie M aggie!” Tytön vanhin veli oli läh dä. tenyt C auadaan v iisito ista vuotta ta I eillc naapurikaupungeissa a- kaperin, ja kun h ä n e stä ei ollut mi stivat osaston jäsenet myös htto- tään kuulunut, luultiin hänen kuol niautan, että käykää edes jolloin- leen. M utta itse a siassa hän oli e O saston kokouksessa 21 p. t. kin kokouksissa. lossit ilian täydelleen ja sodan syt k. muitten asiain ohella pää:et-! Kaksi tvöläistä rnhirtt.»,,; ; ty essä yhtynyt m eriväkeen ja nyt « i i n l u n a s t a a w T , . r ö , r A - ö h - i - i in -• ana ■ No. ruilJou^U I »H-1" ' tl,n “ ’" ‘‘-•'taa a I oterin osaketta i nak. 19 pait S kaivannos- h aavottunut. S airaalassa he sa ttu i seka loput 4 tuonnempana. ; sa. He jäivät katosta putoavan vat saam aan vuoteensa v ieretyk sin Myöskin päätettiin alkaa ko- kiven alle. Toiselta meni jalka ollenkaan tu n te m a tta toisiaan. Mil kouksia csia pitämään joka toinen«poikki ja toisen rinta ruhjoutui tei ensi sanakseen, kun he sk alkoivat toisilleen ju tella, virkkoi o ttilai i suuntii k a-t nV dettvX ,,taÖ H »astq?n 3 k rrn ! k| llU ,',‘n i m u k a a n lla n J , J Kansankirjeitä t iin i la.nssta; I WASHINGTON Roslyn nen so tilas: "Ihm e, kuinka te olette se tä n i n ä k ö in e n :- - -M ikäs se tä n ne nimi on?” kysyi canadaiainen S a a tu a n sa sen tie tä ä , hän huu d ah ti: jaada eloon, I J 3 '," ’ 'ne.“ ,'i ° 'a t olleet ääret toiminta kovin veltoksi. Siis, tömän kuumat. On parina näi- painakaa mieleenne, että joka vänä ollut 96 astetta 11' ) kal- toisena sunnuntaina on työ- ja ¡veessä. _ |. X. | , k<-'r t a i 01000000000001484823485353534890232323485323 48485348535323532353894853532348534853532300 — .......... ................. ........ .................. ......... B I H I B