No. 172
TOVERI
TOVERI
Linnan kuomat ai*« n tjrftvlon Iin « nk annattaja,
ilmestyy Attoria**«, Oregon, joka paivk
sunnuntaina.
T O IM IT U S K U N T A :
W. N. R E IV O ,
L A U R I M O IL A N E N ,
A I X J L F H S A L M I,
A . 15. M Ä K E L Ä ,
SULO SYVÄNEN.
TOVERI
(T H E C O M R A D E )
The organ of the Finni ah woikera in the
W estern states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, O re., by the Western W o rk
men's Publishing Society.
A N T T I J. P A R IA N , Manager.
Entered as second-class mail m atter July I I ,
1*12, at the postulhce at Astoria, Oregon,
under the A ct of M arch I , 1879.
llm otu<hiuta 40« palstat uumalta. Kuoleinan-
ilmotukset >1.50 kerta )u inuistovarsyilla
$2.1X1 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio-
liitt4)ilm otukset >1.00 kerta, halutaanticto-
ja aimcnniuutto-ilmotukset 5(>c kerta, naima-
dmotukset $1.50 kerta, aviocio-iiniotuksct
$1.00 kerta.
Seisovat ilm otu krrt sopimuk
sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu
lee rahan seurata mukana.
Lnglauninkie-
In a tl suomennetaan vapaasti.
Advertising rates in eifeet July 1, 1912, 40
cants per inch. Special discount is allowed
lor larger and continuous advertisements.
T O V E R I, B O X M . A S T O R IA . O R E .
T IL A U S H IN N A T
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
Yksi vuosikeita. .$5.50
o kuukautta. . |1 . 00
2 kuu kau tta... $1.60
1 k u u k a u s i... .t>0
Suomeen ja muualle ulkom aille:
Yksi vaoaikerta. .$M.uO
o kuukautta. .$4.25
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
In the United States and Canada
One y e a r...........$5.50 Six mouths........... $1.00
‘j^hree mouths. . $1.00 One m onth.................60
Iluoneusto sijaitsee 10:nncn ja Duane katu
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 265,
Innoitus 822.
päisesti on ollut päiväjärjestyk
sessä jo pitemmän aikaa. Kun
sota loppuu ja säännölliset ajat
jälleen palaavat, niin sa»mme
nähdä voimakkaan sosialistisen
työväenliikkeen nousun Ameri
kassakin.
Kyllä osa tekee sittenkin
Surullisen kuuluisa Clias. M.
Fickert, San Franciscon kauppa
kamarin uskollinen kätyri, jonka
konnuudet järjestynyttä työvä
estöä vastaan kohoavat huip
puunsa piakkoin taj>ahtuvassa
Mooncyn hirttämisessä, kerskuu
avoimesti, että kaiken hänen
roistoihinsa jälkeenkin järjesty
nyt työväestö kyllä kannattaa
häntä ja äänestää hänet Calihr-
nian kuvernööriksi.
Ei ole epäilystäkään siitä, et
teikö osa californialaisesta jär
jestyneestä työväestöstä tekisi-
kin siten. Äänestiväthän he hä
net takasin yleiseksi syyttäjäksi
tässä taannoin, vieläpä eräät
“unionistit" menivät niinkin pit
källe, että avoimesti puustasivat
Fickertiä ennen ääuestvstä.
tihallitus
MAILMANKATSOMUKSIA
M A XIM
GORKIN
G orki kysyi so tam ieheltä, m inkä
täh d en hän oli am punut.
suhtautumista bolahevikeihin
“ K a,” vastaa! sotam ies, “kun s t
Juoksi.”
(T ru e translation filed with the Po«tma<ter
at Anturia. O re., Inly 26. 1918, an required
On huom attava, e ttä tu o tapailtu!
by section 19 ot the Act of Oct. 6th, 1917.)
'k a tu ta iste lu je n aikana, jo ita kesti
valaisee jossain m ää rässä John Ree-
kuusi päivää.
din k irje U pton S inclairin kttukaus-
M yöhem m in Gorki PietarlHaa oli
ju lk a su ssa .
Sen sisältö on seuraa-
n ä h n y t väkijoukon o tta v a n kiinni var
va:
kaan ja plekaäv&n sen kuoliaaksi —
M inua su u re sti e p äily ttää, voinko
jo llaista p ik aista ja a lk e e llista oi
saada, teitä n äkem ään G orkia sellai
k eudenkäyttöä
luullakseni
sattu u
sena kuin m inä h än et olen n äh n y t
m issä hyväusä vallankum ouksen a ik a
— talli ain ak in lukenut, sillä vaikka
na.
k e rra n ruokaillnkln itänen kodissaan,
M utta tä lla isista
seik o ista
tuli
en päässy t sen lähem m äksi h än tä
G orki siihen päätökseen, e ttä kuten
kuin tu liseen sa n aso ta an M aria An
hänen sa n an sa kuuluvat — “ V enä
dre Je van (Gorkin vaim on) kanssa.
jä n kansa on julm inta ja verenhl-
M utta k irjo tu k sien sa lisäksi tunnen
m oisinsa raa k a la isro tu a m aanpäällä.''
G orkia venäläisen k a u n o k irjailijan
T äm ä h änellä ou n iinsanoakseni
Eugen S am jatin in (Jonka erääseen
p e ru sv äitteen ä. B olshevikit
p ä ä ttä
teokseen Gorki on k lrjo tta n u t esip u
v ä sti ja tarm o k k aa sti ry h ty iv ä t to
heen) ja m uiden G orkin likeisten
te u tta m a a n köyhälistön d ik ta tu u ri-
ystäv äin tu tu n o m aisista se lo stu k sis
su u nnitelm aansa.
M u tta , h u o m atta
ta.
vaa julm uutta he eivät oso ttan eet.
Se ainakin on varm aa, e ttä Gorki E ikä
verenhim oa.
L änsim aalaisen
oli bolshevikien m ukana, siihen a sti silm issä ovat ven äläiset k ieltä m ä ttä
kunnes vallankum ous pääsi täy teen vallankum ouksessaan n a u re tta v a n sää
vauhtiinsa.
H änen puolueensa, No liväisiä ja an te e k sia n tav ia .
Se nyt
vaja S h isn in ryhm ä (“yhdistyneet on p ääasiassa ainoa syytös m itä Gor
s-nf;ialidem okranttiset k a n sa in v ä lise t” ) kiila
on
vallankum ousta vastaan,
pysyi heidän m ukanaan m yöhem m in m u tta m elkein Jok’ikinen, joka vii
kin. Avilov, G orkin etevim piä sano- me syksynä oli V enäjällä, vql todis
m alehtiiniehiä, oli en sin täisessä so ta a — ios tahtoo to tuudessa pysyä
v ie ttim in iste ristö ssä posti- ja lennä —- e ttä v eritö itä tap a h tu i p e rä ti vä
tin iaito k sen
m inisterinä.
M uitakin hän.
G orkin k a n n a tta jia ja N ovaja Shis
V enäjän p o rvariston ja “m altillis
nin to im itta jia oli jäse n in ä kap in al te n ” so sialistien m enettelyn arv o s
lisessa so tilasten vallankum oukseni telen iisessa m inä olen sam alla kan
sessa k om iteassa ja soviettien toi nalla kuin Gorki oli viim e vuonna.
m eenpanevassa kom iteassa. Itse No S itä se u ra n n e itte n vaiheiden aikana
vaja Shisnin p ä ä to im itta ja (nim eä on m inun eh k ä ollut helpom pi kuin
en nyt m uista) siirty i juuri ennen hänen olla k iin n ittä m ä ttä huom iotani
läh tö än i so viettien ä ä u e n k a n n a tta ja n siihen väkivaltaan ja vääryyteen, jo
Isv estjan toim itukseen.
ta vallankum ouksen ta p a h tu e ssa ei
G orki a se ttu i
om in tak eiselle ja voida v ä lttä ä , ja niiden tak a a nähdä
h ä n tä hyvin kuvaavalle kannalle. Hän itse kokonais-ilm iön kauneus ja su u
kiiv aasti v astu sti sitä porv arillisten ruus.
teki
ihmeteltävää
luovaa "M itä h itto a, seh än on m inun is ä n i!”
KAI SIIHEN ON NYT
VALMISTAUDUTTU?
työtä teo llisu u stu o tan n o n alalla, ja J a niin a sia tu li v ä h ite lle n selväksi.
S opivaksi ja tk o k si se u ra si s itte
talo n p o jat ja k e liv a t m aita k aikessa
sovussa.
O ttelu ita ep ä ilem ä ttä sa t tuo sisa re n tap a a m in e n kad u lla ai
kum p ik aan
tuu k yläkunnissa.
K öyhäin talon- van s a ttu m a lta , sillä
poikien täy ty y liitty ä rik k a ita talon h a a v o ttu n e ista s o tu re is ta ei a av ista
poikia v a sta a n , e stä ä k see n rik a ste n n ut hän en olevan sa m a ssa k a u p u n
a h n e h tim a sta enem pää kuin m itä gissa.
heidän osallensa on tuleva.
Jättiläis-kuhia (bass)
Mitä noihin “ kauheisiin h u h u ih in ”
(sotaväen o rjam ark k in o ista- ja veri
on jonkun aik aa tak a p e rin sa a tu
löylyistä) tulee, niin ne kuuluvat nii
hin epälukuisiin taru ih in , joille Gor ionissa m uuan k a la sta ja s a a v u tti en ■ K U F l tilld lil ld lllilP l 0
kin korva ain a on a1ti3. Jollan hän
nen k u u lu m atto m an e n n ä ty k se n , kun j ä t t ä ä
tila a jille ,
011
en nakolta P itää venälälalä hirviöinä k lsk „ ,
pn,nav>„ o tu k „ „
k u teu san o ttu .
M utta hän ei sa an u t kauan m ahtall-
Jo nkun B lelchm anin p e lo tta v a t yl-
gjllä jo ita k u ita tu n te ja m yöbem
lytykset verilöylyjen toim eenpanem i
M m an sa are u (g a n ta C a.
.
.
« „ h m n fV in
seen eiv ät ole m itään uutta.
Niin- ta
. . lin
. a . ) k a la s ta ja toi m aihin 310 nau-
.
....
,
kuin k a ik issa vallankum ouksissa, on laa painuvan kuhan. Tuo p eto oli t e k e m ä ä n
p R E fia ä n S a
kai P ie ta rissa k in ain a joku, joka y l otellu t lu ja sti h e n k e n sä e d e stä ; oli
ly ttä ä jo u k k o te u rastu k siln . Jos por tap ellu t kaksi tu n tia ja v e tä n y t ka
v aristo ei lak k aa h a rjo tta m a sta » ; h a 8 tajan venettÄ pe r ä 8sään nelJä n,ai
poteesia ja k u tsu m a sta s a k s a la is ia «]ia
ja jap a n ila isia pelastam aan heidän
o m aisu u ttaan , siitä s a a tta a tu lla to-
K YSYM YS JA VASTAUS.
sikin. K u itenkaan en uskoisi venä-j
.
n ttn n p p f
iäisten m illoinkaan voivan kylm äveri-
'H e ls in g in Sanom ain yleisön osas-
e
...
. .
...
.
sesti p ä ä ttä ä sem m oiseen ry h ty ä ja ; f0***3 un se u ra a v a kuvaava k e s k u s te -, e n s i m U l S L U K y l l i n X T l K a -
lu. E räs ia h ta ria rm e ija s s a palveleva.
k c U in ä ltä
s itte sitä tekevän.
S o vietit ja ty ö läisten kansanval alaik äin en koulupoika kysyy seuraa-
täise t jä rje s tö t aina k e h o tta v at työ vaa:
e
,
iäisiä u u tte ru u te e n .
Se siitä, e ttä ! "M eitä on ^ ie lä paljon vapaaehtoi- § i
kokoU S
e n n e n
kU H l
talo n p o jat m uka eivät tee työtä.
j
. a la ik äisiä , jo ita ei n ä y tä koko
,
„ . .
.
,
,
! k esän ä la sk e tta v a n pois, vaan tay-
Maxitn uorki on hyvin sairas. Si , fyy heidän
t,eJ(| an h h a a rjo
rjo tella
tella kaukana
kaukana koti-
koti-
” g
-I q o i i - r t ö
L -n iV
tä p a itsi, hän on sangen su u re sti Ma j seudulta, v aik k a siellä olisi tärk e ä- p a d u u y y J d S i l l i ä O li K d l k -
ria A ndrejevan
v aikutuksen a la isen a i täk in to im intaa. Me lähdim m e tap-,
kaunis, te a tte rillin e n pelem aan .em m e
h a rjo ite le m a an , em-
.
.
Tuo nainen on kaunis,
ja haaveileva; hän ta h to isi om an m ekä ole vielä v akituisen väen iäs- I
sä.
Jo s nyt olem m e tä ä llä harjo-
pään sä m ukaan h o ita a a s ia t noiden tuk8issa, niin saam m e täy sik ä isik si
“ tie tä m ä ttö m ä in ty ö m ieste n ” puoles tu ltu a ta a s uudelleen sääd ety n m ää
Jo u k o ssa on m eitä
ta, ja vallankum ous ei h ä n tä e n sin rän palvella.
kään m iellytä. Voi, s itä V enäjän in
lie pääse kokonaan eroon so tap alv e
tellig en ssiä!
M iten täy d ellisesti se lu k se sta vapaussodan p ä ä ty tty ä .”
v ä ä rin y m m ä rtä ä venäläisen rah v aan
L ehti vastaa tä h ä n kyselyyn seu-
ja kuinka sy d äm estään se sen m e ¡ ra a valla tav a lla :
n etteiy tap o ja paheksuu!
T oim itus k ään ty i ylläolevan joh-
> .
...
n •
dosta p ääm ajan o p eratiiv isen oh & s - SUKSI
OVUtKlIl S C n illSet
O D O T T A M A T T A T A P A S IV A T
ton puoleen puhelim itse, m u tta nieil-1
„ 1 , , a.
(T ra e translation filed with the Paym aster le v a sta ttiin , e tte i siellä silloin, eilen
at Astoria, O re., July 26, 1918. as required
ollut k etään guum ea n o n f v iÄ lä n ii neti
by section 19 of the Act of O ct. 6th. 1917.) keskipäivällä,
y m m ärtäv ää upseeria ta v a tta v iss a .” !
* ........... * **
sum an perheen jä se n e t tu o n n o ttain
L a ittariarm eijä n v a rsin a ise t 'p a ä lli j
toisensa P aisleyssä, S k otlannissa. E
rään rouvan palv elu sty ttö palasi kau köt olivat joko sa k sa la ista, ru o tsa la i ; K O O U l T l d i n i t t u n d V i d i n
pungilta kiihtyneenä, sanoen nähneen siä tai venäläisiä, jo ten a sia ei ollut
Pian 5 i __
sä kaksi a a v etta . H änen kadulla kä niinkään y k sin k e rta in en ajaa.
vellessään oli e rä s h a a v o te ttu soti on sak sala istu n u t, sanoo sen johdos
las, jo n k a m ukana oli toinen sini ta Työm ies.
pukuinen m erisotam ies, terv eh tin y t
Puhdasta ajanhukkaa
h ä n tä h u u tam alla: “Halloo,
Mag
g ie !" H än u n äty k sek seen M aggie tun
on väitellä p o litiik a sta talli uskon
si sotilaau serk u k seen , jonka oli il
i nosta. . V a stu sta ja si t i e t ä ä
sinun
m olettu k aa tu n e e n ta iste lu ssa , m utta
I olevan v ä ä rä ssä — ihan y h tä var
joka olikin vaik easti liaav o tettu n a
m asti kuin sinä tied ät, e ttä hän ei
jo u tu n u t sairaalaan .
Tuon serkun
v o i olla oikeassa.
oli tytön isä pienenä o tta n u t ottopo
Liikkeemme talonra-
kennusrahaston myy-
jäislippujen lo p p u u n -
myyntiajaksi asetettu
lauantai-ilta ja sunnun-
oyat lähenemässä.
en
Se
käsissä.
Jokainen tietysti on
maihin 310 liau. JO ValmiStaUtUHUtkin
asian edistämiseksi, jo-
ten tämä loppuhuomau
tu s on vain kuin niiden
• varalle jotka eivät mah-
! df)lllQAQti
Osastoilla on vielä yk-
kokous ennen kuin
lippujen m y y n tia ik a
4.+....
kialla katsottava, ettei
lippuja tarvitse palaut-
taa myymättöminä ta
kasin. Verrattain har
Sellaista menettelyä ei saata
kyllin raskaasti arvostella. Mi
tä toivoa onkaan sellaisesta työ-
.väestöstä, joka äänestää virkaan
New \ orkista ihnotetaan, et-
. . . . . .
.
| oman pvovelmsa. Aivan samal
ta sikäläiset vanhat puolueet
o-i. la tavalla
>
,
1
voisi kuolemaan
tuo
...................
vat hommassa 7 jakaa
ehdokkaat!
.
.
,
.,
. .
, i nuttu suudella pyöveliänsä ia pi-
tulevissa kongressimiesv aaleissa,
„■■ ■■ hauta
, .
...
| taa
avustajanaan,
sillä tavalla, että niissä piireissä.{
joissa sosialistiehdokkaat mah Mutta eivät kaikki Californian
dollisesti tulisivat valituiksi, ei unionistit ole Fickertin takana,
tulisi ollenkaan muuta kuin yksi ruskin on yhtään sellaista pai
porvariehdokas listalle. Sosia kallisosastoakaan. joka koko o-
listien olisi siinä tapauksessa sastona antaisi kannatuksensa
ja m altillis-sosialistisfen lehtien ku
saatava aina enemmän kuin puo hänelle. Onpa jo kuulunut ää rista m ista , johon bolshevikit ryhtyi
let kaikista annetuista äänistä niä häntä vastaan melko voiinak- vät ku m o u staistelu jen kuum im pana
kussakin
kongressimiespiirissä, kaasti. Niinpä ovat kirvesmiehet aik an a, m u tta jo sta he m yöhem m in
voidakseen saada ehdokkaansa (carpenters) jo alkaneet toimen- h e llittiv ä t. S am aan aik aan toim een
valituksi
¡piteisiin vasta-agitatsionin teke-* p a n n u ista e n sim ä isistä v angitsem i
miseksi. saattaakseen 1- ickertin sista hän oli k au huissaan. M utta
Sosialistien voitontoiveet ovati
enem m än kuin m ikään m uu, h irv itti
vaaleissa häviölle.
melkein varmoja New Yorkin
h ä n tä verenvuodatus.
useissa
kongressimicspiireissä.! Ja kirvesmiesten joukko on kai
Jo k ain en joka niinä aikoina oli Ve
joi-ta nyt jo on yksi edustaja. melko suuri, joten heillä on hy- n äjällä. tie tä ä e ttä bolshevikien vai
sosialisteilla.
Luonnollista siis! via toiveita onnistumisesta, jos ! lankuntous su o rite ttiin m iltei ilm an
onkin, että ¡»orvarit koettavat vain saavat joltisenkaan kanna- ; verenvuodatusta. Se oli histo rian
verinen
vallankum ous
saada asiat järjestetyksi sillä ta tuksen muilta unioilta, kuten on vähim m än
M oskovassa tosin oli an k a ro ita katu-
valla. että vielä tämän kerran toivottava. Californian suoma-
taiste lu ja . jo issa noin 800 ihm istä
yhdessä pärjäisivät sosialisteille, j laisetkin työläiset voivat ottaa m enetti henkensä. G orki oli Mosko
Kun ottaa huomioon sen ta-L»»aa tähän taisteluun, selittämäl- vassa näiden taiste lu je n aikana.
vattoman kasvun, jota sosialisti- lä mitä Fickert on miehiään ja , L ehdessään hän on ju lk a issu t sarjan
nen äänimäärä < »n osottanut New ¡että ainoa äänestettävä ehdokas : räik eitä kuvauksia sillo isista näke
m istään. N iistä p ä ä ttäe n Gorki sil
X orkissa, XX isconsinissa, Minne- on sosialistien ehdokas. Hänet loin ensim äisen k e rra n eläm ässään
sotun suurimmissa kaupungeissa kun valitaan, niin saadaan täysi näki tap eltav an . H ä n tä se kauliis
ja yleensä niillä paikoilla missä varmuus siitä, että
unionistit tu tti ja inhotti.
tänä vuonna on toimitettu vaa- saavat rauhassa harjottaa järjes- E sim erk ik si hän kertoo tällaisen
leja, niin käsittää porvarien pe- tämistyolään ja ne sadat tuhan- ju tu n . Hän kolliasi e rä ä ssä holvi-
lon täydellisesti.
net dollarit, jotka nyt ovat kulu- j k äy täv ässä K rem lin läh istöllä var
I tioivan sotam iehen.
Muuan
m ies
X unhojen puolueiden yhtymi- tetut^Moonevnkin puolustamisek- i
syöksyi e rä ä ltä
poik k ik ad u lta ja
nen on vain ajan kysymys kan- si. s ä ä s ty v ä t a g ita tsio n in e d is tä ! juoksi toria pitkin. S otam ies heti
sallisestikin. puhumattakaan sii miseksi, Silloin alkav.it asiat ol kohojti k iv äärin sä ja laukasi juok
tä, että se paikallisesti ja tila la toisella tolalla.
sevaa m iestä kohden, kaataen hänet
G orkin leh d e stä läh e ttä m än n e leik
kauksen (joka oli Aikoinaan Tove
rissak in ju lk a istu n a ) olen n ä h n y t jo
enne«. T äm ä ei ole en sim ä istä ker
ta a kun enim m ät n o ista syytöksistä
h e ite tä ä n so v lettih allitu k sen silm ille
P ie ta rissa ollessani
m enshevikien,
•
sosialistiv allan k u m o u k sellisten ja por
v ärillisten puolueitten leh d et jo ker
toiiivat, kuinka m uka talo n p o jat tap
pelivat ja e tta v in a olevista m aista ;
kuinka sotam iehet panivat toim een
verilöylyjä sum niakaupalla; kuinka
teo llisu u stu o tan to
oli
jo u tu m assa
täydelliseen sekasortoon. Silloin sii
nä ei ollut perää; nyt s a a tta a olla
M utta jos se on to tta, niin m ikäli
m inä V enäjän oloja tunnen, voin va
ku u ttaa, ettei näihin epäkohtiin ole
syynä jä rje stä v ä n kyvyn eikä yksi
m ielisen toim innan puute eikä se
e ttä heidän ohjelm ansa m uka olisi
käytäntöön soveltum aton, vaan «il
hen ovat sy y a ä valtaluokan epätoi
voiset p onnistukset om aisuutensa ta
kasin saam iseksi v iera itte n pistim ien
avulla sekä im perialistisen vihollisen
m aah an tu n k eu tu m isen e d estä ja sa
m anlaisen hyökkäyksen uhka tak aa
eikä m in k ään laista apua tai m yötä
tuntoisuuden m erkkiä
m iltään il
m ansuunnalta.
.Minun nähdäkseni kuitenkin soviet
48485348232323482348484823232323232323532348484848482323234853234848232301010202320100534848534853
^
tä samoin kuin Saksa alistaa rau
hansopimuksen valtiopäivien hy
väksyttäväksi. samoin tulee X'e-
m itä se on, m iten se on järjestet ty ja m itä sillä on odotettavissa näjän sovietti-hallituksen kutsua
tulevais uudessa.
koolle koko X enäjän soviettien
kongressi Brest-Litovskin rall
Suoni. E. X . Latvala.
it a n sopi m uks e n
hv v äk sv m i st ä
varten
X
enäjän
kansan
niinessä.
( T i t l e translation filed with the Fcstmaslcr
at Astoria, (»re.. July 26. I ’<18, a-, required .joka olijaa 180,000,000:n ihmisen
bv section 19 of the Act of O ct. bth, 1917.) kohtaloita Europan X enäjällä ja
Heti Xenäjän rauhanlähetys-
Siperiassa? Onko se kansanval ton saavuttua Pietariin kutsui
Allaolevan selostuksen Venä tainen? Johtaako se X enäjän
kansan komissariaatti koolle ko
jän sovietti-tasavallasta on kir- kansan valtaistuin iseen ?
lo» X enäjää käsittävän soviettien
jottanut Chicago Daily Newsille
maaliskuun 17 päi
Chicago Daily Newsin kirjeen kongressin
väksi
ja
lähetti
ihnotttksen vaa
Louis Edgar Iiron tie, joka on vaihtajana ou minulla ollut erin
ollut Pnnasen Ristin lähetystön omaiset tilaisuudet tutustua uu lien toimeenpanemisesta jokai
kylään Suuf-X enäjällä ja
mukana Xenäjällä ja ’toiminut den fcovietti-hallitukseu toimin seen
Siperiassa
joissa kaikilla 18 ikä
Koko X enäjän
mainitun lehden kirjeenvaihtaja taan X enäjälla
vuotta
täyttäneillä
miehillä ja
na. Palatessaan Venäjältä seu soviettien kongressin viimeisten naisilla on täysi äänioikeus, jos
vaalien aikana kävin minä useis
rasi Mr. lironne lähetystöä, jota sa tärkeissä vaalikeskuksissa ja ne ovat asuneet kolme kuukaut
johti everstiluutnantti Raymond (»Iin tilaisuudessa seuraamaan it ta paikkakunnalla.
•
Robins XX ashingtoniin, D. C., “ja se vaalitoimintaa. Olen ollut
Nämä vaalit toimitettiin vai
epäilemättä otti osaa yrityksiin läsnä neljässä näistä kongres keammissa
olosuhteissa kuin
saada Yhdysvaltain hallitus tun seista. Toukokuussa tänä vuon koskaan ennen sen jälkeen kuin
nustamaan nykyisen Venäjän na matkustelin minä Pietarin soviettihallitus oli astunut val
hallituksen," arvelee The Eye Novgorodin. Tverin, Moskovan taan.
Bolshevikipttolue ei ol
Opener, joka myöskin lainaa al ja Jaroslavin kuvernementeissa lut kyennyt viemään lävitse rau-
laolevan artikkelin.
ja kävin 26 kylässä, kysellen ta hanohjelmaansa, ja siitä huoli
Ennen tätä artikkeliaan julka- lonpojilta ja työläisiltä menette matta, että rauhansopimus oli
>i Mr. Iironne lehdessään kirjo- lytapoja kansailisvaaleissa ja nii jo allekirjotettu. hyökkäsi Sak
sa edelleen X enäjälle, ja ilmotti
tuksen. joka paljastaa uutiset den tuloksia kussakin kvlässä.
että
hyökkäystä tullaan edelleen
Venäjän
holshevikihallituksen
jatkamaan,
kunnes rauhansopi
kukistamisesta saksalaiseksi pro Suurta tietämättömyyttä Venä-
mus on kansalliskongressissa hy
jään nähden.
pagandaksi, jonka tarkotuksena
väksytty.
on hämmentää Yhdysvaltain hal
Jos
tulokset
tutkimuksistani
litusta tällä hetkellä, jolloin sen
Tavalla tai toisella olivat suu
oa ratkaistava suhtautumisensa ovat oikeat, niin ulkomailma tie ret kansanjoukot päässeet tietoi
Venäjään.
Hän osottaa, että tää yhtä vähän Venäjän nykyi siksi rauhankysymystä koskevis
bolshevikit ovat voimakkaasti sestä poliittisesta hallituskoneis ta seikoista. Kyläkuntakokouk-
saksalaisvihamielisiä ja on sitä tosta kuin tiedettiin pimeimmäs- set ja niiden evästykset olivat
mieltä, että Yhdysvaltain tulisi itä Afrikasta 40 vuotta sitten.
kiivaita, mutta soviettihallituk-
olla heidän kanssaan kaikin ta
Kun rauhansopimus Venäjän sen koneisto pysj4 koossa, ja
voin yhteistoiminnassa. Selos ja Saksan välillä aUekfrjotettiin määrättynä päivänä, maaliskuun:
tus on seuraava;
Brest-Li turskissa, ilmotti
von 17 p.. kokoontui Moskovassa
Mitä on sovietti-hallitus? Min Ktthltnann Karahanille, joka joh “koko X enäjän soviettien kon-j
kälainen on tämä hallintomuoto. ti X enäjän rauhajilähetystöä, et gressi, .1765 edustajan voimalla
joko hyväksymään tai hylkää päästi suomennettuna merkitsee K erensky käytti Y hdysvaltain
ta»sia kaupungeissa ja kylissä,
mään Brest-Litovskin rauhanso maanmiesten yhdistys, jonka teh
hallitusta mallina.
j
jos olivat asuneet kolme kuukaut-
pimuksen.
tävät nykyisen sodan alkuun
Kun tsaarivalta kukistui nousi ¡ta paikkakunnalla. Mitään luok-
saakka olivat suunnilleen sa-
mat
kuin
Yhdysvaltain
kauntien
X
’cna-'äll.a
kaksi p o letista ryh
tai omaisuusrajotuksia ei ol-
M ir-laitos Venäjän hallintoko
hallintojen.
Se
valvoi
teitten
ja
,
n
iaa'
Jo,lla
kummallakin
oli
eri-ju
t-
neiston perustana,
koulujen ylläpitoa, osti kvlä-i „ r?e? a,att^ .,ka!I>a,.’vT
a ^a^ a’t -vk* Hallintomuoto tarkotettn
X aalit toimitetaan X enäjälla kunnille siemeniä ja maanvilje-,|ta ’‘¿kta^n -J'link<>u. Lvoti, Rod-j
väiseksi.
Py ^
scuraavaan tapaan, jonka tavan lvskoneita v. m. sekä kantoi ve- z’anko J«1 Kerenskv, toinen so -.
sovietti-hallitus »»n hyväksynyt rot. Semstvojcn jäsenet valitse- v,e.ttien J,I,htaI?ia:. A lcisemmin, Alempana selitettyä vaalitapaa
pysyväiseksi vaalitavaksi:
vat maanomistajat ja talonpojat P11 lucn P?rki edellinen ryhmä ai-.
att«ii n \ahttun viides kit
kaan saamaan perustuslakikon- ¡?° X enai?u sc>viettien kongressi"
Sovietti-hallituksen perustana
Miten mir-laitos toimii.
ventsioonin kautta Xenäjälle sa- j°ka hyväksyi Brest-Litovskin
ja alku yksikkönä, josta sen val
i manlaisen hallituksen kuin on rauhansopimuksen. i aman vaa
tuudet ovat läht<»sin, on kylä Jos havaitaan esimerkiksi, et Yhdysvalloissa, Ranskassa ta1’ litavan on soviettihallitus liyväk-
kuntain “mir-laitos". “ Kyläkun tä Ivan Ivanovitshin sikolätti on Ivnglannissa. Tämä nähtävästi ; svnyt pysyväiseksi kansanvalta!
nan mir" merkitsee kyläkunnat1 kyläkunnalle pahennukseksi, tai siksi, että niiniä kansain allan- seksi hallitiismu<xloksi tulevai
kokous. Mir-laitos oti peräsin että Maria Aleksandrovna ei pi muodot olivat muualla menesty suudessa Xenäjälle.
Hallitus
Xenäjän historian aikaisimmilta dä huolta lapsistaan, tai että neet. Toinen ryhmä, sovietit ha myöntää. että järjestelmä on
alkuajoilta. Satoja vuosia sit joen yli johtava silta kaipaa lusivat rakentaa kansanvallan k>psymätön ja uusi, ja pidättää-
ten. ennen kitin tataarien hyök korjausta, niin kylänvanhin kut kyläkuntain mir-laitoksen pt.hjal- ^*n itselleen oikeuden tehdä kor
käykset Xenäjälle alkoivat, hoi suu mir’in kokoon. Mir kokoon le. siten alkaen varmalta p eru s-Jaljksia mikä»; t.iidtn tarvetta i’
tivat X enäjän kyläkunnat sisäi tuu kylän kirkossa tai kunnan- taita, sillä venäläinen talonpoika j int’uee
siä asioitaan mir-laitoksen avul huoneella.
ja työläinen tuntee mir-laitoksen
Koko tnaan käsittävien vaalien
la. Aikaisempina aikoina useil
ja
hänet
on
helppo
saada
ym-
toimittamista
varten kokooutu-
Käytäntö on aikaisemmin u-
la kyläkin uiKa •/>! itsehallinton
märtämään
sen
käytäntöonotta-1
vat
määrättynä
päivänä kylä
sa. ja heidän ainoana hallituslai- seilla seuduin rajottanut oikeu läisen laajemmassakin muodossa kuntain mir it. Ne valitsevat
toksenaan oli mir. Novgorodin den mir in jäsenyyteen maano koko maata käsittävänä hallituk komiteau ; “komitaat" j vh Itu j ä
kaujytnki esimerkiksi oli tasa mistajiin ja talonjnjikiin. Joissa sena.
senen kttiaiun »ataa k yläkulman
valta ja hoiti sisäisiä ja ulkona) kin osissa maata muutetuinkin
Lnsimäisellä
rvlynällä
oli
st
asukasta
kohden. Kaupungeissa
siä asioitaan enemmistöpäätök mir-nimitys joksikin uttdentman- vaikeus että sen ptti selittää ha- toimitetaan nämä vaalit kussa-
aikaiseksi. Mir käsitteli esilläo
sillä.
levaa asiaa, ja senjälkeeti äänes litaniaansa kansanvaltaista hai-(kin eri kaupunginosassa samaan
Ei Boris Godunoff, ei Pietari tettiin.
Enemmistön mielipide liittomuotoa tuolle 180,000,000 i tapaan kuin kyläkunnissakin. 2
Suuri eikä yksikään Romanoff tuli päätökseksi, josta ei ollut henkeä käsittävälle epäilevälle ja ÄdOO sielua käsittävän i kyläkun
taikauskoiselle
kansanjoukblle nalla on täten 30-henkinen ko-
niip yksinvaltiaita kuin olivat tilaisuutta vedota minnekään.
Soviettien ei tarvinnut selittää n^1tea! ni’ehia ja naisia, silla mie-
kin. uskaltanut suuremmassa
Sovietti
perustuu
tälle
slaavi-1
edustamaansa
hallitusmuotoa, sa hilla ja naisilla on yhtäläinen oi
määrin loukata kyläkuntain oi
laiselle
käsit.vkselle
kansanvallas-:
lä
venäläiseen
talonpoikaan oli keus virkoihin sovietti-tasaval-
keutta hoitaa itse omia sisäisiä
ta.
Tietämättöminkin
talonpoi-
kyläkuntain
kansanvallan
alkeet lassa. I usinan verran eri puo
asioitaan. Kasakkain keskuudes
ka
ymmärtää
mitä
on
tällainen
juurrutettu
syvälle
tuhannen lueita on vaaleissa edustettuna
sa oli tämä kyläkuntain kansan
kansanvalta,
sillä
jokainen
heis
vuoden
käytännöllä.
täydellä vaalilistalla. Pienem-
valta voimakkain ja he säilytti
tä
on
ollut
todennäköisesti
jos
Soviettien
hallituksen
ensimäi-
missä kylissä valitaan edustajat
vät tsaarivallasta huolimatta oi
sain
tekemisissä
mir-laitoksen
siä
tehtäviä,
kukistettuaan
Ke-
äänestyksellä
ilman vaalilippua,
keutensa hoitaa sisäistä asioitaan
kanssa.
Myöhempinä
aikoina
renskyn
hallituksen
ja
astuttu-
mutta
suuremmissa
kylissä ja
aivan riippumattomina.
tsaarin salapoliisit koettivat ra- aan valtaan, oli antaa täysi ää-1 kaupungeissa käytetään vaalilip-
Myöhempinä aikoina synnytt' jottaa mir »en toimintaa, mutta nioikeus jokaiselle miehelle ja i pua. Viisi kv Iän v anhinta toi-
tämä slaavilaisille kvläkunnille tällä ei voitu horjuttaa' venäläi uajselie, ilman lukutaitokoetta trtii tavallisesti vaalintarkastaji-
ominainen kansanvaltainen mie sen talonpojan kä-iitysta kylä tai ilman mitään muitta keiiH»i- na ja he jttlkasevat vaalien tulok-
liala semstvo-laitoksen, joka va- kuntain kansanvallasta.
• stiusehtoja. He olivat äänival- set.
(Jatk.j
Porvarien todellinen
pelote
Venä|jän Sovietti-tasavalta
kouiuiaisinkin, missä on syy, etteivät voille p a ik k a k u n n ille Oli
T t t , , „ ,
niitä lähetetty ehkä suh
teellisesti hiukan liikaa,
mutta suurimmaksi o-
t
PaiKKUKUIHlUt JO tilittä-
P.X Y(<*“
l1Saakin. I älliä ol-
0“
, ^Otukseksi S iitä, että
ii--
•
kyllä ne voidaan myy
dä, jos vain on toimin
tatarmoa ja halua osas-
I toissa.
Onko teidän osaston
ne sellainen, joka jä t
täytyy muista jälkeen?
jak seen , jo ten m olem m at su u re sti i
1.1 n i i n
»••fl- 8 i i 1 f I 1 I l t i joka toisena ohjelmakukous
ja
lo itsiv at tä s tä jälleen n äk em isestä.
+ j muistakaa varata ohjelniakoktmk-
Q111
untiloa
O O
1 ** "VV T*
"1*
. • •
■ , .
S
itte o so
tilas; oanttann
oso ttaen miil/unuan
m ukanaan i
. .... muniakin ohjelmaa kuin ai-
olevaa
h a a v o te ttu a
m eriso tilasta, +
H 1 l -H -H H l I l T
a n > sj!la ei
sanoi: "T uossa on vanhin
veljesi H -H -l ■» I 1
pitkälle kehitystä eteenpäin vie
M aggie!” Tytön vanhin veli oli läh
dä.
tenyt C auadaan v iisito ista vuotta ta
I eillc naapurikaupungeissa a-
kaperin, ja kun h ä n e stä ei ollut mi
stivat osaston jäsenet myös htto-
tään kuulunut, luultiin hänen kuol
niautan, että käykää edes jolloin-
leen. M utta itse a siassa hän oli e
O saston kokouksessa 21 p. t. kin kokouksissa.
lossit ilian täydelleen ja sodan syt
k. muitten asiain ohella pää:et-! Kaksi tvöläistä rnhirtt.»,,;
;
ty essä yhtynyt m eriväkeen ja nyt « i i n l u n a s t a a w T
, . r ö , r A - ö h - i
- i in
-• ana
■ No. ruilJou^U
I »H-1"
'
tl,n
“
’"
‘‘-•'taa
a
I
oterin
osaketta
i
nak.
19
pait
S
kaivannos-
h aavottunut.
S airaalassa he sa ttu i
seka loput 4 tuonnempana.
; sa. He jäivät katosta putoavan
vat saam aan vuoteensa v ieretyk sin
Myöskin
päätettiin
alkaa
ko-
kiven alle. Toiselta meni jalka
ollenkaan tu n te m a tta toisiaan.
Mil kouksia
csia
pitämään
joka
toinen«poikki
ja toisen rinta ruhjoutui
tei ensi sanakseen,
kun he sk
alkoivat
toisilleen
ju tella, virkkoi
o ttilai i suuntii
k a-t
nV dettvX ,,taÖ H »astq?n 3 k rrn !
k| llU ,',‘n i m u k a a n lla n
J
, J
Kansankirjeitä
t iin
i
la.nssta;
I
WASHINGTON
Roslyn
nen so tilas: "Ihm e, kuinka te olette
se tä n i n ä k ö in e n :- -
-M ikäs se tä n
ne nimi on?” kysyi canadaiainen
S a a tu a n sa sen tie tä ä , hän huu d ah ti:
jaada eloon,
I
J
3 '," ’ 'ne.“ ,'i
° 'a t olleet ääret
toiminta kovin veltoksi.
Siis, tömän kuumat. On parina näi-
painakaa mieleenne, että joka vänä ollut 96 astetta 11' ) kal-
toisena sunnuntaina on työ- ja ¡veessä. _ |. X. |
,
k<-'r t a i
01000000000001484823485353534890232323485323
48485348535323532353894853532348534853532300
— .......... ................. ........ .................. ......... B I H I B