X
»
Xo. 171
TOVERI
velvollisuuksia m ää rää v ä t, m u tta n ii
tä tä y ttä m ä ttö m ä t/
tukset luonnollisestikin ovat vä- jtiomiehiä, jotka eivät varsinaises-
häisiä verrattuna siihen mitä voi- ti kuulu työväenluokkaan, mutta
Toverin osakkeiden' lunastus.
daan saavuttaa sitten, kun työ ainoastaan siten, että järjesty
läiset alkavat voimakkaasti ja neen työväenliikkeen kautta pa
Ka’ ..t&ssä
yksimielisesti “runnata” omaa kotetaan ne ajamaan meidän e-
m yöskään sa a laim lnlödä.
O nhan 3
tujamme. Tämä ei ole revisio-
täm äk in om a p äätöksem m e ja hyvä politiikkaansa, mutta syynä saa
päätös onkin. En k a ts o tarpeellisek- vutusten pienuuteen ei ole se. nismia. Revisionismi on sovitte
si lä h te ä se lo stam aan leh tem m e su u r että politiikka olisi huono ase. lua, mutta Marx sanoo, että työ
ta m e rk ity stä , silla kyllä kai aina- vaan se. että työväen poliittiset läiset pakottivat nämä lainlaati
Kln nämä vUrnn- Ja n y k y a jal.o v at
övä"t h e ik k o ja p a h a ja- jat säätämään työläisille edulli
jo k a lk ille liiak sik in te h n e e t selv äk
Kumminkin voidaan jo sia lakeja. Marx sanoo, että ka
si om an leh tem m e olem assaolon m er naisia.
saavutetuistakin saa- pitalistit taistelivat katkerasti
k ity k se n a ia tu k sie m m e ja totuuden tähänasti
tu lk k in a, jo ta to tu u tta n y k y a ik a n a , vutuksista puhua, koska vastUs- kaikkia työväenlakeja vastaan ja
Pr? ale. A a rv it^ t m u u alta lä h te ä e ts i- 1 taiamme niin tahtovat. Marx on heidän lakimiehensä panivat liik
m e h o rju m a tto m a lle pohjalle ja sik- . Paaoma -teoksessaan
puhunut keelle kaiken viekkautensa ja tai
sl on m eidän näm ä o sa k k e e t lunas-jjo sangen laajasti mistä polntti- tonsa, mutta työläiset sittenkin
te tta v a ja lu n a s te tta v a mahdollisina- i sista saavutuksista, mitä työväen pakottivat hyväksymään työvä-
m an pian. AnkM
Ei p ien in tä k ä -1—
ä n JS a rv -----
elu a lainlaadinnalla jo siihen
e asti oli enlain toisensa jälkeen. Lain 1C
eikä h e tk e ä k ä ä X.
n v iiv y ttely ä,
vaan
saavutettu,
vaikka
ei
ollenkaan tunnin työpäivästä, lastentyön
to im in ta an reip p ain m ielin ja ro h
kein toivein, niin k a ik k i asiam m e tarkotuksella kerskua niillä ja i rajotuslakeja y. m. Epäilemättä
sen johdosta tvvtvväi-! nämä parannukset nykyiseen ai
v a stu k sista k in
h u o lim atta o n n istu lausua
v at!
syyttä, vaan osottaakseen »poliit kaan verrattuna tuntuvat riittä
tisten aseitten käyttökuntoisuut- mättömiltä ja vanhanaikaisilta,
To verin ra kpnnuvahaston m yyjäiset.
ta ja kiillottaakseen työläisiä yhä mutta sovitettuna silloisiin oloi
N ä istä on jo v ä h ä n m yöhäistä pu enempi niitä käyttämään.
hin ne olivat suuria ja välttä-
h ua, m u tta san an en sitten k in .
T e
T
—
•«
,
.
..
...........
i
mättömiä
Kapita-
Kuvailtuaan
laajasti
sitä . ää-
aa-
.
. parannuksia.
’. ... olivat
..
, 1 .-
kin jo tk a e tte m illoinkaan ole As-
.
.
.
.
.
.
/
-
,
-
listit
nimittäin
pidenta-
to ria ss a k äy n eet, o le tte kai lukeneet rimmaista kurjuutta, johon tvo-
.......... . . .
'
. n-
» neet
T o v erista ne k e rto m u k se t jo lta m uu j ....
laiset x joutuivat , koneteollisuuden
. . työpäivän
1 .
.. 16 . .• jopa
! * . 18 tun-
....
,,
.,J .
,
..
.... ,
tiseksikin ja riistivät aivan nai-
a lta tä n n e tu llee t ih m e issä n sä tuon
1
alkuaikoina.
sen
kautta,
että
ko-
,
....
.
.
.
.
3
r
,
-
leh tem m e
nykyisen vuokra-asunnon
. kavtantoon
.. „.........
. , mursi,
• kai , em ättä ...
6—z ... vuotisia
lajisia
tulo
..
...
“ ih a n u u d e sta ” ovat k e rto n e et. N äis neitten
- , luokkataistelukyvvn tehtaissa
päivä- että
. -
, seka
r
7 yotvos-
;
tä yk sik ään ei ole ollut liio ittelua, työläisten
sa,
jopa
Marx
kertoo
3-vuotisia-
p äinvastoin ei sitä “ ih a n u u tta ” k u lasten ja naisten työn ja suuren
kaan oikein pysty ky n ällä ku v aile työttömäni armeijan kautta, sanoo kin lapsia käytetyn m. m. pit-
m aan, niin k u rja se to sia a n k in on
sinnyplävskoncissa. Tämä sur
tuon m eille ra k k a a k s i käyneen To Marx osottautuncen suorastaan kea asiaintila vaikutti m. m. sen
rajottaa lain että työläisten lapset jäivät kaik
v erim m e kotihökkeli. M inä en k o s välttämättömäksi
ta k a a » k u v ata tuon talo n h u onoutta, laadinnan kautta kansallisen työ
sillä sitä en v oisikaan m uuten te h voiman rosvoamista ja nylkemis kea sekä koti- että kouluopetus
ta vaille. Tämä henkinen kur
dä kuin k u tsu a jokaisen te is tä sitä
k atsom aan. M inulla olikin tarkotuk- tä. Miten sitten oli mahdollista jistuminen pakotti • taaskin lain
Ei laadinnan kautta taistelemaan si
sen a sanoa teille tä ssä k in a siassa säädä tuo rajotus aikaan?
e ttä koska me tiedäm m e lehtem m e hän työläisillä ollut silloin enem
ta rv itse v a n kodin, niin m e sen myös mistöjä lainlaatijakunnis«a. Mei tä vastaan. Kautsky sanoo, että
vaivoin taistelemalla saatiin pää
kin h an k im m e sille ja niin me teem
dän valtiollisen toiminnan vas- omalta myönnytys, että tehdas*
m e vielä tä s s ä ly h y essäk in loppu-
ry n n äk ö ssä sen uhm an, e ttä nuo ra tustajammehan sanovat, että työ lapsille laitettiin iltakoulut.
k e n n u sra h a sto n m yyjälsliput m yym läiset eivät voi toivoakaan lain-
Huomatkaa hyvin, sekin ku
m e loppuun. E ikös niin, kunnon to laatijakunnilta mitään niin kau
v e rit?
an, kun työläisten edustajat ei ten kaikki muukin, mitä työväen
T o v erillisesti.
vät ole siellä enemmistönä ja luokka tarvitsee, saatiin vain
E. J ä ä sk e lä in e n ,
“
kun
he sitten laskelmissaan tu taistelemalla. Meillä ne, jotka
S. S. J. L änsip. sih teeri. •
levat siihen tulokseen, etteivät selittävät ettei jiolitiikalla ole mi
P IIR IJ Ä R J E S T Ä J X
HAUTAM ÄEN
työläisten edustajat muka voi tään saavutettu, sanovat, että ka
L U E N T O T IL A IS U U D E T OREGO
enemmistöksi lainlaatijak uunissa pitalistit ovat antaneet työväen
N IS S A JA W A S H IN G T 0 N 1 S S A
päästäkään, niin siitä vetävät he luokan lapsille kouluja siksi, että
E lokuulla: —
suurella varmuudella sen johto lie tarvitsivat sivistynyttä työ-
A sto ria ssa 1 ja 2 päivänä.
päätöksen, että sitä tietä ei voida | voimaa, ja kapitalistit lyövät
S v e n se n issä 3 p :n ä .
rat
nitään. Kukapa mei- hurskaasti rintoihinsa ja sanovat
saavuttaa mi
P o rtla n d issa 4, 5 ja G p :n ä .
kumouksellisista
jvr-
i
että
“yes”,
mehän
ne
koidut
o-
dän vallankumouksellisista jy
W oodlandissa 7 p :n ä .
kistä sosialisteista uskaltaisi aja- I lemriie teidän kakaroillenne aa
Mt. Solossa 8 p :n ä . •
W inlockissa 9, 10 ja 11 p :n ä .
teliakaan. että Marx sanoo näitäi taneet. emmekö? me olekin jalo-
In d ependencessä 12 ja 13 p :n ä.
saavutuksia saavutetun porvaril- ja ihmisystävällisiä? (Huomaat-
G rays Ila rb o ris sa alkaen 14 p :n ä listen lainlaatijani laatimien la- teko kuinka suuria revisionisteja
ja tk u v a s ti
25 p :n iltaa n saakka,
A berdeenin ja H oquiam in osastojen kien kautta. Jos meistä, tusina- meidän poliittisen toiminnan vas
m ä ä rä ä m ä ssä jä rje s ty k s e s s ä .
sosialisteista. joku tänäpäivänti tustajamme ovat). Esim. ame-
R aym ondlssa 2G ja 27 p :n ä .
uskaltaisi väittää, että työläiset rikalaisen n. k., vapaan koulu-
Ihvacossa
28
ja
29
p
:n
ä
.
~
. ,
. .
_ .hätätilassa
voivat hvväkseen systeemin merkitsevät porvarit
lum bian kesäju h lille, joiden jälk e en | , a .v ^ a a p o j v a r i n i s t a k i n la in la a ti- hyvin mielellään aihsioluetteloon-
mutta jos luette Amerikan
ja tk a a niatkaartsa jälle e n P o rtiin jaa. niin hänet leimattaisiin suu sa,
liikkeitten
historiaa
diin ja sie ltä T acoinaan ja edelleen reksi revisionistiksi tahi gomper- työväen
poh.jo!s-W ashingtoniin VVashingtonin silaiseksi tahi miksi tahansa, ai esim. sitä. joka on suomennettu
v altio k o m itean jä rje s ty k s e n m ukaan. nakin
kaikeksi m illik s i, paitsi i nimellä "Työnorjat”, niin huo-
L än sip iirin p iirisih te e ri.
vallankumoukselliseksi sosialis-1 maatte, että työläisten on kovil-
tiksi. — Marx kumminkin jutte la taisteluilla täytynyt taistella
työläiset ovat po | lee
meille silmää räpäyttämättä vapaat kansakoulut lapsilleen ja
litiikalla saavut
! että niitä valtiomiehiä, jotka ka pakottaa lainlaatijakunnat säätä-
Eittivät välttämättömäksi lainläa-, mätin tarvittavat koululait. Por
taneet
dinnalla suojata työvoimaa ros varit ovat taistelleet kovasti vas
Xe sosialistiliikkeen vastustajat, voamista ja nylkemistä vastaan taan viimeiseen asti m. m. sano
jotka väittävät, että työläiset ci-jBinki Eteenpäin englantilainen malehdistönsä avulla. Ovat lei
vät voi niH-ään politiikalla saa-1 työväenliike. ensimäinen valtiol- manneet vapaan kansakoulun e-
vuttaa, esittävät kerta toisensa
taistelun alalle suuntautu- päanicrikalaiseksi, ovat leiman
perästä mahtipontisesti meille! va uudenaikainen työväenliike neet sen laitokseksi, joka palkit
vaatimuksen, että osottakaa mitä! työväenliike. joka 1820 luvulta see laiskuutta.’ vieläpä ovat lei
työläiset ovat saavuttaneet poli-, alkaen kasvoi suunnattomasti ja manneet sen sosialistiseksikin ja
tilkalla, tahi jos ette voi osuttaa i vuodesta 1835 alkaen järjestyi anarkistiseksi, koska se pakko-
mitään
käytännöllisiä tuloksia
tuloksia' 1 ( harti-ti
puolueeksi,
taisteli luovuttaa rikkaitten omaisuutta
Englannin
vallassa
olevilta
itsel k tiv h ien hyväksi.
työväen politiikasta, niin heittä
kää hiiteen koko politiikka ja leen edun toisensa jälkeen. Tä
Näihin Marxin mielipiteisiin
yhtykää suoran toimiunan armei mä t\öväenliike oli, päämääräk työväen lainlaadinnasta kiinni
seen asettanut m. m. yleisen vaa tämme huomiota ¡Kustaaksemme
jaan.
Me sosialistit emme ole kovin i lioikeuden
lunKcuucn ja
La, kymmentuntisen
“ ''«Hnianuiu.«.. cnsiksikin sen väaran käsityksen
paljon puhuneet siitä mitä jo on
,n- h io e n jiernuttam .itto- 1 ett- ne työväenlait mitä työläi-
saavutettu, vaan mieluummin su- muuden se vaati takaamaan lam -|set Qvat ¿aavuttanect luokkatais-
t a m it ä voidaan saavuttaa, jo s' laadinnan kautta.
• teliin kautta, olisivat muka por-
tyoläiset järjestyvät yhdeksi voi-
Marx siis juttelee meille, että värien antamia, eikä siis luokka-
makkaaksi puolueeksi, sosialisti-1 työläiset voivat poliittisessa tais-• taistelun tuloksia ja toiseksi sen
puolueeksi. Tähänastiset saavu-1 telti.-sa käyttää , hyväkseen vai-1 impossibilistisen ajatuksen, että
pikkuparannukset eivät mitään!
saavutuksia olisikaan, että vasta!
sitten voidaan sanoa jotain saa-,
vutetun, kun on tehty vallan- i
kumous. Me näemme edellä ole
vasta. että Marx pitää näitä saa- j
vutuksia luokkataistelun tulokse-1
na ja samalla arvokkaina ja vält-!
tämättöminä.
*
f
Myöhemmin on työväen lain- i
laadinta kulkenut samaan suun-'
taan itsekussakin maassa, aina
sillä nopeudella kuinka voimakas'
työväenliike asianomaisessa maa? ;
sa on ollut sitä eteenpäin pai-!
nostamassa. On säädetty 8 tun
nin työpäivälakeja ja ikärajaa
lapsille, joita sallitaan työssä
käytettävän, on yhä korotettu,
jolla on ei ainoastaan lapsia suo-
jaava vaikutus, vaan joka- myös
kin vaikuttaa sen. että työvoima
vähenee työmarkkinoilta ja sen
kautta lisää työläisten luokka-
taistelukykyä ja tilaisuutta, sillä !
työvoiman kysynnän ja tarjon
nan suhde on suuri tekijä työ- ■
Iäisten luokkataistelujen onnistu-j
miseen nähden. Useissa Euro-
pan maissa m. m. Englannissa
on myöskin säädetty lakeja, jot- j
ka takaavat työläisille taloudel
listen taistelujen mahdollisuuden j
esim. kieltämällä sotilaitten ja
pyssy hurttien käytön lakkovah-;
teja vastaan ja tekemällä hoi-1
kotteerauksen lailliseksi rikku
rien tuottamiin tavaroihin näh
den. Kaikissa teollisuusmaissa
on onnistuttu kumoamaan lakon
ja järjestymisen kieltolait, joita {
porvarit aikaisemmin säätivät jo )
kaisessa maassa. Myöskin työ
Iäisten asunto-oloja on huomat
tavasti korjattu lainlaadinnan
avulla.
Me sosialistit emme väitä, et
tä nämä saavutukset ovat kaik- J
ki sosialistien asavutuksia, tätä
painostusta lainlaatijakuntia koh
taan on harjotettu sekä poliitti
silla että taloudellisilla taisteluil-'
la ja yleisen mielipiteen voinial-1
la. Mutta välttämätöntä on. yhä
enempi saavuttaaksemme, järjes
tyä voimakkaiksi puolueiksi jt
valita lainlaatijakuntiin mahdolli
simman paljon omia edustajiam
me, jotka tuovat siellä esiin mei
dän ehdotuksemme ja vaatinuik-!
semme ja kiinnittävät niihin sekä
työväen järjestiijen että myöskin i
yleensä kaikkien työläisäänestä-1
jien huomiota ja siten nostatin- <
vat painostusta niiden taakse
jonka painostuksen voimalla saa
daan jo lävitse n. k. pikkuparan-
nuksia. Xämä pikku saavutuk
set sitten kokoovat yhä enempi
ja euempi voimaa meidän puo
lueisiimme, niin että sitten voi
daan todellisesti omalla voimal
lamme ottaa koko juusto. — \ ap
Voisiko hunnilaisuus
tästä vielä täydel-
lisentyä?
________ _
lilllillllilllllllllllllilllllillilliillH
Suuren
ttä- ja Vuosijuhliin
toimeenpanee
Black Diamondin S. S. 0.
Sunnuntaina, Heinäkuun 28 p.
O H JE LM A
AVAUSPUHE ............. ................................... Joonas Hannula
PUHE ......................................................... Emil Hendrickson
Henkistä kilpailua
laulussa, runonlausunnossa
ja sadun kertomisessa. Ai
neet saapi valita itse. Pal-
kintotuomarit valitaap ken-
Ruumiillista kilpailua
Pikauintia kaikille; juok
sua miehille, naisille ja lap
sille; pituush^pyä ja kuu-
1 an työntöä miehille.
Juhlamerkit kentälle 25c Tanssiin 50c
Viinurien on oteltava uimavaatteet mukaan
1
\ lestissä kirjottaa nimimerkki i
“Suonien itsenäisyyden ystävä" '
seu raav aa:
• 1
Ulkomaalainen, jolla joku aika
■dtten oli tilaisuus lukea Vaasan ' 020102000102010102010101010101020201010001010202010253480102000201010001010001000101010101013100020002000200020002005302020201020202
hallituksen
äänenkannattajaa
" V asabladettia" lausui iiinictte-,
lvnsä siitä kuinka suuressa mää- ! saksalaisissa päälehdissä ohimen kuninkaan uskollinen alamainen laajemman alan Saksan kaupalle
i ässä
tämä "äänenkannattaja"! nen kylläkin jiuhutaan. — Suo on vastuunalaisena ministerinä ia Saksan 'pääomalle".
muistutti pimeimmän saksalaisen] men hallituksen "äänenkannatta valkoisessa hallituksessa Suomen
Lopuksi huomaa hän. että Suo
mi on tarpeeksi hyvä viimeiseksi
maaseudun lehteä.
lii mitään ! jasta” etsii tietoja näistä asiois tasavallassa.
muuta kuin saksalaisia voittoja ta turhaan. Mistä tämä :ohtuti,
Vielä niin myöhään kun vuon pohjoiseksi rajamaaksi uudelle
taistelutantereella, ei muuta kuin! että “Valkoisen hallituksen ää na lölz julkaisi Suomen tasa Keski-Europan keisarikunnalle ia
"itsenäisessä"
saksalaista
edistystä
kaikilla nenkannattaja"
ulkoasiainministeri arvoi kulmapylvääksi. jonka päälle
aloilla, ei muuta kuin tappiota ja Suomessa niin suuressa määrässä vallan
sa herra Samueli Sario saksan •Saksan valta ja rikkaus voi ko
nousevaa epätoivoa vastustajalla. muistuttaa saksalaista maaseutu- kielisen kirjan omia saksalaisia hota toisten kansojen kustannuk
Ei sanaa .siitä, että Saksan mili lehteä ?
kansalaisiaan varten, “ Die nor sella.
“ Liitospa meidän kanssa tulisi
lllllllillllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllillililllllllllllflllllllllllllllllllllllltlllllfllllllll* 1 1 H H Ih lllllllllllllllllllllllllllllllllH IIII tarismi nyt neljän hirveän sota
Vastaus on niin hämmästyttä dische Brycke, von R. Xorlan-
vuoden jälkeen 011 ylitä pitkällä vä kun vksinkertainenkin: Val dpr und S. Sario? jossa 'hän pu Suomi pohjoiseksi rajamaaksi ja
kuin sodan alussa — huolimatta koisen hallituksen “korkeat her liini itsestään kuin valtiosaksalai- kulmapylvääksi tälle suurelle
siitä, että miljoonan miestä on rat" eivät ole. ainakaan kaikki sesta ia Suomesta, jonka tär Keski-Eurojialle. joka ulottuisi
Saksalta kuollut ja yhtä monta Suomen kansalaisia, vaan Sak keimmäksi ministeriksi hän va läämereslä Välimerelle saakka".
Kun tämän tietää, niin ymmär
tullut raajarikoiksi ja että Sak san keisarin ja Preussin kunin jaan vuoden perästä joutui, niin
tää
mvös minkä takia Vasabla-
san sotavelat jo nousevat \ li sa kaan uskollisia “alamaisia".
kuin vieraasta maasta.
Niinpä
det
kirjottaa niinkuin se tekee,
dantuhannen miljoonan ja työtä
sanoo hän m. m. seuraavaa:
Tällaisina
ei
heillä
ole
tehtä
tekevän kansan suuret joukot
sillä se on vaan uronagandaleh-
Kuten me laulamme Deutsch- tenä saksalaiselle valloituspol,itii-
nälkiintymisen kautta raj*peutit- vänä edustaa Suomen kansaa ja
vat ja 'heidän elinvoimansa vä maan etuja, vaan on -nksinkertai- landia, niin laulaa suomalainen kalle Suomessa, niinkuu "Die
innostuksessa Deutche Balkenzeitumr” on mie
hentyy tehden heidät ja tulevia sesti -heidän kirottu velvollisuu isänmaallisessa
tensa
valvoa
preussilaisen
yli-
Maamme-laulua ja niinkuin me lipiteen valistajana Balkanilla'.
sukupolvia alttiiksi taudeille ja
kuolemalle.
Ei sanaakaan siitä, myksensä etuja. Tähän viimei kovan koettelemuksen hetkellä
että viime kivikausien taistelu seen sisältyy se. että 'lie kava kohotamme itseämme 'W acht am
z
kentät ovat njuodostuneet jouk- j luudella luovuttavat Suomen lin Rheinillä niin laulaa suomalainen Vaatii työpalkkojen ra-
jottamista
kohantausmaiksi saksalaisille so- ! noitukset saksalaisten sotamies Porilaisten marssinsa".
OLETKO JO OTTANUT OSAA MYYJÄISIIN TOVE-
ten
käsiin
ja
maan
luonnonrik
Kirjassaan
selittää
hän
saksa
tajoukoille, että koko Belgia on
Washington, D. C.. 22 p. hei-
yhtenä ainoana sairaalana, joka ] kaudet uudelle herralleen sekä laisille kansalaisilleen mitä val
RITTAREN JA TOVERIN RAKENNUSRAHASTON
Suomen
teollisuuden
ja
kaupan
näk.
— Senaattori Thomas, Co
tiollisia etuja Suomen liittyminen
on täyttynyt sadoistatuhansista ,
KARTUTTAMISEKSI?
jättävät
saksalaisille
kauppiaille.
loradosta
teki senaatissa katke-
Saksaan tuottaisi Saksalle.
ammutuista saksalaisista. Ei sa-
Tehdessään
kaiken
tämän
täyttä
“X'apaQ, m.erhin liittynyt Suo • ran hyökkäyksen lako-sa olevia
naakaan. siitä, että Saksan vii
TILAA MYYJÄISLIPPUSI TÄLLÄ OSOTTEELLA:
meinen
epätoivoinen ryntäys, vät Suomen valkoisen hallituk mi kuulun niihin todellisiin ta i työläisiä vastaan vaatien, että
jonka tulos piti olla lopullinen sen herrat vaan kansalaisvelvolli keisiin. jotka olemassa olomme kongressin olisi kokoonnuttava
uudelleen kesäloman ajalla ja
voitto ja turvata saksaläinen suutensa uskollisina Saksan .ala tulevaisuudessa takaavat”.
TOVERI, Box 99, Astoria, Oregon.
rauha, täytyy pysähtyä saksalais maisina. joiden yksinomaan ja ai Vielä selittää hän saksalaisille säädettävä rajotusmääräykset mi
ten omien ruumiskasojen taakse, noastaan tulee huolehtia saksa maalaisifleen imperialistisen vält tä ylempiä palkkoja työläiset ei
Lähettäkää allaolevalla osotteella ............ kappaletta
Hän edelleen
siksi kunnes uutta kanunnanruo- laisen isänmaan eduista, eikä vie tämättömyyden, joka pakottaa vät saa vaatia.
myyjäislippuja lehiiliikkeemme myyjäisistä, 'flahaa
raasta
Suomesta,
jossa
he
hyvän
Saksaa niin hyvin Balkaniin kuin väitti, että lakkojen kautta ase
kaa uusia hyökkäyksiä varten
saadaan ajettua kokoon.- Ei sa sattuman ja keisarin määräyk Mesopotamiaan ja Itämerenmaa- ma käy lopulta sellaiseksi, että
............ dollaria seuraa tässä mukana.
naakaan siitä vastustajan lujas sestä saksalaisten sotamiesten kuntiin ja Suomeen aikaansaa- kongressin on säädettävä lakeja
ioka ja hallituksen on ryhdyttävä toi
ta /päätöksestä, että ennen tais (eoävakinaiset jääkärijoukot ja dakse.en maailmanvallan,
Nimi .........................................................................
tella viimeiseen mieheen saakka vakinaiset saksalaiset laivasto ulottuisi Persian lahdesta Poh menpiteisiin . työväen “rajatto
kuin alistua Saksan maailman ja armeijaosastot) avulla ovat janlahteen sekä Välimerestä Vie- miin menevien vaatimusten ra-
Osote ........................................................................
nanrannalle.
iottamiseksi.”
Hän myöskin
herruuden alle.
Ei sanaakaan ; anastaneet hallitusvallan.
Hän
tutkii
myös
ne
edut,
jotka
luetteli, miten 31.000 työläistä on
siitä, että Ranska samoinkuin j Lukija uskonee tämän olevan
Amerika ja Englanti ryhtyvät s paksua leikin laskemista hänen Suomen valloitus tuottaisi saksa 'lakossa Uuden Englannin val
(L ä h e ttä k ä ä ra h a posti-“nio n ey o rd erissa” o ste ttu n a T overin nim elle.)
tioiden tehtaissa ja noin 5.00C
toimenpiteisiin hirveän taistelun kustannuksenaan, mutta ikävä laiselle isänmaalleen.
“Se murtaa ynroarysvaltojen New Jersey n valtiossa yksistään
jatkamiseksi vielä parisen kolme tosiseikka on. että mikä toisella
vuotta. Ei sanaakaan näistä to ajalla ja muualla liidettäisiin hul renkaan kaikiksi ajoiksi ia ta Lakkolaisia hän syytti katkeras
siseikoista. joista puolueettomien lutuksena on nvkvajan Suomessa kaa meille vapaan kulun Itäme ti “vihollisen hyödyttämisestä.”
maiden sanomalehdet yleisesti ei vain mahdollista, vaan vieläpä rellä. Suurempi Venäjän kaup
L U K E K A A ILM O t UKSETK1N,
puhuvat
ja joista silloin tällöin kunniallistakin.
Yksi Preussin papolitiikasta vapaa Suomi avaa
llllimillllllllllllllllHllrtlllllllllllHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIUlIllllllllllllllllItlllllllllHIIIIMIH llllllllllllllllllllllllllllllllllllllll
Toverille ja Toverittarelle
OMA KOT
Tanssia lopuksi!
--Hu vitoimikun ta