Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 25, 1918)
X » Xo. 171 TOVERI velvollisuuksia m ää rää v ä t, m u tta n ii tä tä y ttä m ä ttö m ä t/ tukset luonnollisestikin ovat vä- jtiomiehiä, jotka eivät varsinaises- häisiä verrattuna siihen mitä voi- ti kuulu työväenluokkaan, mutta Toverin osakkeiden' lunastus. daan saavuttaa sitten, kun työ ainoastaan siten, että järjesty läiset alkavat voimakkaasti ja neen työväenliikkeen kautta pa Ka’ ..t&ssä yksimielisesti “runnata” omaa kotetaan ne ajamaan meidän e- m yöskään sa a laim lnlödä. O nhan 3 tujamme. Tämä ei ole revisio- täm äk in om a p äätöksem m e ja hyvä politiikkaansa, mutta syynä saa päätös onkin. En k a ts o tarpeellisek- vutusten pienuuteen ei ole se. nismia. Revisionismi on sovitte si lä h te ä se lo stam aan leh tem m e su u r että politiikka olisi huono ase. lua, mutta Marx sanoo, että työ ta m e rk ity stä , silla kyllä kai aina- vaan se. että työväen poliittiset läiset pakottivat nämä lainlaati Kln nämä vUrnn- Ja n y k y a jal.o v at övä"t h e ik k o ja p a h a ja- jat säätämään työläisille edulli jo k a lk ille liiak sik in te h n e e t selv äk Kumminkin voidaan jo sia lakeja. Marx sanoo, että ka si om an leh tem m e olem assaolon m er naisia. saavutetuistakin saa- pitalistit taistelivat katkerasti k ity k se n a ia tu k sie m m e ja totuuden tähänasti tu lk k in a, jo ta to tu u tta n y k y a ik a n a , vutuksista puhua, koska vastUs- kaikkia työväenlakeja vastaan ja Pr? ale. A a rv it^ t m u u alta lä h te ä e ts i- 1 taiamme niin tahtovat. Marx on heidän lakimiehensä panivat liik m e h o rju m a tto m a lle pohjalle ja sik- . Paaoma -teoksessaan puhunut keelle kaiken viekkautensa ja tai sl on m eidän näm ä o sa k k e e t lunas-jjo sangen laajasti mistä polntti- tonsa, mutta työläiset sittenkin te tta v a ja lu n a s te tta v a mahdollisina- i sista saavutuksista, mitä työväen pakottivat hyväksymään työvä- m an pian. AnkM Ei p ien in tä k ä -1— ä n JS a rv ----- elu a lainlaadinnalla jo siihen e asti oli enlain toisensa jälkeen. Lain 1C eikä h e tk e ä k ä ä X. n v iiv y ttely ä, vaan saavutettu, vaikka ei ollenkaan tunnin työpäivästä, lastentyön to im in ta an reip p ain m ielin ja ro h kein toivein, niin k a ik k i asiam m e tarkotuksella kerskua niillä ja i rajotuslakeja y. m. Epäilemättä sen johdosta tvvtvväi-! nämä parannukset nykyiseen ai v a stu k sista k in h u o lim atta o n n istu lausua v at! syyttä, vaan osottaakseen »poliit kaan verrattuna tuntuvat riittä tisten aseitten käyttökuntoisuut- mättömiltä ja vanhanaikaisilta, To verin ra kpnnuvahaston m yyjäiset. ta ja kiillottaakseen työläisiä yhä mutta sovitettuna silloisiin oloi N ä istä on jo v ä h ä n m yöhäistä pu enempi niitä käyttämään. hin ne olivat suuria ja välttä- h ua, m u tta san an en sitten k in . T e T — •« , . .. ........... i mättömiä Kapita- Kuvailtuaan laajasti sitä . ää- aa- . . parannuksia. ’. ... olivat .. , 1 .- kin jo tk a e tte m illoinkaan ole As- . . . . . . / - , - listit nimittäin pidenta- to ria ss a k äy n eet, o le tte kai lukeneet rimmaista kurjuutta, johon tvo- .......... . . . ' . n- » neet T o v erista ne k e rto m u k se t jo lta m uu j .... laiset x joutuivat , koneteollisuuden . . työpäivän 1 . .. 16 . .• jopa ! * . 18 tun- .... ,, .,J . , .. .... , tiseksikin ja riistivät aivan nai- a lta tä n n e tu llee t ih m e issä n sä tuon 1 alkuaikoina. sen kautta, että ko- , .... . . . . 3 r , - leh tem m e nykyisen vuokra-asunnon . kavtantoon .. „......... . , mursi, • kai , em ättä ... 6—z ... vuotisia lajisia tulo .. ... “ ih a n u u d e sta ” ovat k e rto n e et. N äis neitten - , luokkataistelukyvvn tehtaissa päivä- että . - , seka r 7 yotvos- ; tä yk sik ään ei ole ollut liio ittelua, työläisten sa, jopa Marx kertoo 3-vuotisia- p äinvastoin ei sitä “ ih a n u u tta ” k u lasten ja naisten työn ja suuren kaan oikein pysty ky n ällä ku v aile työttömäni armeijan kautta, sanoo kin lapsia käytetyn m. m. pit- m aan, niin k u rja se to sia a n k in on sinnyplävskoncissa. Tämä sur tuon m eille ra k k a a k s i käyneen To Marx osottautuncen suorastaan kea asiaintila vaikutti m. m. sen rajottaa lain että työläisten lapset jäivät kaik v erim m e kotihökkeli. M inä en k o s välttämättömäksi ta k a a » k u v ata tuon talo n h u onoutta, laadinnan kautta kansallisen työ sillä sitä en v oisikaan m uuten te h voiman rosvoamista ja nylkemis kea sekä koti- että kouluopetus ta vaille. Tämä henkinen kur dä kuin k u tsu a jokaisen te is tä sitä k atsom aan. M inulla olikin tarkotuk- tä. Miten sitten oli mahdollista jistuminen pakotti • taaskin lain Ei laadinnan kautta taistelemaan si sen a sanoa teille tä ssä k in a siassa säädä tuo rajotus aikaan? e ttä koska me tiedäm m e lehtem m e hän työläisillä ollut silloin enem ta rv itse v a n kodin, niin m e sen myös mistöjä lainlaatijakunnis«a. Mei tä vastaan. Kautsky sanoo, että vaivoin taistelemalla saatiin pää kin h an k im m e sille ja niin me teem dän valtiollisen toiminnan vas- omalta myönnytys, että tehdas* m e vielä tä s s ä ly h y essäk in loppu- ry n n äk ö ssä sen uhm an, e ttä nuo ra tustajammehan sanovat, että työ lapsille laitettiin iltakoulut. k e n n u sra h a sto n m yyjälsliput m yym läiset eivät voi toivoakaan lain- Huomatkaa hyvin, sekin ku m e loppuun. E ikös niin, kunnon to laatijakunnilta mitään niin kau v e rit? an, kun työläisten edustajat ei ten kaikki muukin, mitä työväen T o v erillisesti. vät ole siellä enemmistönä ja luokka tarvitsee, saatiin vain E. J ä ä sk e lä in e n , “ kun he sitten laskelmissaan tu taistelemalla. Meillä ne, jotka S. S. J. L änsip. sih teeri. • levat siihen tulokseen, etteivät selittävät ettei jiolitiikalla ole mi P IIR IJ Ä R J E S T Ä J X HAUTAM ÄEN työläisten edustajat muka voi tään saavutettu, sanovat, että ka L U E N T O T IL A IS U U D E T OREGO enemmistöksi lainlaatijak uunissa pitalistit ovat antaneet työväen N IS S A JA W A S H IN G T 0 N 1 S S A päästäkään, niin siitä vetävät he luokan lapsille kouluja siksi, että E lokuulla: — suurella varmuudella sen johto lie tarvitsivat sivistynyttä työ- A sto ria ssa 1 ja 2 päivänä. päätöksen, että sitä tietä ei voida | voimaa, ja kapitalistit lyövät S v e n se n issä 3 p :n ä . rat nitään. Kukapa mei- hurskaasti rintoihinsa ja sanovat saavuttaa mi P o rtla n d issa 4, 5 ja G p :n ä . kumouksellisista jvr- i että “yes”, mehän ne koidut o- dän vallankumouksellisista jy W oodlandissa 7 p :n ä . kistä sosialisteista uskaltaisi aja- I lemriie teidän kakaroillenne aa Mt. Solossa 8 p :n ä . • W inlockissa 9, 10 ja 11 p :n ä . teliakaan. että Marx sanoo näitäi taneet. emmekö? me olekin jalo- In d ependencessä 12 ja 13 p :n ä. saavutuksia saavutetun porvaril- ja ihmisystävällisiä? (Huomaat- G rays Ila rb o ris sa alkaen 14 p :n ä listen lainlaatijani laatimien la- teko kuinka suuria revisionisteja ja tk u v a s ti 25 p :n iltaa n saakka, A berdeenin ja H oquiam in osastojen kien kautta. Jos meistä, tusina- meidän poliittisen toiminnan vas m ä ä rä ä m ä ssä jä rje s ty k s e s s ä . sosialisteista. joku tänäpäivänti tustajamme ovat). Esim. ame- R aym ondlssa 2G ja 27 p :n ä . uskaltaisi väittää, että työläiset rikalaisen n. k., vapaan koulu- Ihvacossa 28 ja 29 p :n ä . ~ . , . . _ .hätätilassa voivat hvväkseen systeemin merkitsevät porvarit lum bian kesäju h lille, joiden jälk e en | , a .v ^ a a p o j v a r i n i s t a k i n la in la a ti- hyvin mielellään aihsioluetteloon- mutta jos luette Amerikan ja tk a a niatkaartsa jälle e n P o rtiin jaa. niin hänet leimattaisiin suu sa, liikkeitten historiaa diin ja sie ltä T acoinaan ja edelleen reksi revisionistiksi tahi gomper- työväen poh.jo!s-W ashingtoniin VVashingtonin silaiseksi tahi miksi tahansa, ai esim. sitä. joka on suomennettu v altio k o m itean jä rje s ty k s e n m ukaan. nakin kaikeksi m illik s i, paitsi i nimellä "Työnorjat”, niin huo- L än sip iirin p iirisih te e ri. vallankumoukselliseksi sosialis-1 maatte, että työläisten on kovil- tiksi. — Marx kumminkin jutte la taisteluilla täytynyt taistella työläiset ovat po | lee meille silmää räpäyttämättä vapaat kansakoulut lapsilleen ja litiikalla saavut ! että niitä valtiomiehiä, jotka ka pakottaa lainlaatijakunnat säätä- Eittivät välttämättömäksi lainläa-, mätin tarvittavat koululait. Por taneet dinnalla suojata työvoimaa ros varit ovat taistelleet kovasti vas Xe sosialistiliikkeen vastustajat, voamista ja nylkemistä vastaan taan viimeiseen asti m. m. sano jotka väittävät, että työläiset ci-jBinki Eteenpäin englantilainen malehdistönsä avulla. Ovat lei vät voi niH-ään politiikalla saa-1 työväenliike. ensimäinen valtiol- manneet vapaan kansakoulun e- vuttaa, esittävät kerta toisensa taistelun alalle suuntautu- päanicrikalaiseksi, ovat leiman perästä mahtipontisesti meille! va uudenaikainen työväenliike neet sen laitokseksi, joka palkit vaatimuksen, että osottakaa mitä! työväenliike. joka 1820 luvulta see laiskuutta.’ vieläpä ovat lei työläiset ovat saavuttaneet poli-, alkaen kasvoi suunnattomasti ja manneet sen sosialistiseksikin ja tilkalla, tahi jos ette voi osuttaa i vuodesta 1835 alkaen järjestyi anarkistiseksi, koska se pakko- mitään käytännöllisiä tuloksia tuloksia' 1 ( harti-ti puolueeksi, taisteli luovuttaa rikkaitten omaisuutta Englannin vallassa olevilta itsel k tiv h ien hyväksi. työväen politiikasta, niin heittä kää hiiteen koko politiikka ja leen edun toisensa jälkeen. Tä Näihin Marxin mielipiteisiin yhtykää suoran toimiunan armei mä t\öväenliike oli, päämääräk työväen lainlaadinnasta kiinni seen asettanut m. m. yleisen vaa tämme huomiota ¡Kustaaksemme jaan. Me sosialistit emme ole kovin i lioikeuden lunKcuucn ja La, kymmentuntisen “ ''«Hnianuiu.«.. cnsiksikin sen väaran käsityksen paljon puhuneet siitä mitä jo on ,n- h io e n jiernuttam .itto- 1 ett- ne työväenlait mitä työläi- saavutettu, vaan mieluummin su- muuden se vaati takaamaan lam -|set Qvat ¿aavuttanect luokkatais- t a m it ä voidaan saavuttaa, jo s' laadinnan kautta. • teliin kautta, olisivat muka por- tyoläiset järjestyvät yhdeksi voi- Marx siis juttelee meille, että värien antamia, eikä siis luokka- makkaaksi puolueeksi, sosialisti-1 työläiset voivat poliittisessa tais-• taistelun tuloksia ja toiseksi sen puolueeksi. Tähänastiset saavu-1 telti.-sa käyttää , hyväkseen vai-1 impossibilistisen ajatuksen, että pikkuparannukset eivät mitään! saavutuksia olisikaan, että vasta! sitten voidaan sanoa jotain saa-, vutetun, kun on tehty vallan- i kumous. Me näemme edellä ole vasta. että Marx pitää näitä saa- j vutuksia luokkataistelun tulokse-1 na ja samalla arvokkaina ja vält-! tämättöminä. * f Myöhemmin on työväen lain- i laadinta kulkenut samaan suun-' taan itsekussakin maassa, aina sillä nopeudella kuinka voimakas' työväenliike asianomaisessa maa? ; sa on ollut sitä eteenpäin pai-! nostamassa. On säädetty 8 tun nin työpäivälakeja ja ikärajaa lapsille, joita sallitaan työssä käytettävän, on yhä korotettu, jolla on ei ainoastaan lapsia suo- jaava vaikutus, vaan joka- myös kin vaikuttaa sen. että työvoima vähenee työmarkkinoilta ja sen kautta lisää työläisten luokka- taistelukykyä ja tilaisuutta, sillä ! työvoiman kysynnän ja tarjon nan suhde on suuri tekijä työ- ■ Iäisten luokkataistelujen onnistu-j miseen nähden. Useissa Euro- pan maissa m. m. Englannissa on myöskin säädetty lakeja, jot- j ka takaavat työläisille taloudel listen taistelujen mahdollisuuden j esim. kieltämällä sotilaitten ja pyssy hurttien käytön lakkovah-; teja vastaan ja tekemällä hoi-1 kotteerauksen lailliseksi rikku rien tuottamiin tavaroihin näh den. Kaikissa teollisuusmaissa on onnistuttu kumoamaan lakon ja järjestymisen kieltolait, joita { porvarit aikaisemmin säätivät jo ) kaisessa maassa. Myöskin työ Iäisten asunto-oloja on huomat tavasti korjattu lainlaadinnan avulla. Me sosialistit emme väitä, et tä nämä saavutukset ovat kaik- J ki sosialistien asavutuksia, tätä painostusta lainlaatijakuntia koh taan on harjotettu sekä poliitti silla että taloudellisilla taisteluil-' la ja yleisen mielipiteen voinial-1 la. Mutta välttämätöntä on. yhä enempi saavuttaaksemme, järjes tyä voimakkaiksi puolueiksi jt valita lainlaatijakuntiin mahdolli simman paljon omia edustajiam me, jotka tuovat siellä esiin mei dän ehdotuksemme ja vaatinuik-! semme ja kiinnittävät niihin sekä työväen järjestiijen että myöskin i yleensä kaikkien työläisäänestä-1 jien huomiota ja siten nostatin- < vat painostusta niiden taakse jonka painostuksen voimalla saa daan jo lävitse n. k. pikkuparan- nuksia. Xämä pikku saavutuk set sitten kokoovat yhä enempi ja euempi voimaa meidän puo lueisiimme, niin että sitten voi daan todellisesti omalla voimal lamme ottaa koko juusto. — \ ap Voisiko hunnilaisuus tästä vielä täydel- lisentyä? ________ _ lilllillllilllllllllllllilllllillilliillH Suuren ttä- ja Vuosijuhliin toimeenpanee Black Diamondin S. S. 0. Sunnuntaina, Heinäkuun 28 p. O H JE LM A AVAUSPUHE ............. ................................... Joonas Hannula PUHE ......................................................... Emil Hendrickson Henkistä kilpailua laulussa, runonlausunnossa ja sadun kertomisessa. Ai neet saapi valita itse. Pal- kintotuomarit valitaap ken- Ruumiillista kilpailua Pikauintia kaikille; juok sua miehille, naisille ja lap sille; pituush^pyä ja kuu- 1 an työntöä miehille. Juhlamerkit kentälle 25c Tanssiin 50c Viinurien on oteltava uimavaatteet mukaan 1 \ lestissä kirjottaa nimimerkki i “Suonien itsenäisyyden ystävä" ' seu raav aa: • 1 Ulkomaalainen, jolla joku aika ■dtten oli tilaisuus lukea Vaasan ' 020102000102010102010101010101020201010001010202010253480102000201010001010001000101010101013100020002000200020002005302020201020202 hallituksen äänenkannattajaa " V asabladettia" lausui iiinictte-, lvnsä siitä kuinka suuressa mää- ! saksalaisissa päälehdissä ohimen kuninkaan uskollinen alamainen laajemman alan Saksan kaupalle i ässä tämä "äänenkannattaja"! nen kylläkin jiuhutaan. — Suo on vastuunalaisena ministerinä ia Saksan 'pääomalle". muistutti pimeimmän saksalaisen] men hallituksen "äänenkannatta valkoisessa hallituksessa Suomen Lopuksi huomaa hän. että Suo mi on tarpeeksi hyvä viimeiseksi maaseudun lehteä. lii mitään ! jasta” etsii tietoja näistä asiois tasavallassa. muuta kuin saksalaisia voittoja ta turhaan. Mistä tämä :ohtuti, Vielä niin myöhään kun vuon pohjoiseksi rajamaaksi uudelle taistelutantereella, ei muuta kuin! että “Valkoisen hallituksen ää na lölz julkaisi Suomen tasa Keski-Europan keisarikunnalle ia "itsenäisessä" saksalaista edistystä kaikilla nenkannattaja" ulkoasiainministeri arvoi kulmapylvääksi. jonka päälle aloilla, ei muuta kuin tappiota ja Suomessa niin suuressa määrässä vallan sa herra Samueli Sario saksan •Saksan valta ja rikkaus voi ko nousevaa epätoivoa vastustajalla. muistuttaa saksalaista maaseutu- kielisen kirjan omia saksalaisia hota toisten kansojen kustannuk Ei sanaa .siitä, että Saksan mili lehteä ? kansalaisiaan varten, “ Die nor sella. “ Liitospa meidän kanssa tulisi lllllllillllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllillililllllllllllflllllllllllllllllllllllltlllllfllllllll* 1 1 H H Ih lllllllllllllllllllllllllllllllllH IIII tarismi nyt neljän hirveän sota Vastaus on niin hämmästyttä dische Brycke, von R. Xorlan- vuoden jälkeen 011 ylitä pitkällä vä kun vksinkertainenkin: Val dpr und S. Sario? jossa 'hän pu Suomi pohjoiseksi rajamaaksi ja kuin sodan alussa — huolimatta koisen hallituksen “korkeat her liini itsestään kuin valtiosaksalai- kulmapylvääksi tälle suurelle siitä, että miljoonan miestä on rat" eivät ole. ainakaan kaikki sesta ia Suomesta, jonka tär Keski-Eurojialle. joka ulottuisi Saksalta kuollut ja yhtä monta Suomen kansalaisia, vaan Sak keimmäksi ministeriksi hän va läämereslä Välimerelle saakka". Kun tämän tietää, niin ymmär tullut raajarikoiksi ja että Sak san keisarin ja Preussin kunin jaan vuoden perästä joutui, niin tää mvös minkä takia Vasabla- san sotavelat jo nousevat \ li sa kaan uskollisia “alamaisia". kuin vieraasta maasta. Niinpä det kirjottaa niinkuin se tekee, dantuhannen miljoonan ja työtä sanoo hän m. m. seuraavaa: Tällaisina ei heillä ole tehtä tekevän kansan suuret joukot sillä se on vaan uronagandaleh- Kuten me laulamme Deutsch- tenä saksalaiselle valloituspol,itii- nälkiintymisen kautta raj*peutit- vänä edustaa Suomen kansaa ja vat ja 'heidän elinvoimansa vä maan etuja, vaan on -nksinkertai- landia, niin laulaa suomalainen kalle Suomessa, niinkuu "Die innostuksessa Deutche Balkenzeitumr” on mie hentyy tehden heidät ja tulevia sesti -heidän kirottu velvollisuu isänmaallisessa tensa valvoa preussilaisen yli- Maamme-laulua ja niinkuin me lipiteen valistajana Balkanilla'. sukupolvia alttiiksi taudeille ja kuolemalle. Ei sanaakaan siitä, myksensä etuja. Tähän viimei kovan koettelemuksen hetkellä että viime kivikausien taistelu seen sisältyy se. että 'lie kava kohotamme itseämme 'W acht am z kentät ovat njuodostuneet jouk- j luudella luovuttavat Suomen lin Rheinillä niin laulaa suomalainen Vaatii työpalkkojen ra- jottamista kohantausmaiksi saksalaisille so- ! noitukset saksalaisten sotamies Porilaisten marssinsa". OLETKO JO OTTANUT OSAA MYYJÄISIIN TOVE- ten käsiin ja maan luonnonrik Kirjassaan selittää hän saksa tajoukoille, että koko Belgia on Washington, D. C.. 22 p. hei- yhtenä ainoana sairaalana, joka ] kaudet uudelle herralleen sekä laisille kansalaisilleen mitä val RITTAREN JA TOVERIN RAKENNUSRAHASTON Suomen teollisuuden ja kaupan näk. — Senaattori Thomas, Co tiollisia etuja Suomen liittyminen on täyttynyt sadoistatuhansista , KARTUTTAMISEKSI? jättävät saksalaisille kauppiaille. loradosta teki senaatissa katke- Saksaan tuottaisi Saksalle. ammutuista saksalaisista. Ei sa- Tehdessään kaiken tämän täyttä “X'apaQ, m.erhin liittynyt Suo • ran hyökkäyksen lako-sa olevia naakaan. siitä, että Saksan vii TILAA MYYJÄISLIPPUSI TÄLLÄ OSOTTEELLA: meinen epätoivoinen ryntäys, vät Suomen valkoisen hallituk mi kuulun niihin todellisiin ta i työläisiä vastaan vaatien, että jonka tulos piti olla lopullinen sen herrat vaan kansalaisvelvolli keisiin. jotka olemassa olomme kongressin olisi kokoonnuttava uudelleen kesäloman ajalla ja voitto ja turvata saksaläinen suutensa uskollisina Saksan .ala tulevaisuudessa takaavat”. TOVERI, Box 99, Astoria, Oregon. rauha, täytyy pysähtyä saksalais maisina. joiden yksinomaan ja ai Vielä selittää hän saksalaisille säädettävä rajotusmääräykset mi ten omien ruumiskasojen taakse, noastaan tulee huolehtia saksa maalaisifleen imperialistisen vält tä ylempiä palkkoja työläiset ei Lähettäkää allaolevalla osotteella ............ kappaletta Hän edelleen siksi kunnes uutta kanunnanruo- laisen isänmaan eduista, eikä vie tämättömyyden, joka pakottaa vät saa vaatia. myyjäislippuja lehiiliikkeemme myyjäisistä, 'flahaa raasta Suomesta, jossa he hyvän Saksaa niin hyvin Balkaniin kuin väitti, että lakkojen kautta ase kaa uusia hyökkäyksiä varten saadaan ajettua kokoon.- Ei sa sattuman ja keisarin määräyk Mesopotamiaan ja Itämerenmaa- ma käy lopulta sellaiseksi, että ............ dollaria seuraa tässä mukana. naakaan siitä vastustajan lujas sestä saksalaisten sotamiesten kuntiin ja Suomeen aikaansaa- kongressin on säädettävä lakeja ioka ja hallituksen on ryhdyttävä toi ta /päätöksestä, että ennen tais (eoävakinaiset jääkärijoukot ja dakse.en maailmanvallan, Nimi ......................................................................... tella viimeiseen mieheen saakka vakinaiset saksalaiset laivasto ulottuisi Persian lahdesta Poh menpiteisiin . työväen “rajatto kuin alistua Saksan maailman ja armeijaosastot) avulla ovat janlahteen sekä Välimerestä Vie- miin menevien vaatimusten ra- Osote ........................................................................ nanrannalle. iottamiseksi.” Hän myöskin herruuden alle. Ei sanaakaan ; anastaneet hallitusvallan. Hän tutkii myös ne edut, jotka luetteli, miten 31.000 työläistä on siitä, että Ranska samoinkuin j Lukija uskonee tämän olevan Amerika ja Englanti ryhtyvät s paksua leikin laskemista hänen Suomen valloitus tuottaisi saksa 'lakossa Uuden Englannin val (L ä h e ttä k ä ä ra h a posti-“nio n ey o rd erissa” o ste ttu n a T overin nim elle.) tioiden tehtaissa ja noin 5.00C toimenpiteisiin hirveän taistelun kustannuksenaan, mutta ikävä laiselle isänmaalleen. “Se murtaa ynroarysvaltojen New Jersey n valtiossa yksistään jatkamiseksi vielä parisen kolme tosiseikka on. että mikä toisella vuotta. Ei sanaakaan näistä to ajalla ja muualla liidettäisiin hul renkaan kaikiksi ajoiksi ia ta Lakkolaisia hän syytti katkeras siseikoista. joista puolueettomien lutuksena on nvkvajan Suomessa kaa meille vapaan kulun Itäme ti “vihollisen hyödyttämisestä.” maiden sanomalehdet yleisesti ei vain mahdollista, vaan vieläpä rellä. Suurempi Venäjän kaup L U K E K A A ILM O t UKSETK1N, puhuvat ja joista silloin tällöin kunniallistakin. Yksi Preussin papolitiikasta vapaa Suomi avaa llllimillllllllllllllllHllrtlllllllllllHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIUlIllllllllllllllllItlllllllllHIIIIMIH llllllllllllllllllllllllllllllllllllllll Toverille ja Toverittarelle OMA KOT Tanssia lopuksi! --Hu vitoimikun ta
