Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 6, 1918)
s No. 81 TOVERI ■» » ti11 TOVERI 1 4 ane» nramalaitca tjfteien Uncnk annattaja, ilmestyy Astoriasae, Oregon, joka paivi yeitai sunnuntaina. T O IM IT U S K U N T A : W. N. REIVO LAURI M OILANEN ADOLRH SALMI A. B. MÄKELÄ SULO SYVÄNEN TOVERI (T H E COMRADE) The organ of ie Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunuay, at Astoria. Ore., by the Western Work men's Publishing Society. ANTTI J. P A R IA N , Manager. kuin erim ielisyydet jo ovat puh jenneet ilmiliekkiin kuin m uul loinkaan.” Eikö tunnukin epätoivoiselta? Ja kaiken sen tavattom an tou hun ja melun jälkeen, mirä. työn ja pääoman etujen vhtäläistyttä- miseksi on pidetty. M utta y l t ä vähän kuin herra professori nä kee toisten suuAnitelmissa onnis tum isin m ahdollisuutta, on sitä hänen omassa keksinnössään- Catered as sccond-crsss mail matter July 18, 1912, at the postoffice at Astoria, Uiegon, under the Act of March J* 1879. Työvoinia ei tule kauppatava raksi, vaan on ollut sitä jo pit llmotushinta 40c paistatuumalta. Kuoleman* kän ajan. Se on kaikissa suh ilmotukset f 1.50 keitä ja muistovarsyilla $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolnt- teissa kauppatavaran markkina- to-ilmotukset 50c kerta, balutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotuksct 25c kerta, naima- suhteiden alaisena, paitsi että sil dmotukset |1.50 kerta, avioero-ilmotuksct 81.00 kerta. Seisovat il moi ukset sopimuk tä on aina koetettu kieltää se sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin laillinen suoja, joka kauppatava- kielestä suomennetaan vapaasti. ,, T ila u sh in n a t ......... , ralte mvomietaan Yhdysvalloissa ja Canadaasa Turhaa tm puhua työn ja pää- Yksi vuosikerta..>4.00 6 kuukautta. .82.25 2 kuukautta.........81-25 1 kuukausi. •50jom an saman neuvottelupöydän Suomeen ja muualle ulkomaille: Ykai vuosikerta. .$6.5U 6 kuukautta. .82.50 ääreen tuottam isesta, loisen tai SUBSCRIPTIO N RATES: toisen täytyy olla sen pöydän ää- la toa United State« and Canada One year......84.00 Six months......... u .25 ressä m ääräävänä voimana : ellei I h ree mooth». > 1 .JS Qo« month.................. SO I Advertising rates in effect July 1, 19)2, 4 ' j SC o l e t y ö v ä e s t ö , i >11 SC päaolU -i. cents per inch. Special discount is allowed . •• • , ,, , tor larger and continuous advertisements, i 1*1 S l l t a l i a i ) I l i a a t <1 \ S \ ¡1 I k l S l . l \ ,1111 T O «« BOX « T O R I * . ORE J R ; T v i i v ä e - t ö f ..- H uoneu sto sijaitsee 1 0 :n n en ja D uane katu- jen kulmassa. toimitus 832. .Telefooni: konttori 365,1 Ice ------ ---------= ' ' . lo p u llis e s ti * o tta m a a n koko ■-— j pöydän haltuunsa, kulukoonpa i siihen aikaa hiukan cnennniri Miksi . sellainen epä- . . .> i tai vähemmän. I vo ei voi olla tOlVOlSUUS. : pääoman liikekumppani, vaan jo k<» sen orja tai sen isäntä. Siinä Aluuan eanadalainen professo <e kolmas mahdollisuus. Näihin ri on eräässä äskeisessä puhees saakka sen on ollut sen orja. saan suvainnut antaa seuraa van. sen om aisuutta, m utta se vaatii eräisiin kapitalistien suunnitel-1 isännän arvoa> ja sihlä onkin 9cn mun nähden hiukan epätoivoisen ’ työväestön vaatim usten peruste lausunnon. , ¡a sisällvs, joka herroja profes- ■ Työväestö on tehnyt vaati-i sorejakin pelottaa. muksen, jota voitaisi kutsua teoi- Kuinka m nnta kertaa ,,nkaan hsuuskansanvaltaisuuden vaati-1 sanoniaiehdistön ta- Hiukseksi. Mistä nykyisin on ky ! Ilolta huom autettu, että kaikl i sytnys, on täm ä: Tuleeko työvoi- \ so\ittelusuunnitelm at ovat v an ma olemaan kauppatavaraa. jo petosta, jonka avulla työväestöi ta myydään ja ostetaan samoin koetetaan saada lutfpumaan oike kuin mitä hyvänsä m uutakin ta uksistaan sen sitä huom aam atta: varaa, ollen se kaikissa suhteissa i koetetaan hiljaa, sitä herättäm ät samojen vaiheiden alaisena kuin tä. sitoa se kuin nukkuva jätti kauppatavat ukin ? Tai tuleeko läinen. työ tileinään ‘pääoman tchoka- Miten siinä onnistutaan, ei e- liiketoveri, kansalainen, eikä a i nää ole epätietoisia. työväestö noastaan teollistiusvaltakunnaii herää, ja jos se herättyään in! alam ainen? Mitään kolmatta ulistun, vaatii se kapitalistiluo- m ahdollisuutta ei näytä olevan. kan tilinpäätökselle ennen kuin Paljaat sovittelusuuiinitehiiat ja se ‘saattaa aavistaakaan. Työvä voitonjakopyrkim ykset eivät t u estö ei valveillaan koskaan pulin le parantam aan tätä alituisesti neuvotteluista kapitalistiin-»kan aukenevaa repeämää. Niitä on kanssa, vaan taistelusta, jossa on koeteltu, m utta ne ovat osotta i kvsv nivksessä toisen tai toisen titneet kelpaamattomiksi. Siinä antautum inen ilman ehtoja. asemassa jossa työväestö nykyi-j sin on. ei millään suunnitelin ti Muuan porvarihallituk la työn ja pääoman yhteenliit- selle mahdoton tämiseksi. johon ei sisälly ty ö tehtävä väestön laskeminen yhteisen neu vottelupöydän -ääreen pääoman tehdessämme viime päivinä kanssa, ole m itään onnistumisen m ahdollisuutta, enempää silloin i julai-tu Englannin T yöväenpu-- u.nHiu .fu m n u ii)im n iinin.in»M ninir7.Tm Tr¡umT.r Itsenäinen Suomi lueen ohjelmaote antaa oivallista m iettim isen aihetta, sillä siinä esitetyistä toim enpiteistä on tä r kein tehtävä sellainen, johon mi kään hallitus ei kapitalistisen tuotantotavan vallitessa kykene. Sen sisältäm ä kohta jossa a se tetaan hallituksen velvollisuu deksi valvoa, että ei synny suu ria vaihteluja työvoiman kysyn nässä ja tarionnasSä, vaan että kaikille riittää tasasesti työstä kaikkina aikoina, on liian laaja kantoinen toteutettavaksi m uu ten kuin kapitalistisen tuotanto tavan perinpohjaisella sy rjäy ttä misellä. jolloin tuotanto tapah tuu vain tarvetta eikä voittoa varten. Jatku van t vihit ek< »mahdollisuu den hankkiminen yhteiskunnan jokaiselle työläiselle edes jossa kin m äärätyssä maassa, edellyt taa sitä. että sen maan teollisuu den tuotteet menevät m arkkinoil le yhtä nopeasti kuin niitä tuo- tetaankin. M utta sellaista m ah dollisuutta ei ole muuten kuin sillä edellytyksellä, että muissa maissa luotetaan vähemmän kuin kulutetaan. Miten taas joku maa voisi kuluttaa pitempää aikaa ja säännöllisissä oloissa enemmän kuin se voi tuottaa, se on, miten joku voisi ostaa pitempää aikaa enemmän kuin on varoja millä ostaa, on käytännöllinen m ah dottom uus. jota ei haaveile k u kaan sellainen, joka tuntee y h teiskuntatalouden perusteet ja tietää* miten kapitalistinen ta lous on järjestetty. Asioiden järjestäm inen siten, että työttöm yyttä ei syntyisi, ei voi tapahtua muuten kuin sillä edellytyksellä, että työläiset saa vat kaiken sen minkä he tuotta vatkin. la sellainen tilanne ei ole mahdollinen muuten kuin voittojen saamiin 'poistamisella \ altiokapitalismiin ajiuituniincn- <aan ei pelasta työttöm yydestä, paras mihin se voi ajaa. on jon kinlainen vaiti > feodalismi, jonka vallitessa työläisistä pidettäisi huolta valtion työntekijöinä, ku ten keskiajan maaorjista, teetet täisi heillä kaikki tarpeelliset työt, m utta tulokset korjaisi vai tio ja käyttäisi ne edustamansa luökan hyväksi. Sellainen työväenpuolue. joka kykenee pakottam aan käytän töön työläisten tarpeita v astaa van ty ottöniy ysvakuutuksen, py.-.- iy v kyllä tekemään enemmänkin jos sen yhteiskunnallisten asioit ten tuntem us on sillä asteella, että se käsittää kapitalistisen jär jestelmän vaurioitten svntvvän in inm nnuTin in in :nnni,n im iiin n n n iu n rnnm .n»u,in iiiu iuriinn.-irrr ltd jollain lavoin rn jo lc ttu n n .' — -------- “ Siitä selvästi Im om ntnan. cl Ttim m ikm .in *21 p :n “ Sosia- lei täyd» llisin k aän sisällä mi- listissa" k irjo ita n lohi. N . li. a f taan ra ja to n ta ilsc m ä ä rä y stä .' Itse p y rin tö a u to n o m ia a n on I isin : loiki! 1 ä se ole I tu n n u sm e rk k in ä , itiä k an sal- S e n n SIIS k a n g astu s. jotka lisheiiki elää. E ttä .sem moisia u n e lm a. ei m o lem m at, rea listise n m ail- p y rin tö ä jo em ien vuotia 1899 m an u lk o p u o le lla loitsivat e sil-io ii löytynyt, tuskin kävuee le ihm een ih an ia kuvaelm in, ¡ k ie ltä ä .” u m ita heti kuu ne kuo lev aisen Niin me voim m e v ä ittää , et ihm isen sielu u n ovat valan eet lä aivan irisioriaim m * ensi ai ilon ja riem u n h a ih tu v a t h ä-j koina täm m ö iset ilsciiäisyys- iien n ä k ö p iiristä n sä . p y rin n ö t olivat vireillä. Tco- E n e m m ä n kuin seitsem än s a - • k ra a ttise n väitän p e ru s ,celia taa v u o lla on ta istelu m m e kes : p u u h asi jo luo ta rm o k a s piispa tän y l ¡I m näisy \ teinille totelit- ’ T u o m a s jo n k u n la ista Suom en tam isek si, h isto ria m m e allista i itsen äisy y ttä (veri. S. Ivalon asti m eid än p äiv im m e sa a k k a . | h a u sk aa e sity stä : tilo m a s piis- H i s t o r i a m m e a lu sta a s t i ! j pa o ttein a Ju h a n i Aluni " k u - T o siu ru n o ilija m m e ja S u o -'v ia ja k u v aelm ia nim isessä m en h isto ria n eiisim äin eii prd- teoksessa siv. 211 288), Imi* fessori ylio p isto ssam m e Z. To-! m as piisp an te o k ra a tlise t itse- p eliu s väitti (k S a m la d e sk. 2 3 j n äisy y sp im h al k ä rsiv ä t kyllä del. siv. 31 62), ettei S uom en i m u se rta v a n tap p io n A lek sai* k a n sa lla ole o llu t m itä än o-M eri N evskin loistavan voiton m a a h isto ria a en n en v. 1339. ¡ l a u tta v, 121<> ja Suom i ionini e ttä ru o tsa la in e n v a llo itu s j a |v : t e e n 1399 tap p e lu k e n tä k si k ristin u s k o tu k a h u ltiv a t i t s e - '¡dan ja län n en voim ien välillä. n aisen k a n sa llisu u d e n alkeet, m u lta k e sk ia ja n kuluessa y llä jo tk a , versoivat h e iin o k u u tai- p itiv ät S uonien piispat, kuten sm ulen a ik a k a u d e lla . T ä tä 'lö p e liu k s t ukin täytyy m yön m elkoista itsen äisy y ttä v a sta a n on k u ite n k in Suom en tää. k a n sa n . itsen äisen h isto ria n Suom en oloissa. T äv tv v tu n n u sta a , e ttä nieil- huyjn. h ä n k in sitten S uom en h isto ria n e d u sta ja y lio p isto a -¡ le oli su u re k si onneksi, että, sjim m e. Y rjö K oskinen. (H ist.! k a d o tta e n v a rsin aise n itsenäi- Ark. V, 1 9) aiv an oikein syyteuim e, jo u d u im m e H uolsin h u o m a u tta n u t, että S uom en j a la m a isik si sa m a a n a ik a a n k a n sa n , k u te n m u itten k in k an - kun venäläiset p a n tiin raak o - so jen itsen ä in e n k a n saliistu n - je n m ongoohen ikeen alle, jos- SOjf ne ja siitä riip p u v a asem a on ta o n n e llo n n iu d e sla nallia vie v ä h ite lle n k eh itty n y t. siis läkin sa av a t m elkoisesti k ä r R u otsin v a llan a ik a n a k in ja siä. M utta om iessa piili suuri e ttä jä lk e e n v., IHO*-» aulo nom i- v a a ra k in , se n im ittä in , että me a tn m e k in on oikut vain asteet- vihdoin “ täy d elleen su la u tu i ta in en ja e ttä siis ’•saatettaisiin sim m e ” k u te n T o p eliu s sanoo v ä ittä ä , ettei S uom en k a n san R uotsiin (“ fu llstä n d in g in k o r- n y k y in e n k ä ä n (v. 1876) v altio p o ra tio n " ). V astap ain o k si tä l tp a täy tä o m in a isen h isto rian le v a a ra lle R uotsin v allan su u te h tä v ä ä ." "Itse teossa ei löy ru u d e n a ik a n a m oni etevä su o d y eik ä ole m itlo in k a a n löyty m alain en , k u te n esim . T an eli n y t k a n s a k u n ta a nuijim assa. Ju sle n iu s ja h än en u ra a kul- , r . i i e i i r i k G abriel P o rth a n , jo u k a ib e itiä ä r ä y j ei olisi oi- k r - evä itse järjestelm än epäkäytärfnölli- j ole m uita keinoja, kuin elättää 011 tu llu t ryöstöretkelle Kosolan ky-, T s iH lT lik U U n t a p a i l t u - syydestä. siitä että sen edusta- työväestö seisauskauden kulues- laän Khlänmäelta y. ra. naapurikv m istä Suomessa . _.. , . ..... 'l is t a nousi la h ta re ita suksille ja rvh- I H lö lc t C U U lliC O o a ma om istustapa ei ole enaa sa- sa yleisillä varoilla, tai antaa sen ty. ryostäjjä tdkaa.ajamaan. pusoinnussa vallitsevan tu o ta n -! m enehtyä puutteeseen, tai järje.-,- J a m iten ollakaan. Jo huom attiin Suomen lehtien t i e d o n antoja totavan kanssa, ja että tuotan-1 tää asiat siten, että työläisillä tulen palavan erään sa are n ran o alla. ] tam m ikuun vallankum ouksen alkutaisteluista. non tarkotukset eivät ole sopu- ’ teetetään työtä vain niin pal- Siis: p u n a k a artilaise t nuotion ääres-1 soinnussa yhteiskunnan tarpeit-j jon kuin on tarpeellista yläluo- , sä leiriiniyneinä. L A H T A R IK A A R T IT E S IIN ten kanssa. tkan omien tarpeitten tyy d y ttäy A,nniunta tu lta kohti anotettiin, i T Y IV Ä T K U IN M A A N T IE- I M utta v a stalau k au sta ei kuulunut, j Ellei työpäivää lyhennetä niin luiseksi ja työläisten pitäniisek- ‘ K otvasen kuluttua rohkein urhoista RO SV O T, V A N G IT E N RAU paljoa, että jokainen työläinen si työkuntoiserra orjajoukkona. 1 nH?uee tu lta kohti ja löysi te rv a s k a n -; H A L L IS IA A SU K K A ITA JA P R O V O S E E R A T E N M E L- tuottaa vain. sen niitä kuluttaa, Sellaiseen ylim ysyhteiskuntaan i norf palaa lekottelem assa. M utta yh- L A K O IT A . niin yhteiskunnan uudelleenra ei työväestö kuitenkaan tule ty y -, tään p u n a k a artilaista ei löytynyt, kentam isesta ei voida puhua ta tymään ja siksi onkin ihan väk- Aseisiin tarttu n eid en laiv u rien hyök-j Kuten lukijamme m uistanevat. pahtuneena toimenpiteenä. Val täm ätöntä m uuttaa kapitalisti j käy» k eskittyi ja p äätty i sillä k e rta a ¡terv ask an n o n am m untaan, johon p ä i-(o]i lehdessänime tam m ikuun lop- tio voi mahdollisesti järjestää nen tuotantotapa sosialistiseen, ; väliä joku työm ies oli jä ttä n y t tulen. i pupatvina useita tämän maan suhteet siten, että se teettää työ-¡joka taloudellisen etcvämmvv- ! — K ansan L. j uutistoim istojen tiedottam ia uu- läisillä kaikki työt, kuten tähän- tensä kautta Takaa riittävän toi ' iisia Suomesta, joissa kerrottiin kin saakka ja elättää joutilaassa meentulon tyoläisillekin. M utta KUN NAI RIKKAAN JA RUMAN, ¡siellä vallitsevan vakavan tilan täytyy o sata tyytyä kohtaloonsa, n iin neen. M. m. erään kerran julis- ylellisyydessä koko yläluokan. Englannin Työväenpuolueen oh-, kuin se skottilainen, jolta rum uudes ! tettiin, että Suomen lahtaripor- Kun kussakin maassa tuotetaan jelmalle ci sellainen m uutos o,e taan kuuluisan rik k a a n lesken naitu- ’ värit olivat julistaneet sodan Ve- enemmän kuin oma asujam isto mahdollinen ja siksi ei sen sopi-jaan kysyttiin, m inkä näköisen vai- I näjää vastaan, koska \ enäjän voi ostaa takasin, niin seuraa > sikaan puhua yhteiskunnallisesta j mon hän oli o n n istu n u t saam aan, ' proletariaatti oli Suomen ty ö ennemmin tai myöhemmin teo l-! uudelleenjärjestäm isestä siinä Skottilainen v a sta si: “ Hm. Luojan väestön takana. Silloin jo kirjotim m e, että tic- lisuudcssa seisaus, jolloin työ ¡ym märryksessä, että se tnkoo käsialaa se on. vaikka en voi san o a, e ttä se olisi juu ri hänen niestarite- j (j onannoista on vaikea päättää, väestö jää pakollisesti joutilaak-1 poistaa kapitalistisen tuotantota- oksensa.” mistä oikeastaan on kysym ys, ia si. Täm än estämiseksi ei kapi-ivan ja asettaa sosialistisen sen — Suom essa kerran oli rum a, mut- että todellisia tietoja ei saataisi talistisen järjestelm än vallitessa tilalle. , ta rikas m orsian vihittävä nuoreen, ennenkuin Suomen lehdet ke £ p u lsk a a n mit h een. L u k k a riin tu o ¡.a väämmällä alkavat saapua. Nyt *« s ; kemvs teki siksi syvän vaikutuksen, olemme saaneet ensimäiset Suo | i e ttä hän tahtoi valita tilaisu u teen so- men lehdet (tam inik. 22. 23 ja 21 | j pivan virren värssyn, ja sellaisen p:ltä> joissa kerrotaan silloisista 1 lian löysi e rä ä stä vanhan virsikirjan j tapahtum ista. Julkasemnie kaik- l “ vnm eisen tuom ion" v irrestä. Niinpä ki niissä olevat uutiset tässä, ah 97340 hän veisata h u jau tti: luki jakun nallemme taaksemme J u u r' julmaks* itse u s’ n äyttää tilaisuuden saada oikeat tiedot TOTTELIVAT TUOMARIN MÄÄ i tä on. e ttä nuo a a tte e t tulevat vai- Puolella vasemmaH", asi< »ista. RÄYSTÄ. i kiittäm ään koko m ailinaan, m utta en- M utt’ rikkaulP, kunnia!!'’ täy ttä ä Kansan ‘Lehdessä ‘kirjntet.tan (T ru e tr«n<Tatti?n fitert w ith the P o stm a stn j uenkaikkea Saksaan ja Itavalta-U.nka- i t A storia, O re.. A piil 6, 1918. a , re<iuiiid tam m ikuun 22 p :n ä: Sen kuin on oikiall'. by tectlo n 19-of the Act of O ct. 6th, 1917.) , riin.” Niin sanotaan erä ä ssä Tokiosta Verisiä yhteenottoja Luum äen ja H uvittava kohtaus tap a h tu i Enni- T urhia kiertoteitä. T aavetin asemien seuduilla. Ass. P ressille lähetetyssä kaapelisa- slssä. Irlannissa, kun 23 farm ariväes- Siitä käy selville kaksi Pikku Elsa tuli kotiin naapurista.! ltä-Su<unesta saapuu verisiä töön kuuluvaa nuorukaista, ollen tu o -; nomai,Ba m atin m ääräy stä noudattavina»!!, läh-1 ^ ’’kkaa: 1 1 ne "kansallism aineen vl- n ä h tä v ä sti pureskellen piirakkaa. ¡viestejä. Mitä siellä todella on ti karkuun oikeussalista. H eitä sy y -! '^P häjäi , jotka täällä suunnittelevai “K nuleppas, E lsa”, sanoi hänen ai- i tapahtunut emme voi sanoa kun tettiin karjaparoonien elukkain k ar “ v alk okaartien” läh e ttä m istä V enäjäl tinsii, “enkö m inä ole. m onasti kieltä eniBte ole onnistuneet saamaan kottam isesta vuokraajain viljelyksil le taistelem aan bolshevlkeja vastaan, nyt sinun pyytäm ästä N iem isen tä- sinne suoraa puhelua, m utta saa tä ja erään D errvm oressa olevan s a - i saavat Haavut liikkua joutuin, ehtiäkseen j p iira k k aa ? ” mamme tiedot ja S.T.T :n nähtä halaltoksen h äiritsem isestä sen vai- eunen 'tu *a n,1° liiton bolshevikit pai-j ..p*,, n ijn a pyytänytkään.” vastasi västi hvvin väritetyt ia suoras inistäessä puutavaraa hallituksen u r a - j ” V!,t i’*ait voim akkaiksi, ja _’i e itä jp * jsa levollisesti, “eikä minun tar- taan vääristellvtkin kertom ukset koihin. Muuan poliisim ies k e r to i, kaiAki diplom aatit eivät näy olevan i Vjtse pyytää. Minä tiedän, m issä tä- yhteensovittam alla lienee asema seuraavanlainen: kahden näistä vangituista käskeneen um pL okeita. ' p n jjtä p itää.” Luumäen seutujen lahtareille sahalaitoksella työskenteleväin m ies-, - — — on nähtävästi ollut tulossa ase- KANANMAKSOJA PUNASELLE Sähkötuoli, ei niin a n k a ra sti ladat- »en läh teä tiehensä, sillä he eivät tu lasti ia sitä ovat lappeenrannan RISTILLE. m. e ttä se istu jaa vahingoittaisi, vaan le sallim aan irlan tilaista puutavaran punakaartilaiset’ lähteneet etsi v ietäv ä n E nglannin hallitukselle.! »»•aiistatioti fiird wi»h thr Postmani.. siksi voim akas, e ttä juopunut sen an »at AMona, < >r» . \|»»ii 6, JVIS,. mään. l ieto heidän saapum ises Tuolle a a tteelle alkoi oikmishtionen- by scction nf ihc A .t of Oct. gth. 1917.) tam asta tärä y k sestä selvenee, on o te t taan kiirehti edellä Taavettiin, veen kerääntynyt yleisi» h u rrata, jou Luullen knnanm aksoissa olevan a r tu käytäntöön Sioux Pallein poliisi ia kuti itinä saapui Pulsxn ase ka johdosta tuom ari m ääräsi saljn I vokasta lääkeainetta, jota voitaisiin k am arissa, Iowassa. liia lle , pidätettiin sitä siellä jon- tyh jen n ettäv äk si. T ätä m ääräystä k ä y ttä ä rp tam iesten tarp eik si, on eräs i A i v o j a kem iallisesti tu tk itta e ssa j kuti ajan. että ehdit tiin saada käyttivät vangitut hyväkseen, ja po- in r.s. ('. R. Weaks, W ater V alley'sta. ‘ on havaittu, että vaillinaisilla henki- lahtarit koolle »lisin v astu stelu ista huolim atta me Ky., läh e ttä n y t 4ö naulaa kanan- Taavetissa m iehittivät 'puna kyvvillä v aru stettu jen henkilölt- livät m atkoihinsa. m aksoja W illiam Howard Taftilb?. kaartilaiset m aanantaina aamu- t ten aivoista aina puuttuu fosforia. A m erikan p unasta ristiä varten.! i päiv ällä (tammik. 21 p.) rauta- JAPANIN: LÄHETTILÄS T all on m rs W eakst!le läh e ttä m äs «tieasem an, minkä jälkeen asein in Ilk e ä s ti sanottu. sään pitk ässä kirjeessä selostanut, vmpärillä svntvi kiivas taistelu. (True trjti^latioii filed with tire PoMtnia«ter it (»n A; il 6, P’l». a- rr<;iti cd Lcttei kanauinaksoja voida lääkkeeksi „ Lumikinoksissa nähtiin taistelun t*»i/.) • y H-etion !9 .4 the A., of o.-t. > A» ka v, , ‘ H änen tukevuutensa tukevuutensa Taft tuloksina joukottani kaatuneita V enäjällä, viscount! Vehrlda, oi on To- parhaiten niirhai.e„ tienne»*, tienne.. mihin ceih.i..., i t!’’a Käkeitä k o n n u t o m in a a n .: iti Hchrlda, mihin sellaiset ja haavpttuneita, joiden S. T. T. ! Onko h e rra to im ittaja jo lukenut mi (icon palattu aan japanilaisille sano herk k u p alat kuin kananm aksat k e l-! sanoo olleen punakaartilaisia ia j n«” runoelm ani? ita lehtim iehille lausunut poistuneen-1 paavat mainitsee vaan kahden talollisen T oim ittaja: Ob-n — aikoja ennen a V enäjältä sent&hden, ettei Japa- » saaneen surmansa. kuin te. tln lähetystöllä ollut m itään s u h te i-: P u n a k a a rti k u m m ite llu t Sääm intjin Luumäen ja Taavetin asemien a b d sh ev ik ib allitu k sen kanssa. E d el p o rva re ille . L a h ta rik a a rtila is e t välillä oli rata rikottu. Sen olivat een selitti läh ettiläs, e ttä hänen ! Sisukas. Singletonissa, U udessa nähtävästi tehneet Taavetin lah am puneet tervaskan to a. käsityksensä m ukaan oli bolshevi-, Savonlinnan m etelien aikana oli HteläAValesissa, A ustraliassa, en eräs tarit. estääkseen punakaartilaisia kien valta voim istum aan päin.-V aik- pu u ak aarti kum m itellut m yöskin Sää- 102 vuoden ikäinen m ies tarjoutunut tunkeutum asta eteenpäin. Puna a S aksa saisikin heidät itsensä n u -jm in g in Kosolan kylän porvareille. vapaaehtoisena arm eijaan. Ukko haas kaartilaisia tuovan junan oli pv- erretu k si, ei heidän a a tte ita a n ...... voi- i E ~ räänä yönä olivat sa an e e t päähän- toi tappelua, kun värväysvirkailijat sähdvtiäv ä tässä ia punakaarti- la tu k ah u ttaa. V arsin todennäkois-1 sä. e ttä Savonlinnan punakaartilaisia eiv ät h ä n tä hyväksyneet. Haiset hajaantuivat metsään, jos- fnii.ik. ¡iiiin.iiniii uniini.* Tm itTTnTiim ru in in n in m in n TnmircniTiinin rim innnim m r.T i rru m m , 1 | nm.lll ■ - .TY JTTT77Y 1 nmTTTTnT villitään". S u n in ,lain en poliil- kea v a stau s h e lm ik u u n m an i ten voim ien a v u lla so rta a työ kansa:) lu o n n o llisiin p a u a liit inen lap sellisu u s ja Ivhytnä- festille k;ms;m p o h ja k e rro s väkeä. lä m ä k iu on ilm eisesti to laisen a ja ystäväni!. J a sii { o i s y y s vallitene m onessa ten n o stam in en , kun y lälu o k - n ä h tä v ä n ä to siasian a, k u n n e s n ä k ä ä n su h teessa ei V e n äjä n im u ssak in ka Isa n loka n nassa, | ka oli v e rra tta in lam assa. S a h e in ä k u u lla 1917 so sialistin en p ro le ta a rin e n h a llitu s tu le p e t villen (‘sim . el,ä K ustaa A adolf im o in n äm ä p o h ja k e rro k se t en em m istö e d u sk u n n a ssa “ v al ty m ä än , et,:i v alta tässä m a a s »lisi k äy n y t so taa S ak saa vas 1 F o rssan kokouksessa löivät talain ' sä ä tä m ise llä avusi u u sa läh e isessä k in tuleviiisim des- aan eten k in u sk o n n o llisista I B o b rik o ffin d ik ta tu u ria vasten den u ran Suom en täydelliselle sa k u u lu u k a n sa n k ö y h älislö l- •vista tai ettii su o m alaiset oli- ¡silm iä. Ja vasta kun Suom en itsen äisy y d elle sillo in k in k ä y le, k a n sa n su u re lle e n em m is .ival su u ressa k iito llisu u d en I kiiyhälistö to rilla 1995 ju listi den e tu rin ta m a s sa täm än su u tölle, kun jo u k k o je n voim a ja c la ss a R uotsille siila sa ad u sta : y leislakon v en äläisten toverien ren asian to teu ttam isek si. v alistu s k a sv av a t. iv islyksestä ja v a p a u d e sta , y. ¡esim e rk k iä se u ra te n , uskalsi Jos kysyy, m iksi ei edes V e Ja ju u ri tästä syystä ei k e p o rv aristo k in käydä p erässä näjiin p o rv a risto ta h to n u t ¡in m. n e llä k ä ä n tässä m aassa ole i uden S u o m e t,a le n vielä sillä täy d ellistä itsen ä isy y ttä su u rem p a;i syytä iloita äsk en M ulla A lek san teri l :u ä ly k ä s viim eiselläk in h etk ellä v a ro it h a a Suom en k a n sa lle , m m v a stau s /altio lliiien teko h e rä tti voi- taessa ry h ty m ä stä lak k o o n ! s ¡1 ¡1 v 11 ,e,ust;i itsen ä isy y d estä lo n jo te n k in helposti tö v d että- m a k k ¡1 a s e en v a sta k a ik u u n k u in Suom en koyh;ilist<dl;i. Suomen k a n sala iste n ilsen äi- , Kävi yhä selv em m äk si, eitä ! vissä. Ei m in k ä ä n m aan k a- Suom en k a n sa n svvillii riv e il itsen äisy y s y k sin o i p itn lism i voi a n ta a n.s. aius- lä, siilo lo p u llise sti ei Suonien ivysaatleet ja m a h ta v a n a k a i Suom en kui ensin A. .1. A rvidsonin yle- m aan riip p u i V en äjän k ö y h ä ! m aa tle n sa täy d ellistä ltsen äi- p o rv a risto yksin ja k s a v a stu s ;i lim ilo: “em m e e n ä ä ole listöni voi,os,ti. Ja se lau su ttiin Isv y ttä siitä svvstä, e itä se tar- taa Suom en syvien riv ien e- 'uolsid;iisi;L em m e voi tulla ¡su o ra a n ja p e itte le m ä ttä Suo vitsee ,a ,a a lu s m a a ta im ukki- tee n p äin p y rk im istä , k o sk a nyt venähiisiksi, m eidän siis tulee m e n so sialistien p u o lelta ¡o u u i niipiukaksi (ta n sk a k si su ttu -, ei en n än , k u n Suom i on su v e h ien e d u sk u n n a n a lk u a ik o in a . vasli k u ts u ttu : d eb u tteh e) jo n -i reen in en v altio , p o rv a risto voi dia saom alaisia." ¡ne se voi v isk ata h ik a n a ise l 1 M ulla m eiktihiisien p o n n is Seiijtilkeen on e d u sk u n n assa ja saada a p u a m istä ä n u lk o a o- tu k sista hii(»lim;i,la ja v aik k a m u u alla m onasti p u h u ttu sa ¡ta v a ra n sa ja usein m yös h tk a- m ia kifnsiinryhm iii v a sta a n ; ;e oli nudile eh d o tto m asti su u m aan suU nlaan ja vasta tänä naisen v äestönsä. Se se o lik in ) m u u te n h a n se om ien siveyskä- reksi onneksi, eitti Ruotsi oli v u onna on satitu ilm einen to to d ellin en onni m eille suom a-! siltcitteitsä m u k a a n ru p eaisi niin heikko, ettei se v o in u t es d istu s siitä, e ttä so sialistien k ä ¡laisille, e itä m a itm a n so ia m u r-i k u lk e m a a n m aa n k a v a lta ja n tää m eid än jo u tu m ista V enä sitys on ollut a iv an oikea. si niiji p e rin p o h jin tuon m ä-j h.alveksitlua u n ia . *) jän k a n sa n yliteyteen. oli m ei V aik k a m eid än p o rv aristo m m e /Jä u iie e n ilsev a ltiu d en , f e o d a - : S uom en k ö y h ä listö ! E ten k in dän a u to n o m iam m e alussa teki v a sta rin ta a k u in k a k in Ve lism in ja p o rv a risto n V e n ä jä l lä, e ttä kansan, to d elliset “elä- teid än p o n n istu k silla n n e ja a sangen h eik o lla p o h jalla. Ker- n ä jä n ta a n tu m u sta v a staan , ei ! vät voim a 1 p ä ä siv ä t esille, lo ,te e siä n n e on Suom en itse ro ta a n h a n , eitä m in iste ri-v a l V en äjän itsev altiu s eikä feo v ieläp ä itse lu d liise m a an k in . näisyys sa a v u te ttu . .Li eten k in tio sih teeri R eh b in d er k e rra n o- d alism i v ä littä n y t m eid än itse Hsi p e la stu n u t a sem am m e ro h nä i sy y spy ri u nöi stäin m e v ä h ä ä Ei m ik ä än m uu h a llitu s V enä te voitte tu le v aisu u te en k a t k e alla v a a tim u k se tta n sa k e isa k ä än eikä V en äjän p o rv a risto jä llä olisi a n ta n u t, ei edes olisi soen tästä sa a v u te tu s ta voitos ri N ikolai l:l l c : “S ire lotti ult k a a n L v o ffin ja K ereuskiu v o in u tk a a n a n ta a m eille tä y ta ilo ita ja rie m u ita , p a ljo a c- itse n ä isy y ttä p ailsi n e m m än k u in m u u t k a n sa la is rien ” (k a ik k i tai ei m itään . h ailit ukset a n ta n e e t m eille it d e llis tä , b o lsh ev ik it. E iv ä tk ä n ä m ä k ä ä n ry h m ä t isä n m a a ssa m m e . Suo se n äisy y ttä lo p p u u n asti. eikä M utta v a p a a m m a t a a tte e t r u ¡a n ta n e e t m dilie tä tä itsen äi- m en itse n ä isy y sju h la on sen p esiv at k ä y m ä än E u ro p a n lä- m eid än om a p o rv aristo m n ie - sy y ttä’ in istä än e rity ise stä jalo - ta k ia e tu p ä ä ssä N uom en k ö y ’»i, k u n k iih san liik k eet e lp y iv ät k a a n sitä ta h to n u t, niinkuuni) ; im e,isy y d estä, vaan* siitä yksin- h ä listö n ju h la ¡Ktr p referen ce, ja so d an vitsa ru o sk i. A lek k u in so sialistit olivat e n em m is san teri 11 oli p a k o te!tu to im i tönä ed u sk u n n assa . J a v aik k a i k ertid sesta syystä, että se on ju h la , jo h o n se voi sy d äm en m aa n sen m u k aa n . M utia h ä Suom en syvät riv it a in a ovat i p ro le ta a rilla ,litu s , jo k a luulee p o h ja sta ja sie lu n sa k o k o in nen m y ö h em m ät ja siitä seu p a n n e e t a n k a ra n v astalau seen p a r a i n im iten k iin n ittä v ä n s ä n o lla osaa o tta a. ra a va t a ja t o so ttiv at ilm eisesti, v e n äläistä y h ä k asv av aa ta a n : toisen k a n sa n s.o. k a n sa n su u e tteiv ä t itsen ä isy y sp y rin tö m m e tu m u sta v a sta a n m itä jy rk im - ren e n em m istö n p u o leen sa an- *) S elltiin en on ereh d y s, r a t voineet m itä ä n su u rta sa a v u t m ässä m uodossa, eiv ät ne sit 1 ta m a lla sille täy d ellisen itse te n k ä än , ¡»hioneet yh ty ä y h näisyyden. Ja tässä su h teessa it n r i s I on niiata sii>eysl, dsdc taa. Silloin a stu iv a t V en äjän ja te isto im in ta a n p o rv arisi, k a n s lei V en äjän uusi h a llitu s tule on se jo k a so p ii ka kk a ra a n . Siionien k ö y h älistö t v a ltio lli sa tässä s u h t e e s i , koska, kil p e tty m ää n , sillä talo u d ellisten K un on k y s y m y k s e s s ä työ vä es selle n ä y ttäm ö lle. Olen jo e n ien la u su ttiin H elsingin puo e tu je n sa ja m aa n tie te e llise n a -' tön k u k is ta m in e n silloin kel- nen oso ttiiu u t, m iten k ä T u ru n lu ek o k o u k sessa v. ,911. k aik k i sein än sä k a u tta S uom en k a n p a n va t h eille k a ik k i k eiim t.— tvöväen k o k o u s 1899 oli roh- p o rv a riry h m ä l ta h to v a t itäis- san a in a tulee p itä ä V e n äjä n j T oitn. . MAILMANKATSOMUKSIA n iiiiiiiii u i.iiu jiifu in iv r puolsi o m in tak eisen k a n sa lli suus- eli itsen ä isy y sa atlee n asi aa. jo s kohta ei vietä v a rs in a i sesti poliittisessa m erk ity k ses sä. lisen ä isv y sa ale tässä m e r kityksessä sai en im m in v iri ke,lii yhä sy v em m älle ¡tuirlu neesla k ä sity k sestä Suom en koko k an sassa, ettei Ruotsi e- nää. n ien e te tly ä än K aarle NR k u o lin a su u ru u te n sa loiston voinut p u o lu staa S uom ea itä is tä n a a p u ria v a sta a n ; josta Suom en p alo llelu 172, ja 1713 vv. ra u h a n te o issa oli s e h ä n ä to d iste in a . Jo s k o h ta k e isa rin n a Etisabe- t i , m iettii ju lis tu s k irja v :l,a 1712 ei ollut m u n ia kuin viek k a u tta ja vehkeilyä hänen p u o lellaan , niin se k u iten k in peru stu i o ik eih in psyko, noki siin ed elly ty k siin , joll a sa iv a' aivan selv än m uodon S prengt- oortein n ja A n ja la n liiton puu bissa. On k e rra ssa a n lap sel lista a rv o stella n äitä p u u h ia nykyisen sivevsopin k a n n a lta , k u ten T ig e rste d t y.m. ovat teli neet: ne o liv a, k an san y lä k e r roksissa olevista oloista lu o n non p ak o lla h e rä n n e itä itsc- n äisy y said leita, jo tk a sitten 1898 99 so d assa osaksi to teu tuivat. Yhtä lap sellin en on se a ja tu s e ttä A lek san teri 1 olisi jo sta k in jid o in ielisy y d estä. k u ten im a r telu u n v iv a h ta v a lla y k sim ieli syydellä to istetaan , k o h o tta n u t Suom en k a n sa n k a n sa k u n tie n jo u k k o o n . Se ta p a h tu i y k sin o m aan v altio llisesta v iisau d es ta, jo h o n en im m iten v a ik u tti Suom en k a n sa n v astu stu sk y k y ja E u ro p a n v a ltio llin en asem a. T äm än to d istaa aiv an selvästi A lek san terin k irje k reiv i Stein- heililh* v. 1810 (k. siitä lyhyes ti Omini M aata V, 365) : Suom i oli h ä n e ltä sa a n u t e rik o isa se m an sa. " jo tta Suom i om ien e- Injensu tak ia liittyisi k eisari- lin 1 J
