TOVERI
TOVERI
en vain porvarien etuja. Seatt-
lenkin kunnallinen työnvälitys
toimisto kerskuu saavutuksillaan,
ja myönnettävähän onkin, että
se on kyennyt hankkimaan työtä
muutamille työläisille — nyt kun
kaikkialla on ollut tavallaan puu
te työvoimasta. Mutta ei ole pit
kää aikaa siitä, kun se ei kyen
nyt hankkimaan työtä kenelle
kään, vaikka toisin; päivin taisi
olla tuhannenkin hakijaa.
sin vielä, joskin osa äärimmäi
sistä bolshevikeista on tunnusta
Llnnen »uomalaisen tySvien iinenkannattaja.
ilmestyy Aitonansa, Oregon, joka p*ivi
matta sitäkään. Suurilta maan
paitsi sunnuntaina.
omistajilta on otettu maansa ja
TO IM IT U SK U N T A :
W. N. REIV O ,
LAURI M O ILA N EN ,
annettu talonpojille. Luonnolli
A D O L P U SALM I,
A. B. MÄKELÄ,
____________ SULO SY V Ä NEN .
sesti eivät maiden entiset omis
tajat voi viljellä maitaan. (Ikään
TOVERI
kuin ne niitä joskus olisivat vil
(T H E COMRADE)
jelleet ; orjiahan niillä on ollut.
The organ oi the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in
—Toim.) 'Eivätkä niitä viljele
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western Work
niiden uudetkaan omistajat, pe
men’s Publishing Society.
___________ A N TTI J. PARTA N , Manager.
losta että joku toinen ne taas
Entered as second-class mail matter July 18,
heiltä \uorostaan vie*. Talonpo
1912, at the postoilice at Astoria, Oregon,
under the Act of March 5, 1879.
Miksi asema Venäjällä jilla on huomattavia viljavaras
llniotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
toja, mutta eivät ole halukkaita
on “epäedullinen”
ilmotukset $1.50 kerta ja muistovärsyillä
$2-00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio-
luovuttamaan niitä. Ja kun näis-
uitto-ilmotukset $1.00 kerta, halutaantieto-
(T
ru
e
translation
fifed
with
the
Postm
aster
ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima-
j sä talonpojissa on suuri joukko
ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset at A storia, O re., July 5, 1918, as required
by
section
19
of
the
Act
of
Oct.
6th,
1917.)
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk
, entisiä sotilaita, jotka ovat pa
sen mukaan. Satunnaisista dmotuksista tu
lee rahan seurata mukana. Englanninkie
Täkäläisen suurporvariston e- lanneet mailleen aseineen ja am-
lestä suomennetaan vapaasti.
dustajat tiedottavat Venäjältä pumavaroineen, niin on hallituk
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
tuon
tuostakin että sikäläinen a- sen vaikea pakottaa niitä teke
.cents per inch. Special discount is allowed
for larger and continuous advertisements.
sema on sangen epäedullinen. Ja mään mitään sellaista, joka on
T O V E R I, B O X 99, ASTORIA, ORE.
sanomalehdistö selittää sen si niille vastenmielistä.
T IL A U S H IN N A T
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
ten kuin se olisi äärimmäisen
Yksi*vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$5.00
Pankit hallituksen hallussa.
5 k u u k a u tta ... $1.60
1 k u u k a u si... .60 epäedullinen
Venäjän kansalle.
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .$8.60
6 kuukautta. .$4.25 Mutta siten ei ole laita. Venä
Hallitus vaatii kansallistutta-
jän kansalle se ei ole niinkään misen täydellistä toteuttamista.
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
In the Uni tea States and Canada
Otic year........... $5.50 S ix m on th s............ $5.00 epäedullinen, mutta sitäkin pa Kaikki pankkiosakkeet ovat kuo
Three m ouths. .$1.60 One m onth................. 60
hempi on ulkomaisen pääoman letetut ilman korvausta ja luo
llu o u eu sto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu
asema
ja siitä se kenkä puristaa- vutettavat hallitukselle. Pankki
jen kulm.i-.sa.
T elefoon i: konttori 565,
to im itus 852.
kin. Muuan amerikalaisten liike- en säilyttämiä talletuksia ei saa
etujen edustaja V enäjällä on an da jaetuksi sillä varoja annetaan
Käytettiinkö kunnallis tanut liikkeelleen scuraavat. hei ainoastaan palkkojen maksuun
ta työnvälitystoimistoa käläisten näkökannalta katsottu ja silloinkin valvonnanalaisena.
) ksityiset tallettajat voivat saa
na sangen epäedulliset tiedot:
rikkurien värväys-
da säästörahojaan ainoastaan
laitoksena?
Bolshevikit määräävinä; porva
kaksisataa viisikymmentä ruplaa
risto odottaa Saksalta
jokaisen kahden viikon kuluessa.
Äskettäin julaistussa Seattlen
“apua”.
kunnallisen työnvälitystoimiston
Kaipaavat kovasti vanhaa
\ enäjän
sisäisen
tilanteen
kertomuksessa selitetään, että määräävät täydellisesti bolshevi
hallitusta.
“Grays Harboriin on vallinneen kit jotka edelleen jatkavat yh
( Hot ovat kerässään kurjalla
levottomuuden aikana lähetetty teiskunnallista
vallankumous
päivittäin useita miehiä, joille on taan, joka osottautuu epäonnis kannalla, sillä entinen hallitus
etukäteen maksettu kyytikulut.” tuneeksi. Taantumuksen näyt on menettänyt kaiken kontrolli-
Kertomuksessa ci selitetä tar tää pitävän kohota valtaan, mut valtansa. Tehdaskomiteat, s. o.
kemmin, millä ajalla viime vuot ta miten ja niillä tavalla se ta työmiehet määräävät kaikkialla
ta niitä miehiä Gray» Harboriin pahtuu, on vaikea ennustaa. (mikä kauheus todellakin.—Toi
lähetettiin, mutta päättäen siitä, (Taantumuksen pitää päästä sa m it.): suurin osa tehtaista tuot
että siinä mainitaan jotakin "le tulaan, tahtoo kirjottuja sanoa, taa tappiota ja niiden omistaji
vottomuuksista”, ei juuri muuta jotta porvarien edut pelastuisi en täytyy koettaa tulla toimeen
miten parhaiten voivat, koettaen
saata olettaa kuin sitä että rik vat.—Toini.)
■pelastaa omaisuudestaan
sen
kurien värväämisestä viime ke
Valistuneempi osa väestöstä kuin on mahdollista ja samalla
säisen lakon ajalla on kysymys.
odottaa pelastusta Saksalta, tai katsoa että voivat pysytellä
Sellaiseen tarkotukseen kun
yleisesti suurvalloilta ja yleisesti
nallisen
työnvälitystoimiston uskotaan, että itsevaltius on pa a - i poissa vankilasta.
I seissa tapauksissa ovat teh
käyttäminen on katalaa. Mutta Uutettava valtaan; — kaikissa
•kun kunnallishallinto on niin tapauksissa näyttää sitä että ai taat pakkoluovutetut ja annetut
täydellisesti riistäjien määräys noastaan äärimmäisen voimakas työläisille ilman että omistajille
olisi maksettu korvausta. Sel
vallan alaisena kuin se Seattles- hallitus kykenee palauttamaan
lainen on luonnollisesti osottau-
sakin on. niin mitäpä muutakaan !järjestyksen. (Siirtämään vallan
ttinut voittoa tuottamattomaksi
i
voisi odottaa.
jälleen työväestöltä porvaristolle. työläisille, jotka siten ovat tap
—Toini.)
K unnallinen työnvälitystoim is
paneet
kultamunia
munivan
to ei ole yhtään edullisempi kuin
Laki ja oikeus (porvarillinen) hanhen (vapautumalla lois-elä-
yksityisten omistamakaan, ellei on syrjäytetty ja vallankumous- jistä, jotka eivät ole koskaan
se ole suoraan työläisten määrät tuomioistuimet käsittelevät kaik tehneet päivän työtä.—Toini.).
tävissä. Se näyttää olevan sa ki jutut. Lakimiehiä ei sallita.
Oletko hankkinut To
manlainen rikkurien värväyslai- Yksitvisomistusoikeutta ei kun
tos kuin muutkin laitokset, joi nioiteta, paitsi paikoin ulkomaa verille uuden tilauksen
ta porvarit kontrolleeraavat. aja laisten oikeuksia ainakin nykyi tällä viikolla?
No. 154
’
MAILMANKATSOMUKSIA
"PA IN O V IRH EITÄ ".
Ihm eellinen luonnonoikku —
lum im yrsky Brasiliassa.
V arasvuoren
P o h ja n tä h d e ssä
on
usein m erkillisenipiä u u tisia kuin m i
tä m issään m uissa leh d issä näkee.
N yt viim eksi tu llee ssa k in num erossa
oM tälla in e n :
"L um im yrsky B rasiliassa te h n y t
su u rta tuhoa.
Buenos Aires, kesäk. 25 p. — Lu
m im yrsky, joka alkoi lau a n tain a , ke
h itty i a n k a ra k si e te läo sa ssa Etelä-
A m erikaa, tehden su u rta vahinkoa
m aalla ja
laiv alaitu reilla.
U seilta
su u rilta laivoilta saapui lan gattom ia
av u n p y y n tö jä.”
N iinkuin tä s tä näkyy, on V aras
vuoren ho riso n tin m ukaan B rasilia
“ete läo sa ssa E telä-A m erikaa” ja Bue
nos A ires tieten k in B rasilian p ä ä
kaupunki. M utta kun tä lla isista tö-
k e ry y k sistä näitä h e rro ja " to im itta
jia ” hu o m au ttaa, s e lite tä ä n ne vain
painovirheiksi — ei tiedon p u u tte e s
ta johtuneiksi.
“ P a in o v irh eek si” v ä itti
A storian
Sanom ain T ervapam ppukin sen "Port
landin "ra ik k a a n v uoristoilm an” —
kaupungin, joka on niin korkealla
vuoristossa, e ttä laiv at hyvin uivat
m erestä sin n e asti, ja o hitsekin, ta r
v itse m a tta m itään kanava- tai sulku
laitte ita . M ainiota
Lännep suomalaisten asutustilastoaari
hän ei k u iten k aan v ä ittä n y t paino
virheeksi, vaan vielä uu d estaan k in
Ottaa puhuakseen tu o sta “ kahden sa
dan neliöm ailin alu eesta, jolla suo
m alaisia a s u s ta a ”. Se hänen tila s
to n sa oli a lk u p e räise ssä m uodossaan
näin kuuluva:
m ainitsem ienpa valtioiden a l u e e t -
1 a olevaa su o m alaisasu tu sta.
V aik
ka jä ttä isim m e alu k si koko Idahon
la sk u ista pois, on m eillä tä s s ä tä tä
T yynenm eren rannikkoa, jolla suo
m alaisia asuu sie llä tä ä llä p itk in m a t
kaa. y k sistä än W ashingtonfn valtios
sa jo 240 m ailia p itk ä ltä ; jos W ash-
ingtonin valtion suom alaiset a su isi
v a t vain yhden m ailin levyisellä k a is
taleella, jonka a ja te lta isiin kulkevan
su oraan m ainitun valtion p o h jo isra
ja s ta e te lä ra ja a n , olisi siinä jo 240
neliöm ailin ala.
M utta m ihin s ltte
jä is iv ä t vielä paljoa isom m at O re
gonin ja K alifornian v altio t? T äm än
alueen pitu u s W ashingtonin pohjos-
ra ja s ta C alifornian e te lä ra ja a n on
1,310 m ailia ja k e sk im ä ärä in e n le
veys noin 375 m ailia. Idahon, W ash-
ingtonin, O regonin ja C alifornian pin
t a a l a on y h tee n sä 408,011 neliömai-
lia. Sellainen se on täm ä n y t ky
seessä oleva “su o m alaisalu e”. T e r
vapam pulla oli siin ä siis hyvin pitkä
“painovirhe".
Jo n k u n laisen k äsityk
sen saa tä s tä Toverin (A storian Sa
nom ia ei k an n ata o tta a lukuun) laa
ja s ta laitu m esta, kun m uistam m e, e t
tä C alifornian v altio yksin on av a
ram pi kuin koko Suom enm aa k aik
kine jä rv in e e n ; näiden n eljän val
tion pinta-ala läliipitäin vastaa kol
m ea Suom en a lu e tta .
J a viim eisen v irallisen tilasto n mu
kaan asui n äissä n e ljä ssä valtiossa
y h tee n sä 30.918 suom alaista. Se ei
eh k ä ollut aivan oikea lu k u m äärä sil
loinkaan, ja sittem m in se on s a a tta
nut jonkun v e rra n lisään ty ä, m utta
40,000 riittä ä e rin o m aisesti nytkin
tä k ä lä iste n
su o m alaisten
lukum ää
räksi.
Oli siis
siinäkin pikkusen
“p a in o v irh e ttä ”.
“ Idahon, W ashingtonin, O regonin
ja C alifornian ym pärillä on laajo ja j H ätäk ö s tää llä olisi leh te ä to im it
su o m alaisasu tu k sia, noin 200 n e liö -1 taa, jos n äm ä lännen suom alaiset
m allin alueella asuu yli s a ta tu h a tta a su isiv at niin k asassa kuin 200 ne
su o m alaista a su k a sta .”
liöm ailin alalla. M utta kun se alue
P a in o v irh e itä siin ä siis ei Terva-
on
k a k s itu h a tta
k e rta a niin
pam ppu itse ole nähnyt, koska ei ole
iaaja!
ko rjan n u t ilm o ttam ian sa num eroita.
T ervapam pun lehdelle se kyllä on
K irjo tu sv irh e itä siin ä kyllä on. m ut
jo
te
n sa k in yhdentekevä, sillä ne ani
ta niihin em m e silloin k ajo n n eet, sil
h
a
rv
a t U ppertow nin uskovaiset, joil
lä olem m e to ttu n e e t a n ta m aa n pal
le
sitä
m enee, a su v at v e rra te n pie
jon a n te e k si vilpittöm ästi eteenpäin
pyrkiville alo ttelijoille. Jo s tarkotuk- nellä alalla.
L aiha lo h dutus on, e ttä
p u n a ste n
I I I » I I I- H I - I - Í -H H -I 4-1 t l l l l t l '
e sik u n ta p ää llik k ö
S alm ela “kolm en
m uun e sik u n ta -k a v e rin sa k a n ssä oli
T eknilliselle koululle osuneen pom L I 1 H --H H l i l i l í 1-11 1 1 1 1 1 1 1 1 *
min m ukana le n tä n y t ilm aan". Niin
pääsiv ät, p e ija k k aa t, v äh ällä! K unpa
olisi s a a n u t h e id ä t edes h ita a s ti ja
siev ästi n äänny ttä ä n ä lk ä ä n !
Lopuksi k u iten k in re m a h ta v a t lah-
ta r it se u ra a vaan riem ulauluun:
Vähän aikaa sitten päätettiin
“M utta yksi s e n tä ä n punikkien h en pitää
osaston kokouksia kerta
k isistä ‘p e k u n o ista ’ jo u tu i kiinni. Se kuussa, mutta näyttää siltä, että
oli K ansan L ehden p ä ä so itta ja . pu
se ei riitä. Tärkeitä asioita ko
nikkien n im ittä m ä kaupungin poliisi-
m esta ri P ek k a L önngren.
L iv istä koontuu, siksi pidetään kokous
m ään oli läh te n y t hänkin, m u tta ä lä sunnuntaina t. k. 7 p. kello 10
päs m ene, Valkoset o ttiv a t kaupungin aamulla.
Koetetaan nyt saapua
laid assa m iehen kiinni, p a n iv a t a u joukolla niin vähän kuin meitä
toon, a s e ttiv a t p u n asen lipun P ekan
käteen , ja niin sitä s itte n P ek k a hal onkin. Jospa naisetkin saapuisi
Emmeköhän me voisi ja
ki kaupungin ajoi ja m ie tti m urheel- vat!
lisenä eläm än a rv a a m a tto m ia ongel kaa jotain osaa tanssiajoista ko
mia. V ankina on nyt P ek k a ja koh kouksia varten ja ruvetaan taas
talo kova ed essä hääm ö ttää.
ohjelmakokouk-
“Jo n k u n päällikön k e rro ta a n am harjoitelemaan
siakin.
Nyt
kun
olemme pääs
puneen itse n sä ja ry ssä lä isk e n ra a lit
sa iv a t h e ti a n sa itse m a n sa palkan.
seet kuusalle, että meidän jou
“P unikkien lu k u m äärä vankeina hi- kossa on kyllin kykeneviä, niin
puu 10,000. M ustana jonona ne tä y t "kynästä” kuin muustakin, niin
tiv ä t kaupungin kadut. K au p p ato ril
la n iitä yhteen a ik a a n seisoi 1,000. eikö oteta tarkemmin käsitelläk-
Se oli k irja v a kuin susilaum a (— kai semme osastolle kuuluvia ylei
la h ta rin silm ään lilan laih aa teuras- siä asioita, etteivät menisi tuu
k a rja a ).
K a tsee t ty lsy n eet, silm ät leen? — M. Alqvist.
m ulkoilivat ja ei hym yäkään yhden
kään suupielessä.
V iha oli vienyt
m iesten olem ukset pim eyteen.
“ P u nikeilla oli m yös n aisk aartin -
sa.
K uului olleen noin 500 hame-
n iekkaa m iesten housuissa.
H eille
Kaicossurma.
Kesäkuun 28
kävi sangen o h raisesti. (O lisi sen
arv a n n u t sa n o m a tta k in , kuinka n a i päivänä kuoli V\ allacen sairaa
sille la h ta rie n kynsissä käy.) Toiset lassa
Earney Vageneer kiven
jo u tu iv at vangiksi.
Y hdessä ne si- päähän
putoamisesta aikaisem
jo te ttiin m ikä m innekin, suuri osa
min
samana
päivänä.
ra u ta tie n
a v a ra a n
tav aram ak asii-
niin.
Hänen työskennellessään po-
"L aum ottain m akasi k a a tu n e ita pu ramiehenä ja käsitellessään poria
nikkeja ja ryssiä eri paikoissa kau n. s. "timbelislaidin” alla, oli
punkia. Vihan kylvö oli sa a n u t kos
"slaidia” alas putoava pieni ki
tonsa.”
E reh d y tte, la h ta rit! Se on sa an u t vi sattunut häntä päähän tehden
kolmen tuuman pituisen
vasta ensim äisen kelpo lannotuksen. noin
JAUBHABU
UtSUO p BJ|of ‘UCAeeif
M uuten — sopii v astaisen v a ra lta
vaaralliselta,
mutta lääkäriin
panna m ieleen, e ttä tä ssä esiin ty v ä
mentyään
huomattiin
pääluun
kuva la h ta rie n v eren h im o isesta sisu s
murtuneen
ja
vietiin
hänet
sitten
ta on heidän i t s e n s ä
laatim a.
t
Kansankirjeitä
Í
WASHINGTON
Roslyn
IDAHO
Mullan
K atalaa
varkautta.
K ivihiilikaivoksissa ty ö sk en telev ät
ty ö läiset ovat pitkin aik aa v ä ittä
neet, e ttä h e itä jä rje ste lm ä llise sti pe
te tä ä n irro tta m a n sa kivihiilen punni
tu k sessa. N yt täm ä heidän v ä itte e n
sä on v ira llise sti to d istettu . A sian
om ainen h allitu k sen m ittojen ja p a i
nojen ta rk a s tu s v ira s to lä h e tti tu tk i
jak unnan o ttam aan selv ää
e rä is tä
M arylandin kaivoksista, jo ista oli va
sem ine olisi ollut saiv arrella, olisim
litu k sia tullut.
T u tk ija k u n ta totesi,
me voineet naap u rille h u o m au ttaa, L A H T A R IT L IP O V A T K IE L T Ä Ä N , e ttä sik ä lä isissä kaivoksissa k ä y te ttä
e ttä noiden hänen
lu ettelem ien sa i
vät p u n n itu slaitte e t alkoivat n ä y ttä ä
päästyään veren makuun.
v altio itten y m p ä r i l l ä on toisella i
painoa v asta kun vaakalaudalle oli
puolella Tyyni valtam eri ja to is e lla ! Suom en la h ta rile h d e t
ovat itk e a s e te ttu 62« naulan paino. E delleen
M ontanan. W yom ingin. N evadan ja n e e t sisu sk alu n sa pilalle siitä kiu tuli tu tk ija k u n ta siihen p ä ätelm ään ,
Arizonan m elkein asu m a tto m at e rä kusta, kun m uutam ia punasteli jo h ta e ttä ‘T ällaiset k e rra s sa a n s ie lä m ä t
m aat, jo ista teräv im m älläk ään sietu- jia pääsi T am p ereella livistäm ään töm än törki ä t epäk o h d at ja sään n ö t
M ikä vahinko töm yydet x>\^t vallinneet väh in tään
p e tla rin vaistolla tuskin voisi löytää lieid&n k y n sistään .
sa ta a suom alaista a su k asta .
Emme lah ta re ille , e ttä jä iv ä t niin h e rk u t neljä vuotta,
ilm an
p ien in tä k ä ä n
v ä littä n e et tehdä a sia a siitäk ä ä n , e t lista p aistia vaille kuin ainoa m ihin m u u to sta.”
tä hän san eo jollakin alueella a s u - , kään kykenevä n ä y tte lijä nykyisessä
Tuon virallisen selo stu k sen nojalla
O rjatsalo!
Voi aikovat kaivosm iehet n y t ry h ty ä kai
v a n niin ja niin m onta "su o m alaista Suom essa, A arne
a s u k a s t a." T iety sti ne ovat a- kuinka sitä olisi ollut hauska k id u t vanto y h tiö iltä velkom aan h e iltä täi
su k k aita, jos ne k e rra n asu v at, m ut taa! J a k irja ilija Irm ari R antam ala, | lij tavoin v a ra s te ttu ja
p alkkojaan.
ta kovin tökeröä on toim ittajanne- joka K ansan L ehdessä oli “lie tso n u t” Yhden ainoan yhtiön, “ T he Consoli
hen tuolla lailla k irjo tta a . M eitä vain intoa punikkiensa päähän" — se oli dated C orporation” n im eltään , on la s
h u v itti tän n e san o m aleh teä toim itta si ollut v ä lttä m ä ttä e lä v ä ltä nylet- k e ttu v u o sittain tällä tavoin “pidät
J a k an tä n e e n ” ty ö lä iste n sä palkkoja täm än
maar. saapuneen m iehen h a ta ra k ä täv ä ja ra a k a n a syötävä.
sitys tu le v a sta to im in ta p iiristä ä n . O- sa n ed u sta ja Evä, k iro ttu otus kun li •a ja n kuluessa $500,000; toisten, pie
letim m e, n äet, hänen
ta rk e tta n e e n vahti sivu suun!
il e m päin y h tiö itte n vähem m än.
Ye-
sairaalaan. Hän oli itse tahto
nut mennä kotiaan. Sairaalaan
tultua oji hän maata laskemlut-
tuaan mennyt tainnoksiin ja vä
hän ajan kuluttua heittänyt hen
kensä.
nen ikäinen, jälkeensä jätti v a
inon ja yhden lapsen. Paikka
kunnalla oli hän asunut pitem
män aikaa.
Vähästä
vakavat seuraukset.
Noin neljän vuotiaan tyttönsä
kanssa, joka tuista viikkoa ai-
kasemmin oli niellyt kahden
kymmenen viiden sentin rahan ja
joka oii tarttunut rintaan, oli
Charles Henderson ja vaimonsa
pakotettuja
menemään Spoka-
neen, \\ ash. viime kuun 29 jx
erikoislääkärin luo, joka kolmat
ta tuntia kestäneen työn peräs
tä, kaksi lääkäriä apunaan, vih
doin onnistui vetää raha ylös.
Tyttö on paranemaan päin vaik
ka se nielty esine lääkärin lau
sunnon mukaan oli saanut aikaan
niin paljon mätänemistä ja häi-
lo ttav u k si tu lev a sum m a nousee yh
te e n sä lähes m iljoonaan
dollariin,
k u ite n k in p id ätty m ä llä oikeuden ko
ro tta a sum m aa ju tu n k ä s itte ly ss ä il
m eneväin a sia n h a a ro je n m ukaan.
^
000100020202022348028901010100000000010101010102390002020053235353480101015348485302010001010190
vakava e lin tarv e pula. Sen lieventä-
, m iseksi odo tettiin to im enpiteitä por-
■ varih allitu k sen tah o lta. Se toim ikin
¡nim ellisesti
pulan
lieventäm iseksi.
■ L ä h e te ttiin ed u stajia useihin m aihin
■ m. m. A m eriltaan, m utta ravintoa ei
m istään sa n o tta v a sti tullut.
Sen sijaan tuli aseita. Muun muas-
Suomesta tu llu t toveri kertoo sikä
' sa
k e rro ttiin
e rä ä n “e lin ta rp e illa ”
läisistä tapahtum ista, osottacn
lasta tu n laivan olevan m atk alla S ak
täkäläisten sosialistilehtien
sasta. Siitä laiv asta oli työväestölle
kertom ukset oikeiksi.
saapunut s a la tie to ja , e ttä sen la s ti
Ä skettäin saapui toveri Arvi Ri na ei olekaan sy ö täväksi keipaavaa
v ers S uom esta täh ä n m aahan e rä ä l tav a raa .
Kun laiva saapui ra n ta a n
lä n o rja la ise lla laivalla.
T arkotuk- y llä ttiv ä t ty ö läisten su o je lu sk u n ta la i
sella saad a a lk u p e räisiä tieto ja Suo se t sen ja to im een p an iv at ta rk a s tu k
m esta h a a sta tte li e rä s R aivaajan toi sen. Aivan oikein! L aivalla ei ollut
m itta ja h ä n tä ja sai sik ä lä isistä ta jauhon h iventä, m u tta sen
sijaan
p a h tu m ista se u ra a v ia tie to ja :
su u re t m ä ä rä t aseita.
Alkuperäisiä tietoja
Suomesta
ta pois a je ttiin ". N äin sisällissodan
alkupäivinä. Hyvin lyhyen ajan ku
lu ttu a m uuttui tuo huuto huudoksi:
" p u n a k a a rtila ise t
‘m a a u k a v a lta ja t'
m aasta p o is!” V alkokaartien hyök
käys su u n ta u tu i v a rsin a ista kohdet
taan, työläisiä vastaan .
S IS Ä L L IS S O T A
Y L E IP IIR T E IS S Ä Ä N
Tam m ikuun 28 päivänä p orvarit
lau k asiv at ensim äiset laukauksensa
p u n a k a a rte ja
vastaan .
H elsingissä
m arssi e rä s p u n a k a artilaiso saslo es-
planaadilla. kun y h täk k iä Käm pin
hotellin ak k u n o ista alkoi kiv ääritu li
osastoa v astaan. Sam a n äytelm ä to is
tui sa m a n laisesti T am pereella. H ä
m eenlinnassa, W iip u rissa ynnä m uu
alla.
N iillä aseilla varu stettiin m. m.
Sisällissota porvarien provoseeraama.
Näm ä hyökkäykset, jo tk a sattu iv at
Tam pereen, Turun, Häm eenlinnan ja
näin
sam aan aikaan, to d istiv a t, e ttä
Helsingin
punakaartilaiset.
Suom en sisällissodan sy n n y stä an
sisällissodan alkam inen oli porvarien
to i R ivers seu raav an yleiskuvauksen:
“ Kun so sia listit Suom essa olivat V A L T A A K U N N A L L IS H A L L IN N O IS leirissä e tu k ä te e n su u n n ite ltu m aini
tuksi päiväksi. M uuten ei voi s e lit
SA V Ä Ä R IN K Ä Y T E T T IIN .
edu sk u n n an enem m istönä ja vallau-
tä ä h yökkäysten tekoa näin yhdenai-
kum ouk<en ta p a h d u ttu a V enäjänä ei
kaisesti.
S
am
an
aik
aisesti
kun
p
orvarit
l
u
i
t
-
;
e n ä ä o llut s itä p ie ta rila ista ta k a p o rt
S euraus n ä istä ta p a h tu m ista oli kui
tia k ä y te ttä v ä n ä , ajkoi y h teisk u n n a l su iv a t .jä ä k ä rin ä ! S a k sa sta , alkoi ko-'
ko
m
aassa
a
h
k
e
ra
touhu
v
alk
o
k
aar
tenkin
päin v astain en kuin m itä por
linen iain la a d in ta Suom essa edistyä
Sen si
jä ttilä isa sk e lin . H y v äksyttiin lakeja, tien peru stam isek si. N iitä oli a ik a i v arit lienevät k u vitelleet.
joiden v ah v istam ista pitk än aik aa oli sem m in hom m attu salassa, m u tta a s e - ' jaan. e ttä p u n a k a a rtila ise t olisivat
p ak o tta ivat h a ja a n tu n e e t, jo ta p o rv arit hyökkäyk
o d o tettu tsa a riv a lla n aik an a ja kaikki laiv a ju tu n p a lja stu ttu a
merkit v in ta siv a t siihen, e ttä van p o rv arit julkiseen toim intaan. Van- ■ sillään k aik eti ta rk o ttiv a t, k ä ä n ty i
h a n a ik a ise t om istavan luokan etuoi ha ku n n allislak i oli vielä roim assa. vät he hyö k k ääjiän sä vastaan ja v an
k eu d et m a a ssa ovat häviäm ään tuo S itä k ä y ttiv ä t p o rv arit hyväkseen. g itsiv at heidät. P o rv arih allitu s, n ä h
K ym m eniä tu h an sia m yönnettiin jo ty ään m inkä k ään teen a s ia t saivat,
m itut.
Suom en yläluokalle tuli h ä tä k ä ka k u n n a ssa v a lk o k a a rtien hyväksi pakeni kiireen kaupalla V aasaan ja
työ v äen h allitu s a stu i toim eensa H el
teen.
K eren sk iltä saatiin pokkuroi y h teisistä kunnan varoista.
singissä.
malla m ääräy s, e ttä e d u sk u n ta on ha
Täm ä provokatsloni vaiku tti.
P ohjoisosissa, jo issa puna k a a ri ilais-
jo te tta v a .
P o rv arilliset, hajotusm ää-
joukot
pienet ja a see tto m a t,
räystä no u d attam alla, saiv at eduskun A sioiden k e h ity s oli se lv ä sti osu t jo u tu iv at olivat
he
yllätyksen
k a u tta v a n
n a n työkyvyttöm äksi.
T o im itettiin tan u t, e ttä p o rv aristo v alm istau tu i keuteen.
V
alk
o
k
aartilaisten
ylivoi
i ‘ uudet vaalit, joissa porv aristo saa- y lläp itäm ään v a lta an sa aseiden a-l ma riitti väestön alistam isek si hei
Jo k a ise lle a ja tte le v a lle työ-;
■ . v u tti enem m istön ed u sk u n n assa, vaan vulla.
dän v altan sa alle P o h jan m aalla, jo s
el riittä v ä ä enem m istöä toim eeupan- ¡Iäiselle selvisi n ä is tä to im en p iteistä, sa k u n takokousten p äätö k sillä pakol
n a k se e a taa n tu m u k se llisia su u n n itel ¡e ttä p o rv aristo oli p ä ä ttä n y t pakko linen asevelvollisuus p antiin k ä y tä n
keinoin sä ily ttä ä e tu o ik e u te n sa siin ä töön.
m iaan.
Jo tsaarivallan aikana olivat por kin .tap au k sessa, e ttä tulevat vaalit,
E nsim äisen selv ity k sen ta p a h d u t
kuten oli o d o tetta v issa , a n ta isiv a t so
varit salaa lähettäneet miehiään Sak-
MftB. sotataitoa oppimaan. Kun Ke-
renski soistui vallasta ja Suomen
porvarien ainoa hätäkeino siten hä
v is i alkoivat porvarilliset vaka vaati
peljätä valtansa menettämistä. Alkoi
vat salaisesti vanmtantju peijätyn
mudan varalta. Saksasta kut-
jäaklrit kotimaahan. Ruotsis
ta tiedusteltiin apua. Ryhdyttiin laa
jakantoisiin toimenpiteisiin horjuvan
vallan tukemiseksi.
«samasta Mätiin aesita.
sia listeille enem m istön eduskunnassa. tua jäivät valkokaartilaiset herroiksi
Kun kaiken päätteeksi porvarilli
nen enemmistö eduskunnassa alkoi
hommata maahan pakollista asevel
vollisuutta, oli asema ajattelevalle
työväestölle täysin selvä.
“ Ryssät
maasta", sotahuutona.
Sisällissodan alkoivat porvarit y-
leiseilä sotahuudolla: että ryssät on
ajettava pois maasta. Sitä tehdes
sä vangittiin kaikki ne punakaar
tilaiset jotka sattuivat olemaan niillä
U&deUäa, vaULUi S u o m e lta paftkaL unm U a
tal&sä “ r y s ^ u
m a a l
pohjoispuolelle rintamaa, joka kulki
länteenpäin Vilppulasta, Ruoveden
kautta Karkkuun Ja Poriin, sekä 1-
tääapäin kaartaen Lappeenrannan.
Varkauden ja 3almln kautta itära
jalle.
Vähäin aikaan et rintama muuttu
nut sanottavasti minnekään päin. Oli
ankara talvi ja taistelut valkeita.
Antrean seuobUa punakaartilaiset en
si alussa etenivät. Samoin muuta
milla muilla seuduilla, mutta myö
hemmin pakotettiin heidät jälleen pe-
läantymään.
Ilm an ulkopuolisten apua olisivat vai
koset hävinneet.
kissa, jolloin heitä v alk o k aartilaiset
ah d iste liv at ja he olivat p ak o tetu t
hakem aan
suojaa
p u n a k a arte ilta .
M yöhemmin oli Suom en p u n ak aartien
ilv eissä osa P ie ta rin p u n a k a a rtila i
sia, vaan ei v a rsin a ista v en äläistä
sotaväkeä.
Kun v arsin aiset so taliik k eet helm i
kuussa alkoivat, sa av u tti p u n ak aarti
kaikkialla paikallisia voittoja, pak o t
taen v a lk o k a a rtillset perään ty m ään
asem istaan . Jo s sisällisso ta olisi oi
lut vain suom alaisten keskenään r a t T ä y ttiv ä t sopimuksen ehdot tunnon
tarkasti.
kaistav an a. niin varm asti olisi se k al
listunut punasten voitoksi, h uolim at
K uvaavana to d istu k sen a siitä, m i
ta siitäk in , e tte i heillä ollut h a rja a n
ten
tu n n o n ta rk a sti venäläiset tä y tti
tu n u tta sodanjohtoa.
M utta h eti alussa sai valk o k aarti vät B rest-L itovskin rauhansopim uk
R u otsista 2,5«« harjaantunutta* ruot sen ehdot m ainitsi R ivers, e ttä kun
p u n a
s a la ista vap aaeh to ista
k ä y te ttä v ä k H elsingin taiste lu ssa o sasto
seen, S a k sa sta
palasivat
jä ä k ä rit, k a a rtila isia lähti Viaporiin, aikoen
noin parisen tu h a tta yhdellä k e rta a, a n ta a H elsingin ed u stalle k e rä ä n ty
ja lopuksi saapui S aksan sotam asii- neelle sa k salaiselle laivastolle hie
m an “ karkeam pia ra k e ita ” tervetuli-
na heidän avukseen.
S aksan sotaväen tulo oli p u n a k a ar ja isik si, niin V iaporin linnotuksen ty
tilaisille täydellinen yllätys. H uhuja lleissä ei y h d essäk ään ollut sulkuo-
E ikä koko linnotukses-
tosin oli ollut liikkeellä, e ttä sa k sa saa jälellä.
laiset tu lev at porvarien avuksi, m ut sa löytynyt m uuta kuin yksi panos
ta noihin huhuihin el u skottu. Ah tykinam m ukeita!
venanm aan m ieh ittäm in en sa k sa la i
M urtam a sana niistä ryöstöistä.
sella so tav äellä pysyi p u n ak aartille
salaisu u ten a viim eiseen asti. Ei tie
H uom autim m e e ttä tä k ä lä isissä po r
detty sitä k ä än , e ttä sa k sa la ise t siel varilehdissä m ainitaan
p u n a k a a rti
lä sen su ro iv at le n n ä tin tle to ja .
laisten tehneen ryö stö jä Suom essa ja
S itten y h täk k iä ilm estyi sa k sa la i su o tta aikojaan tap p an een viattom ia
sin useam m alle kohdalle etelä-Suo- ihm isiä.
m essa.
T am pereella oli p u n ak aarti
“N äiden ry ö siö ju ttu je n k an ssa on
hävinnyt sitk e ä ssä ja verisessä ta is sillä ta v a lla .” s e litti R ivers, “että
telussa.
Joukkoja k e rä ttiin puolus kun ty ö v äenhallituksella ei ollut m in
tam aan L cm päälää. R intam aa oikais kään laisia varastoja, niin a n n e ttiin
tiin ja tk u v a a v a stu stu sta varten.
ju listu s, jonka m ukaan p u n ak aarti
Silloin yhtäk k iä saapui tieto, e ttä a I pakkoluovutti tav a raa
tarp eisiin sa.
sa k sa la ise t
ovat
nousseet m aihin Jo k a ise sta p ak k o luovutetusta e rä s tä
H ankoniem ellä. K iireh d ittiin v a stu s a n n e ttiin o m istajalle kuitti, jo ta v as
tam aan heidän e ten em istään itä ä n taan hän sai periä m aksunsa työvä-
päin ja h eik en n ettiin jonk u u v erran en h allitu k selta.
pohjoista rintam aa. Se antoi valko
Kun p u n a k a artin riveihin o ie ttiin
k a a rtila iste n a sia a pohjoisessa. P u u t vapaaehtoisia, sikäli kuin heitä ta r
teellisen k e n ttä p o stijä rje ste lm ä n ta joutui,
niiu
o ivalsivat
m uutam at
uiiden joukossa e rä ä t
kia ei joukkojen liik k eitä voitu tä y h am p p arit,
sin ty y d y ttäv ä sti ohjata.
T apahtui v alk o k a a rtila iste n p alk k aam at provo
se onnettom uus, e ttä län tin en ja itä i k a a tto rit, e ttä tä ssä av au tu i tilai
nen arm e ija jo u tu iv at eroon to isis suus etuilem aan y h teisellä k u sta n
taa n . H äviö oli valm is.
nuksella. N äiden a in e sten ansioluet-
teluun on lu etta v a e rä itä laitto m u u k
Venäläiset eivät ottaneet , osaa tais sia, jo ita sisällissodan a lu ssa h a j o
teluun. /
te ttiin . M uuten on m u istetta v a , e ttä
Porvarilehdissä on tehty suuri nu kun p o rv aristo n ta h o lta kaiken a ik aa
mero siitä, että muka veaäläinen so oli leim a ttu p u n a k a a rti v arsin aisek
taväki tuki punakaartilaisten toimin si rosvokoplaksi, niin täytyihän hei
taa ja taisteli punakaartilaisten ri dän pitää huolta siitä, että heidän
veissä. Tosiasia on kuitenkin, että aättimisensä edes jo ssa in määrin voi
venäläiset Uoti Brest-LitoVskin rau tiin to d eta pätev äk si. S ik si lä h e te t
hansopimusten altekirjotettua lähti tiin heidän tah o lta a n jo ennen sisä l
vät joukolla kotimaahansa, kuten so lissodan alkua p ro vokaattoceita pu n a
pimuksen määräykset edellyttivät. k a a rtila iste n riveihin rosvouksia har-
Joitakin venäläisiä sotilaita joutui pu jo ttam aan .
nakaartien riveihin sisällissodan a-j N ä itä k o n n an to ita ei ku iten k aan
kauankaan o n n istu ttu h a rjo tta m a a n toja, jä ttä e n h ä n e t k a ste lu n jälk een
p u n a k a artie n laskuun.
Kun p u n a
k a a rtie n h allin to p ä ä si a sia ssa sei- palelem aan k u o liaak si joen jäälle.
E räs toinen k e rto i m iten hän oli
rille , e s te ttiin konnantyöt heti, jo u k
koliikkeessä v a rte en o te tu lla tavalla. n a u la n n u t e rä ä lle p u n a k a a rtila ise lle
ty ö v äe n y h d isty k se n jä s e n k o rtin ot
Valko kaartilaisten
pakkoluovutukset. saan. E rä s k ertoi le ik a n n e e n sa e rä ä l
lä
p u iia k a a rlila ise lta k u rk u n poikki
P u n a k a a rtila iste n tak av arik o id essa ja v etän een sä h ä n e n k iele n sä ulos
e lin ta rp e ita a rm e ija n sa tarp e ik si pi h a a v a sta sekä n a u la n n e e n sa sen kiin
tiv ä t ta k a v a rik o its ija t aina silm ällä, ni m iehen rin ta a n sam alla veitsellä.
e ttä talo sta ei ry ö ste tty viim eistä
hengenpitim en v araa. Sen lisäk si a n
T ä lla isia k e rsk u m isia saa valko
n e ttiin tak a v a rik o id u sta viljasta a i k a a rtila is te n a lu eella liik k u ja kuulla
na k u itti ja sillä ym m ärry k sellä, e t tu h k a tih e ä ä n . S iellä oikein ry v etään
tä kun viljaa V enäjältä tai m uualta m itä rivoiinm illa ju lm uuskertom uksil-
saadaan, niin p a k k o lu o v u tettu e rä la.
Jof5 h e ik ä lä ise t vielä v ä ittä
m ak setaan tak asin . T a k a v arik o id u s v ät ju lm u u k sia h a rjo te tu n to ise lta
ta viljasta ja m uista e lin ta rp e ista pi puolelta, niin olisi p a ra sta , e ttä tu k
d e ttiin nim ittäin lu ette lu a . sen lis ä k k isiv a t suunsa, ain ak in silloin kuin
si. e ttä asianom aisille a n n e ttiin k u it v ie ra ita sa ttu u olem aan sa ap u v illa .“
ti tavarikoB ta.
T ilan n e
Toisin oli v a lk o k a a rtila iste n tak a
varikoiuiisen laita. T a iste lu rin ta m a n
läh istöllä o levista ta lo ista ja to r
pista, jo ista m ies oli p ä ä ssy t p u jah
tam aan pu n asten puolelle pakoon, vei
vät v a lk o k a a rtila ise t kaiken viljan,
jä ttä e n n a ise t ja lap set ilm an hen
genpitim iä.
J a m yöhem m in valko
k a a rtila iste n v altaan p ä ä sty ä ja tk u i
ryöstäm inen v irallisesti.
H elsingis
sä esim erk ik si tak a v a rik o itiin a k
kojen kahvipannut, k u ltaso rm u k set,
kellot ja yleisesti kaikki rav in to ai
neet. Jos tä tä ci k ä site tä ryöstöksi,
niin tu rh a a vaivaa cu puhua puna
k a a rtie n “ry ö stö istä".
Julmuudet.
I u n a k a art¡laiste n ju h n u u k sista o-
vat po rv ariieh d et t^ t ä n e e t kerto a
p ö y risty ttäv iä ju ttu ja .
T ied u stelim
me näiden to d en p eräisy y ttä.
"M inä en tied ä p u n a k a a rtila iste n
h a jo tta m is ta ju lm u u k sista
m itään
sillä k a a rti ei n iitä h a j o t t a n u t ja Jos
joku m aan tiero sv o n iitä on h a j o t t a
nut, niin vaikea on k a a rtin t ie tt ä
k a ik e sta se lla ise sta ,
m u tta
valko
k a a rtila iste n h a jo t ta m is t a ju lm u u k
sista voin kerto a y h tä ja to ista
Suomessa
nykyään.
T ila n te e sta S uom essa nykyään an
toi R ivers se u ra a v a n kuv au k sen :
V ai k o k aart itä iste n
v a lia a n p a ä sty ä
en tilan n e S uom essa m ikäli soaialis-
tit ov at k y sy m y k sessä k ä y n y t suo
la a n sanoen sie tä m ä ttö m äk si.
Jo-
hajätk jo ta e p ä illä ä n
pienim m ästä-
k äan y h te isty ö stä p u n a k a a rtie n tai
so sia listein k a n ssa , ra n g a ista a n si
ten, e ttä h ä n e ltä ra jo te ta a n eliu tar-
v ek o rttien sa a n ti, v a ik e u teta a n a s u n
non sa a n ti ja te ä d ä ä n hänen eläm än
sä kaikin puolin k a tk e rak si.
E si
m erk ik si työhön ei o le ta k e tä ä n jo l
la ei ole e s ite ttä v ä n ä kahden tunne
tun p orvarin to d istu sta siitä, e ttä
hän ei ole ollut sosialisti.
Vankien
R a n g ik si
kohtalo
jo u tu n eid en
kurjaa.
p u n a k a a rti
laisten kohtalo oli kaikista kurjin.
Heille el auuettu sanottavasti mitään
i a t intoa, vaan k iu sa ttiin n älällä ja
p u u tte e llise lla rav in n o lla niin, e ttä
kym m en ittäin p ä iv ä ssä kuoli. Van
kien kohtalon johdosta tehtiin vali
tuksia Helsingissä oleville ulkomai
den konsuleille, Jotka yrittivät par
haansa lieventääkseen heidän kohta
Matkallani Helsingistä Tornioon, loaan. Kuvaavata valkokaartilaisten
jonka matkan minä luonnollisesti o- vankienhoidolle on» että p u n a k a a rti,
Iin pakotettu tekemään sillä tavalla laiset mieluummin antautuivat takaa
ettei minua tunnettu, sain kuulla val misille, kuin omille maanmiehilleen,
kokaartilaisten omia kerskumisiaan sillä saksalaiset sotilaat eivät toki
hajottamistaan julmuuksista. Niin osottaneet vangeille samaa mieskoh
Pá kertoi eräs eräästä tapauksesta taisen vihan katkeroittansa kohte
Oulujoen jaaliä, jossa hän ja hänen lua fckuin mitä valkokaartilaiset oaot-
toverinsa keskellä kovinta talvipak-* 1 tjv at.
k aste olivat kastelleet erästä puna ! Suomen
vglkokaartH aieet
voivat
k a a rtila is ta avantoon useampia ker-J • ii» ylp eillä siitä, e ttä v o ittiv a t itse