Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 28, 1918)
TOVERI I » h i ij i . . - m I . n «i m I I m . No. 149 »i n .■« TOVERI henkilökunta vain käsittää tehtä poistettavat ja tilalle asetettavat ole, eikä kirjotus- ja lukuhuo- tautuvat talonpojat nyt taistelemaan saaliista. vänsä ja osaa käyttää liikkeen galvanisoidusta peltistä tehdyt netta. Siellä vallitsevissa olois-l keskenään “T äm än lisäksi tulee onneton n ä Llnnen xuomalaiien työväen äänenkannattaja, ilm estyy Aatoriaasa, Oregon, joka päivä sä tarjoamia aseita työväenluo astiat, jotka pidettäisi määrtyn sa syntyy kärpäsiä ja syöpäläi-j län h ä tä. M uutam issa piirik u n n issa P a i tai sunnuntaina. on väestö jo aik o ja sitte n syönyt matkan päässä keittiöstä. kan vapaustaistelun edistämisek siä miljoonittain. kaik k i sa a ta v issa olev at v iljav a ra t, TOIMITUSKUNTA: “Kämppien ruokailuhuoneissa W. N. REIVO, LAURI MOILANEN, si. yksinpä siem enviljankin, kun ta a s ADOLPH SALMI. A. B. MÄKELÄ, Epäuskollisuus johtuu huonoista toisilla seuduilla talonpojat, joille tu ei ole kärpässuojustimia ikku Ja mikä pitää paikkansa osuus SULO SYVÄNEN. li hyvä sato, p iilo tta v a t viljansa, oloista. kuntiin nähden, on totta myös noissa eikä ovissa, ja seuraukset vieläpä H autaavat sen m aahan, p ä ä s TOVERI täk seen jak a m asta sitä n ä lk ä ä n ä k e kin union osastoihin ja sosialis- siitä ovatkin hyvin huomattavis ‘‘Kaikki tämä svnnyttää tyyty-i ville naap u reilleen . T äm än täytyy (T H E COMRADE) The organ oi the Finnish workers in the tipuolueen osastoihin nähden. sa. Asunnot (punkkahuoneet) mättömyyttä, epäluottamusta ja jo h ta a , niinkuin se paikoin jo on jo h Western states. The only Finnish daily in u tk in , kaikkien so taan kaikkia the West. Published daily, except Sunday, Uniot ovat varsinaisessa koske ovat pieniä ja täyteen ahdettuja kaunaa miesten mielissä. Eikä tan at Astoria, Ore., by the Western Work v astaan , m ielettö m im p ään se k aso r tuksessa yhteiskuntamme teolli- sekä täynnä syöpäläisiä, aiheut sellaisten elinsuhteiden olemas toon, yleiseen h äv ity k seen ja m ur men’s Publishing Society. A N TTI J. PARTAN, Manager. suuselämän kanssa, tuntien jo taen sanomattomia kärsimyksiä saoloon ole mitään syytä. Teidän haam iseen. Entered as second-class mail matter July 18, “A linom aa tulee tie to ja so ta la ito k Vanhat vuodepatjat o- Puuta varatyöläisten Uskollisuus- selle 1912, at the postoifice at Astoria, Oregon, kaisen yrityksen, jonka porvaris miehille. kuuluvan om aisuuden ja k e le under the Act oi March 3, 1879. to tekee työväestön aseman huo Iisivat poistettavat ja uudet han m isesta k u ritto m ain so ta m ie ste n kes liitollanne on suurempi tehtävä. ken sekä k aik en m o isista näiden to i llm otushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- nontamiseksi, tai sen taistelun kittavat tilalle. iltnot ukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla Sensijaan että pelotellaan ja uh m eenpanem ista h irm u tö istä. K auhei $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio vaikeuttamiseksi. Siellä tunne ‘‘Hylkytavara, kannut ja kai ju ttu ja k e rro ta a n siitä a rm e ija sta , liitto- ilmotukset $1.00 kerta, halutaantieto- kaillaan työläisiä, poistakaa tyy ta ioka on p e rä y ty n y t Vähä-Aa siasta. ja nimenmuutto-ilmotukset 50c kerta, naima- taan se puristus, jota harjotetaan kenlainen kasaantunut .ryönä saa ilmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset tymättömyyden syy ja te pois- Se n ä y ttä ä tuoneen m u assaan Kri- t l .00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk työmaalla. Mutta ellei siellä olla asuntojen lähellä, oivallisena m inniem elle su u re t joukot naisorjia, . . . , , tattc tyytymättömyydenkin, ja ja sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu T heodosiassa kuuluu p id ettäv än olla selvillä vallitsevista siittymispaikkana taudin basil- lee rahan seurata mukana. Englanninkie kään 'i- , ystäviä , ............. i ’<t t t hankitte paljon ja jase- v arsin aisia o m am arkkinoita; tav a raa lestä suomennetaan vapaasti. yhteiskunnallisista suhteista, niin leille. Ulkohuoneet ovat kerras niä maallenne/’ on ollut niin ru n sa a sti tarjo lla, e ttä Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 h in n at pian lask e u tu iv a t 100:sta ja cents per inch. Special discount is allowed niiden selittäminen työväestölle saan hävettävät ja harmilliset ja 150: stä ru p la sta 25:een ja ,30:een ior larger and continuous advertisements. edullisessa ja välttämättömässä käytävät niihin niin täynnä rau- j Mih in toimenpiteisiin, jos mi ru p laan o rjasta. Voiko m ikään vas TOVERI, BOX 99, ASTORIA, ORE. valossa jää tekemättä ja uniot- talankoja ja muuta rojua, että hinkään, eversti Disque on su tak o h ta olla räikeäm pl, m ikään iva T IL A U S H IN N A T purevam pi kuin täm ä? Yhdysvalloissa ja Canadassa: kin hapuilevat vain sivuseikois-■ n’’n’n pääsy on pimeän aikana vainnut valituksen johdosta ryh “ V irallisten selo stu sten m ukaan Yksi vuosikerta. .$5.50 o kuukautta. .$3.00 hyvin kyseenalaista. Minkään tyä. emme ole saaneet tietoom me olem m e pääsem äisilläm m e kom 3 k uukautta... $1.60 1 k u u k au si... .00 sa, päätehtävänsä asemasta. Suomeen ja muualle ulkomaille: m unistiseen ih an n ey h teisk u n taan , jo s Yksi vuosikerta. .$6.00 6 kuukautta. .$4.25 Valtiollisten suhteitten käsittä laista vaatteidenpesulaitosta ei me. sa tulee vallitsem aan täydellinen yh liuoneusto sijaitsee 10uinen ja Iluane katu minen ei suinkaan ole osuusliik- d en v ertaisu u s ihm isten k esk en ; m is jen kulmassa. Telefooni: konttori 365, tä porvarillinen ta v a ra k ä s ite on ko toimitus- 832. kcitten ja unioitten tehtävien vä konaan p oistettu, ja niissä om istusoi keuden valta on ty k k än ään m u rrettu . himmän merkityksellinen osa. Ja todellisuudessa me m uutam m e ih Heinäkuun neljän- puhumattakaan siitä, että se so- m isolentoja tav a ro ik si; palautam m e ennen p o rv arik au tta vallinneen om is nen päivän juhlien ai- • sialistiosastojen toiminnassa tusoikeuden ihm isolentojen suhteen kana on erinomainen ti- niuodostaa pääasiaiiisimman o- K U N V A L T IO M IE S P U H U U , |dekseen pelastaa siitä niin paljon — vallankum ous-arm eijan so tilasten (T ru e t r a n s itio n file d w ith the Postm aster ! k i l i n m ah d o llista !) OSASTOILLE JA ASIAMIEHILLEMME Kaikki tähän asti saapuneet ennakkotilaukset Toverin rakennusrahaston hyväksi toimeenpan taviin myyjäisiin on lähetetty tilaajille. Eilen postitettiin viimeiset myyjäisliput ennakkoti lauksista. Jokaiselle osastolle on lähetetty joku m äärä kysymyksessä olevia myyjäislippuja myytäväk si. Osastoja pyydetään heti järjestäm ään lippu jen myynti ja jos lähetettyjä lippuja on liian vä hän, niin siitä ilmotettua konttoriimme lähetäm me niitä lisää. Astorian osasto on sitoutunut myymään lippu ja tuhannen dollarin arvosta, se on lähes kolme lippua jokaista jäsentä kohden. Seurattava esi merkki, eikö olekin? Astoriassa muuten myy dään helposti kysymyksessä oleva erä. Osasto meni vain takaukseen, että vähintään tuhannen lippua myydään. Kesän ihanuuksista huolimatta on myyjäislip- pujen jaossa ja myynnissä kiirehdittävä, jos mie limme saavuttaa tarkotetun tuloksen, sillä aikaa ei ole enää kuin kuukauden päivät. Ymmärryksellä, että jokainen tekee voitavan sa myyjäistemme onnistumiseksi, merkitsemme Toveruudella, Liikkeenhoitaja. ‘j ‘a toiseksi sen- h a rjo tta e ss a ju lk ista orjak au p p aa, a i s to ria . O re., lim e 28, 1618, as required ... . .. laisuus ottaa tilauksia san- -Ja kun namä tehtavät nain at by A section 19 of the A ct of O ct. 6th, 1 9 J7 ) ¡lah d en , e ttä m eillä oli halua ja t a r - > van kuin A m erikassa m rs. B eecher ovat heillä “sanat vain a ja tu k se n peit- ■ ve p ä ä stä jonkunlaiseen ratk aisu u n Stow en aikana. Toverille, myydä Tove- H sä vat toistensa kanssa, aivan samal tä m istä varten ", kuten e rä s k u u lu is a ! idässä, ja sen täh d en oli välttäm ätön-, “Niin, kyllähän joukkojen itse h a l linnollinen kuri n ä y ttä ä edistyvän rin rakennusrahaston la tavalla kuin yhteiskunnallinen diplom aatti aivan oikein on täm än solm ia rauha sillä tavoin kuin jättiläisa sk e lin . S evastopolissa oleva 4 hyväksi toimeenpanta elämä on jatkuva kehitysproses am m attitaid o n salaisuuden tulkinnut. se teh tiin (ja v asta kun venäläiset vallankum ous-arm eijan varu sv äk i on ■F n u t vihoviim eisen loppu $ Kansankirjeitä $ vien myyjäisten lippuja si. joka tapahtuu yhtenäisesti, Sangen kuvaava esim erkki siitä on rauhansopim ukseen luottaen laskivat o jo ttelu s u n o sa ritta porv aristo n kanssa. K ai 4* 4* S aksan ulkom inisterin toht. Kuehl- Joukkonsa hajalleen. ry h ty ä ry ssä ä l- l -l •! u d essa p ä ä te ttiin m uit ja hankkia uusia jäse- vai kiittäen kaikkiin suhteisiin, m ännin äskeinen, tav a llista su u rem oikein p e ru ste ellise sti k y n im ään !) k ta essa m u tk hiljaisu itta te u ra s ta a kaikki porva niin seuraa siitä luonnollisesti, niä sosialisti p u o 1 u e e- että osuusliikkeitten. unioitten m alla m ielenkiinnolla od o tettu valtio- “ Koko S aksan (ju n k k erilu o k an ) y- rilliset m itä läh etty v illä oli. Se p ä ä WASHINGTON e rittä in k in m ikäli se kos leistä m ielipidettä no u d attaen me te ttiin ja tehtiin. E nsi aluksi ta p e t seen. “Kuinka monta, I ja sosialistiosastojen tulee toimia päiväpuhe, tiin asu k k aa t kahden k a ik ista p o rv a BURNETT kee V en äjältä riis te tty jä a lu e ita ja päätim m e kuunnella Liivinm aan (aa rillisiin v a rre lta S ev asto myyjäislippua?” se ky käsi kädessä, ennenkuin työväen V enäjän kanssa te h ty ä n iin san o ttu a te lisp a ro o n ie n ) avunpyyntöjä ja pu- polissa. m an N ä h kadun “Juhannusvalvojaiset”, jotka tä v ästi ryhdytään p iak symys on esitettävä jo liike on tehokasta. Milloin han “rau h a a ". jonka solm ittua saksalai-i n a k a artie n hirm uvallan sijaan palaut- koin yhtä perinpohjaisia lu o k k ata iste oli viime lauantaina, onnistuivat h an ja jä rje sty k se n ' (sam an lun m enettely tap o ja k ä y ttä m ä ä n muu tyydyttävän hyvin siihen näh kausta syntyy, jonkun haaran se t vasta hurjim m an ry n n äk k ö n sä laisen rau kuin kaiselle. B elgiassa, Puolassa, Uk allakin V enäjällä.” V enäjälle alo ttiv atk in . den kuin yleisöä oli saapunut. käsittämättä tehtäväänsä tai hal veksuessa ja väheksyessä toisten Kansanvaltaisuuden tehtäviä ta i niiden merkitystä, etuvartiostoja kärsii siitä liike kokonaisuudes saan. sekin joka ei toisten osaa S<>sialistit»sastot, ammattiliitto jen paikallisosastot ja osuuskau vhteistvössä tunnusta. pat ovat sellaisia kansanvaltai epäluotta suuden etuvartiostoja. joissa työ Kylvävät muksen siemeniä väestö oppii ne tehtävät, jotka sen on välttämättä suoritettava ( T r u e tr a n s la tio n file d w ith the P o stro aM ci \ s t o iia , <>rc., Ju n e 37, 1*>1£. as re q u ire d sen jälkeen kuin se saa valtiolli at b y se ctio n 19 o t th e A c t o f O c t. 6 th . I9 1 7 J sen vallan käsiinsä. Länsi» altii »iden tukkihirijarit, Ne ovat sellaisia harjotuslai- joiden toimenpiteet työläistensä toksia. joissa kansanvaltaisia me järjestymisen estämiseksi ovat nettelytapoja opetetaan. sillä kehittyneet sangen monimutkai niissä on suoranainen kansanval siksi ja häikäilemättömiksi, ovat ta käytännössä kaikissa suhteis valmiit syyttämään työläisiään sa. Ne ovat kansanvaltaisuu den alkeisoppi laitoksia. joiden epäisänmaallisuudcsta ja viholli käytännöllisiä ohjeita vailla ole sen avustamisesta. Mutta tosiasia on. että nämä vat eivät ole kykeneviä hoita samat tukkihirijarit ovat ainoat maan riitä paljoa suurempia ja enemmän kykyä kysyviä tehtä epäluottamuksen kylväjät puuta- viä. joita valtiolaitoksen h »itä varateollisuusväestön keskuudes sa. Olot tukkitöissä ovat sellai minen työväestölle asettaa. Niiden käytännöllinen vaiku set. että siatkaan eivät siellä voi tus työväesttiön ei jää merkityk si olla kapinoimatta, mutta siitä settömäksi siinäkään tapaukses huolimatta työläisiä koetetaan sa, että niissä — kuten esim. pakottaa niili n tyytymään sak Utrioissa ja osuusliikkeissä on va salaismielisyydestä syyttämisen litettavasti usein laita — ei ol uhalla. Usealla kämpällä ovat tukki- la selvillä työväestön lopullises ta päämäärästä, vaan koetetaan paroonien aseenkantajat tervan vain lieventää sen verran ase neet ja hov rientäneet ja muuten maa kapitalismin vallitessa, tai palloin pidelleet sellaisia työläi- — kuten osuuskaupat usein te jotka ovat vaatineet ihmisellistä kevät — kotetaan taistella por kohtelua. Eikä porv arillinen sa vareita vastaan vain elintarpei nomalehdistö ole sanallakaan den hintojen alentamiseksi. Niis maininnut siitä, minkälaiset olot sä oppii työväestö luottamaan vallitsevat tukkikämpillä yleises t omissa tehtävissään omiin voi ti. Olemme saaneet käytettäväk miinsa ja siten vapautumaan porvareista mikäli sen “avustus ‘ semme erään eversti Disquelle on kysymyksessä. Osuusliikkeet lähetetyn valituskirjelmän, jota (isottavat käytännössä että väli ei ole julaistu yhdessäkään por- käsien olemassa olo on koki. varilehdessä. Selitetty ään ensin naan tarpeetonta, vieläpä vahin- miksi häntä vainotaan. lausuu gollistakin. Ne osuttavat myös kirjottuja siinä m. m. scuraavaa: kin mikä tavarain hinnat mää “Minä kohdistan ensinnäkin rää, poistaen sen hyvin laajois teidän huomionne siihen veteen, sa piireissä vieläkin työläisissä jota käytetään ruuanlaittotarko- vallitsevan harhakäsitteen. että tukslin. Se otetaan padotusta yksityiset kauppiaat määräävät purosta, jossa on padon takana kaikenlaista kuraa, kannuja, li hinnat mielivaltaisesti. Jos työ kaa ja törkyä. Tämä lika olisi väestö seuraa osuusliikkeitten puhdistettava, jos mielitään es toimintaa, niin se pääsee niiden tää tautien levenemistä, mutta avulla perehtymään vallitsevaan siitä ei välitetä mitään. Kuunia- tilanteeseen liikemailmassa ja tu vesilaitteet ovat siivottomat ja tustumaan yleensä tuotannon ja juomavesiastia pidetään avonai jaon*1 välisiin suhteisiin helpom sena eikä sitä puhdisteta kos min kuin muuten. kaan, joten sen pohjalle voi ke Mutta se voi tapahtua vain sil rääntyä kaikenlaista likaa. lä ehdolla, että osuusliikkeet o* “Keittiöitä lakastaan kaiken v it tehtävistään selvillä, eivätkä laiset jätteet tavallisesti vain lat mitään sulettuja johtokuntien tian alle lattiassa olevasta rei- hoitamia laitoksia, joiden asiois jästä, joten muodostuu oikein ta vain harvoilla on tietoa. Luok- oivallinen paikka kärpästen ja kalaitoksina ne voivat olla mitä muidenkin syöpäläisten sikiämi arvokkaimpia työväenliikkeen a- selle. Jätteideripitoastiat keittiön ^itatsionivalineitä, jos niiden lähellä ovat avoimia. Ne olisivat — — Niin ne siis n äk y v ät sie llä Näin kerto v at sanom alehdet Kuehl rain a ssa , Suom essa, A rm eniassa y. ra. I kin olevan uudella y h teisk u n n alla an m ännin puhuneen V enäjää koskevis hunnilaisuuden siu n a u sta n au ttiv issa karat sy n n y ty stu sk at, jotka kaunosie m aissa vallitsee ja niin kauniisti ta asio ista : luja h irv ittä v ä t, he kun eiv ät voi n ä h “ M ahdotonta on uskoa, e ttä tsaari- k u k o istaa). “ N äitten m aakuntien a- dä m etsää puilta, ja sen täh d en oli vallan k u k istu m ista se u ra a v a kuo su k k aat, tu sk a stu n ein a huonoon hal siv a t valm iit h e ittä m ä än lapsen likai h u n ta ja silloin valloilleen p äässeit lintoon ia hirveihin kärsim y k siin sä.. sen pesuveden m ukana. A m m oisis ten ris tiriita is te n voim ien hurja, epä k ääntyivät S aksan puoleen.” (Todel ta ajoista orjuudessa ja ä ä rim m ä ise s säännöllinen lilkehtim inen vielä olisi lisuudessa sinne k ään ty iv ät vain ne sä ain eellisessa k u rju u d essa sekä m i sak sa la isju n k k erie n heim oveljet, jo t a s e ttu n u t pysyväiseen tasap ain o ti tä synkinnnässä h en k isessä pim ey laan. K aikki olot e n tise ssä tsa a rin ka niin m onet pitk ät vuosisadat o- dessä pidetty väestö ei tie ty sti y h t noiden m aakuntien a su k k a ita ! v a ltak u n n assa on k a tso tta v a johonkin vat huonosti hallinneet, o rju u tta n e e t ja äk k iä ym m ärrä k ä y ttä y ty ä sillä ta m äärään epävakaisiksi. valla kuin v astik ään sa atu vapaus kaikin neuvoin k id u ttan e e t.). “ T ällaisessa tila n te e ssa m eidän po “S aksan h allitu s a lu n p itä e n a settu i heitä ihm isinä ja k an salaisin a velvot- litiikkanam m e on ta rk k a asiain sen sille kunnalle. «Itä ennenkuin se an taisi. raaniinen ja m itä suurin varovaisuus taa lopullista d ip lo m aa ttista tunnus- R A IP P A R A N G A IS T U S , sekä, m ikäli p u h ta a sti sisäiset asiat „ , , _ ,, , tu sta a n e n tise stä V enäjän keisari- kuten tu n n ettu a , edelleen käytän ovat- kysym yksessa, sam alla viisas 'k u n n a s ta irtaut tiineille valtioille, olisi nössä D elaw aren valtiossa, ja kaikki pid ätty väisyys." (J ä tti vain s a n o i varsin su o ta v a ta p ä ä stä V enäjän I y rity k se t tuon raa k a la isra n g a istu k sen m atta, e ttä a sio ita m ahdollisim m an k a n ssa yh teisy m m ärry k seen siitä poistam iseksi ovat rau en n eet turhaan läh eltä “ s e u ra a m a a n ” on pantu joi m in k älaisessa m uodossa tuo tunnus väestön sitkeän v a sta rin n a n takia takin sa to ja tu h a n sia m iehiä k ä sittä tu s a n n e ta a n ” (liittäm älläkrt ne suo Sillä sik äläin en väestö tu n te e olevan vä arm eija, joka “ varovaisuudessaan" ra sta a n S aksan m aakunniksi vai jä t ! sa tuollainen hienon hivelyn tarp e es m urhaa lu jian sitta in rau h allisia asuk täm älläkn niille jo n k u n la ista nimel sa. k aita, polttaa kyliä ja “p id ättv v äi lista itsenäisyyden v arjo a). "T ätä “ Niin te h o k k a a k si,” kehuu New sy y d e ssä ä n ” ry ö stää m aan puhtaaksi m en e tte ly ta p a a tu llaa n edelleenkin , York H erald, “on p iisk u u p atsas osot e lin ta rp e ista ja k aik esta m ikä swin j i n o u d a tta m a a n .” (N iin e ttä siellä s e ' tau tu n u t k a rk o ttam a an m a a n k ie rtä kin johonkin kelpaa.) ' siis vielä on hau tu m assa se “ Valkoi jiä ja m uita lo rv eh tijo ita, e tte i sen ; sen S uonienkin’’ vapaus ja itsenäi V e n ä jä ltä v ie d y t m aakunnat. p o istam isesta voi tu lla kysym ystä ‘ syys.). kään nykyisenä aik an a, jona liitto “ V enäjän valtio ru u in iissa piiliyt kan- j Sallisen kuohunnan h a p a tu s sa atto i V enäläisten k an sra p a ra s ta ik a a neu- h allitu s en ju lista n u t k aik en laatu iset laisk u rit tarp e etto m ik si olioiksi. Y k siitä irta u tu m aa n ja eroam aan koko- votellaan. si seikka a in ak in on varm a — De naisen sa rja n ry hm äkuntia, jo tk a jo V iitattu aan venäläisen so v ie ttih a ili-> law gressa on vähem m än m aa n k iertä ko jo ovat sa a v u tta n e e t täydellisen j (uksen kanssa olleihin k e s k u ste lu i! jiä kuin m onessa m uussa v altio ssa.” kan sallisen olem uksen tah i ovat sii I hin, K uhlm ann sanoi, e ttä hänen esi-j T uohan kuulostaa sitä m yöten var hen asem aan k eh itty m ässä. m iehyydellään tuli B erliinissä piak sin hyvältä, k a p ita listile h d e n kannal “ Suom essa taiste lu on p ä ä tty n y t, koin a le tta v a k s i neuvottelukokous, ta k a tso ttu n a . M utta täm ä valon sen puolueen eduksi, joka h a rra s ti jo ssa y rite tä ä n p ä ä stä ystävälliseen tulkki u n h ottaa m ielihyvässään, että Suom en its e n ä is y y ttä ” (lisättä v ä sopim ukseen k a ik ista vielä ra tk a ise -' siinä valtiossa voidaan tuom ita — vain: S aksan rau ta -a n tu ra n alla). m atta ( lev istä kohdista. ja on todella tu om ittu — raippoja “Suom en alue on p u h d is te ttu . puna I “ Voin lausua sen toivom uksen, e ttä k a ik e n laisista m uistakin rikkoniuk k a a rte is ta ’’ (jossa sa k sa la ise t osotti j siinä tullaan a sio ita k äsittelem ään < sista, esim . tä rk e istä puheista, vielä vat erinom aisen v iisasta p id ä ttä v ä t j täydelleen sik äläisten väestöjen toi pä laste n sa k o u luttam isen laim in sy y ttä se k a a n tu m a sta m aan puhtaus- I vom uksien ja S aksan kansan e tu j e n ; lyönnistäkin. ti sisäisiin a sio ih in !) “ja kaikki viit m u k aisesti.” lisiisi m in isteri (ja voi D elairoren oikeushoidolle ei olisi taa siihen, e ttä Suom i on k e h itty m ä s hän tuollaisen hu rsk aan toivom uksen m uuksi kuin eduksi, jos sielläkin e sä itse n ä ise n ä valtiona sa a v u te tta ¡h u o leti lausuakin, kun aivan varm as nem niän ru v ettaisiin m ukautum aan vaan korkeaan siv isty sk a n ta a n .” (To ti tietää, että B erliinissä, hänen esi nykyaikaisen ihm isyyden v aatim u k sia a n : jo u k k o te lo tu k se t m iltei jo m iehyydellään p id että v ä ssä ' kokouk-I siin. s a k sa la is ta k u lttu u ria läh en telev ät, sessa k a ik ista vähim m in tu lev at kuu v an k ilat ovat tulvillaan, o rja k a rsin a t loon asianom aisten m aitten väestön > “ M erenkullan v ä ris tä ” usein kuulee siu n a tu ssa alu ssa ja sa ta tu h a n tin e n taik k a edes S aksan k a n s a n toi p uhuttavan, ja ta rk o te ta a n sillä sil hunnilaism allinen arm eija tekeillä! ). voinukset, sillä siellä p ainavat aino loin e rä ä n la ista k e lle rtä v ää väriä, K uehlm ann sanoi, e ttä se saksalai a sta a n Saksan ja noissa itsek u ssak in jo lla ista m erenvaha enim m iten on. nen sotajoukko, joka Suom en (lah- m aassa isännöivän ju n k k eriluokan e- M utta sitä löytyy myös m ustaa, val ta rie n ) pyynnöstä “otti o sa a ’’ ta is te d u t). “ K uurinm aan ja Liivinm aan koista ja vihreää, joshan keitaistakin. luihin Suom essa, oli vähälukuinen, tu lev aisu u d esta en ryhdy tarkem m in m utta e ttä “se ep ä ilem ä ttä osaltaan U kko m ie ste n kesken. puhum aan, sillä se kuuluu enim m äk vaikutti tap a u sten kulkuun”. (Kuin E nsim äinen ukkom ies (alakuloise seen sisäasiain m in isteristö n alalle.", ka sievästi ja v aatim atto m asti sa (Ja sinne — S aksan sisäasiain m inis n a ): — Tulin tä ssä sanoneeksi vai n o t tu ! ) terin valtapiiriin ne ehkä kuuluvat inolleni sellaista, jo sta hän ei p itä “ B rest-L itovskin rauhansopim ukses myös Puolan, U krainan, Suom en v. nyt, ja nyt hän ran g a istu k se k si ei sa," jatk o i K uehlm ann. “K uurinm aa m. “tu le v a isu u d e t” jo silloin, kun ole puhunut m inulle san aak aan k ah ja Liivinm aa e ro te ttiin V enäjästä. täm ä d iplom aatti seuruavan väkipu- teen p äiv ään ..... R auhansopim usta tehdessä jo o ltiin , ...... , .... ... , h-eeusa pitää.). Toinen ukkom ies (hyvin u te lia a s selvillä, e ttä Itam erenm aakuntieii e- ti) : — Voitko m uistaa, m itä sinä ro ttam in en to isistaan silloin m ä ä rä hänelle sanoit? S Y N K K Ä K U V A V E N Ä L Ä IS E S T Ä tyllä raja lla tulisi sy n n y ttäm ään ta ELÄM ÄSTÄ vattom an vaikean tilanteen. E d istykse n m e rk k i vain. e tia n s la tio n file d w ith the Pi i t ni a «ter “ L ä ttilä in en v äestö ei hevillä tulisi ut (T A ru s to ri* . O rc. tune 38, 1918, as required M isis M önkkösellä oli m u rhaava Ohjelmaa, mitä siellä oli eri to vereilta, esitettiin innolla ja reip paasti saaden yleisön mukaan s a .... Naistemme ompeluksista. mitä siellä myytiin, kuin myös kaikesta ‘‘kauppa-« ihjelmasta”. oli kai rahallinen tulos SO3.25. Koska tämä iltama oli päätetty pitää Suomen taistelevien tove reiden avustusrahaston hyväksi, niin päätti komitea ‘‘iltaistunnos saan" kesäk. 24 p :nä hankkia Suonien työväen edustajalta, Santeri Nuortevalta, kaikki tar peenmukaiset neuvot, että mei dänkin pikku ropomme saapuisi kaikella varmuudella tarkotet- tuun paikkaan. Ammuttiin metsässä. Vilho Salo, (lust. Salon 11-vuotias poi ka. lähti sunnuntaina kesäk, 23 p:nä ongelle. Oltuaan tulossa kotia saavuttaa hän kaksi poi kasta lähellä Buck levä. la nä mä paljon mitään puhumatta te kevät kamalan työnsä. Ei vie läkään pojista ole saatu lähem min selkoa. “Fourth of July” on jo tuossa tuokiossa ja niinpä se on saanut monen nuoren miehen mielet pois täältä—vaan eiköhän kävisi sa 50c ylennystä, mutta ei oltu tarjousta otettu vastaan. Itse superintendentti S. M. Stranton, Salt Lake Iron and Steel komp paniasta. huoahtaa, että jos työ läiset saisivat vaatimuksensa lä pi, niin tulisivat lie silloin naut timaan parempaa palkkaa kuin laivanrakentajat. Kuulostaa kuin laivanrakentajilla olisi rajahin- nat, joiden yli ei saisi mennä. Lakkolaisia on lähes tuhat kunta sekä lakoiiulaisia liikkeitä yhdeksän. Raitiotien korjauspajan työläi set. 80 luvultaan, jättivät myös työnsä. Vaatimus heillä on sa ma kuin edellisilläkin; heihin ei vät yhtyneet ratatyöläiset, säh- kotyöläisct sekä vaunujen pesi jät, joten kulkuliikenne on pian lopussa, jos eivät asiat selviä. Sulattimo- ja metallityöläiset f larfieldissä. Magnassa, Arthure issa ynnä muissa paikoissa Sait Lake Cityn ympäristöllä vaativat myös $1 lisäystä palkkaansa. Heidän lukunsa on laskettu nou sevat 3,(XK):een. Poliiseille päänvaivaa. ..E rä s salaperäinen varastaiteilija on pi tänyt 1‘ingliamin poliisia ym mällä useampia päiviä. Hän te kee öisiä vierailuja hotellejhin ja asuntoloihin ja nuuskii nukku- vain vuokralaisten housuntaskut. Rahaa hän on tehnytkin sievän- laisesti näillä vierailuillaan ja sa malla tyhmistyttänvt kaupungin poliisilait« >sta pahanpäiväisesti, se kun ei tiedä mitä tehdä. Gus. Snickers, joka kuoli Mon tana-Ringham mainiin jä josta viime kirjeessä kerroin, haudat laatuun vähän katsoa suuren tiin tk. 21 p. Hän kuului olleen kaupungin sosialistienkin juhla- suomalainen tai Suomen ruotsa lainen sekä d i hänellä vähän ra ilmotuksiin? hojakin, jotpn luulisi sukulaisia . Kaivantotnies. ilmestyvän. ( )hdake. Aberdeen CALIFORNIA _ Väkijuomia saivat poliisit \ Puhakan asunnolta joitakin pul loja t. k. 24 päivänä, ile eivät tavanneet itseään Puhakkaa, sil lä hän oli Washington järvellä onkimassa. Puhakkaa on en nenkin rangaistu väkijuomien kaupasta. Felix Palo vangittiin t.k. 25 p. Häneltä poliisi kysyi että jos olet registeeranntit. Registce- rannut hän oli, mutta oli jättä nyt laimin “questionairen” täyt tämisen. Hänet ehkä viedään Lewis-leirille. Matti Linde, myöskin suoma lainen. vangittiin registeerauk- sen laiminlyönnistä t. k. 25 p :nä Tämän piirin sotilasharjotus- leirillc kutsuttavien joukossa huomasin seuraavat suomalaisten nimet: Walter Koivisto, Otto Hyttynen ja John Hietala. Hei dät on määrätty Camp Lew isil le heinäk. 22 ja 26 päivien välil lä. Punasen ristin apteekin isän tää sakotettiin t. k. 24 p. $250 ja 10 päivää vankeutta Sano- tusta apteekista ottivat poliisit viime vuoden lopulla 700 “vart tia" väkijuomia, ja siitä häntä sakotettiin ylempänä oleva sum ma Moutesanon lakituvassa. — Nix. NOYO. Liittykää sosialistipuolueeseen, niin tunnette kuinka sydämellisiä tuttavia kohtaatte. Täällä kävi toveri John Meland emäntineen \\ llits'istä meitä tervehtimässä. Toveri Meland oli joitakin vito sia sitten lainlaatijakunnan jä- scnki ikelaana sosialistipti« dueen listalla ja sat hyvän joukon tois tatuhatta ääntä. Kun kerroin heille toimistamme ja kutsuin heitä suomalaisten kesäjuhlille, niin emäntä sanoi: "Voi, kuinka te uskallatte.' Kuulkaahan, kun \\ illitsin korkeakoulun pääopet taja on joutunut vainon alaisek si vain sentähden. kun hän vaa leissa äänestää sosialistiehdok kaita. Ensin hänelle tarjottiin koko lukukauden palkka etukä teen, vaan hän ei ottanut vas taan, ennenkuin hän ansaitsee. Silloin johtokunta 1 sanoi, että o- pettaja erotetaan virastaan kos ka hän äänestää sosialistilipulla Ensi pälkähästä hän kuitenkin pääsi, mutta muutaman päivän perästä pidetään suuri kansan kokous. Saa nähdä, mitä tapah tuu.” Kesäjuhlilla tavataan! Andrew Newman. vat kaikki metallityöläiset tvös- tä Sait Eake Cityssä, \aatim us on $1 palkanlisäys päivässä, lyönantajat sanovat tarjonneeu- si tämän ja ensi kuun aikana. Tilaa ajoissa myyjäislippusi. suostumaan siihen, että se joutuisi ■ i,y 8<’c,io" 19 ‘ he A c t of O ct. s t i , t 9 i7 . ) k a tse silm issään, kun häii tu li liha- paloteltavakgi. Kaikkien Itämeren on Maxim G orkin Novaja Shisn leh puotiin ja vihasta vapisevalla äänellä maakuntien historiallinen sisäinen vh dessä, jo ta on pid etty m elko p itk ä lti kysyi: teya jo silloin aiheutti vastustelua sosialistisena mutta ei bolshevikileh- “ M itenkäs te s e litä tte sen. e ttä sii LEIMASIMIA (Rubbor Stamps) Liivinmaan, Viron ja Kuurinmaan pi tenä: n ä m ak k arassa, jonka m inä eilen os UTAH Kaikesta laadusta saa tilata Toveria tempiaikaista toisistaan erottamista “Maakyliä nykyisin tarkastelleet o- tin täältä, oli kappale autopyorän Kirjakaupasta. vat kaikki (?) yksimielisesti siinä kä vastaan. Bingham sityksessä. että rappeutuminen ja k u m ire n g asta? ” turmeltuneisuus niissä levenee vas “K atsokaas, m isis”, sanoi te u ra s ta Rauhansopimuksen selittelyä. Työtaisteluja. Lauantaina tk. Myyjäiset Toverin ra tustamattomalla voimalla. Ryöstetty-' ja, joka oli to ttu n u t o sta jia ty y n n y t ‘ Tilanne o^i kuitenkin vaikea, eu äan maanomistajien kartanot jaettu-j täm ään , “siinä m eillä ta a s on yksi 22 päivänä kello 11 a. p. lakkasi kennusrahaston hyväk sinnäkiu sen täh d en e ttä V enäjän vai l “ “ kes!te« ään ta h i y k s in k e rta ise sti; todistus siitä, kuinka ineidänklu k au ä v ite tty ä än n iistä se pUrettu k ä e lu a k a a n t; ta k u u ta oli aivan h ajo am assa - ( ,« j a ‘e vaiti ttä h niUHn (>rnai8uuden: pungissam m e autom obiili s y rjä y ttä ä S aksa tie te n k in katsoi velvollisuu- rak en n u k setk in kappaleiksi, valm is-' heve-sen joka a la lla .”
