t ’
«r
TO V E R I
N :o 115.
alamaista uskollisuutta, vilpittö-’ solmurueskan alle. niin sellainen mies
sokeaa kuuliaisuut- kuin Adolf Fredrik s eli?, piankin saa
ja sokei
lamaan,
juH staa s(;hw eriniläi. ta rp e e n s a
ja
tu le t
huom aam
aan
sentään
yhteiskunnallisissa, ngn nujkki;
avoimeksi jäänee- kuinka paljon suloisempaa
L in n en •uom alaisen työväen ianenkannattsja,
kohtalon
kelkkaa m aterialistinen käsitys selitt iä vallitsevissa
Porvarillinen
taloustieteilijä kääntelevät
ilm estyy Aatoriassa, Oregon, joka päivä
suhteissa
m
uuttuu
siksi
tekijäksi
j
Been
v
allan
p
erim
y
k
seen nähden on on e lä ä köllötellä m ecklenburgllais-
' paitsi sunnuntaina.
ne siten kuin ne todellisuudes ,a
esim. ei voi syventyä tutkim aan tahtonsa m ukaan.
jonka
kontolle
teollisuusm
urhat
i m onta seik k aa vielä v a rm a sti ja va- ten h ä rk le n sa ja talonpoikien«* kes-
TOIMITUSKUNTA:
H erra professorin ‘‘tahtoja - ilm enevät
yhteiskunnallisia suhteita, vaan
t v n id n n n a s e t t a a
'
! k u u tta v a sti se lv ite ttä v ä . M u tta s i l l a ; keila kuin v alveutuneen su o m alaisen
W. N. REIVO,
LAURI MOILANEN,
ADOLPH SALMI,
A. B. MÄKELÄ,
rajo ttu u “todistelem aan”, miten m urham ies ei hänen selityksensä) Katsokaam m e a«si-ia s il t ä k i n l i »
,•
* u*
’
U välin m aan e tu vaatii i a llin to to im le n ' k an san p a rissa,
SULO SYVÄNEN.
asiaa stlta «au . M utta paljas tahtom inen et su-
....infkanijfita gukuase-1
--------
kaikki on siten kuin ollakin pi m ukaan
ole yhteiskunnallisten naita, joka työväestöä
lähimmin Inakäan ole tekijänä, ei enempää 1 keskejmätönU- ja ktt ta
IT
Ä
V
A
L
T
A
L
A
IS
TA
PARLAM ENT-
J---;
j n a k a a t . o le teatjana. e. « m q u a
k5en ja soplraukslOT noj ,„ a oiom.
TOVERI
tää ; etsii oikeutusta vallitsevalle suhteiden vaikutuksen alainen.
T
A
R
IS
M
IA
.
lukuna:,. ..Inka ovat m urhia ta-1 tahto m urhata jotakin tynkiisi:, , mc SPntähden Me (jokainen tuolla!-
(T H E C O M R A D E )
m utta tekee kuitenkin m urhan, v a llie n käsityksen
The organ of the Finnish w oikers in the riistolle.
ttii the <tn.»stçr
mukaan
tahto saada
v o ittoakaan.! nen n u lik k a on tie ty stik in M e!) li- |T-
W estern states. The only Finnish daily in
i ! Î >IK.
re q u ire d
l>rv..
it
Sellaisen käsityskannan nm saadakseen käsiinsä jotakin, jota
the W est. Published daily, except Sunday,
>< </€l. ■ A W . )
H errat yliopistojen professorit Ellei olisi olemassa pakkoa saa- kimpänä iv in p u o leisen a su k u laisen a
at Astoria, Ore., by the W estern Work
kaan ei m issään tapahtum assa vajJie on kaikkia m uita k ein o n lu o k itelev at niiksi vain s e lla is e t.'j voittoa niin tahtokin ilmenisi ottaneet haltuum m e Sum hoi n a a k a n
u ier.s Publishing Society.
Itä v a lla n e d u sk u n n a ssa V ie n ltsä oli
A N T T l ) . P A R T A N , Manager.
. . . .
’
---- 1 h -.- allinnon
111». »»»■'., hoido.i.'
ole m uuta vaikutinta kuin yksi käyttäm ällä vielä jäänyt. M is.a . ,
nau
'•
I 'jin - it? ’ ’v y n s kaixrH Itti en ea-
jotka pannaan toimeen yön pr- to i^enja jscna.
Entered us second-class mail matter July 18, lön oma tahto. V apaa tahto -:e johtuu
S
u
o
ra
sta
a
n
p
ö
y
risty
ttä
v
ä
t
mi
lu
pistou p alkkojen k o ro tta m ise sta, fiii-
se että rikkaudet ovat
1912, at the postoffice at A storia, O tegon,
meydessä ja salaa, joiden uhrit
E dut ne ovat jotka m ääräävät kea, m illä tupaa tiim i r m a te k . h n t
e iri « it.o . < t . ek k ilätn en sosia-
under tne A ct of .March 3, 18/9.
on, joka panee ihmisen 1« pettä siten jakaantuneet, että kaikilla
,
löydetään
\a
s
ta
m
uutam
an
päi-
työnteettäjän
tahdon,
ja
ntlt
puhuu “uskollisille a i s a s i - pgtledu L3’i Souki.? • puhui"
— T saa
inaanisä
Ilm otushinta 40c palsU tuum alla. Kuoleinan- m ään
eläm änsäkin, kun näkee ei ole m ahdollisuutta niiden
vän kuluttua tai ei ollenkaan. saammekin lähimmin paikat see. sillee n ’ Se lu h ta ju lis tu k s e s sa kuu- va 2 t.-e a. ta c2:a a . ' ?v :s .. la a .a e n
ilm otukset $i.5Ö kerta ja muistovarsyiUa
kohtuullisessa
mahdolli- käyttäm iseen
$2.00 kerta. K ih la u s, syntymä- ja avio- että m itään elämisen
eitti P ra ag -Bh ei cliu t mitiifin elin-
sellaiset. joita sanotaan tehtävän osuvan selityksen teolli^um m ur- Uni sanasta ranaan:
liitto-ilm olukset $1.00 kerta, halutaantieto-
ja nim cnm uutto-ilm otukset 30c k elta, naima- suutta ei ole olemassa. Niin jä ’’-j m äärässä, vaikka toisilla on
S
am
alla
kuin
rae
t
ä
t
i
i
n
taten
milloin juovuspäissä,
milloin Eijn< mikäli ne yleisesti ovat ky-) j mollisimmasti tiedoksiaanamme oda ta ip e ita . P u h u ja la v a n läh ellä seiso
‘taa
$ 1 0 0 kerta. Seisovat iim otux.et »vpimuk- lettonialta ia naurettavalta kum lePisesti, siitä ei sellaisilla
milloin svm vksessä. Ellei vallitsisi kil- tamma kaik ilta S u u rh e rttu a k u n n a n 5 va s a k sa a lin e n W olf huusi siih en :
m ustasukkaisuudessa.
»cu mukaan, i ä M
n uunnuta
tällaJnen
va;te
tu
n
tu
u
.
k
in>
n
hn
toja“-proiessoreilla
ole
sen
kurn-
“T eli. Iä ise t m a a a v ilie ltj-t e iv ä t ole
Ice rahan »euiTna mukana,
persoonallisen vihan aiheuttani i- pailua markkinoilla, ellei tu o te t-; aEUjiKniiia virancmaisilta Ja a?,tr a- juovuttaneet elintarpeita! T e ta h to i
lcktà suom ennetaan vapaasti.
näkee sen aina silloin kuin joku > inemoaa käsitystä, kuin aikoi-
na, jne. M utta jos otam m e lu laisi tavaroita m yytäväksi, vaan ; laisilta , e ttä he Met!le su n n ia n . s itte ta p p a a m eidät nälk. fin! T e olet
T IL A U S H IN N A T
porvafillinen tiedemiehen titteliä naan M arxia vastaan tapelleella
Yhdy»v»Uoia»a ja Cauadassa :
kuun kaikki tavallisissa olois-a hvödvkkei.ä käytettäväksi, n iin ' »en m aan v a ltio n h o itaja n a e so ita v a t te E ng lan n in h a ru s a sa la U ito rsa !"
Y ksi vuosikerta. .$-* 00
ö kuukautta
“
taloustieteilijä"
Proudhonilla,
"y
kantava
herrasm
ies
lähtee
sein
3 k u u k a u tta .. . . .$*-ao
» Kuukausi.
osa täiHUum-raurhista »r.“? “ "1«10" “
N“ nS
P “1"“ “ mc*
"•
tapahtuvat väkivaltaiset k u o le-1 (suurin
Suomeen ja muualle uiaonuU lc :
täm
ään
jotakin
tapahtum
aa.
i
jonka
yhteiskuntaoppien
"
ju
u
ri-
............
m ätö n ta fcuuliH’F uutta sek a Katkassa .te lin . T sekkiiäi. e vhkaiP vu; v. op
Y ksi vuusikei t a . .*0.311
O kuukautta..$ 3 .5 0
m antapaukset — ja miksi emme o|jsi vältettävissä.
niin
m e n e tte le v ä t k uin uskollis en ¡.yikiiP än. h au k k u v a h iiltä iiotiihul-
O
regonin
yliopiston
historian
j
Iällinen
iohdanto"
ja
“ikuinen
S U B S C R IP T IO N R A T E S :
siten voisi tehdä? — niin tapa i-
Y
hteiskuunan
aineellisten
dm
-1
ten ja palvelijain tulee maan 5ukfi
Bi,,.
lu s ta ja M a fh a ’a
In VuC L» ui » ca 0 laica and Canada
professori. Joseph Schafer, ottaa *, luonnonlaki” antoivat Marxille
Onv ycar. ..... ^ .
mouths. .. . - . — 5 sanot un yliopiston n e liän n e -v it> ! aj,1ccn purevaan kirjotukseen-a : lu u suurin osa m urhista tcoll:-1 I ,.|lt(,jcn
m uuttam inen ) h a llits ija a k o h taa n m en etellä!
toisiksi
„ e itti h a ita sa k i-r:p a la lla ; Wr-lf hyök-
e lit'» je n
lU it c munin . . >? I-3
Urte m o u th ...
s j häät
kc'id cn , m u tta tse sx iiä i-
suudessa.
; m uuttaa *‘ihmistahd< »ukin r .in r - i Siis a su ja n n a . a lu sta la isia , jaiPE.i-
4u! siiulkaisussa todistaakseen,
1! [-'¡losofian kurjuu
z»uve.ti->ing ulte» in effect July I, 191
talitovasta
niitä
estäm
ään
!
Joita
ja
alamaisia
siinä
va«n
vPase-,
Rydlo
ski
h £i t la ttia a n Saksa-
k t . , . , i-x. m m . S p e c ia l d is c o u n t is a ilo x c d
Eivät ne ole m uut kuin teolli- lli.T
ihmisen
vapaa
tahto
se
m
äärää
i
“
K
a
n
sa
la
isik
si’
‘a
s
ti
M
eeklenhurglssa
l
a
k
,-?
e
d
u
s
ta
j
a
ryn ä si W ölfin aut-
io . u . g t i k.ui c o n tin u o u s a d v e rtis e m e n t* .
Kaikkia yksityistapauksia Koh suusm urhat. joista tyo\ äe-top nvrki\ äk
M lltta Se on koko
o O A 99. A iT O R lA . OKc..
X c/ V -
melkein kaikki kaikessa. K irjol
.
näk ö jään ei vielä ole p sistv. B lt.ä ta m - a n : ejOiiyi • ¡einen ta.'pe.’u; ki
taan saattaa olla vaikea tarkoin kannattaa suurtakaan lukua
lukua p i li ian toista kuin porvarillisten j näy ( ;evan m itään lakiin p e ru sta v in roilleen J.vVcyt ritiin to iste n sa p ä itä
Huune-usto »ijuifsc^ lOajnen ja Duane katu- ( { a c s S a a i l
le v sy my k sest ä . “ Mika
jen kui.uu..«!.
T elefoon i: k on ttoii Ooa, ’
saada selville yhteiskunnallisia piä. M u tta miten selittää teoHi tiedem iesten tehtäviin kuuluu. su h te ita “ v iltia a n ” ja vnlti; n k a n s a
p e ä a e n t on
I r ‘u ato
k esk ey te ttiin ,
___ _
loi. lilt Ua
.
_ J vaivaa m ailm an?” pyrkii hän ei-
syitä
niitä erikoissyitä, jotka suusm urhan jonkun, tahdon ai- Niiden näköpiirissä ei teollisuus- la is te n välillä. P e ru stu s la k in a lienea lu u tta lappein jtv.kui e d e lle e n .. V asta
imään tapahtum ien syitä ja tu
,<'-’ssa!'t a p a u k s e s s a voitaisi a- Jieuttam äksi ? Kenenkä tahdon ?! m urha saa olla m urha, vaan ‘‘.n va!n L u th eru k scn “H u o n e e n tau lu ” kym m enen m in u u tia k u 'u ttu a saivat
jälleen toteutuneet lee antaneeksi niiden m ukana ' ’ settaa
suoranaisiksi tekijöiksi - Surinansasaanecnko, vai tvöpai- nettom uus", joka johtui “voitta A lam aisten on tälle «Udelle, kenen J ä r ’e-: . s uiebe . e ( le tu k si ta p p e lija t
seuraavau
n
e
m
n
tu
o
tte
e
n
:
k ä ä n o d o tta m a tta m aahan Pfdiäätä-i to ig t?.lpa kUrk u ista .
teoriat
m utta siitä ei silloin voi ollakaan kan oniistaj an? siin ä on jo*riittä- m atkim ista svista," joista ei ke-
“ Minä oletan että useimmassa
neelle "hallitsijalle* ’o s e te tta v a “J r-
---------
kysym ystä, kun puin,.aan si,.-.
.pUjn1a “tahdon" kannalla ole tään voida pitää vastuunalaisena, kä itä m ä tö n tä u sk o llisu u tta ja tin k i-j MISSÄ FORVARIEN “ VIHOLLI-
yyuä
m
urhaan
,* /o,“,‘0,M,a id.8:‘t|h'i.ve a , " " ! tapauksessa on
at Artona,
N EN ” ON.
j ja ahneus. Mutta mikä mailmaa \a i\a a ja iuai.n val sekottam aan. Ei kumman-1 Näiden seikkojen nnuiltam inen m ätö n tä k u u lia isu u tta ”. Niin sy v äl-j
W
k-w.iv>«« l'> V» tn». ACI o . M CI. O lli. I 9 I . . J I k atvlls
lä istu u ju n k k e re issa vielä so k esk i-i Ä skettäin on New Y o rk issa ollut
taan
ihm
istanto
m
urhien
aine.i.
kaan
tahtoa
voida
pitää
syyllise-!on
työväestön
tehtävä.
Sosialistien viisaus saavuttaa missä suhteessa nämä niin sa
aik ain en k äsity s, e ttä m aan v ä e s tö , ijja t Su, jo ssa on ollut saap u v illa p a
läjänä. Miksi pitääkin juuri ta h
hyvityksen Kaikissa tapahtum ien notut syyt ovat sellaisten seura
¿i'iin'iiNiiiiiviiiimiüi’wiüiiHiiiiiii'WiHin'iHnliHiliiHiiii'iiiHiimiiiiiiiiiiiimiiiuiiiiMHiiitinHiiiiiHHmiiHiwiiiiniiiiii-iiiiniiiitiiiiiMiNHMmimMmmtn« ¿ on vain ta v a ra a , joka m aan m ukana rir.-kolm enkym m enen k o n g ressip iirin
=
I =
vaiheissa. Tiedonanto, joka k er usten aiheuttajina? Noin sam as koa sellaisen m urhaam ista, joi 1 t ! i
£ siirty y k ä d e stä k äteen kuin m ikä ta -i e(ju s ta |a t. P ä ä p u h u ja n a e siin ty i tun-
too huonojen asunto-olojen takia sa suhteessa kuin m urhantekijat m urhan kautta saa om aisuutta.' |
h a n sa m uukin ru h tin a a n om aisuus, j n e t t u F uurk ap italleti-p o lltik o itsija E-
fos kerran tahto aiheuttaa m m - |
Kun k e rra n ju n k k ere illa on tuollai- jjj 1 u Root. H änen p u h een sa johtava-
\\ ashingtonista, U. C., muittt..- ovat
num erollisesti
asukasin
lian.
niin
miksi
ei
se
satu
se
lla
i-!
□
nen
k äsity s om an k a n sa n sa itsem ää- n a a a tte e n a oli, e ttä ensi m arras-
van päivittäin pois noin seitse- kuun. sillä m eikein jokainen o’i
rääm is-oikendesta, voim m e a a v is ta a ,; j;uun v aaleissa “ täy ty y k aikkien kun-
seen, jossa ei olisi m itään muu ta < L
m änsataa naistyöläistä, jotka ri jossakin m äärässä niiden himo
m inkälaiscn
itsem äärääm iso ik eu d en non k a n sa la iste n niin re p u b lik a a n i
“syyltä" näyttävää, sellaista k u in '
SIITÄ SUOMEN TULEVASTA
k e rta ise sti “o tta n e e n s a ” n aap u rin sa
vat sotateollisuuden palveluksen jen alaisena, jotka joissakin ai
lle v ieraille kansoille a n ta isiv a t.
neasa kuin d e m o k ra a ttise ssa k in puo-
KUNINKAASTA
kin m aat hallittav ik seen .
kateus, himo tai ahneus, jotka
S a k sa la isin ta tä ssä ju tu s s a on kui-i j ueesöa käydä y h te isto im in ta a n , yhtei-
sa, on vain yksi m onista sitä to heuttavat yhteiskuntaeläm ää t ä
professori
Schäferin
m ielestä : ei paljon ole näkynyt tietoja sano-
T uo ju lis tu s oli laad ittu siksi pöl- im k in se, m istä sy y stä kunnon stre- j sen vihollisen v o ittaim se k si." S iitä
distavista tapauksista.
risyttäviä tekoja. Suoraan sano-
v
ästim
äiseen sanam uotoon, että eräs litziläiset eivät kuulu olevan ollen- j p ä ä ttä e n
lienevät s o s i a l i s t i e n
j m alehdissä. Nuori ta ita a vasta olla
Jn useat vuodet ovat sosialistit /en siis. eivät ne ole ollenkaan vain näyttävät sy iltä.
sw eitsiläiu en
puoluelehti aikoinaan kaan ty y ty v äisiä tuon lie rttu a k se e n v aalito iv eet valo isam m at kuin m itä
Kun herra professori ti b>y da ,njvsi.jn sa k sa la is e t to v erileh d et sa-
vaatineet asuntokysym yksen r a t nämä “syyt", jotka aiheuttavat
sen ju lk a si n äy tte ek si siitä, m itä
ro h je n n e e t
a ja tellak a a n ,
m
urhan
aiheuttajaksi
m uu.a
h„ntä ..Sak8a,aisen siirtomaa- sa k sa la isille vielä 20:llä vuosisadalla p ak k au tu v an po ik an ask alin ju h s tu k - ; ojeraine
kaisua
valtion
välityksellä P pahoiatekoja. vaan joittenkin ih
seen. V etoavat kansojen asem äärää-1 p p rv a iip c litik o itsij. t e iv ä t m iten k ään
hankkim aan kunnollisia asuptoia misten käsitykset niistä. Jos niinä kuin tahdon, eikä tahtoa, s.
Sillä tavoin tuli m is-oikeutecn, u h k a a v atp a k ap inalla heim oisi la ita ta r ä y tte le n iä s tä kahta
y h d isty k sen -estm jeheksi ja mieleu- ile tä ä n sy ö ttää.
“yltiö-im perialistiseksl". m eidänkin huom iom m e kiintyneeksi ja vallankum ouksella. M utta m ik s i? , p Uojuetta ,
kaikille niille, jotka eivät voi tai ajattelen, että jonkun toisen •>- h im o a om aisuuden perään, Vil l,‘ . ja3d Ujta a n
jos
su in k in
luulisivat
m u r h a a n , n iin o n h ä n e n a iv a n ; N im eltään hän on Adolf F red rik , ja j täh än ru h tin aalliseen n u likkaan jo Siksi, e ttä he tah to v a t o m a n r u h - J ,n „ n]ja tavoin ry n tä ä v ä n s ä so sialis
eivät halua- hankkia omaa a.-uu- maisuuden haltuuni saaminen on
toa itselleen — vuokrattavaksi riittävä syy kylm äverisen niin m a h d o t o n k ä s i t t ä ä m ik ä m a ilm a a ! to isin aan h ä n tä näkyy m ain ittav a n I ennenkuin oli m itään tie to a hänen i i n a h n s a ! E iv ät kalun olla m i-, teille.
v - v v r i n iin p a l a v a s t i k u in h a - : M eeklenburg-S cnverinin.
to isin aan t niemi se sta a n Suom en lah tarim ajes- ään schvveriniläisiä e iv ä tk ä niiden
rakennus- ja ylJäpitokustannuF- hän tekemiseen ja ajan aikeeni ' ‘ ‘ ‘
...'
,
ta a s M ecklenburg-Strelitzin h e rttu a k -! teetik si. M ainitussa ju listu k se ssa en- k an ssa yh d essä a s io in a
HiVveä k u rinpitokeino.
p ä ä te llä .'
_ si o ik e a s ta a n luin on M ecklenburg-j sin k e rro taa n , ku in k a “Ju m alan tu t K um m assakaan M ceklenburgissa ei • N a isv an k ilassa k ä v ijä ; “ E n täp ä
. siä vastaavista sum m ista.
lierille, m uuttuu se sen mukana nellä lieneekin s” ln“i
\ a a r i n t o s in o lis i s e l i t t ä ä l11' t-c ipverii,jn h e r t t u a , m u tta on nyl kim atton a sia ta h d o sta ” “ m eidän hei vielä ele ju o h tu m it k en ellek ään m ie jos van g it ty k k ä n ä ä n k ieltä y ty v ä
fonkinkaankoköisessä kau¡m u- svvksi. m utta ei m uitten. Siksi
gissa olisi siten säästetty kan pä ei enempää näiden arvojen m o n o m a i s u u t e e n k a a n o le v a n a ;- pa k i<autunut m yös M ecklenburg-S tre-'• lim m ästi ra k a s te ttu H erra S erkkuni leen, e ttä olisi paljoa parem pi ei ai- to tte le m a s ta '”
salle miljoonia dollareita vuosit haltuunsa saaminen kuin ahneus na perussyynä m u r h i in , m u t i a utzhi “ valtaistu im elle”, kun sikala!-1 m e”, “ hänen ylh äisy y ten sä, R uhtinas n o a sta a n heidän p iskuisille “ su u r “- V ankilanjoliiu.ja: “ No, s iltä v a ra lta
s e llä “h a llitsija lla ” iä ssä ä sk e ttä in i ja H erra", “siu n au k sellisen hallitus- h e rttu a k uim illensa, vaan koko Sak m eillä on k ä y te ttä v ä n ä m elkoinen as-
tain vuokrassa. Soilan sattues^.«. kaan ole m urhan varsinainen ai useam m assa tapauksessa se Oil
oli. teli- k a u te n sa n e ljä n te n ä vuotena” erosi san v altakunnalle, jos jok-ikinen r u h -jte ik k o k ire ä n la isia ran g aistu sk ein o -
t ii d c l l is - i ta v a ttiin kuula pääkopassa
eivät asunnot olisi olleet yksi heuttaia. vaan on syy siihen \ ii- kuitenkin lähem pänä
eläm ästä.
nvt itsem u rh an , sanottiin.
tin asm u llik k a siellä, m yllynkivi kau- -a."
syytä
—
etusyitä
-
kuin
taltu
tvisten käsissä, jotka korottavat mekädessä ihmisen omassa tau
“ M utta jos m ikään n iistä ei tepsi?"
K uten san o ttu , ei sehweriniläisellfc lassa. u p o te tta isiin m eren syvyyteen.
O ikea S trelitzin h e rttu a n arvon pe-
pika
ci
suinkaan
ole
m
ikään
¡t
“ Silloin m e tu rv a u d u im u e viim ei
J
a
tu
e
s
ta
tu
o
llaise
sta
ju
k
u
ris
ta
se
niiden vuokrat aivan ennen kuu. ti; >ssa.
' rillinen olisi ollut h e rttu a K arl Mi- h e rra sm ieh e llä ollut
m in k ä ä n la ista
i tm tällaisen
lum altom asti.
käsityskannan senäinen vaikutin, vaan ainoas ! kael. joka m uutam ia päiviä nykyisen i perim ys- tai m uuta o ik eu tta S trelitzin sitte p itä isi tu lla Suom elle kuningas, seen keinoom m e: p anem m e hiiren
Edelleen, jos valtio olisi o tta mukaan tutkitaan historiaa ja taan ‘h eijastus ulkopuolisista va: sodan ju lista m ise n jä le stä luopui : m aahan eikä h ä n tä sin n e kukaan ioka ta iv u tta isi suom alaisen köyhä heidän koppiinsa.”
— — —
S aksan v altakunnan alam aisu u d esta ja i ellut kutsunut hallitu k sen hoitajak- listön k o tim aisten te u ra s ta jle u s a edel-
nut asian haltuunsa io ennen, o- selitetään sitä, niin eihän olekaan kuttim ista.
leen riis te ttä v ä k si! — E rä s
tä s s ä )
H itto niitä v ie ra ita «anoja!
siellä
hän
on
i
si.
M
utta
eihän
S
ak
sassa
ta
rv
itse
Porvarillinen idealismi ei voi m eni V enäjän väkeen;
lisi se ollut tilaisuudessa tä llai kumma, jos kansan laajat joina t
T u om ari: “ Eikö M iettinet» nyt voi-
näihin a sti k e n ra a lilu u tn a n ttin a pal ' k a n salta m itään kysyä, eikä keltään m aassa ilm estyvä sa k sa la in e n to v eri-'
sen tarpeen sattuessa laajeiv i eivät omaa aavistustakaan sika. kiisittää enem pää m ailm autapak- vellut ja siis ta iste llu t isä n m a ata an ' m u u ltak aan . J u lis ta a vain ruven 'e h ti, jolle tuo k u n in g aste k ele ja hä- si a n ta a n a a p u r i • en a n te e k s i tuota
m aan asuutohuoneiden hankki mikä vaivaa mailmaa. llist »r i tumien kuin yksityistapahtum i- vastaan . Kun sellaisen perillisen ei j ne.ensa “ v altaistuim en" perijäk si ja ien läh iy m p äristö n sä ovat tu tu m m a t, k u n n ia n lo u k k a u sta ? AjaXelkaahan. et-
m ista — kuten on välttäm ätöntä m uuttuu silloin suurm iesten his enkaau syitä, sillä se ei kakita, nyt sodan ajalla ollut kai oikein ter- j m aanisäksi, niin k an san velvollisuus kuin m eille, a rv elee e ttä vaikka n i i n - ( t i m ies on k o le rilk o . ja
kin e n n e tto m a sti kävisi, e ttä Suom i
M iettin en : “ M ikä? K ulerikko? S u u
sellaisessa paikassa kuin A\ ash- toriaksi. jo<sa yhteiskunnallisin t että ihm iset yhteiskunnallisina veellistä p aiata ko titau h u v ille, “julis- on heti tulla siitä iloiseksi ja ounelli- joutuisi sa k sa la ise n y k sin v a ltiu d e n J t a r i se on!
seksi
sekä
o
so
ttaa
uudelle
herrallen
inutonissakin äkkiä lisääntyneen suhteilla ei ole m itään osaa. o- olioina toim ivat ia elävät y h te is ti täm ä schw eriuiläinen vain yksin-
I
•
• 1
wnnnpm mwin'H’bwn.iHii.wimiiuHmimummwuw'uniwir. m .
rr. t n « n n nnmrniirmit i n nniuwinnf:»umw nn iraTr.T .»uuiiiiiiuiuiiiniiu i;miiiuiiJin»nT.ii„ihiUiHii>iiHiu;Tii
asukasluvun takia — ilman s u u
■ u l i n w — AMUMWiimia u i f l n r
Hän puhui paljon, m utta ih- ia inielcaöm äin (»¡»etuslapsie .
rempia vaikeuksia.
hän tietenkään enää ajatellut ko- rinoipaisesti niihin rajuihin a i - ; pu teolla ; Engels oli pitkä, suora
Kuinka
Marx
ri
pitti
meekseni
ja päinvastoin kuin ni:- välillä. Sivistyneessä m aassa, ku
.M utta siten kuin nyt on laita,
ko noita innostuksen
hetkenä vosteluihin. joita hän lausui ih vartineii, englaniilaism allisen y l
Weitlingin
lausuttuja sanoja, joilla lian 'li m isistä ja asioista, llä n puhui häinen *a vakava mies. Puhees- tä Engelsin puhe oli ollut, e p ä -) ten Saksassa, ,-elitti M arx edv
on jokainen vuokrattavissa oleva
selitti kuinka tärkeätä selvästi ja sekavasti lnuod uikm leen ajatu staan , ei riman varnt ..
hän selitti,
Marxia häm m ästyttänyt. \ as. i ainoastaan käskevin, m itään v as*- saan Kin
asuinhuoneusto yksityisten hal
tyovaenasiaii
, nalvelukseeii puolelta, usein parsien ja paran-1 käsin kosketeltavaa ohjelm aa v t
•
disi
mvöhemmin
H aaveilija-agitaaitori \ \ ilhchn paljoa m
j oiiviiiium hän
nau kuoli
ix (.lv-,. taväitteitä sietäm ättöm in sanoin,
lussa ia niistä kiskotaan niin p a 1-
aniautuneitten
miesten
itsekun- nelien sanojaan ja vaivoin pää: saada eikä täh ti saakka ole s.
m inuun
sangen
vanhana , ;a niitä vielä terästi
\\c itlin g oleskeli myöhemmällä Moskovassa
jon vuokraa kuin suinkin voi ijällään Am erikassa, ja vaikutti ijaltään, m utta yhä nuoruuden varsin tuskallisesti vaikuttava l.in selittää toisilleen mielipi ien asiallisiin päätelm iin, jotka I tn aikaan m uuta kuin melu ■
tulivat
m yöhästyneinä ) turm iollista kuohuntaa ja valtin
daan saada, k ksityiset katsovat kin täällä huom attavasti varhai innostusta hehkuvana, tu o llais äänensävy, ioka väritti kareen. teensä ja laatia yhteinen ohjel usein
taikka
taas
jo
ennen
perusteluja, koa itse sille asialle, jo ta on oli ’
vain
rikastumismähd.ollisuuksi- sempaan työväenliikkeeseen, ku ten intoiiijain takia ei olekaan mitä hän ¡»niini. I ämä äänensä m a; se olisi kaikille puoluelaisil
aan — koettavat rikastua ennen ten Hillfpiit ’‘Y hdysvaltain sosi ihme, että Marx ja m uutkin m - vy ilmaisi hänellä olevan sen le, joilla ei "le aikaa tai mahdo. Hänellä olikin nyt aivan to is e n -' alavinaan.
lisuutta syventyä teoreettisiin lainen kuulijakunta kuin m itä! y\ eitHpt,in kalvakat poskei ,t|.
kuin sota ennättää loppua; tehdä alismin hi-toriassa ' kertoo. Kc- liv.it aika:» tnvoien siihen m el varm an vakaumuksen, että hä- kysym yksiin, kuin lippuna, m in h tan
ä n oi
o h to ttu n u t näkem ään vn>- k(livat pu,ic h tu a ; hänen puhee
hahtelipa toiminaan tuttavuudel keinpä lähtem ättöm ään kasityk- nen tehtävänänsä tässä mailmas-
heinää silloin kuin on pouta. Ny
närillään
ty< »huoneessaan tahi Isa kävi vapaam m aksi ja vii
hctikiser.ä
kä
vmpäriile
liittyä.
—
Hän
et
laan so.-.ialismin
suurm ies.ci, seen. että jokainen heidän luok- sa oli olla ihmisien
kyisessä tilanteessa toimiminen Marxin ja Engelsin kanssa, t ä seen tuleva venäläinen oli jok * hallitsijana ja lainsäätäjänä. M;- ollut kunnolleen päässyt puheen jotka hänen toim ittam aansa sa kaatum aksi. M ielcnliikutuksc-
alehteä
ja i sillo*sista
"loisin i värähtelevällä äänellä hiin rv h;
Marx nosti nom
tunnoton .p e ttu ri.) m istä hän oli ilmeisin kansunval- sa loppuun, kun
on paljon vaikeampaa.
män tuttavuuden laadusta saam urkkiia tai
.
.
x i
.
|
,
;i.
M utta m ahdotonta se ei vielä me varsin elävän kuvan ven i- M” tta nvt vielä nautti inihisiu- lan diktaattori, m itä ikinä on päänsä ja asetti suoraan YVeit- ■ u . k a , l c n t „ k . r , a i ( a l;r.<( t,„ |j5„
lingin vastattavaksi
scuraavan va', ia siksipä hänellä e. ..!!«( ,,iU,.„,lcn.
ja
nut
tilanom
istajani
täv
ttä
lu
o
tta-i
mielikuv
ituksessani
häaniöitta-
läisen
sanom
alehtim
iehen
\njeu-
kään ole.
ajatus
eikä
puhekyky
vallassaan.
!
je|p
<cn
<v>vmyksen;
ko\vin m uistelm ista, jotka hän v. musta sosialistien piireissä. ;<•-n y t.
rakkauden .aatteen tn
Me suosittaisim m e, että ne jot
"Sanokaapas meille, M citling.
jo ensi kertaa käydessäni
ISSO julkasi arvokkaa.-sa venä ’et. hänen suosituskirjeensä j(ui-j
oli
koonnut ym pärillen-
llän olisi ehkä puhunut vie! i • ’’lessa
ka ovat vallassa, sensijaan ett i läisessä " \\ jestnik |evropv‘‘-ni dosta M arx otti m inut hyvin j Marxin luona kutsui hän minua i joka kom m unistisella kiihotus-
pitem mältiikin. ios ei M arx. kul- ! >aV*,a Mplàisia, ei sentään na i
oh
vsfävällisesti vastaan. Marx asm sciraavana
päivänä
tulem aan työllänne e olette
¡»itänyt mm
kehottavat naisia tyytym ään kai intsessä aikakauslehdessä.
,
•
-, •
■
•
Ì ' am s» v ' leima.a sisällykset'
a n ua m: arvojaan vihaisesti ry p istä-'
mikä suurta melua Saksassa
kenlaisiin kiusallisuuksiin, o ttai
E räästä kohtauksestaan Marx silloin ’Irvsselissä. H äntä tunöii saapuville keskusteluun.
maksi tyhjäntoim ittajaksi ja e
1
häntä keskevttänvt
monella tvom:e!:eltä
sillä olette ••n. olisi
. .
........
.
hän, \ \ eitling. tuollaiseen hv- -
sivat kaikki vuokrahuoiieustot in kanssa kertoo m ainittu venä • ielä innostavan m uisto tuosta hänellä silloin olisi räätäli \\ eit- riistän vt heidän työpaikkansa ;a ruvennut
esittäm ään v astav ait-1 I , kayi\seen
..
-7 .
‘leveän venäläisen luonteen’ ver- Jh ig in kanssa, jolla niinä aikoina
läinen
seuraavaa;
nähden
voi lohdutla i
pääkaupungissa täydellisen kont
teitään.
Hauen
i»is;eli;iän
vas
leipänsä,
millä
syillä
te
puolus
rattom
asta
edustajasta,
johon
Saksassa
oli
melk(»isen
suuri
työ
Lähteissäni v. 1847 m atkoille
itseänsä
sad
ilki
kiitollisuutta
vhteiskunnallis-vallanku - tauksensa pääsisällyksenä oli, ei
rollinsa alaiseksi.
ni ym päri Europ-paa sain Kari hän sattum alta oli tutustun'.’’, väenouolue takanaan. Keskuste tatte
uhkuvilla kiri iillä, julistuksih.t
Sillä tavalla ratkaisem alla tä Marxin luo suosituskirjeen erääl ia hän puhui suurella mielcnkiin hm tarkotuk-ena oli. jos ma t tnoukscllista kiihotustvötänne ta tä on suoranaista petosta kiihot ja tiedonannoilla, ■joita hänelle lä-
aavikko-tilan )- nolla tästä hänelle oudosta ilmi dollista, sopia yhteisestä menet mille te aijotte sen tulevaisuutta taa kansaa, voim atta esittää var-j h etetiiin isänm aansa kaikilta kili
män pulman voisivat he paljon tä tuttavaltani
tuoja perusteita
toim innalleen 1 lu ilta .
¡»erustaa ?"—
Ehkäpä hänen vaatimat-ut
huojentaa elinsuhteita, eikä nais- alistajalta, joka ystäväpiireissään östä, jota hän näytti pitävän te! vta vasta eri työväen liikkeitten
toiveitten
Muistan
vielä
hyvin
tarkoin
Haaveellisten
h e rä t-
Venäjän kansassa asuvan luon-' ohtajien kesken.
»li
tunnettu
etevänä
m
ustalais
valm
istnstvöneä
siltikin oli y h
työläisillä olisi silloin m itään ha
W eitling in äske»-
voiman väärentäniättö ■ Räätäli W eitling oli k a an ia tuon jyrkän kysym yksen sana ¡.“■niinen, j
laulujen laulajana, hyvä n laisena täisen
teiselle
asialle
tärkeäm
pää kuin
lua poistua. — The Leader.
vaalean verevä nuori mies, vähän muodonkin, joka kysym ys täs.-ä nen puhekin (»li ollut. j at koi
korttipelurina ja kokeneena m et mätiä tunnusm erkkinä.
Minuuti teki Marx sellaisen i keikarim aisesti puettu, parta-vä- pienessä seurassa synnvtti k i i h M a r x . ci koskaan jolniu kärsivien k
sästäjänä. Hän näet sattui ole
pclasInkMC». vaan kvllä hci.lä ,
<?«", Ö “ f
hä somasti leikattu, ja näytti e- keän keskustelun. vaikka sitä, turm ioonsa. E ritoten Saksassa • ? A .
Ihmistahto ja yhteis maan mitä parhaissa väleissä se henkilim vaikutuksen, joka ¡»n netnnian
k j"‘
kauppam atkustajalta j kuten tulem m e näkemään, ei kas
kä lÄissallen että Marxin kans kokonaan tarm oa, tahdonvoim aa
kunnalliset suhteet sa. T ila a miis.aja oli Marxille ja taipum atonta vakaum usta
tvöväestöon vetoaminen ilnroi
11 , ! 'tiu <.s a.
kuin sellaiselta sviixatta, kätke-J täti vt p itk ään i
M
eitliiig
näytti
aikovan
selvi-
tieteellisesti päteviä aatteita ja t y Viimeisiä sanoja kuullessaan
vakuuttanut sydäm ensä pohjasta lieukilon. ionka ulkonainenkin o- riutuneelta, työtaakan* ja syvien
Porvarillisten tiedemiesten teh liv« äksy vänsä hänen ylevät ope lemus jo oli varsin huomiota h e ajatuksien painam alta tvömiehel- vtvä asiasta tavallisilla vapa.t- käsin kosketeltavia opinkappalei Aiarv suutuk sissaan iski nyrk-
tävänä ei enää nykyisin ole pal tuksensa ja aatteensa Europa.i rättävä. Raksu, m usta leijonan- *ä. »oksi minä olin häntä kuvitel m ieliser kaunopuheisuuden k u ta. on tyhjää, tunnotonta kiih< - kiusa pöytään miu luja.-ti. että
luneilla korulauseilla, foukunlai tukseHa näyttelemistä, jossa vii l3inp,ui oli ka itua. ja seisaaller’i
vella tiedettä tietäminen edistä taloudellisen tilanteen jä rje ste haria päässä, karvaiset kädet, l u t
Kun meidät oli hätäisesti esi nen vakava. huolestunut ilme tenä esiintyjänä on haltioitunut ¡»onnahtaen kariasi:
miseksi. asioiden ja'tapahtumien lystä. sek;' luvannut Venäjälle takki v inoon «napitettu. . ja kui
“ Miltoinkaati
ei tietäm ätto-
telty toisillemme, joka W eitli:i- kaavoillaan, hän ryhtyi selittä apostoli, mutta toiset vain häntä
«videti selvillesaamiseksi. v a i t i palattuaan myydä tiluksensa ja tenkin hän näyttää mieheltä, jol giu puolelta tapahtui jonkunlai tnään, ettei hänen tehtävänsä suu selällään kuuntelevia aaseja, mvvdestä ole llut hyötyä kencl-
uhrata kaiken om aisuutensa siel la on oikeus ja valta vaatia k u n
Mk?. todistusten hankkiminen olevien lä puhkeavan vallankum ouksen nioitusta. niin omituisilta kuin sella teennäisellä kohteliaisuu ollut laatia uusia taloudellisia — Tuossa, hän yhtäkkiä lisäsi, ’ekään."
olojen oikeuttamiseksi. Niiden hyväksi. Pitem m älle tuskin saat hänen ulkonäkönsä ja käytöksen della. istuimme pienen viheriän teorioita, vaan om aksua n kiivaalla kädenliikkeellä minuun
Samalla me toisetkin nousint-
(ranskalaisten
utoDistien
teoriat.
pöydän
ääreen.
Marx
istui
pöv
viuaten,
tuossa
on
vieraaksemme
,
mc
Neuvottelu päättyi siilien,
sä
nävttivätkin.
Hänen
liikkeen-
,
suhde tieteeseen on jotenkin sa taa innostuksessaan mennä. K ui
OS», päähän, 1vi«vlrvnä
k kädessä’?.
ä d e s s ä u —Suotn.J, jotka Ranskassa oli tullut venäläinen. Hänen' maas I Marxin astusitellessa huoneessa
sä
olivat
kulmikkaat,
mutta
röh-idän
lyijykynä
ma kuin poliisin oikeudenmukai tenkin olen varm a siitä, että tuo
keat ia varm at: hänen käyttäv- j leijonanpäänsä kumartuneena e- vat osoittautuneet sopivammiksi saan. W eitling. saattaisitte ehkä fkiihtvneenä ia vihasen näkösena.
suuteen. Poliisillakaan ei ole ol hyväluontoinen mies sillä het tvmistapansa toukkasi kaikkia ! tiessään olevan, paperiarkin yli, avaamaan työläisten silm ät ole
onnistua osassanne: vain siellä S sanoin hänelle ja toisille hyvästi
kellä kuin hän lupauksensa an
lenkaan kysymystä siitä, kuka toi.
m
aan
luottam
atta
m
ihinkään
h
i
seuraelämän
sääntöjä.
Mutta
se-sen
aikaa
kun
hänen
erkanema-
voidaan ajatella todella m enes-iia menin kotiin’, varsin hätnma -
tarkotti täy ttä totta. V enä
on minkin rikoksen tekijä, vaan jälle palattuaan, ensin m aatiluk- oli vlpeätä, ja hänen äänensä Aon ystävänsä ja aatteenlevitys- nauksiin ia asettam aan kaiken tyksellistä ja jatkuvaa yhteistoi- j tvksissäni kaikesta, mitä olin
«unina järjettömäin apostolien i nähnyt ta kuullut.
siitä että jonkun voi saada siit sillcen ’a sitte Moskovaan, e me tali in terävä sointu soveltui c - ' toverinsa Engels avasi istunnoii toivonsa ainoastaan itseensä.
TOVERI
h wu
j
murha on kysymyk sa
J syytteeseen ja sen parempi jos vatnahan vain seurauksia suur - kunnallisten lakien ja suhteiden nä, ’ mikäli
-r- •• x xx.....
** v ■
1 m in tä ra k k a u ta
gn-
ten m iesten toim innasta, jotka vaikutuksen alaisena. Ainoastaan sessa. Tyonteettajan voitonhimot
rangaistukseen.
ö ix
j
MAILMANKATSOMUKSIA
8
t