Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (May 18, 1918)
t ’ «r TO V E R I N :o 115. alamaista uskollisuutta, vilpittö-’ solmurueskan alle. niin sellainen mies sokeaa kuuliaisuut- kuin Adolf Fredrik s eli?, piankin saa ja sokei lamaan, juH staa s(;hw eriniläi. ta rp e e n s a ja tu le t huom aam aan sentään yhteiskunnallisissa, ngn nujkki; avoimeksi jäänee- kuinka paljon suloisempaa L in n en •uom alaisen työväen ianenkannattsja, kohtalon kelkkaa m aterialistinen käsitys selitt iä vallitsevissa Porvarillinen taloustieteilijä kääntelevät ilm estyy Aatoriassa, Oregon, joka päivä suhteissa m uuttuu siksi tekijäksi j Been v allan p erim y k seen nähden on on e lä ä köllötellä m ecklenburgllais- ' paitsi sunnuntaina. ne siten kuin ne todellisuudes ,a esim. ei voi syventyä tutkim aan tahtonsa m ukaan. jonka kontolle teollisuusm urhat i m onta seik k aa vielä v a rm a sti ja va- ten h ä rk le n sa ja talonpoikien«* kes- TOIMITUSKUNTA: H erra professorin ‘‘tahtoja - ilm enevät yhteiskunnallisia suhteita, vaan t v n id n n n a s e t t a a ' ! k u u tta v a sti se lv ite ttä v ä . M u tta s i l l a ; keila kuin v alveutuneen su o m alaisen W. N. REIVO, LAURI MOILANEN, ADOLPH SALMI, A. B. MÄKELÄ, rajo ttu u “todistelem aan”, miten m urham ies ei hänen selityksensä) Katsokaam m e a«si-ia s il t ä k i n l i » ,• * u* ’ U välin m aan e tu vaatii i a llin to to im le n ' k an san p a rissa, SULO SYVÄNEN. asiaa stlta «au . M utta paljas tahtom inen et su- ....infkanijfita gukuase-1 -------- kaikki on siten kuin ollakin pi m ukaan ole yhteiskunnallisten naita, joka työväestöä lähimmin Inakäan ole tekijänä, ei enempää 1 keskejmätönU- ja ktt ta IT Ä V A L T A L A IS TA PARLAM ENT- J---; j n a k a a t . o le teatjana. e. « m q u a k5en ja soplraukslOT noj ,„ a oiom. TOVERI tää ; etsii oikeutusta vallitsevalle suhteiden vaikutuksen alainen. T A R IS M IA . lukuna:,. ..Inka ovat m urhia ta-1 tahto m urhata jotakin tynkiisi:, , mc SPntähden Me (jokainen tuolla!- (T H E C O M R A D E ) m utta tekee kuitenkin m urhan, v a llie n käsityksen The organ of the Finnish w oikers in the riistolle. ttii the <tn.»stçr mukaan tahto saada v o ittoakaan.! nen n u lik k a on tie ty stik in M e!) li- |T- W estern states. The only Finnish daily in i ! Î >IK. re q u ire d l>rv.. it Sellaisen käsityskannan nm saadakseen käsiinsä jotakin, jota the W est. Published daily, except Sunday, >< </€l. ■ A W . ) H errat yliopistojen professorit Ellei olisi olemassa pakkoa saa- kimpänä iv in p u o leisen a su k u laisen a at Astoria, Ore., by the W estern Work kaan ei m issään tapahtum assa vajJie on kaikkia m uita k ein o n lu o k itelev at niiksi vain s e lla is e t.'j voittoa niin tahtokin ilmenisi ottaneet haltuum m e Sum hoi n a a k a n u ier.s Publishing Society. Itä v a lla n e d u sk u n n a ssa V ie n ltsä oli A N T T l ) . P A R T A N , Manager. . . . . ’ ---- 1 h -.- allinnon 111». »»»■'., hoido.i.' ole m uuta vaikutinta kuin yksi käyttäm ällä vielä jäänyt. M is.a . , nau '• I 'jin - it? ’ ’v y n s kaixrH Itti en ea- jotka pannaan toimeen yön pr- to i^enja jscna. Entered us second-class mail matter July 18, lön oma tahto. V apaa tahto -:e johtuu S u o ra sta a n p ö y risty ttä v ä t mi lu pistou p alkkojen k o ro tta m ise sta, fiii- se että rikkaudet ovat 1912, at the postoffice at A storia, O tegon, meydessä ja salaa, joiden uhrit E dut ne ovat jotka m ääräävät kea, m illä tupaa tiim i r m a te k . h n t e iri « it.o . < t . ek k ilätn en sosia- under tne A ct of .March 3, 18/9. on, joka panee ihmisen 1« pettä siten jakaantuneet, että kaikilla , löydetään \a s ta m uutam an päi- työnteettäjän tahdon, ja ntlt puhuu “uskollisille a i s a s i - pgtledu L3’i Souki.? • puhui" — T saa inaanisä Ilm otushinta 40c palsU tuum alla. Kuoleinan- m ään eläm änsäkin, kun näkee ei ole m ahdollisuutta niiden vän kuluttua tai ei ollenkaan. saammekin lähimmin paikat see. sillee n ’ Se lu h ta ju lis tu k s e s sa kuu- va 2 t.-e a. ta c2:a a . ' ?v :s .. la a .a e n ilm otukset $i.5Ö kerta ja muistovarsyiUa kohtuullisessa mahdolli- käyttäm iseen $2.00 kerta. K ih la u s, syntymä- ja avio- että m itään elämisen eitti P ra ag -Bh ei cliu t mitiifin elin- sellaiset. joita sanotaan tehtävän osuvan selityksen teolli^um m ur- Uni sanasta ranaan: liitto-ilm olukset $1.00 kerta, halutaantieto- ja nim cnm uutto-ilm otukset 30c k elta, naima- suutta ei ole olemassa. Niin jä ’’-j m äärässä, vaikka toisilla on S am alla kuin rae t ä t i i n taten milloin juovuspäissä, milloin Eijn< mikäli ne yleisesti ovat ky-) j mollisimmasti tiedoksiaanamme oda ta ip e ita . P u h u ja la v a n läh ellä seiso ‘taa $ 1 0 0 kerta. Seisovat iim otux.et »vpimuk- lettonialta ia naurettavalta kum lePisesti, siitä ei sellaisilla milloin svm vksessä. Ellei vallitsisi kil- tamma kaik ilta S u u rh e rttu a k u n n a n 5 va s a k sa a lin e n W olf huusi siih en : m ustasukkaisuudessa. »cu mukaan, i ä M n uunnuta tällaJnen va;te tu n tu u . k in> n hn toja“-proiessoreilla ole sen kurn- “T eli. Iä ise t m a a a v ilie ltj-t e iv ä t ole Ice rahan »euiTna mukana, persoonallisen vihan aiheuttani i- pailua markkinoilla, ellei tu o te t-; aEUjiKniiia virancmaisilta Ja a?,tr a- juovuttaneet elintarpeita! T e ta h to i lcktà suom ennetaan vapaasti. näkee sen aina silloin kuin joku > inemoaa käsitystä, kuin aikoi- na, jne. M utta jos otam m e lu laisi tavaroita m yytäväksi, vaan ; laisilta , e ttä he Met!le su n n ia n . s itte ta p p a a m eidät nälk. fin! T e olet T IL A U S H IN N A T porvafillinen tiedemiehen titteliä naan M arxia vastaan tapelleella Yhdy»v»Uoia»a ja Cauadassa : kuun kaikki tavallisissa olois-a hvödvkkei.ä käytettäväksi, n iin ' »en m aan v a ltio n h o itaja n a e so ita v a t te E ng lan n in h a ru s a sa la U ito rsa !" Y ksi vuosikerta. .$-* 00 ö kuukautta “ taloustieteilijä" Proudhonilla, "y kantava herrasm ies lähtee sein 3 k u u k a u tta .. . . .$*-ao » Kuukausi. osa täiHUum-raurhista »r.“? “ "1«10" “ N“ nS P “1"“ “ mc* "• tapahtuvat väkivaltaiset k u o le-1 (suurin Suomeen ja muualle uiaonuU lc : täm ään jotakin tapahtum aa. i jonka yhteiskuntaoppien " ju u ri- ............ m ätö n ta fcuuliH’F uutta sek a Katkassa .te lin . T sekkiiäi. e vhkaiP vu; v. op Y ksi vuusikei t a . .*0.311 O kuukautta..$ 3 .5 0 m antapaukset — ja miksi emme o|jsi vältettävissä. niin m e n e tte le v ä t k uin uskollis en ¡.yikiiP än. h au k k u v a h iiltä iiotiihul- O regonin yliopiston historian j Iällinen iohdanto" ja “ikuinen S U B S C R IP T IO N R A T E S : siten voisi tehdä? — niin tapa i- Y hteiskuunan aineellisten dm -1 ten ja palvelijain tulee maan 5ukfi Bi,,. lu s ta ja M a fh a ’a In VuC L» ui » ca 0 laica and Canada professori. Joseph Schafer, ottaa *, luonnonlaki” antoivat Marxille Onv ycar. ..... ^ . mouths. .. . - . — 5 sanot un yliopiston n e liän n e -v it> ! aj,1ccn purevaan kirjotukseen-a : lu u suurin osa m urhista tcoll:-1 I ,.|lt(,jcn m uuttam inen ) h a llits ija a k o h taa n m en etellä! toisiksi „ e itti h a ita sa k i-r:p a la lla ; Wr-lf hyök- e lit'» je n lU it c munin . . >? I-3 Urte m o u th ... s j häät kc'id cn , m u tta tse sx iiä i- suudessa. ; m uuttaa *‘ihmistahd< »ukin r .in r - i Siis a su ja n n a . a lu sta la isia , jaiPE.i- 4u! siiulkaisussa todistaakseen, 1! [-'¡losofian kurjuu z»uve.ti->ing ulte» in effect July I, 191 talitovasta niitä estäm ään ! Joita ja alamaisia siinä va«n vPase-, Rydlo ski h £i t la ttia a n Saksa- k t . , . , i-x. m m . S p e c ia l d is c o u n t is a ilo x c d Eivät ne ole m uut kuin teolli- lli.T ihmisen vapaa tahto se m äärää i “ K a n sa la isik si’ ‘a s ti M eeklenhurglssa l a k ,-? e d u s ta j a ryn ä si W ölfin aut- io . u . g t i k.ui c o n tin u o u s a d v e rtis e m e n t* . Kaikkia yksityistapauksia Koh suusm urhat. joista tyo\ äe-top nvrki\ äk M lltta Se on koko o O A 99. A iT O R lA . OKc.. X c/ V - melkein kaikki kaikessa. K irjol . näk ö jään ei vielä ole p sistv. B lt.ä ta m - a n : ejOiiyi • ¡einen ta.'pe.’u; ki taan saattaa olla vaikea tarkoin kannattaa suurtakaan lukua lukua p i li ian toista kuin porvarillisten j näy ( ;evan m itään lakiin p e ru sta v in roilleen J.vVcyt ritiin to iste n sa p ä itä Huune-usto »ijuifsc^ lOajnen ja Duane katu- ( { a c s S a a i l le v sy my k sest ä . “ Mika jen kui.uu..«!. T elefoon i: k on ttoii Ooa, ’ saada selville yhteiskunnallisia piä. M u tta miten selittää teoHi tiedem iesten tehtäviin kuuluu. su h te ita “ v iltia a n ” ja vnlti; n k a n s a p e ä a e n t on I r ‘u ato k esk ey te ttiin , ___ _ loi. lilt Ua . _ J vaivaa m ailm an?” pyrkii hän ei- syitä niitä erikoissyitä, jotka suusm urhan jonkun, tahdon ai- Niiden näköpiirissä ei teollisuus- la is te n välillä. P e ru stu s la k in a lienea lu u tta lappein jtv.kui e d e lle e n .. V asta imään tapahtum ien syitä ja tu ,<'-’ssa!'t a p a u k s e s s a voitaisi a- Jieuttam äksi ? Kenenkä tahdon ?! m urha saa olla m urha, vaan ‘‘.n va!n L u th eru k scn “H u o n e e n tau lu ” kym m enen m in u u tia k u 'u ttu a saivat jälleen toteutuneet lee antaneeksi niiden m ukana ' ’ settaa suoranaisiksi tekijöiksi - Surinansasaanecnko, vai tvöpai- nettom uus", joka johtui “voitta A lam aisten on tälle «Udelle, kenen J ä r ’e-: . s uiebe . e ( le tu k si ta p p e lija t seuraavau n e m n tu o tte e n : k ä ä n o d o tta m a tta m aahan Pfdiäätä-i to ig t?.lpa kUrk u ista . teoriat m utta siitä ei silloin voi ollakaan kan oniistaj an? siin ä on jo*riittä- m atkim ista svista," joista ei ke- “ Minä oletan että useimmassa neelle "hallitsijalle* ’o s e te tta v a “J r- --------- kysym ystä, kun puin,.aan si,.-. .pUjn1a “tahdon" kannalla ole tään voida pitää vastuunalaisena, kä itä m ä tö n tä u sk o llisu u tta ja tin k i-j MISSÄ FORVARIEN “ VIHOLLI- yyuä m urhaan ,* /o,“,‘0,M,a id.8:‘t|h'i.ve a , " " ! tapauksessa on at Artona, N EN ” ON. j ja ahneus. Mutta mikä mailmaa \a i\a a ja iuai.n val sekottam aan. Ei kumman-1 Näiden seikkojen nnuiltam inen m ätö n tä k u u lia isu u tta ”. Niin sy v äl-j W k-w.iv>«« l'> V» tn». ACI o . M CI. O lli. I 9 I . . J I k atvlls lä istu u ju n k k e re issa vielä so k esk i-i Ä skettäin on New Y o rk issa ollut taan ihm istanto m urhien aine.i. kaan tahtoa voida pitää syyllise-!on työväestön tehtävä. Sosialistien viisaus saavuttaa missä suhteessa nämä niin sa aik ain en k äsity s, e ttä m aan v ä e s tö , ijja t Su, jo ssa on ollut saap u v illa p a läjänä. Miksi pitääkin juuri ta h hyvityksen Kaikissa tapahtum ien notut syyt ovat sellaisten seura ¿i'iin'iiNiiiiiviiiimiüi’wiüiiHiiiiiii'WiHin'iHnliHiliiHiiii'iiiHiimiiiiiiiiiiiimiiiuiiiiMHiiitinHiiiiiHHmiiHiwiiiiniiiiii-iiiiniiiitiiiiiMiNHMmimMmmtn« ¿ on vain ta v a ra a , joka m aan m ukana rir.-kolm enkym m enen k o n g ressip iirin = I = vaiheissa. Tiedonanto, joka k er usten aiheuttajina? Noin sam as koa sellaisen m urhaam ista, joi 1 t ! i £ siirty y k ä d e stä k äteen kuin m ikä ta -i e(ju s ta |a t. P ä ä p u h u ja n a e siin ty i tun- too huonojen asunto-olojen takia sa suhteessa kuin m urhantekijat m urhan kautta saa om aisuutta.' | h a n sa m uukin ru h tin a a n om aisuus, j n e t t u F uurk ap italleti-p o lltik o itsija E- fos kerran tahto aiheuttaa m m - | Kun k e rra n ju n k k ere illa on tuollai- jjj 1 u Root. H änen p u h een sa johtava- \\ ashingtonista, U. C., muittt..- ovat num erollisesti asukasin lian. niin miksi ei se satu se lla i-! □ nen k äsity s om an k a n sa n sa itsem ää- n a a a tte e n a oli, e ttä ensi m arras- van päivittäin pois noin seitse- kuun. sillä m eikein jokainen o’i rääm is-oikendesta, voim m e a a v is ta a ,; j;uun v aaleissa “ täy ty y k aikkien kun- seen, jossa ei olisi m itään muu ta < L m änsataa naistyöläistä, jotka ri jossakin m äärässä niiden himo m inkälaiscn itsem äärääm iso ik eu d en non k a n sa la iste n niin re p u b lik a a n i “syyltä" näyttävää, sellaista k u in ' SIITÄ SUOMEN TULEVASTA k e rta ise sti “o tta n e e n s a ” n aap u rin sa vat sotateollisuuden palveluksen jen alaisena, jotka joissakin ai lle v ieraille kansoille a n ta isiv a t. neasa kuin d e m o k ra a ttise ssa k in puo- KUNINKAASTA kin m aat hallittav ik seen . kateus, himo tai ahneus, jotka S a k sa la isin ta tä ssä ju tu s s a on kui-i j ueesöa käydä y h te isto im in ta a n , yhtei- sa, on vain yksi m onista sitä to heuttavat yhteiskuntaeläm ää t ä professori Schäferin m ielestä : ei paljon ole näkynyt tietoja sano- T uo ju lis tu s oli laad ittu siksi pöl- im k in se, m istä sy y stä kunnon stre- j sen vihollisen v o ittaim se k si." S iitä distavista tapauksista. risyttäviä tekoja. Suoraan sano- v ästim äiseen sanam uotoon, että eräs litziläiset eivät kuulu olevan ollen- j p ä ä ttä e n lienevät s o s i a l i s t i e n j m alehdissä. Nuori ta ita a vasta olla Jn useat vuodet ovat sosialistit /en siis. eivät ne ole ollenkaan vain näyttävät sy iltä. sw eitsiläiu en puoluelehti aikoinaan kaan ty y ty v äisiä tuon lie rttu a k se e n v aalito iv eet valo isam m at kuin m itä Kun herra professori ti b>y da ,njvsi.jn sa k sa la is e t to v erileh d et sa- vaatineet asuntokysym yksen r a t nämä “syyt", jotka aiheuttavat sen ju lk a si n äy tte ek si siitä, m itä ro h je n n e e t a ja tellak a a n , m urhan aiheuttajaksi m uu.a h„ntä ..Sak8a,aisen siirtomaa- sa k sa la isille vielä 20:llä vuosisadalla p ak k au tu v an po ik an ask alin ju h s tu k - ; ojeraine kaisua valtion välityksellä P pahoiatekoja. vaan joittenkin ih seen. V etoavat kansojen asem äärää-1 p p rv a iip c litik o itsij. t e iv ä t m iten k ään hankkim aan kunnollisia asuptoia misten käsitykset niistä. Jos niinä kuin tahdon, eikä tahtoa, s. Sillä tavoin tuli m is-oikeutecn, u h k a a v atp a k ap inalla heim oisi la ita ta r ä y tte le n iä s tä kahta y h d isty k sen -estm jeheksi ja mieleu- ile tä ä n sy ö ttää. “yltiö-im perialistiseksl". m eidänkin huom iom m e kiintyneeksi ja vallankum ouksella. M utta m ik s i? , p Uojuetta , kaikille niille, jotka eivät voi tai ajattelen, että jonkun toisen •>- h im o a om aisuuden perään, Vil l,‘ . ja3d Ujta a n jos su in k in luulisivat m u r h a a n , n iin o n h ä n e n a iv a n ; N im eltään hän on Adolf F red rik , ja j täh än ru h tin aalliseen n u likkaan jo Siksi, e ttä he tah to v a t o m a n r u h - J ,n „ n]ja tavoin ry n tä ä v ä n s ä so sialis eivät halua- hankkia omaa a.-uu- maisuuden haltuuni saaminen on toa itselleen — vuokrattavaksi riittävä syy kylm äverisen niin m a h d o t o n k ä s i t t ä ä m ik ä m a ilm a a ! to isin aan h ä n tä näkyy m ain ittav a n I ennenkuin oli m itään tie to a hänen i i n a h n s a ! E iv ät kalun olla m i-, teille. v - v v r i n iin p a l a v a s t i k u in h a - : M eeklenburg-S cnverinin. to isin aan t niemi se sta a n Suom en lah tarim ajes- ään schvveriniläisiä e iv ä tk ä niiden rakennus- ja ylJäpitokustannuF- hän tekemiseen ja ajan aikeeni ' ‘ ‘ ‘ ...' , ta a s M ecklenburg-Strelitzin h e rttu a k -! teetik si. M ainitussa ju listu k se ssa en- k an ssa yh d essä a s io in a HiVveä k u rinpitokeino. p ä ä te llä .' _ si o ik e a s ta a n luin on M ecklenburg-j sin k e rro taa n , ku in k a “Ju m alan tu t K um m assakaan M ceklenburgissa ei • N a isv an k ilassa k ä v ijä ; “ E n täp ä . siä vastaavista sum m ista. lierille, m uuttuu se sen mukana nellä lieneekin s” ln“i \ a a r i n t o s in o lis i s e l i t t ä ä l11' t-c ipverii,jn h e r t t u a , m u tta on nyl kim atton a sia ta h d o sta ” “ m eidän hei vielä ele ju o h tu m it k en ellek ään m ie jos van g it ty k k ä n ä ä n k ieltä y ty v ä fonkinkaankoköisessä kau¡m u- svvksi. m utta ei m uitten. Siksi gissa olisi siten säästetty kan pä ei enempää näiden arvojen m o n o m a i s u u t e e n k a a n o le v a n a ;- pa k i<autunut m yös M ecklenburg-S tre-'• lim m ästi ra k a s te ttu H erra S erkkuni leen, e ttä olisi paljoa parem pi ei ai- to tte le m a s ta '” salle miljoonia dollareita vuosit haltuunsa saaminen kuin ahneus na perussyynä m u r h i in , m u t i a utzhi “ valtaistu im elle”, kun sikala!-1 m e”, “ hänen ylh äisy y ten sä, R uhtinas n o a sta a n heidän p iskuisille “ su u r “- V ankilanjoliiu.ja: “ No, s iltä v a ra lta s e llä “h a llitsija lla ” iä ssä ä sk e ttä in i ja H erra", “siu n au k sellisen hallitus- h e rttu a k uim illensa, vaan koko Sak m eillä on k ä y te ttä v ä n ä m elkoinen as- tain vuokrassa. Soilan sattues^.«. kaan ole m urhan varsinainen ai useam m assa tapauksessa se Oil oli. teli- k a u te n sa n e ljä n te n ä vuotena” erosi san v altakunnalle, jos jok-ikinen r u h -jte ik k o k ire ä n la isia ran g aistu sk ein o - t ii d c l l is - i ta v a ttiin kuula pääkopassa eivät asunnot olisi olleet yksi heuttaia. vaan on syy siihen \ ii- kuitenkin lähem pänä eläm ästä. nvt itsem u rh an , sanottiin. tin asm u llik k a siellä, m yllynkivi kau- -a." syytä — etusyitä - kuin taltu tvisten käsissä, jotka korottavat mekädessä ihmisen omassa tau “ M utta jos m ikään n iistä ei tepsi?" K uten san o ttu , ei sehweriniläisellfc lassa. u p o te tta isiin m eren syvyyteen. O ikea S trelitzin h e rttu a n arvon pe- pika ci suinkaan ole m ikään ¡t “ Silloin m e tu rv a u d u im u e viim ei J a tu e s ta tu o llaise sta ju k u ris ta se niiden vuokrat aivan ennen kuu. ti; >ssa. ' rillinen olisi ollut h e rttu a K arl Mi- h e rra sm ieh e llä ollut m in k ä ä n la ista i tm tällaisen lum altom asti. käsityskannan senäinen vaikutin, vaan ainoas ! kael. joka m uutam ia päiviä nykyisen i perim ys- tai m uuta o ik eu tta S trelitzin sitte p itä isi tu lla Suom elle kuningas, seen keinoom m e: p anem m e hiiren Edelleen, jos valtio olisi o tta mukaan tutkitaan historiaa ja taan ‘h eijastus ulkopuolisista va: sodan ju lista m ise n jä le stä luopui : m aahan eikä h ä n tä sin n e kukaan ioka ta iv u tta isi suom alaisen köyhä heidän koppiinsa.” — — — S aksan v altakunnan alam aisu u d esta ja i ellut kutsunut hallitu k sen hoitajak- listön k o tim aisten te u ra s ta jle u s a edel- nut asian haltuunsa io ennen, o- selitetään sitä, niin eihän olekaan kuttim ista. leen riis te ttä v ä k si! — E rä s tä s s ä ) H itto niitä v ie ra ita «anoja! siellä hän on i si. M utta eihän S ak sassa ta rv itse Porvarillinen idealismi ei voi m eni V enäjän väkeen; lisi se ollut tilaisuudessa tä llai kumma, jos kansan laajat joina t T u om ari: “ Eikö M iettinet» nyt voi- näihin a sti k e n ra a lilu u tn a n ttin a pal ' k a n salta m itään kysyä, eikä keltään m aassa ilm estyvä sa k sa la in e n to v eri-' sen tarpeen sattuessa laajeiv i eivät omaa aavistustakaan sika. kiisittää enem pää m ailm autapak- vellut ja siis ta iste llu t isä n m a ata an ' m u u ltak aan . J u lis ta a vain ruven 'e h ti, jolle tuo k u n in g aste k ele ja hä- si a n ta a n a a p u r i • en a n te e k s i tuota m aan asuutohuoneiden hankki mikä vaivaa mailmaa. llist »r i tumien kuin yksityistapahtum i- vastaan . Kun sellaisen perillisen ei j ne.ensa “ v altaistuim en" perijäk si ja ien läh iy m p äristö n sä ovat tu tu m m a t, k u n n ia n lo u k k a u sta ? AjaXelkaahan. et- m ista — kuten on välttäm ätöntä m uuttuu silloin suurm iesten his enkaau syitä, sillä se ei kakita, nyt sodan ajalla ollut kai oikein ter- j m aanisäksi, niin k an san velvollisuus kuin m eille, a rv elee e ttä vaikka n i i n - ( t i m ies on k o le rilk o . ja kin e n n e tto m a sti kävisi, e ttä Suom i M iettin en : “ M ikä? K ulerikko? S u u sellaisessa paikassa kuin A\ ash- toriaksi. jo<sa yhteiskunnallisin t että ihm iset yhteiskunnallisina veellistä p aiata ko titau h u v ille, “julis- on heti tulla siitä iloiseksi ja ounelli- joutuisi sa k sa la ise n y k sin v a ltiu d e n J t a r i se on! seksi sekä o so ttaa uudelle herrallen inutonissakin äkkiä lisääntyneen suhteilla ei ole m itään osaa. o- olioina toim ivat ia elävät y h te is ti täm ä schw eriuiläinen vain yksin- I • • 1 wnnnpm mwin'H’bwn.iHii.wimiiuHmimummwuw'uniwir. m . rr. t n « n n nnmrniirmit i n nniuwinnf:»umw nn iraTr.T .»uuiiiiiiuiuiiiniiu i;miiiuiiJin»nT.ii„ihiUiHii>iiHiu;Tii asukasluvun takia — ilman s u u ■ u l i n w — AMUMWiimia u i f l n r Hän puhui paljon, m utta ih- ia inielcaöm äin (»¡»etuslapsie . rempia vaikeuksia. hän tietenkään enää ajatellut ko- rinoipaisesti niihin rajuihin a i - ; pu teolla ; Engels oli pitkä, suora Kuinka Marx ri pitti meekseni ja päinvastoin kuin ni:- välillä. Sivistyneessä m aassa, ku .M utta siten kuin nyt on laita, ko noita innostuksen hetkenä vosteluihin. joita hän lausui ih vartineii, englaniilaism allisen y l Weitlingin lausuttuja sanoja, joilla lian 'li m isistä ja asioista, llä n puhui häinen *a vakava mies. Puhees- tä Engelsin puhe oli ollut, e p ä -) ten Saksassa, ,-elitti M arx edv on jokainen vuokrattavissa oleva selitti kuinka tärkeätä selvästi ja sekavasti lnuod uikm leen ajatu staan , ei riman varnt .. hän selitti, Marxia häm m ästyttänyt. \ as. i ainoastaan käskevin, m itään v as*- saan Kin asuinhuoneusto yksityisten hal tyovaenasiaii , nalvelukseeii puolelta, usein parsien ja paran-1 käsin kosketeltavaa ohjelm aa v t • disi mvöhemmin H aaveilija-agitaaitori \ \ ilhchn paljoa m j oiiviiiium hän nau kuoli ix (.lv-,. taväitteitä sietäm ättöm in sanoin, lussa ia niistä kiskotaan niin p a 1- aniautuneitten miesten itsekun- nelien sanojaan ja vaivoin pää: saada eikä täh ti saakka ole s. m inuun sangen vanhana , ;a niitä vielä terästi \\c itlin g oleskeli myöhemmällä Moskovassa jon vuokraa kuin suinkin voi ijällään Am erikassa, ja vaikutti ijaltään, m utta yhä nuoruuden varsin tuskallisesti vaikuttava l.in selittää toisilleen mielipi ien asiallisiin päätelm iin, jotka I tn aikaan m uuta kuin melu ■ tulivat m yöhästyneinä ) turm iollista kuohuntaa ja valtin daan saada, k ksityiset katsovat kin täällä huom attavasti varhai innostusta hehkuvana, tu o llais äänensävy, ioka väritti kareen. teensä ja laatia yhteinen ohjel usein taikka taas jo ennen perusteluja, koa itse sille asialle, jo ta on oli ’ vain rikastumismähd.ollisuuksi- sempaan työväenliikkeeseen, ku ten intoiiijain takia ei olekaan mitä hän ¡»niini. I ämä äänensä m a; se olisi kaikille puoluelaisil aan — koettavat rikastua ennen ten Hillfpiit ’‘Y hdysvaltain sosi ihme, että Marx ja m uutkin m - vy ilmaisi hänellä olevan sen le, joilla ei "le aikaa tai mahdo. Hänellä olikin nyt aivan to is e n -' alavinaan. lisuutta syventyä teoreettisiin lainen kuulijakunta kuin m itä! y\ eitHpt,in kalvakat poskei ,t|. kuin sota ennättää loppua; tehdä alismin hi-toriassa ' kertoo. Kc- liv.it aika:» tnvoien siihen m el varm an vakaumuksen, että hä- kysym yksiin, kuin lippuna, m in h tan ä n oi o h to ttu n u t näkem ään vn>- k(livat pu,ic h tu a ; hänen puhee hahtelipa toiminaan tuttavuudel keinpä lähtem ättöm ään kasityk- nen tehtävänänsä tässä mailmas- heinää silloin kuin on pouta. Ny närillään ty< »huoneessaan tahi Isa kävi vapaam m aksi ja vii hctikiser.ä kä vmpäriile liittyä. — Hän et laan so.-.ialismin suurm ies.ci, seen. että jokainen heidän luok- sa oli olla ihmisien kyisessä tilanteessa toimiminen Marxin ja Engelsin kanssa, t ä seen tuleva venäläinen oli jok * hallitsijana ja lainsäätäjänä. M;- ollut kunnolleen päässyt puheen jotka hänen toim ittam aansa sa kaatum aksi. M ielcnliikutuksc- alehteä ja i sillo*sista "loisin i värähtelevällä äänellä hiin rv h; Marx nosti nom tunnoton .p e ttu ri.) m istä hän oli ilmeisin kansunval- sa loppuun, kun on paljon vaikeampaa. män tuttavuuden laadusta saam urkkiia tai . . x i . | , ;i. M utta m ahdotonta se ei vielä me varsin elävän kuvan ven i- M” tta nvt vielä nautti inihisiu- lan diktaattori, m itä ikinä on päänsä ja asetti suoraan YVeit- ■ u . k a , l c n t „ k . r , a i ( a l;r.<( t,„ |j5„ lingin vastattavaksi scuraavan va', ia siksipä hänellä e. ..!!«( ,,iU,.„,lcn. ja nut tilanom istajani täv ttä lu o tta-i mielikuv ituksessani häaniöitta- läisen sanom alehtim iehen \njeu- kään ole. ajatus eikä puhekyky vallassaan. ! je|p <cn <v>vmyksen; ko\vin m uistelm ista, jotka hän v. musta sosialistien piireissä. ;<•-n y t. rakkauden .aatteen tn Me suosittaisim m e, että ne jot "Sanokaapas meille, M citling. jo ensi kertaa käydessäni ISSO julkasi arvokkaa.-sa venä ’et. hänen suosituskirjeensä j(ui-j oli koonnut ym pärillen- llän olisi ehkä puhunut vie! i • ’’lessa ka ovat vallassa, sensijaan ett i läisessä " \\ jestnik |evropv‘‘-ni dosta M arx otti m inut hyvin j Marxin luona kutsui hän minua i joka kom m unistisella kiihotus- pitem mältiikin. ios ei M arx. kul- ! >aV*,a Mplàisia, ei sentään na i oh vsfävällisesti vastaan. Marx asm sciraavana päivänä tulem aan työllänne e olette ¡»itänyt mm kehottavat naisia tyytym ään kai intsessä aikakauslehdessä. , • -, • ■ • Ì ' am s» v ' leima.a sisällykset' a n ua m: arvojaan vihaisesti ry p istä-' mikä suurta melua Saksassa kenlaisiin kiusallisuuksiin, o ttai E räästä kohtauksestaan Marx silloin ’Irvsselissä. H äntä tunöii saapuville keskusteluun. maksi tyhjäntoim ittajaksi ja e 1 häntä keskevttänvt monella tvom:e!:eltä sillä olette ••n. olisi . . ........ . hän, \ \ eitling. tuollaiseen hv- - sivat kaikki vuokrahuoiieustot in kanssa kertoo m ainittu venä • ielä innostavan m uisto tuosta hänellä silloin olisi räätäli \\ eit- riistän vt heidän työpaikkansa ;a ruvennut esittäm ään v astav ait-1 I , kayi\seen .. -7 . ‘leveän venäläisen luonteen’ ver- Jh ig in kanssa, jolla niinä aikoina läinen seuraavaa; nähden voi lohdutla i pääkaupungissa täydellisen kont teitään. Hauen i»is;eli;iän vas leipänsä, millä syillä te puolus rattom asta edustajasta, johon Saksassa oli melk(»isen suuri työ Lähteissäni v. 1847 m atkoille itseänsä sad ilki kiitollisuutta vhteiskunnallis-vallanku - tauksensa pääsisällyksenä oli, ei rollinsa alaiseksi. ni ym päri Europ-paa sain Kari hän sattum alta oli tutustun'.’’, väenouolue takanaan. Keskuste tatte uhkuvilla kiri iillä, julistuksih.t Sillä tavalla ratkaisem alla tä Marxin luo suosituskirjeen erääl ia hän puhui suurella mielcnkiin hm tarkotuk-ena oli. jos ma t tnoukscllista kiihotustvötänne ta tä on suoranaista petosta kiihot ja tiedonannoilla, ■joita hänelle lä- aavikko-tilan )- nolla tästä hänelle oudosta ilmi dollista, sopia yhteisestä menet mille te aijotte sen tulevaisuutta taa kansaa, voim atta esittää var-j h etetiiin isänm aansa kaikilta kili män pulman voisivat he paljon tä tuttavaltani tuoja perusteita toim innalleen 1 lu ilta . ¡»erustaa ?"— Ehkäpä hänen vaatimat-ut huojentaa elinsuhteita, eikä nais- alistajalta, joka ystäväpiireissään östä, jota hän näytti pitävän te! vta vasta eri työväen liikkeitten toiveitten Muistan vielä hyvin tarkoin Haaveellisten h e rä t- Venäjän kansassa asuvan luon-' ohtajien kesken. »li tunnettu etevänä m ustalais valm istnstvöneä siltikin oli y h työläisillä olisi silloin m itään ha W eitling in äske»- voiman väärentäniättö ■ Räätäli W eitling oli k a an ia tuon jyrkän kysym yksen sana ¡.“■niinen, j laulujen laulajana, hyvä n laisena täisen teiselle asialle tärkeäm pää kuin lua poistua. — The Leader. vaalean verevä nuori mies, vähän muodonkin, joka kysym ys täs.-ä nen puhekin (»li ollut. j at koi korttipelurina ja kokeneena m et mätiä tunnusm erkkinä. Minuuti teki Marx sellaisen i keikarim aisesti puettu, parta-vä- pienessä seurassa synnvtti k i i h M a r x . ci koskaan jolniu kärsivien k sästäjänä. Hän näet sattui ole pclasInkMC». vaan kvllä hci.lä , <?«", Ö “ f hä somasti leikattu, ja näytti e- keän keskustelun. vaikka sitä, turm ioonsa. E ritoten Saksassa • ? A . Ihmistahto ja yhteis maan mitä parhaissa väleissä se henkilim vaikutuksen, joka ¡»n netnnian k j"‘ kauppam atkustajalta j kuten tulem m e näkemään, ei kas kä lÄissallen että Marxin kans kokonaan tarm oa, tahdonvoim aa kunnalliset suhteet sa. T ila a miis.aja oli Marxille ja taipum atonta vakaum usta tvöväestöon vetoaminen ilnroi 11 , ! 'tiu <.s a. kuin sellaiselta sviixatta, kätke-J täti vt p itk ään i M eitliiig näytti aikovan selvi- tieteellisesti päteviä aatteita ja t y Viimeisiä sanoja kuullessaan vakuuttanut sydäm ensä pohjasta lieukilon. ionka ulkonainenkin o- riutuneelta, työtaakan* ja syvien Porvarillisten tiedemiesten teh liv« äksy vänsä hänen ylevät ope lemus jo oli varsin huomiota h e ajatuksien painam alta tvömiehel- vtvä asiasta tavallisilla vapa.t- käsin kosketeltavia opinkappalei Aiarv suutuk sissaan iski nyrk- tävänä ei enää nykyisin ole pal tuksensa ja aatteensa Europa.i rättävä. Raksu, m usta leijonan- *ä. »oksi minä olin häntä kuvitel m ieliser kaunopuheisuuden k u ta. on tyhjää, tunnotonta kiih< - kiusa pöytään miu luja.-ti. että luneilla korulauseilla, foukunlai tukseHa näyttelemistä, jossa vii l3inp,ui oli ka itua. ja seisaaller’i vella tiedettä tietäminen edistä taloudellisen tilanteen jä rje ste haria päässä, karvaiset kädet, l u t Kun meidät oli hätäisesti esi nen vakava. huolestunut ilme tenä esiintyjänä on haltioitunut ¡»onnahtaen kariasi: miseksi. asioiden ja'tapahtumien lystä. sek;' luvannut Venäjälle takki v inoon «napitettu. . ja kui “ Miltoinkaati ei tietäm ätto- telty toisillemme, joka W eitli:i- kaavoillaan, hän ryhtyi selittä apostoli, mutta toiset vain häntä «videti selvillesaamiseksi. v a i t i palattuaan myydä tiluksensa ja tenkin hän näyttää mieheltä, jol giu puolelta tapahtui jonkunlai tnään, ettei hänen tehtävänsä suu selällään kuuntelevia aaseja, mvvdestä ole llut hyötyä kencl- uhrata kaiken om aisuutensa siel la on oikeus ja valta vaatia k u n Mk?. todistusten hankkiminen olevien lä puhkeavan vallankum ouksen nioitusta. niin omituisilta kuin sella teennäisellä kohteliaisuu ollut laatia uusia taloudellisia — Tuossa, hän yhtäkkiä lisäsi, ’ekään." olojen oikeuttamiseksi. Niiden hyväksi. Pitem m älle tuskin saat hänen ulkonäkönsä ja käytöksen della. istuimme pienen viheriän teorioita, vaan om aksua n kiivaalla kädenliikkeellä minuun Samalla me toisetkin nousint- (ranskalaisten utoDistien teoriat. pöydän ääreen. Marx istui pöv viuaten, tuossa on vieraaksemme , mc Neuvottelu päättyi siilien, sä nävttivätkin. Hänen liikkeen- , suhde tieteeseen on jotenkin sa taa innostuksessaan mennä. K ui OS», päähän, 1vi«vlrvnä k kädessä’?. ä d e s s ä u —Suotn.J, jotka Ranskassa oli tullut venäläinen. Hänen' maas I Marxin astusitellessa huoneessa sä olivat kulmikkaat, mutta röh-idän lyijykynä ma kuin poliisin oikeudenmukai tenkin olen varm a siitä, että tuo keat ia varm at: hänen käyttäv- j leijonanpäänsä kumartuneena e- vat osoittautuneet sopivammiksi saan. W eitling. saattaisitte ehkä fkiihtvneenä ia vihasen näkösena. suuteen. Poliisillakaan ei ole ol hyväluontoinen mies sillä het tvmistapansa toukkasi kaikkia ! tiessään olevan, paperiarkin yli, avaamaan työläisten silm ät ole onnistua osassanne: vain siellä S sanoin hänelle ja toisille hyvästi kellä kuin hän lupauksensa an lenkaan kysymystä siitä, kuka toi. m aan luottam atta m ihinkään h i seuraelämän sääntöjä. Mutta se-sen aikaa kun hänen erkanema- voidaan ajatella todella m enes-iia menin kotiin’, varsin hätnma - tarkotti täy ttä totta. V enä on minkin rikoksen tekijä, vaan jälle palattuaan, ensin m aatiluk- oli vlpeätä, ja hänen äänensä Aon ystävänsä ja aatteenlevitys- nauksiin ia asettam aan kaiken tyksellistä ja jatkuvaa yhteistoi- j tvksissäni kaikesta, mitä olin «unina järjettömäin apostolien i nähnyt ta kuullut. siitä että jonkun voi saada siit sillcen ’a sitte Moskovaan, e me tali in terävä sointu soveltui c - ' toverinsa Engels avasi istunnoii toivonsa ainoastaan itseensä. TOVERI h wu j murha on kysymyk sa J syytteeseen ja sen parempi jos vatnahan vain seurauksia suur - kunnallisten lakien ja suhteiden nä, ’ mikäli -r- •• x xx..... ** v ■ 1 m in tä ra k k a u ta gn- ten m iesten toim innasta, jotka vaikutuksen alaisena. Ainoastaan sessa. Tyonteettajan voitonhimot rangaistukseen. ö ix j MAILMANKATSOMUKSIA 8 t
