Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 5, 1918)
TOVERI TOVERI en vain porvarien etuja. Seatt- lenkin kunnallinen työnvälitys toimisto kerskuu saavutuksillaan, ja myönnettävähän onkin, että se on kyennyt hankkimaan työtä muutamille työläisille — nyt kun kaikkialla on ollut tavallaan puu te työvoimasta. Mutta ei ole pit kää aikaa siitä, kun se ei kyen nyt hankkimaan työtä kenelle kään, vaikka toisin; päivin taisi olla tuhannenkin hakijaa. sin vielä, joskin osa äärimmäi sistä bolshevikeista on tunnusta Llnnen »uomalaisen tySvien iinenkannattaja. ilmestyy Aitonansa, Oregon, joka p*ivi matta sitäkään. Suurilta maan paitsi sunnuntaina. omistajilta on otettu maansa ja TO IM IT U SK U N T A : W. N. REIV O , LAURI M O ILA N EN , annettu talonpojille. Luonnolli A D O L P U SALM I, A. B. MÄKELÄ, ____________ SULO SY V Ä NEN . sesti eivät maiden entiset omis tajat voi viljellä maitaan. (Ikään TOVERI kuin ne niitä joskus olisivat vil (T H E COMRADE) jelleet ; orjiahan niillä on ollut. The organ oi the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in —Toim.) 'Eivätkä niitä viljele the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work niiden uudetkaan omistajat, pe men’s Publishing Society. ___________ A N TTI J. PARTA N , Manager. losta että joku toinen ne taas Entered as second-class mail matter July 18, heiltä \uorostaan vie*. Talonpo 1912, at the postoilice at Astoria, Oregon, under the Act of March 5, 1879. Miksi asema Venäjällä jilla on huomattavia viljavaras llniotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- toja, mutta eivät ole halukkaita on “epäedullinen” ilmotukset $1.50 kerta ja muistovärsyillä $2-00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- luovuttamaan niitä. Ja kun näis- uitto-ilmotukset $1.00 kerta, halutaantieto- (T ru e translation fifed with the Postm aster ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima- j sä talonpojissa on suuri joukko ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset at A storia, O re., July 5, 1918, as required by section 19 of the Act of Oct. 6th, 1917.) $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk , entisiä sotilaita, jotka ovat pa sen mukaan. Satunnaisista dmotuksista tu lee rahan seurata mukana. Englanninkie Täkäläisen suurporvariston e- lanneet mailleen aseineen ja am- lestä suomennetaan vapaasti. dustajat tiedottavat Venäjältä pumavaroineen, niin on hallituk Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 tuon tuostakin että sikäläinen a- sen vaikea pakottaa niitä teke .cents per inch. Special discount is allowed for larger and continuous advertisements. sema on sangen epäedullinen. Ja mään mitään sellaista, joka on T O V E R I, B O X 99, ASTORIA, ORE. sanomalehdistö selittää sen si niille vastenmielistä. T IL A U S H IN N A T Yhdysvalloissa ja Canadassa: ten kuin se olisi äärimmäisen Yksi*vuosikerta. .$5.50 6 kuukautta. .$5.00 Pankit hallituksen hallussa. 5 k u u k a u tta ... $1.60 1 k u u k a u si... .60 epäedullinen Venäjän kansalle. Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .$8.60 6 kuukautta. .$4.25 Mutta siten ei ole laita. Venä Hallitus vaatii kansallistutta- jän kansalle se ei ole niinkään misen täydellistä toteuttamista. S U B S C R IP T IO N R A T E S : In the Uni tea States and Canada Otic year........... $5.50 S ix m on th s............ $5.00 epäedullinen, mutta sitäkin pa Kaikki pankkiosakkeet ovat kuo Three m ouths. .$1.60 One m onth................. 60 hempi on ulkomaisen pääoman letetut ilman korvausta ja luo llu o u eu sto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu asema ja siitä se kenkä puristaa- vutettavat hallitukselle. Pankki jen kulm.i-.sa. T elefoon i: konttori 565, to im itus 852. kin. Muuan amerikalaisten liike- en säilyttämiä talletuksia ei saa etujen edustaja V enäjällä on an da jaetuksi sillä varoja annetaan Käytettiinkö kunnallis tanut liikkeelleen scuraavat. hei ainoastaan palkkojen maksuun ta työnvälitystoimistoa käläisten näkökannalta katsottu ja silloinkin valvonnanalaisena. ) ksityiset tallettajat voivat saa na sangen epäedulliset tiedot: rikkurien värväys- da säästörahojaan ainoastaan laitoksena? Bolshevikit määräävinä; porva kaksisataa viisikymmentä ruplaa risto odottaa Saksalta jokaisen kahden viikon kuluessa. Äskettäin julaistussa Seattlen “apua”. kunnallisen työnvälitystoimiston Kaipaavat kovasti vanhaa \ enäjän sisäisen tilanteen kertomuksessa selitetään, että määräävät täydellisesti bolshevi hallitusta. “Grays Harboriin on vallinneen kit jotka edelleen jatkavat yh ( Hot ovat kerässään kurjalla levottomuuden aikana lähetetty teiskunnallista vallankumous päivittäin useita miehiä, joille on taan, joka osottautuu epäonnis kannalla, sillä entinen hallitus etukäteen maksettu kyytikulut.” tuneeksi. Taantumuksen näyt on menettänyt kaiken kontrolli- Kertomuksessa ci selitetä tar tää pitävän kohota valtaan, mut valtansa. Tehdaskomiteat, s. o. kemmin, millä ajalla viime vuot ta miten ja niillä tavalla se ta työmiehet määräävät kaikkialla ta niitä miehiä Gray» Harboriin pahtuu, on vaikea ennustaa. (mikä kauheus todellakin.—Toi lähetettiin, mutta päättäen siitä, (Taantumuksen pitää päästä sa m it.): suurin osa tehtaista tuot että siinä mainitaan jotakin "le tulaan, tahtoo kirjottuja sanoa, taa tappiota ja niiden omistaji vottomuuksista”, ei juuri muuta jotta porvarien edut pelastuisi en täytyy koettaa tulla toimeen miten parhaiten voivat, koettaen saata olettaa kuin sitä että rik vat.—Toini.) ■pelastaa omaisuudestaan sen kurien värväämisestä viime ke Valistuneempi osa väestöstä kuin on mahdollista ja samalla säisen lakon ajalla on kysymys. odottaa pelastusta Saksalta, tai katsoa että voivat pysytellä Sellaiseen tarkotukseen kun yleisesti suurvalloilta ja yleisesti nallisen työnvälitystoimiston uskotaan, että itsevaltius on pa a - i poissa vankilasta. I seissa tapauksissa ovat teh käyttäminen on katalaa. Mutta Uutettava valtaan; — kaikissa •kun kunnallishallinto on niin tapauksissa näyttää sitä että ai taat pakkoluovutetut ja annetut täydellisesti riistäjien määräys noastaan äärimmäisen voimakas työläisille ilman että omistajille olisi maksettu korvausta. Sel vallan alaisena kuin se Seattles- hallitus kykenee palauttamaan lainen on luonnollisesti osottau- sakin on. niin mitäpä muutakaan !järjestyksen. (Siirtämään vallan ttinut voittoa tuottamattomaksi i voisi odottaa. jälleen työväestöltä porvaristolle. työläisille, jotka siten ovat tap —Toini.) K unnallinen työnvälitystoim is paneet kultamunia munivan to ei ole yhtään edullisempi kuin Laki ja oikeus (porvarillinen) hanhen (vapautumalla lois-elä- yksityisten omistamakaan, ellei on syrjäytetty ja vallankumous- jistä, jotka eivät ole koskaan se ole suoraan työläisten määrät tuomioistuimet käsittelevät kaik tehneet päivän työtä.—Toini.). tävissä. Se näyttää olevan sa ki jutut. Lakimiehiä ei sallita. Oletko hankkinut To manlainen rikkurien värväyslai- Yksitvisomistusoikeutta ei kun tos kuin muutkin laitokset, joi nioiteta, paitsi paikoin ulkomaa verille uuden tilauksen ta porvarit kontrolleeraavat. aja laisten oikeuksia ainakin nykyi tällä viikolla? No. 154 ’ MAILMANKATSOMUKSIA "PA IN O V IRH EITÄ ". Ihm eellinen luonnonoikku — lum im yrsky Brasiliassa. V arasvuoren P o h ja n tä h d e ssä on usein m erkillisenipiä u u tisia kuin m i tä m issään m uissa leh d issä näkee. N yt viim eksi tu llee ssa k in num erossa oM tälla in e n : "L um im yrsky B rasiliassa te h n y t su u rta tuhoa. Buenos Aires, kesäk. 25 p. — Lu m im yrsky, joka alkoi lau a n tain a , ke h itty i a n k a ra k si e te läo sa ssa Etelä- A m erikaa, tehden su u rta vahinkoa m aalla ja laiv alaitu reilla. U seilta su u rilta laivoilta saapui lan gattom ia av u n p y y n tö jä.” N iinkuin tä s tä näkyy, on V aras vuoren ho riso n tin m ukaan B rasilia “ete läo sa ssa E telä-A m erikaa” ja Bue nos A ires tieten k in B rasilian p ä ä kaupunki. M utta kun tä lla isista tö- k e ry y k sistä näitä h e rro ja " to im itta jia ” hu o m au ttaa, s e lite tä ä n ne vain painovirheiksi — ei tiedon p u u tte e s ta johtuneiksi. “ P a in o v irh eek si” v ä itti A storian Sanom ain T ervapam ppukin sen "Port landin "ra ik k a a n v uoristoilm an” — kaupungin, joka on niin korkealla vuoristossa, e ttä laiv at hyvin uivat m erestä sin n e asti, ja o hitsekin, ta r v itse m a tta m itään kanava- tai sulku laitte ita . M ainiota Lännep suomalaisten asutustilastoaari hän ei k u iten k aan v ä ittä n y t paino virheeksi, vaan vielä uu d estaan k in Ottaa puhuakseen tu o sta “ kahden sa dan neliöm ailin alu eesta, jolla suo m alaisia a s u s ta a ”. Se hänen tila s to n sa oli a lk u p e räise ssä m uodossaan näin kuuluva: m ainitsem ienpa valtioiden a l u e e t - 1 a olevaa su o m alaisasu tu sta. V aik ka jä ttä isim m e alu k si koko Idahon la sk u ista pois, on m eillä tä s s ä tä tä T yynenm eren rannikkoa, jolla suo m alaisia asuu sie llä tä ä llä p itk in m a t kaa. y k sistä än W ashingtonfn valtios sa jo 240 m ailia p itk ä ltä ; jos W ash- ingtonin valtion suom alaiset a su isi v a t vain yhden m ailin levyisellä k a is taleella, jonka a ja te lta isiin kulkevan su oraan m ainitun valtion p o h jo isra ja s ta e te lä ra ja a n , olisi siinä jo 240 neliöm ailin ala. M utta m ihin s ltte jä is iv ä t vielä paljoa isom m at O re gonin ja K alifornian v altio t? T äm än alueen pitu u s W ashingtonin pohjos- ra ja s ta C alifornian e te lä ra ja a n on 1,310 m ailia ja k e sk im ä ärä in e n le veys noin 375 m ailia. Idahon, W ash- ingtonin, O regonin ja C alifornian pin t a a l a on y h tee n sä 408,011 neliömai- lia. Sellainen se on täm ä n y t ky seessä oleva “su o m alaisalu e”. T e r vapam pulla oli siin ä siis hyvin pitkä “painovirhe". Jo n k u n laisen k äsityk sen saa tä s tä Toverin (A storian Sa nom ia ei k an n ata o tta a lukuun) laa ja s ta laitu m esta, kun m uistam m e, e t tä C alifornian v altio yksin on av a ram pi kuin koko Suom enm aa k aik kine jä rv in e e n ; näiden n eljän val tion pinta-ala läliipitäin vastaa kol m ea Suom en a lu e tta . J a viim eisen v irallisen tilasto n mu kaan asui n äissä n e ljä ssä valtiossa y h tee n sä 30.918 suom alaista. Se ei eh k ä ollut aivan oikea lu k u m äärä sil loinkaan, ja sittem m in se on s a a tta nut jonkun v e rra n lisään ty ä, m utta 40,000 riittä ä e rin o m aisesti nytkin tä k ä lä iste n su o m alaisten lukum ää räksi. Oli siis siinäkin pikkusen “p a in o v irh e ttä ”. “ Idahon, W ashingtonin, O regonin ja C alifornian ym pärillä on laajo ja j H ätäk ö s tää llä olisi leh te ä to im it su o m alaisasu tu k sia, noin 200 n e liö -1 taa, jos n äm ä lännen suom alaiset m allin alueella asuu yli s a ta tu h a tta a su isiv at niin k asassa kuin 200 ne su o m alaista a su k a sta .” liöm ailin alalla. M utta kun se alue P a in o v irh e itä siin ä siis ei Terva- on k a k s itu h a tta k e rta a niin pam ppu itse ole nähnyt, koska ei ole iaaja! ko rjan n u t ilm o ttam ian sa num eroita. T ervapam pun lehdelle se kyllä on K irjo tu sv irh e itä siin ä kyllä on. m ut jo te n sa k in yhdentekevä, sillä ne ani ta niihin em m e silloin k ajo n n eet, sil h a rv a t U ppertow nin uskovaiset, joil lä olem m e to ttu n e e t a n ta m aa n pal le sitä m enee, a su v at v e rra te n pie jon a n te e k si vilpittöm ästi eteenpäin pyrkiville alo ttelijoille. Jo s tarkotuk- nellä alalla. L aiha lo h dutus on, e ttä p u n a ste n I I I » I I I- H I - I - Í -H H -I 4-1 t l l l l t l ' e sik u n ta p ää llik k ö S alm ela “kolm en m uun e sik u n ta -k a v e rin sa k a n ssä oli T eknilliselle koululle osuneen pom L I 1 H --H H l i l i l í 1-11 1 1 1 1 1 1 1 1 * min m ukana le n tä n y t ilm aan". Niin pääsiv ät, p e ija k k aa t, v äh ällä! K unpa olisi s a a n u t h e id ä t edes h ita a s ti ja siev ästi n äänny ttä ä n ä lk ä ä n ! Lopuksi k u iten k in re m a h ta v a t lah- ta r it se u ra a vaan riem ulauluun: Vähän aikaa sitten päätettiin “M utta yksi s e n tä ä n punikkien h en pitää osaston kokouksia kerta k isistä ‘p e k u n o ista ’ jo u tu i kiinni. Se kuussa, mutta näyttää siltä, että oli K ansan L ehden p ä ä so itta ja . pu se ei riitä. Tärkeitä asioita ko nikkien n im ittä m ä kaupungin poliisi- m esta ri P ek k a L önngren. L iv istä koontuu, siksi pidetään kokous m ään oli läh te n y t hänkin, m u tta ä lä sunnuntaina t. k. 7 p. kello 10 päs m ene, Valkoset o ttiv a t kaupungin aamulla. Koetetaan nyt saapua laid assa m iehen kiinni, p a n iv a t a u joukolla niin vähän kuin meitä toon, a s e ttiv a t p u n asen lipun P ekan käteen , ja niin sitä s itte n P ek k a hal onkin. Jospa naisetkin saapuisi Emmeköhän me voisi ja ki kaupungin ajoi ja m ie tti m urheel- vat! lisenä eläm än a rv a a m a tto m ia ongel kaa jotain osaa tanssiajoista ko mia. V ankina on nyt P ek k a ja koh kouksia varten ja ruvetaan taas talo kova ed essä hääm ö ttää. ohjelmakokouk- “Jo n k u n päällikön k e rro ta a n am harjoitelemaan siakin. Nyt kun olemme pääs puneen itse n sä ja ry ssä lä isk e n ra a lit sa iv a t h e ti a n sa itse m a n sa palkan. seet kuusalle, että meidän jou “P unikkien lu k u m äärä vankeina hi- kossa on kyllin kykeneviä, niin puu 10,000. M ustana jonona ne tä y t "kynästä” kuin muustakin, niin tiv ä t kaupungin kadut. K au p p ato ril la n iitä yhteen a ik a a n seisoi 1,000. eikö oteta tarkemmin käsitelläk- Se oli k irja v a kuin susilaum a (— kai semme osastolle kuuluvia ylei la h ta rin silm ään lilan laih aa teuras- siä asioita, etteivät menisi tuu k a rja a ). K a tsee t ty lsy n eet, silm ät leen? — M. Alqvist. m ulkoilivat ja ei hym yäkään yhden kään suupielessä. V iha oli vienyt m iesten olem ukset pim eyteen. “ P u nikeilla oli m yös n aisk aartin - sa. K uului olleen noin 500 hame- n iekkaa m iesten housuissa. H eille Kaicossurma. Kesäkuun 28 kävi sangen o h raisesti. (O lisi sen arv a n n u t sa n o m a tta k in , kuinka n a i päivänä kuoli V\ allacen sairaa sille la h ta rie n kynsissä käy.) Toiset lassa Earney Vageneer kiven jo u tu iv at vangiksi. Y hdessä ne si- päähän putoamisesta aikaisem jo te ttiin m ikä m innekin, suuri osa min samana päivänä. ra u ta tie n a v a ra a n tav aram ak asii- niin. Hänen työskennellessään po- "L aum ottain m akasi k a a tu n e ita pu ramiehenä ja käsitellessään poria nikkeja ja ryssiä eri paikoissa kau n. s. "timbelislaidin” alla, oli punkia. Vihan kylvö oli sa a n u t kos "slaidia” alas putoava pieni ki tonsa.” E reh d y tte, la h ta rit! Se on sa an u t vi sattunut häntä päähän tehden kolmen tuuman pituisen vasta ensim äisen kelpo lannotuksen. noin JAUBHABU UtSUO p BJ|of ‘UCAeeif M uuten — sopii v astaisen v a ra lta vaaralliselta, mutta lääkäriin panna m ieleen, e ttä tä ssä esiin ty v ä mentyään huomattiin pääluun kuva la h ta rie n v eren h im o isesta sisu s murtuneen ja vietiin hänet sitten ta on heidän i t s e n s ä laatim a. t Kansankirjeitä Í WASHINGTON Roslyn IDAHO Mullan K atalaa varkautta. K ivihiilikaivoksissa ty ö sk en telev ät ty ö läiset ovat pitkin aik aa v ä ittä neet, e ttä h e itä jä rje ste lm ä llise sti pe te tä ä n irro tta m a n sa kivihiilen punni tu k sessa. N yt täm ä heidän v ä itte e n sä on v ira llise sti to d istettu . A sian om ainen h allitu k sen m ittojen ja p a i nojen ta rk a s tu s v ira s to lä h e tti tu tk i jak unnan o ttam aan selv ää e rä is tä M arylandin kaivoksista, jo ista oli va sem ine olisi ollut saiv arrella, olisim litu k sia tullut. T u tk ija k u n ta totesi, me voineet naap u rille h u o m au ttaa, L A H T A R IT L IP O V A T K IE L T Ä Ä N , e ttä sik ä lä isissä kaivoksissa k ä y te ttä e ttä noiden hänen lu ettelem ien sa i vät p u n n itu slaitte e t alkoivat n ä y ttä ä päästyään veren makuun. v altio itten y m p ä r i l l ä on toisella i painoa v asta kun vaakalaudalle oli puolella Tyyni valtam eri ja to is e lla ! Suom en la h ta rile h d e t ovat itk e a s e te ttu 62« naulan paino. E delleen M ontanan. W yom ingin. N evadan ja n e e t sisu sk alu n sa pilalle siitä kiu tuli tu tk ija k u n ta siihen p ä ätelm ään , Arizonan m elkein asu m a tto m at e rä kusta, kun m uutam ia punasteli jo h ta e ttä ‘T ällaiset k e rra s sa a n s ie lä m ä t m aat, jo ista teräv im m älläk ään sietu- jia pääsi T am p ereella livistäm ään töm än törki ä t epäk o h d at ja sään n ö t M ikä vahinko töm yydet x>\^t vallinneet väh in tään p e tla rin vaistolla tuskin voisi löytää lieid&n k y n sistään . sa ta a suom alaista a su k asta . Emme lah ta re ille , e ttä jä iv ä t niin h e rk u t neljä vuotta, ilm an p ien in tä k ä ä n v ä littä n e et tehdä a sia a siitäk ä ä n , e t lista p aistia vaille kuin ainoa m ihin m u u to sta.” tä hän san eo jollakin alueella a s u - , kään kykenevä n ä y tte lijä nykyisessä Tuon virallisen selo stu k sen nojalla O rjatsalo! Voi aikovat kaivosm iehet n y t ry h ty ä kai v a n niin ja niin m onta "su o m alaista Suom essa, A arne a s u k a s t a." T iety sti ne ovat a- kuinka sitä olisi ollut hauska k id u t vanto y h tiö iltä velkom aan h e iltä täi su k k aita, jos ne k e rra n asu v at, m ut taa! J a k irja ilija Irm ari R antam ala, | lij tavoin v a ra s te ttu ja p alkkojaan. ta kovin tökeröä on toim ittajanne- joka K ansan L ehdessä oli “lie tso n u t” Yhden ainoan yhtiön, “ T he Consoli hen tuolla lailla k irjo tta a . M eitä vain intoa punikkiensa päähän" — se oli dated C orporation” n im eltään , on la s h u v itti tän n e san o m aleh teä toim itta si ollut v ä lttä m ä ttä e lä v ä ltä nylet- k e ttu v u o sittain tällä tavoin “pidät J a k an tä n e e n ” ty ö lä iste n sä palkkoja täm än maar. saapuneen m iehen h a ta ra k ä täv ä ja ra a k a n a syötävä. sitys tu le v a sta to im in ta p iiristä ä n . O- sa n ed u sta ja Evä, k iro ttu otus kun li •a ja n kuluessa $500,000; toisten, pie letim m e, n äet, hänen ta rk e tta n e e n vahti sivu suun! il e m päin y h tiö itte n vähem m än. Ye- sairaalaan. Hän oli itse tahto nut mennä kotiaan. Sairaalaan tultua oji hän maata laskemlut- tuaan mennyt tainnoksiin ja vä hän ajan kuluttua heittänyt hen kensä. nen ikäinen, jälkeensä jätti v a inon ja yhden lapsen. Paikka kunnalla oli hän asunut pitem män aikaa. Vähästä vakavat seuraukset. Noin neljän vuotiaan tyttönsä kanssa, joka tuista viikkoa ai- kasemmin oli niellyt kahden kymmenen viiden sentin rahan ja joka oii tarttunut rintaan, oli Charles Henderson ja vaimonsa pakotettuja menemään Spoka- neen, \\ ash. viime kuun 29 jx erikoislääkärin luo, joka kolmat ta tuntia kestäneen työn peräs tä, kaksi lääkäriä apunaan, vih doin onnistui vetää raha ylös. Tyttö on paranemaan päin vaik ka se nielty esine lääkärin lau sunnon mukaan oli saanut aikaan niin paljon mätänemistä ja häi- lo ttav u k si tu lev a sum m a nousee yh te e n sä lähes m iljoonaan dollariin, k u ite n k in p id ätty m ä llä oikeuden ko ro tta a sum m aa ju tu n k ä s itte ly ss ä il m eneväin a sia n h a a ro je n m ukaan. ^ 000100020202022348028901010100000000010101010102390002020053235353480101015348485302010001010190 vakava e lin tarv e pula. Sen lieventä- , m iseksi odo tettiin to im enpiteitä por- ■ varih allitu k sen tah o lta. Se toim ikin ¡nim ellisesti pulan lieventäm iseksi. ■ L ä h e te ttiin ed u stajia useihin m aihin ■ m. m. A m eriltaan, m utta ravintoa ei m istään sa n o tta v a sti tullut. Sen sijaan tuli aseita. Muun muas- Suomesta tu llu t toveri kertoo sikä ' sa k e rro ttiin e rä ä n “e lin ta rp e illa ” läisistä tapahtum ista, osottacn lasta tu n laivan olevan m atk alla S ak täkäläisten sosialistilehtien sasta. Siitä laiv asta oli työväestölle kertom ukset oikeiksi. saapunut s a la tie to ja , e ttä sen la s ti Ä skettäin saapui toveri Arvi Ri na ei olekaan sy ö täväksi keipaavaa v ers S uom esta täh ä n m aahan e rä ä l tav a raa . Kun laiva saapui ra n ta a n lä n o rja la ise lla laivalla. T arkotuk- y llä ttiv ä t ty ö läisten su o je lu sk u n ta la i sella saad a a lk u p e räisiä tieto ja Suo se t sen ja to im een p an iv at ta rk a s tu k m esta h a a sta tte li e rä s R aivaajan toi sen. Aivan oikein! L aivalla ei ollut m itta ja h ä n tä ja sai sik ä lä isistä ta jauhon h iventä, m u tta sen sijaan p a h tu m ista se u ra a v ia tie to ja : su u re t m ä ä rä t aseita. Alkuperäisiä tietoja Suomesta ta pois a je ttiin ". N äin sisällissodan alkupäivinä. Hyvin lyhyen ajan ku lu ttu a m uuttui tuo huuto huudoksi: " p u n a k a a rtila ise t ‘m a a u k a v a lta ja t' m aasta p o is!” V alkokaartien hyök käys su u n ta u tu i v a rsin a ista kohdet taan, työläisiä vastaan . S IS Ä L L IS S O T A Y L E IP IIR T E IS S Ä Ä N Tam m ikuun 28 päivänä p orvarit lau k asiv at ensim äiset laukauksensa p u n a k a a rte ja vastaan . H elsingissä m arssi e rä s p u n a k a artilaiso saslo es- planaadilla. kun y h täk k iä Käm pin hotellin ak k u n o ista alkoi kiv ääritu li osastoa v astaan. Sam a n äytelm ä to is tui sa m a n laisesti T am pereella. H ä m eenlinnassa, W iip u rissa ynnä m uu alla. N iillä aseilla varu stettiin m. m. Sisällissota porvarien provoseeraama. Näm ä hyökkäykset, jo tk a sattu iv at Tam pereen, Turun, Häm eenlinnan ja näin sam aan aikaan, to d istiv a t, e ttä Helsingin punakaartilaiset. Suom en sisällissodan sy n n y stä an sisällissodan alkam inen oli porvarien to i R ivers seu raav an yleiskuvauksen: “ Kun so sia listit Suom essa olivat V A L T A A K U N N A L L IS H A L L IN N O IS leirissä e tu k ä te e n su u n n ite ltu m aini tuksi päiväksi. M uuten ei voi s e lit SA V Ä Ä R IN K Ä Y T E T T IIN . edu sk u n n an enem m istönä ja vallau- tä ä h yökkäysten tekoa näin yhdenai- kum ouk<en ta p a h d u ttu a V enäjänä ei kaisesti. S am an aik aisesti kun p orvarit l u i t - ; e n ä ä o llut s itä p ie ta rila ista ta k a p o rt S euraus n ä istä ta p a h tu m ista oli kui tia k ä y te ttä v ä n ä , ajkoi y h teisk u n n a l su iv a t .jä ä k ä rin ä ! S a k sa sta , alkoi ko-' ko m aassa a h k e ra touhu v alk o k aar tenkin päin v astain en kuin m itä por linen iain la a d in ta Suom essa edistyä Sen si jä ttilä isa sk e lin . H y v äksyttiin lakeja, tien peru stam isek si. N iitä oli a ik a i v arit lienevät k u vitelleet. joiden v ah v istam ista pitk än aik aa oli sem m in hom m attu salassa, m u tta a s e - ' jaan. e ttä p u n a k a a rtila ise t olisivat p ak o tta ivat h a ja a n tu n e e t, jo ta p o rv arit hyökkäyk o d o tettu tsa a riv a lla n aik an a ja kaikki laiv a ju tu n p a lja stu ttu a merkit v in ta siv a t siihen, e ttä van p o rv arit julkiseen toim intaan. Van- ■ sillään k aik eti ta rk o ttiv a t, k ä ä n ty i h a n a ik a ise t om istavan luokan etuoi ha ku n n allislak i oli vielä roim assa. vät he hyö k k ääjiän sä vastaan ja v an k eu d et m a a ssa ovat häviäm ään tuo S itä k ä y ttiv ä t p o rv arit hyväkseen. g itsiv at heidät. P o rv arih allitu s, n ä h K ym m eniä tu h an sia m yönnettiin jo ty ään m inkä k ään teen a s ia t saivat, m itut. Suom en yläluokalle tuli h ä tä k ä ka k u n n a ssa v a lk o k a a rtien hyväksi pakeni kiireen kaupalla V aasaan ja työ v äen h allitu s a stu i toim eensa H el teen. K eren sk iltä saatiin pokkuroi y h teisistä kunnan varoista. singissä. malla m ääräy s, e ttä e d u sk u n ta on ha Täm ä provokatsloni vaiku tti. P ohjoisosissa, jo issa puna k a a ri ilais- jo te tta v a . P o rv arilliset, hajotusm ää- joukot pienet ja a see tto m a t, räystä no u d attam alla, saiv at eduskun A sioiden k e h ity s oli se lv ä sti osu t jo u tu iv at olivat he yllätyksen k a u tta v a n n a n työkyvyttöm äksi. T o im itettiin tan u t, e ttä p o rv aristo v alm istau tu i keuteen. V alk o k aartilaisten ylivoi i ‘ uudet vaalit, joissa porv aristo saa- y lläp itäm ään v a lta an sa aseiden a-l ma riitti väestön alistam isek si hei Jo k a ise lle a ja tte le v a lle työ-; ■ . v u tti enem m istön ed u sk u n n assa, vaan vulla. dän v altan sa alle P o h jan m aalla, jo s el riittä v ä ä enem m istöä toim eeupan- ¡Iäiselle selvisi n ä is tä to im en p iteistä, sa k u n takokousten p äätö k sillä pakol n a k se e a taa n tu m u k se llisia su u n n itel ¡e ttä p o rv aristo oli p ä ä ttä n y t pakko linen asevelvollisuus p antiin k ä y tä n keinoin sä ily ttä ä e tu o ik e u te n sa siin ä töön. m iaan. Jo tsaarivallan aikana olivat por kin .tap au k sessa, e ttä tulevat vaalit, E nsim äisen selv ity k sen ta p a h d u t kuten oli o d o tetta v issa , a n ta isiv a t so varit salaa lähettäneet miehiään Sak- MftB. sotataitoa oppimaan. Kun Ke- renski soistui vallasta ja Suomen porvarien ainoa hätäkeino siten hä v is i alkoivat porvarilliset vaka vaati peljätä valtansa menettämistä. Alkoi vat salaisesti vanmtantju peijätyn mudan varalta. Saksasta kut- jäaklrit kotimaahan. Ruotsis ta tiedusteltiin apua. Ryhdyttiin laa jakantoisiin toimenpiteisiin horjuvan vallan tukemiseksi. «samasta Mätiin aesita. sia listeille enem m istön eduskunnassa. tua jäivät valkokaartilaiset herroiksi Kun kaiken päätteeksi porvarilli nen enemmistö eduskunnassa alkoi hommata maahan pakollista asevel vollisuutta, oli asema ajattelevalle työväestölle täysin selvä. “ Ryssät maasta", sotahuutona. Sisällissodan alkoivat porvarit y- leiseilä sotahuudolla: että ryssät on ajettava pois maasta. Sitä tehdes sä vangittiin kaikki ne punakaar tilaiset jotka sattuivat olemaan niillä U&deUäa, vaULUi S u o m e lta paftkaL unm U a tal&sä “ r y s ^ u m a a l pohjoispuolelle rintamaa, joka kulki länteenpäin Vilppulasta, Ruoveden kautta Karkkuun Ja Poriin, sekä 1- tääapäin kaartaen Lappeenrannan. Varkauden ja 3almln kautta itära jalle. Vähäin aikaan et rintama muuttu nut sanottavasti minnekään päin. Oli ankara talvi ja taistelut valkeita. Antrean seuobUa punakaartilaiset en si alussa etenivät. Samoin muuta milla muilla seuduilla, mutta myö hemmin pakotettiin heidät jälleen pe- läantymään. Ilm an ulkopuolisten apua olisivat vai koset hävinneet. kissa, jolloin heitä v alk o k aartilaiset ah d iste liv at ja he olivat p ak o tetu t hakem aan suojaa p u n a k a arte ilta . M yöhemmin oli Suom en p u n ak aartien ilv eissä osa P ie ta rin p u n a k a a rtila i sia, vaan ei v a rsin a ista v en äläistä sotaväkeä. Kun v arsin aiset so taliik k eet helm i kuussa alkoivat, sa av u tti p u n ak aarti kaikkialla paikallisia voittoja, pak o t taen v a lk o k a a rtillset perään ty m ään asem istaan . Jo s sisällisso ta olisi oi lut vain suom alaisten keskenään r a t T ä y ttiv ä t sopimuksen ehdot tunnon tarkasti. kaistav an a. niin varm asti olisi se k al listunut punasten voitoksi, h uolim at K uvaavana to d istu k sen a siitä, m i ta siitäk in , e tte i heillä ollut h a rja a n ten tu n n o n ta rk a sti venäläiset tä y tti tu n u tta sodanjohtoa. M utta h eti alussa sai valk o k aarti vät B rest-L itovskin rauhansopim uk R u otsista 2,5«« harjaantunutta* ruot sen ehdot m ainitsi R ivers, e ttä kun p u n a s a la ista vap aaeh to ista k ä y te ttä v ä k H elsingin taiste lu ssa o sasto seen, S a k sa sta palasivat jä ä k ä rit, k a a rtila isia lähti Viaporiin, aikoen noin parisen tu h a tta yhdellä k e rta a, a n ta a H elsingin ed u stalle k e rä ä n ty ja lopuksi saapui S aksan sotam asii- neelle sa k salaiselle laivastolle hie m an “ karkeam pia ra k e ita ” tervetuli- na heidän avukseen. S aksan sotaväen tulo oli p u n a k a ar ja isik si, niin V iaporin linnotuksen ty tilaisille täydellinen yllätys. H uhuja lleissä ei y h d essäk ään ollut sulkuo- E ikä koko linnotukses- tosin oli ollut liikkeellä, e ttä sa k sa saa jälellä. laiset tu lev at porvarien avuksi, m ut sa löytynyt m uuta kuin yksi panos ta noihin huhuihin el u skottu. Ah tykinam m ukeita! venanm aan m ieh ittäm in en sa k sa la i M urtam a sana niistä ryöstöistä. sella so tav äellä pysyi p u n ak aartille salaisu u ten a viim eiseen asti. Ei tie H uom autim m e e ttä tä k ä lä isissä po r detty sitä k ä än , e ttä sa k sa la ise t siel varilehdissä m ainitaan p u n a k a a rti lä sen su ro iv at le n n ä tin tle to ja . laisten tehneen ryö stö jä Suom essa ja S itten y h täk k iä ilm estyi sa k sa la i su o tta aikojaan tap p an een viattom ia sin useam m alle kohdalle etelä-Suo- ihm isiä. m essa. T am pereella oli p u n ak aarti “N äiden ry ö siö ju ttu je n k an ssa on hävinnyt sitk e ä ssä ja verisessä ta is sillä ta v a lla .” s e litti R ivers, “että telussa. Joukkoja k e rä ttiin puolus kun ty ö v äenhallituksella ei ollut m in tam aan L cm päälää. R intam aa oikais kään laisia varastoja, niin a n n e ttiin tiin ja tk u v a a v a stu stu sta varten. ju listu s, jonka m ukaan p u n ak aarti Silloin yhtäk k iä saapui tieto, e ttä a I pakkoluovutti tav a raa tarp eisiin sa. sa k sa la ise t ovat nousseet m aihin Jo k a ise sta p ak k o luovutetusta e rä s tä H ankoniem ellä. K iireh d ittiin v a stu s a n n e ttiin o m istajalle kuitti, jo ta v as tam aan heidän e ten em istään itä ä n taan hän sai periä m aksunsa työvä- päin ja h eik en n ettiin jonk u u v erran en h allitu k selta. pohjoista rintam aa. Se antoi valko Kun p u n a k a artin riveihin o ie ttiin k a a rtila iste n a sia a pohjoisessa. P u u t vapaaehtoisia, sikäli kuin heitä ta r teellisen k e n ttä p o stijä rje ste lm ä n ta joutui, niiu o ivalsivat m uutam at uiiden joukossa e rä ä t kia ei joukkojen liik k eitä voitu tä y h am p p arit, sin ty y d y ttäv ä sti ohjata. T apahtui v alk o k a a rtila iste n p alk k aam at provo se onnettom uus, e ttä län tin en ja itä i k a a tto rit, e ttä tä ssä av au tu i tilai nen arm e ija jo u tu iv at eroon to isis suus etuilem aan y h teisellä k u sta n taa n . H äviö oli valm is. nuksella. N äiden a in e sten ansioluet- teluun on lu etta v a e rä itä laitto m u u k Venäläiset eivät ottaneet , osaa tais sia, jo ita sisällissodan a lu ssa h a j o teluun. / te ttiin . M uuten on m u istetta v a , e ttä Porvarilehdissä on tehty suuri nu kun p o rv aristo n ta h o lta kaiken a ik aa mero siitä, että muka veaäläinen so oli leim a ttu p u n a k a a rti v arsin aisek taväki tuki punakaartilaisten toimin si rosvokoplaksi, niin täytyihän hei taa ja taisteli punakaartilaisten ri dän pitää huolta siitä, että heidän veissä. Tosiasia on kuitenkin, että aättimisensä edes jo ssa in määrin voi venäläiset Uoti Brest-LitoVskin rau tiin to d eta pätev äk si. S ik si lä h e te t hansopimusten altekirjotettua lähti tiin heidän tah o lta a n jo ennen sisä l vät joukolla kotimaahansa, kuten so lissodan alkua p ro vokaattoceita pu n a pimuksen määräykset edellyttivät. k a a rtila iste n riveihin rosvouksia har- Joitakin venäläisiä sotilaita joutui pu jo ttam aan . nakaartien riveihin sisällissodan a-j N ä itä k o n n an to ita ei ku iten k aan kauankaan o n n istu ttu h a rjo tta m a a n toja, jä ttä e n h ä n e t k a ste lu n jälk een p u n a k a artie n laskuun. Kun p u n a k a a rtie n h allin to p ä ä si a sia ssa sei- palelem aan k u o liaak si joen jäälle. E räs toinen k e rto i m iten hän oli rille , e s te ttiin konnantyöt heti, jo u k koliikkeessä v a rte en o te tu lla tavalla. n a u la n n u t e rä ä lle p u n a k a a rtila ise lle ty ö v äe n y h d isty k se n jä s e n k o rtin ot Valko kaartilaisten pakkoluovutukset. saan. E rä s k ertoi le ik a n n e e n sa e rä ä l lä p u iia k a a rlila ise lta k u rk u n poikki P u n a k a a rtila iste n tak av arik o id essa ja v etän een sä h ä n e n k iele n sä ulos e lin ta rp e ita a rm e ija n sa tarp e ik si pi h a a v a sta sekä n a u la n n e e n sa sen kiin tiv ä t ta k a v a rik o its ija t aina silm ällä, ni m iehen rin ta a n sam alla veitsellä. e ttä talo sta ei ry ö ste tty viim eistä hengenpitim en v araa. Sen lisäk si a n T ä lla isia k e rsk u m isia saa valko n e ttiin tak a v a rik o id u sta viljasta a i k a a rtila is te n a lu eella liik k u ja kuulla na k u itti ja sillä ym m ärry k sellä, e t tu h k a tih e ä ä n . S iellä oikein ry v etään tä kun viljaa V enäjältä tai m uualta m itä rivoiinm illa ju lm uuskertom uksil- saadaan, niin p a k k o lu o v u tettu e rä la. Jof5 h e ik ä lä ise t vielä v ä ittä m ak setaan tak asin . T a k a v arik o id u s v ät ju lm u u k sia h a rjo te tu n to ise lta ta viljasta ja m uista e lin ta rp e ista pi puolelta, niin olisi p a ra sta , e ttä tu k d e ttiin nim ittäin lu ette lu a . sen lis ä k k isiv a t suunsa, ain ak in silloin kuin si. e ttä asianom aisille a n n e ttiin k u it v ie ra ita sa ttu u olem aan sa ap u v illa .“ ti tavarikoB ta. T ilan n e Toisin oli v a lk o k a a rtila iste n tak a varikoiuiisen laita. T a iste lu rin ta m a n läh istöllä o levista ta lo ista ja to r pista, jo ista m ies oli p ä ä ssy t p u jah tam aan pu n asten puolelle pakoon, vei vät v a lk o k a a rtila ise t kaiken viljan, jä ttä e n n a ise t ja lap set ilm an hen genpitim iä. J a m yöhem m in valko k a a rtila iste n v altaan p ä ä sty ä ja tk u i ryöstäm inen v irallisesti. H elsingis sä esim erk ik si tak a v a rik o itiin a k kojen kahvipannut, k u ltaso rm u k set, kellot ja yleisesti kaikki rav in to ai neet. Jos tä tä ci k ä site tä ryöstöksi, niin tu rh a a vaivaa cu puhua puna k a a rtie n “ry ö stö istä". Julmuudet. I u n a k a art¡laiste n ju h n u u k sista o- vat po rv ariieh d et t^ t ä n e e t kerto a p ö y risty ttäv iä ju ttu ja . T ied u stelim me näiden to d en p eräisy y ttä. "M inä en tied ä p u n a k a a rtila iste n h a jo tta m is ta ju lm u u k sista m itään sillä k a a rti ei n iitä h a j o t t a n u t ja Jos joku m aan tiero sv o n iitä on h a j o t t a nut, niin vaikea on k a a rtin t ie tt ä k a ik e sta se lla ise sta , m u tta valko k a a rtila iste n h a jo t ta m is t a ju lm u u k sista voin kerto a y h tä ja to ista Suomessa nykyään. T ila n te e sta S uom essa nykyään an toi R ivers se u ra a v a n kuv au k sen : V ai k o k aart itä iste n v a lia a n p a ä sty ä en tilan n e S uom essa m ikäli soaialis- tit ov at k y sy m y k sessä k ä y n y t suo la a n sanoen sie tä m ä ttö m äk si. Jo- hajätk jo ta e p ä illä ä n pienim m ästä- k äan y h te isty ö stä p u n a k a a rtie n tai so sia listein k a n ssa , ra n g a ista a n si ten, e ttä h ä n e ltä ra jo te ta a n eliu tar- v ek o rttien sa a n ti, v a ik e u teta a n a s u n non sa a n ti ja te ä d ä ä n hänen eläm än sä kaikin puolin k a tk e rak si. E si m erk ik si työhön ei o le ta k e tä ä n jo l la ei ole e s ite ttä v ä n ä kahden tunne tun p orvarin to d istu sta siitä, e ttä hän ei ole ollut sosialisti. Vankien R a n g ik si kohtalo jo u tu n eid en kurjaa. p u n a k a a rti laisten kohtalo oli kaikista kurjin. Heille el auuettu sanottavasti mitään i a t intoa, vaan k iu sa ttiin n älällä ja p u u tte e llise lla rav in n o lla niin, e ttä kym m en ittäin p ä iv ä ssä kuoli. Van kien kohtalon johdosta tehtiin vali tuksia Helsingissä oleville ulkomai den konsuleille, Jotka yrittivät par haansa lieventääkseen heidän kohta Matkallani Helsingistä Tornioon, loaan. Kuvaavata valkokaartilaisten jonka matkan minä luonnollisesti o- vankienhoidolle on» että p u n a k a a rti, Iin pakotettu tekemään sillä tavalla laiset mieluummin antautuivat takaa ettei minua tunnettu, sain kuulla val misille, kuin omille maanmiehilleen, kokaartilaisten omia kerskumisiaan sillä saksalaiset sotilaat eivät toki hajottamistaan julmuuksista. Niin osottaneet vangeille samaa mieskoh Pá kertoi eräs eräästä tapauksesta taisen vihan katkeroittansa kohte Oulujoen jaaliä, jossa hän ja hänen lua fckuin mitä valkokaartilaiset oaot- toverinsa keskellä kovinta talvipak-* 1 tjv at. k aste olivat kastelleet erästä puna ! Suomen vglkokaartH aieet voivat k a a rtila is ta avantoon useampia ker-J • ii» ylp eillä siitä, e ttä v o ittiv a t itse
