s
No. 81
TOVERI
■» » ti11
TOVERI
1 4 ane» nramalaitca tjfteien Uncnk annattaja,
ilmestyy Astoriasae, Oregon, joka paivi
yeitai sunnuntaina.
T O IM IT U S K U N T A :
W. N. REIVO
LAURI M OILANEN
ADOLRH SALMI
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN
TOVERI
(T H E COMRADE)
The organ of ie Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunuay,
at Astoria. Ore., by the Western Work
men's Publishing Society.
ANTTI J. P A R IA N , Manager.
kuin erim ielisyydet jo ovat puh
jenneet ilmiliekkiin kuin m uul
loinkaan.”
Eikö tunnukin epätoivoiselta?
Ja kaiken sen tavattom an tou
hun ja melun jälkeen, mirä. työn
ja pääoman etujen vhtäläistyttä-
miseksi on pidetty. M utta y l t ä
vähän kuin herra professori nä
kee toisten suuAnitelmissa onnis
tum isin m ahdollisuutta, on sitä
hänen omassa keksinnössään-
Catered as sccond-crsss mail matter July 18,
1912, at the postoffice at Astoria, Uiegon,
under the Act of March J* 1879.
Työvoinia ei tule kauppatava
raksi, vaan on ollut sitä jo pit
llmotushinta 40c paistatuumalta. Kuoleman*
kän
ajan. Se on kaikissa suh
ilmotukset f 1.50 keitä ja muistovarsyilla
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolnt- teissa kauppatavaran markkina-
to-ilmotukset 50c kerta, balutaantieto- ja
nimenmuutto-ilmotuksct 25c kerta, naima- suhteiden alaisena, paitsi että sil
dmotukset |1.50 kerta, avioero-ilmotuksct
81.00 kerta. Seisovat il moi ukset sopimuk tä on aina koetettu kieltää se
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
tulee rahan seurata mukana.
Englannin laillinen suoja, joka kauppatava-
kielestä suomennetaan vapaasti.
,,
T ila u sh in n a t .........
, ralte mvomietaan
Yhdysvalloissa ja Canadaasa
Turhaa tm puhua työn ja pää-
Yksi vuosikerta..>4.00
6 kuukautta. .82.25
2 kuukautta.........81-25
1 kuukausi.
•50jom an saman neuvottelupöydän
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Ykai vuosikerta. .$6.5U
6 kuukautta. .82.50 ääreen tuottam isesta,
loisen tai
SUBSCRIPTIO N RATES:
toisen
täytyy
olla
sen
pöydän
ää-
la toa United State« and Canada
One year......84.00 Six months......... u .25 ressä m ääräävänä voimana : ellei
I h ree mooth». > 1 .JS
Qo« month.................. SO I
Advertising rates in effect July 1, 19)2, 4 ' j SC o l e t y ö v ä e s t ö , i >11 SC päaolU -i.
cents per inch. Special discount is allowed .
•• • ,
,,
,
tor larger and continuous advertisements, i 1*1 S l l t a l i a i ) I l i a a t <1 \ S \ ¡1 I k l S l . l \ ,1111
T O ««
BOX
« T O R I * . ORE
J
R
;
T v i i v ä e - t ö f ..-
H uoneu sto sijaitsee 1 0 :n n en ja D uane katu-
jen kulmassa.
toimitus 832.
.Telefooni:
konttori
365,1 Ice
------ ---------=
'
'
.
lo p u llis e s ti
*
o tta m a a n
koko
■-— j pöydän haltuunsa, kulukoonpa
i siihen aikaa hiukan cnennniri
Miksi . sellainen
epä-
. .
.>
i tai vähemmän. I vo ei voi olla
tOlVOlSUUS.
: pääoman liikekumppani, vaan jo
k<» sen orja tai sen isäntä. Siinä
Aluuan eanadalainen professo <e kolmas mahdollisuus. Näihin
ri on eräässä äskeisessä puhees saakka sen on ollut sen orja.
saan suvainnut antaa seuraa van. sen om aisuutta, m utta se vaatii
eräisiin kapitalistien suunnitel-1 isännän arvoa> ja sihlä onkin 9cn
mun nähden hiukan epätoivoisen ’ työväestön vaatim usten peruste
lausunnon.
, ¡a sisällvs, joka herroja profes-
■ Työväestö on tehnyt vaati-i sorejakin pelottaa.
muksen, jota voitaisi kutsua teoi-
Kuinka m nnta kertaa ,,nkaan
hsuuskansanvaltaisuuden
vaati-1
sanoniaiehdistön ta-
Hiukseksi. Mistä nykyisin on ky ! Ilolta huom autettu, että kaikl i
sytnys, on täm ä: Tuleeko työvoi- \ so\ittelusuunnitelm at ovat v an
ma olemaan kauppatavaraa. jo petosta, jonka avulla työväestöi
ta myydään ja ostetaan samoin koetetaan saada lutfpumaan oike
kuin mitä hyvänsä m uutakin ta uksistaan sen sitä huom aam atta:
varaa, ollen se kaikissa suhteissa i koetetaan hiljaa, sitä herättäm ät
samojen vaiheiden alaisena kuin tä. sitoa se kuin nukkuva jätti
kauppatavat ukin ?
Tai tuleeko läinen.
työ tileinään ‘pääoman tchoka-
Miten siinä onnistutaan, ei e-
liiketoveri, kansalainen, eikä a i nää ole epätietoisia. työväestö
noastaan
teollistiusvaltakunnaii herää, ja jos se herättyään in!
alam ainen?
Mitään kolmatta ulistun, vaatii se kapitalistiluo-
m ahdollisuutta ei näytä olevan. kan tilinpäätökselle ennen kuin
Paljaat sovittelusuuiinitehiiat ja se ‘saattaa aavistaakaan. Työvä
voitonjakopyrkim ykset eivät t u estö ei valveillaan koskaan pulin
le parantam aan tätä alituisesti neuvotteluista
kapitalistiin-»kan
aukenevaa repeämää. Niitä on kanssa, vaan taistelusta, jossa on
koeteltu, m utta ne ovat osotta i kvsv nivksessä toisen tai toisen
titneet kelpaamattomiksi. Siinä antautum inen ilman ehtoja.
asemassa jossa työväestö nykyi-j
sin on. ei millään suunnitelin ti
Muuan porvarihallituk
la työn ja pääoman yhteenliit-
selle mahdoton
tämiseksi. johon ei sisälly ty ö
tehtävä
väestön laskeminen yhteisen neu
vottelupöydän -ääreen pääoman
tehdessämme viime päivinä
kanssa, ole m itään onnistumisen
m ahdollisuutta, enempää silloin i julai-tu Englannin T yöväenpu--
u.nHiu .fu m n u ii)im n iinin.in»M ninir7.Tm Tr¡umT.r
Itsenäinen Suomi
lueen ohjelmaote antaa oivallista
m iettim isen aihetta, sillä siinä
esitetyistä toim enpiteistä on tä r
kein tehtävä sellainen, johon mi
kään hallitus ei kapitalistisen
tuotantotavan vallitessa kykene.
Sen sisältäm ä kohta jossa a se
tetaan hallituksen velvollisuu
deksi valvoa, että ei synny suu
ria vaihteluja työvoiman kysyn
nässä ja tarionnasSä, vaan että
kaikille riittää tasasesti työstä
kaikkina aikoina, on liian laaja
kantoinen toteutettavaksi m uu
ten kuin kapitalistisen tuotanto
tavan perinpohjaisella sy rjäy ttä
misellä. jolloin tuotanto tapah
tuu vain tarvetta eikä voittoa
varten.
Jatku van t vihit ek< »mahdollisuu
den hankkiminen yhteiskunnan
jokaiselle työläiselle edes jossa
kin m äärätyssä maassa, edellyt
taa sitä. että sen maan teollisuu
den tuotteet menevät m arkkinoil
le yhtä nopeasti kuin niitä tuo-
tetaankin. M utta sellaista m ah
dollisuutta ei ole muuten kuin
sillä edellytyksellä, että muissa
maissa luotetaan vähemmän kuin
kulutetaan. Miten taas joku maa
voisi kuluttaa pitempää aikaa ja
säännöllisissä oloissa enemmän
kuin se voi tuottaa, se on, miten
joku voisi ostaa pitempää aikaa
enemmän kuin on varoja millä
ostaa, on käytännöllinen m ah
dottom uus. jota ei haaveile k u
kaan sellainen, joka tuntee y h
teiskuntatalouden perusteet ja
tietää* miten kapitalistinen ta
lous on järjestetty.
Asioiden järjestäm inen siten,
että työttöm yyttä ei syntyisi, ei
voi tapahtua muuten kuin sillä
edellytyksellä, että työläiset saa
vat kaiken sen minkä he tuotta
vatkin.
la sellainen tilanne ei
ole mahdollinen muuten kuin
voittojen saamiin 'poistamisella
\ altiokapitalismiin ajiuituniincn-
<aan ei pelasta työttöm yydestä,
paras mihin se voi ajaa. on jon
kinlainen vaiti > feodalismi, jonka
vallitessa työläisistä pidettäisi
huolta valtion työntekijöinä, ku
ten keskiajan maaorjista, teetet
täisi heillä kaikki tarpeelliset
työt, m utta tulokset korjaisi vai
tio ja käyttäisi ne edustamansa
luökan hyväksi.
Sellainen työväenpuolue. joka
kykenee pakottam aan käytän
töön työläisten tarpeita v astaa
van ty ottöniy ysvakuutuksen, py.-.-
iy v kyllä tekemään enemmänkin
jos sen yhteiskunnallisten asioit
ten tuntem us on sillä asteella,
että se käsittää kapitalistisen jär
jestelmän vaurioitten svntvvän
in inm nnuTin in in :nnni,n im iiin n n n iu n rnnm .n»u,in iiiu iuriinn.-irrr
ltd jollain lavoin rn jo lc ttu n n .'
— --------
“ Siitä selvästi Im om ntnan. cl
Ttim m ikm .in *21 p :n “ Sosia- lei täyd» llisin k aän sisällä mi-
listissa" k irjo ita n lohi. N . li. a f taan ra ja to n ta ilsc m ä ä rä y stä .'
Itse p y rin tö a u to n o m ia a n on
I isin :
loiki!
1
ä
se
ole
I
tu
n n u sm e rk k in ä , itiä k an sal-
S e n n SIIS
k
a
n
g
astu
s.
jotka
lisheiiki
elää. E ttä .sem moisia
u n e lm a. ei
m o lem m at, rea listise n m ail- p y rin tö ä jo em ien vuotia 1899
m an u lk o p u o le lla loitsivat e sil-io ii löytynyt, tuskin kävuee
le ihm een ih an ia kuvaelm in, ¡ k ie ltä ä .”
u m ita heti kuu ne kuo lev aisen
Niin me voim m e v ä ittää , et
ihm isen sielu u n ovat valan eet lä aivan irisioriaim m * ensi ai
ilon ja riem u n h a ih tu v a t h ä-j koina täm m ö iset ilsciiäisyys-
iien n ä k ö p iiristä n sä .
p y rin n ö t olivat vireillä. Tco-
E n e m m ä n kuin seitsem än s a - • k ra a ttise n väitän p e ru s ,celia
taa v u o lla on ta istelu m m e kes : p u u h asi jo luo ta rm o k a s piispa
tän y l ¡I m näisy \ teinille totelit- ’ T u o m a s jo n k u n la ista Suom en
tam isek si, h isto ria m m e allista i itsen äisy y ttä (veri. S. Ivalon
asti m eid än p äiv im m e sa a k k a . | h a u sk aa e sity stä : tilo m a s piis-
H i s t o r i a m m e a lu sta a s t i ! j pa o ttein a Ju h a n i Aluni " k u -
T o siu ru n o ilija m m e ja S u o -'v ia ja k u v aelm ia
nim isessä
m en h isto ria n eiisim äin eii prd- teoksessa siv. 211 288), Imi*
fessori ylio p isto ssam m e Z. To-! m as piisp an te o k ra a tlise t itse-
p eliu s väitti (k S a m la d e sk. 2 3 j n äisy y sp im h al k ä rsiv ä t kyllä
del. siv. 31 62), ettei S uom en i m u se rta v a n tap p io n A lek sai*
k a n sa lla ole o llu t m itä än o-M eri N evskin loistavan voiton
m a a h isto ria a en n en v. 1339. ¡ l a u tta v, 121<> ja Suom i ionini
e ttä ru o tsa la in e n v a llo itu s j a |v : t e e n
1399 tap p e lu k e n tä k si
k ristin u s k o tu k a h u ltiv a t i t s e - '¡dan ja län n en voim ien välillä.
n aisen k a n sa llisu u d e n alkeet, m u lta k e sk ia ja n kuluessa y llä
jo tk a , versoivat h e iin o k u u tai- p itiv ät S uonien piispat, kuten
sm ulen a ik a k a u d e lla .
T ä tä 'lö p e liu k s t ukin täytyy m yön
m elkoista
itsen äisy y ttä
v a sta a n on k u ite n k in Suom en tää.
k a n sa n . itsen äisen
h isto ria n Suom en oloissa.
T äv tv v tu n n u sta a , e ttä nieil-
huyjn. h ä n k in sitten S uom en
h isto ria n e d u sta ja y lio p isto a -¡ le oli su u re k si onneksi, että,
sjim m e. Y rjö K oskinen. (H ist.! k a d o tta e n v a rsin aise n itsenäi-
Ark. V, 1 9) aiv an oikein syyteuim e, jo u d u im m e H uolsin
h u o m a u tta n u t, että S uom en j a la m a isik si
sa m a a n
a ik a a n
k a n sa n , k u te n m u itten k in k an - kun venäläiset p a n tiin raak o -
so
jen itsen ä in e n k a n saliistu n - je n m ongoohen ikeen alle, jos-
SOjf
ne ja siitä riip p u v a asem a on ta o n n e llo n n iu d e sla nallia vie
v ä h ite lle n
k eh itty n y t.
siis läkin sa av a t m elkoisesti k ä r
R u otsin v a llan a ik a n a k in ja siä. M utta om iessa piili suuri
e ttä jä lk e e n v., IHO*-» aulo nom i- v a a ra k in , se n im ittä in , että me
a tn m e k in on oikut vain asteet- vihdoin “ täy d elleen su la u tu i
ta in en ja e ttä siis ’•saatettaisiin sim m e ” k u te n T o p eliu s sanoo
v ä ittä ä , ettei S uom en k a n san R uotsiin (“ fu llstä n d in g in k o r-
n y k y in e n k ä ä n (v. 1876) v altio p o ra tio n " ). V astap ain o k si tä l
tp a täy tä o m in a isen h isto rian le v a a ra lle R uotsin v allan su u
te h tä v ä ä ." "Itse teossa ei löy ru u d e n a ik a n a m oni etevä su o
d y eik ä ole m itlo in k a a n löyty m alain en , k u te n esim . T an eli
n y t k a n s a k u n ta a nuijim assa. Ju sle n iu s ja h än en u ra a kul-
, r . i i e i i r i k G abriel P o rth a n ,
jo u k a ib e itiä ä r ä y j ei olisi oi- k r - evä
itse järjestelm än epäkäytärfnölli- j ole m uita keinoja, kuin elättää 011 tu llu t ryöstöretkelle Kosolan ky-, T s iH lT lik U U n t a p a i l t u -
syydestä. siitä että sen edusta- työväestö seisauskauden kulues- laän Khlänmäelta y. ra. naapurikv
m
istä Suomessa
.
_..
, . .....
'l is t a nousi la h ta re ita suksille ja rvh-
I H lö lc t C U U lliC O o a
ma om istustapa ei ole enaa sa- sa yleisillä varoilla, tai antaa sen ty. ryostäjjä tdkaa.ajamaan.
pusoinnussa vallitsevan tu o ta n -! m enehtyä puutteeseen, tai järje.-,- J a m iten ollakaan. Jo huom attiin Suomen lehtien t i e d o n antoja
totavan kanssa, ja että tuotan-1 tää asiat siten, että työläisillä tulen palavan erään sa are n ran o alla. ] tam m ikuun vallankum ouksen
alkutaisteluista.
non tarkotukset eivät ole sopu- ’ teetetään työtä vain niin pal- Siis: p u n a k a artilaise t nuotion ääres-1
soinnussa yhteiskunnan tarpeit-j jon kuin on tarpeellista yläluo- , sä leiriiniyneinä.
L A H T A R IK A A R T IT
E S IIN
ten kanssa.
tkan omien tarpeitten tyy d y ttäy A,nniunta tu lta kohti anotettiin, i T Y IV Ä T K U IN M A A N T IE-
I M utta v a stalau k au sta ei kuulunut, j
Ellei työpäivää lyhennetä niin luiseksi ja työläisten pitäniisek- ‘ K otvasen kuluttua rohkein urhoista
RO SV O T, V A N G IT E N RAU
paljoa, että jokainen työläinen si työkuntoiserra orjajoukkona. 1 nH?uee tu lta kohti ja löysi te rv a s k a n -; H A L L IS IA A SU K K A ITA JA
P R O V O S E E R A T E N M E L-
tuottaa vain. sen niitä kuluttaa, Sellaiseen
ylim ysyhteiskuntaan i norf palaa lekottelem assa. M utta yh-
L A K O IT A .
niin yhteiskunnan uudelleenra ei työväestö kuitenkaan tule ty y -, tään p u n a k a artilaista ei löytynyt,
kentam isesta ei voida puhua ta tymään ja siksi onkin ihan väk- Aseisiin tarttu n eid en laiv u rien hyök-j
Kuten lukijamme m uistanevat.
pahtuneena toimenpiteenä. Val täm ätöntä m uuttaa kapitalisti j käy» k eskittyi ja p äätty i sillä k e rta a
¡terv ask an n o n am m untaan, johon p ä i-(o]i lehdessänime tam m ikuun lop-
tio voi mahdollisesti järjestää nen tuotantotapa sosialistiseen, ; väliä joku työm ies oli jä ttä n y t tulen.
i pupatvina useita
tämän maan
suhteet siten, että se teettää työ-¡joka taloudellisen etcvämmvv- ! — K ansan L.
j uutistoim istojen tiedottam ia uu-
läisillä kaikki työt, kuten tähän- tensä kautta Takaa riittävän toi
' iisia Suomesta, joissa kerrottiin
kin saakka ja elättää joutilaassa meentulon tyoläisillekin. M utta KUN NAI RIKKAAN JA RUMAN, ¡siellä vallitsevan vakavan tilan
täytyy o sata tyytyä kohtaloonsa, n iin neen. M. m. erään kerran julis-
ylellisyydessä koko yläluokan. Englannin Työväenpuolueen oh-,
kuin se skottilainen, jolta rum uudes ! tettiin, että Suomen lahtaripor-
Kun kussakin maassa tuotetaan jelmalle ci sellainen m uutos o,e taan kuuluisan rik k a a n lesken naitu-
’ värit olivat julistaneet sodan Ve-
enemmän kuin oma asujam isto mahdollinen ja siksi ei sen sopi-jaan kysyttiin, m inkä näköisen vai- I näjää vastaan, koska \ enäjän
voi ostaa takasin, niin seuraa > sikaan puhua yhteiskunnallisesta j mon hän oli o n n istu n u t saam aan, ' proletariaatti oli Suomen ty ö
ennemmin tai myöhemmin teo l-! uudelleenjärjestäm isestä
siinä Skottilainen v a sta si: “ Hm. Luojan väestön takana.
Silloin jo kirjotim m e, että tic-
lisuudcssa seisaus, jolloin työ ¡ym märryksessä, että se tnkoo käsialaa se on. vaikka en voi san o a,
e ttä se olisi juu ri hänen niestarite- j (j onannoista on vaikea päättää,
väestö jää pakollisesti joutilaak-1 poistaa kapitalistisen tuotantota- oksensa.”
mistä oikeastaan on kysym ys, ia
si. Täm än estämiseksi ei kapi-ivan ja asettaa sosialistisen sen
— Suom essa kerran oli rum a, mut- että todellisia tietoja ei saataisi
talistisen järjestelm än vallitessa tilalle.
, ta rikas m orsian vihittävä nuoreen, ennenkuin Suomen lehdet ke
£ p u lsk a a n mit h een. L u k k a riin tu o ¡.a väämmällä alkavat saapua.
Nyt
*«
s ; kemvs teki siksi syvän vaikutuksen, olemme saaneet ensimäiset Suo
| i e ttä hän tahtoi valita tilaisu u teen so- men lehdet (tam inik. 22. 23 ja 21
| j pivan virren värssyn, ja sellaisen p:ltä> joissa kerrotaan silloisista
1 lian löysi e rä ä stä vanhan virsikirjan j tapahtum ista. Julkasemnie kaik-
l “ vnm eisen tuom ion" v irrestä. Niinpä ki niissä olevat uutiset tässä, ah
97340
hän veisata h u jau tti:
luki jakun nallemme
taaksemme
J u u r' julmaks* itse u s’ n äyttää
tilaisuuden saada oikeat tiedot
TOTTELIVAT TUOMARIN MÄÄ i tä on. e ttä nuo a a tte e t tulevat vai-
Puolella vasemmaH",
asi< »ista.
RÄYSTÄ.
i kiittäm ään koko m ailinaan, m utta en-
M utt’ rikkaulP, kunnia!!'’ täy ttä ä
Kansan ‘Lehdessä ‘kirjntet.tan
(T ru e tr«n<Tatti?n fitert w ith the P o stm a stn j uenkaikkea Saksaan ja Itavalta-U.nka-
i t A storia, O re.. A piil 6, 1918. a , re<iuiiid
tam
m ikuun 22 p :n ä:
Sen
kuin
on
oikiall'.
by tectlo n 19-of the Act of O ct. 6th, 1917.) , riin.”
Niin
sanotaan
erä ä ssä Tokiosta
Verisiä yhteenottoja Luum äen ja
H uvittava kohtaus tap a h tu i Enni-
T urhia kiertoteitä.
T aavetin asemien seuduilla.
Ass.
P
ressille
lähetetyssä
kaapelisa-
slssä. Irlannissa, kun 23 farm ariväes-
Siitä
käy
selville
kaksi
Pikku Elsa tuli kotiin naapurista.! ltä-Su<unesta saapuu verisiä
töön kuuluvaa nuorukaista, ollen tu o -; nomai,Ba
m atin m ääräy stä noudattavina»!!, läh-1 ^ ’’kkaa: 1 1 ne "kansallism aineen vl- n ä h tä v ä sti pureskellen piirakkaa.
¡viestejä. Mitä siellä todella on
ti karkuun oikeussalista. H eitä sy y -! '^P häjäi , jotka täällä suunnittelevai
“K nuleppas, E lsa”, sanoi hänen ai- i tapahtunut emme voi sanoa kun
tettiin karjaparoonien elukkain k ar “ v alk okaartien” läh e ttä m istä V enäjäl tinsii, “enkö m inä ole. m onasti kieltä eniBte ole onnistuneet saamaan
kottam isesta vuokraajain viljelyksil le taistelem aan bolshevlkeja vastaan, nyt sinun pyytäm ästä N iem isen tä- sinne suoraa puhelua, m utta saa
tä ja erään D errvm oressa olevan s a - i saavat
Haavut liikkua joutuin, ehtiäkseen j
p iira k k aa ? ”
mamme tiedot ja S.T.T :n nähtä
halaltoksen h äiritsem isestä sen vai- eunen 'tu *a n,1° liiton bolshevikit pai-j ..p*,, n ijn a pyytänytkään.” vastasi västi hvvin väritetyt ia suoras
inistäessä puutavaraa hallituksen u r a - j ” V!,t i’*ait voim akkaiksi, ja _’i e itä jp * jsa levollisesti, “eikä minun tar- taan vääristellvtkin kertom ukset
koihin.
Muuan
poliisim ies k e r to i, kaiAki diplom aatit eivät näy olevan i Vjtse pyytää. Minä tiedän, m issä tä- yhteensovittam alla lienee asema
seuraavanlainen:
kahden näistä vangituista käskeneen um pL okeita.
' p n jjtä p itää.”
Luumäen seutujen lahtareille
sahalaitoksella työskenteleväin m ies-,
- — —
on
nähtävästi ollut tulossa ase-
KANANMAKSOJA
PUNASELLE
Sähkötuoli,
ei
niin
a
n
k
a
ra
sti
ladat-
»en läh teä tiehensä, sillä he eivät tu
lasti
ia sitä ovat lappeenrannan
RISTILLE.
m. e ttä se istu jaa vahingoittaisi, vaan
le sallim aan irlan tilaista puutavaran
punakaartilaiset’
lähteneet etsi
v ietäv ä n
E nglannin
hallitukselle.!
»»•aiistatioti fiird wi»h thr Postmani.. siksi voim akas, e ttä juopunut sen an
»at AMona, < >r» . \|»»ii 6, JVIS,.
mään.
l
ieto
heidän
saapum ises
Tuolle a a tteelle alkoi oikmishtionen- by scction
nf ihc A .t of Oct. gth. 1917.) tam asta tärä y k sestä selvenee, on o te t
taan
kiirehti
edellä
Taavettiin,
veen kerääntynyt yleisi» h u rrata, jou
Luullen knnanm aksoissa olevan a r tu käytäntöön Sioux Pallein poliisi
ia
kuti
itinä
saapui
Pulsxn
ase
ka johdosta tuom ari m ääräsi saljn I vokasta lääkeainetta, jota voitaisiin k am arissa, Iowassa.
liia lle , pidätettiin sitä siellä jon-
tyh jen n ettäv äk si.
T ätä
m ääräystä k ä y ttä ä rp tam iesten tarp eik si, on eräs i
A i v o j a kem iallisesti tu tk itta e ssa j kuti ajan. että ehdit tiin saada
käyttivät vangitut hyväkseen, ja po- in r.s. ('. R. Weaks, W ater V alley'sta. ‘
on havaittu, että vaillinaisilla henki- lahtarit koolle
»lisin v astu stelu ista huolim atta me Ky., läh e ttä n y t 4ö naulaa kanan-
Taavetissa m iehittivät 'puna
kyvvillä v aru stettu jen henkilölt-
livät m atkoihinsa.
m aksoja W illiam Howard
Taftilb?.
kaartilaiset m aanantaina aamu-
t ten aivoista aina puuttuu fosforia.
A m erikan
p unasta
ristiä
varten.!
i päiv ällä (tammik. 21 p.) rauta-
JAPANIN: LÄHETTILÄS
T all on m rs W eakst!le läh e ttä m äs
«tieasem an, minkä jälkeen asein in
Ilk e ä s ti sanottu.
sään pitk ässä kirjeessä selostanut,
vmpärillä svntvi kiivas taistelu.
(True trjti^latioii filed with tire PoMtnia«ter
it
(»n
A; il 6, P’l». a- rr<;iti cd Lcttei kanauinaksoja voida lääkkeeksi
„
Lumikinoksissa nähtiin taistelun
t*»i/.)
• y H-etion !9 .4 the A., of o.-t.
> A» ka v, ,
‘
H änen tukevuutensa
tukevuutensa Taft
tuloksina
joukottani kaatuneita
V enäjällä, viscount!
Vehrlda, oi
on To- parhaiten
niirhai.e„ tienne»*,
tienne..
mihin
ceih.i..., i t!’’a Käkeitä k o n n u t o m in a a n .:
iti Hchrlda,
mihin
sellaiset
ja
haavpttuneita,
joiden S. T. T.
!
Onko
h
e
rra
to
im
ittaja
jo
lukenut
mi
(icon palattu aan japanilaisille sano herk k u p alat kuin kananm aksat k e l-!
sanoo
olleen
punakaartilaisia
ia
j n«” runoelm ani?
ita lehtim iehille lausunut poistuneen-1 paavat
mainitsee
vaan
kahden
talollisen
T oim ittaja:
Ob-n — aikoja ennen
a V enäjältä sent&hden, ettei Japa-
»
saaneen surmansa.
kuin
te.
tln lähetystöllä ollut m itään s u h te i-: P u n a k a a rti k u m m ite llu t Sääm intjin
Luumäen ja Taavetin asemien
a b d sh ev ik ib allitu k sen kanssa. E d el
p o rva re ille .
L a h ta rik a a rtila is e t
välillä oli rata rikottu. Sen olivat
een selitti läh ettiläs, e ttä hänen !
Sisukas. Singletonissa,
U udessa nähtävästi tehneet Taavetin lah
am puneet tervaskan to a.
käsityksensä m ukaan oli bolshevi-, Savonlinnan m etelien
aikana oli HteläAValesissa, A ustraliassa, en eräs tarit. estääkseen punakaartilaisia
kien valta voim istum aan päin.-V aik- pu u ak aarti kum m itellut m yöskin Sää- 102 vuoden ikäinen m ies tarjoutunut tunkeutum asta eteenpäin. Puna
a S aksa saisikin heidät itsensä n u -jm in g in Kosolan kylän
porvareille. vapaaehtoisena arm eijaan. Ukko haas kaartilaisia tuovan junan oli pv-
erretu k si, ei heidän a a tte ita a n ......
voi- i E ~ räänä yönä olivat sa an e e t päähän- toi tappelua, kun värväysvirkailijat sähdvtiäv ä tässä ia punakaarti-
la tu k ah u ttaa. V arsin todennäkois-1 sä. e ttä Savonlinnan punakaartilaisia eiv ät h ä n tä hyväksyneet.
Haiset hajaantuivat metsään, jos-
fnii.ik. ¡iiiin.iiniii uniini.*
Tm itTTnTiim ru in in n in m in n TnmircniTiinin rim innnim m r.T i rru m m , 1 |
nm.lll ■ - .TY
JTTT77Y
1 nmTTTTnT
villitään". S u n in ,lain en poliil- kea v a stau s h e lm ik u u n m an i ten voim ien a v u lla so rta a työ kansa:) lu o n n o llisiin p a u a liit
inen lap sellisu u s ja Ivhytnä- festille k;ms;m p o h ja k e rro s väkeä. lä m ä k iu on ilm eisesti to laisen a ja ystäväni!. J a sii
{ o i s y y s vallitene m onessa ten n o stam in en , kun y lälu o k - n ä h tä v ä n ä to siasian a, k u n n e s n ä k ä ä n su h teessa ei V e n äjä n
im u ssak in ka Isa n loka n nassa, | ka oli v e rra tta in lam assa. S a h e in ä k u u lla 1917 so sialistin en p ro le ta a rin e n h a llitu s tu le p e t
villen (‘sim . el,ä K ustaa A adolf im o in
n äm ä
p o h ja k e rro k se t en em m istö e d u sk u n n a ssa “ v al ty m ä än , et,:i v alta tässä m a a s
»lisi k äy n y t so taa S ak saa vas 1 F o rssan
kokouksessa
löivät talain ' sä ä tä m ise llä avusi u u sa läh e isessä k in tuleviiisim des-
aan eten k in u sk o n n o llisista I B o b rik o ffin d ik ta tu u ria vasten den u ran Suom en täydelliselle sa k u u lu u k a n sa n k ö y h älislö l-
•vista tai ettii su o m alaiset oli- ¡silm iä. Ja vasta kun Suom en itsen äisy y d elle sillo in k in k ä y le, k a n sa n su u re lle e n em m is
.ival su u ressa k iito llisu u d en I kiiyhälistö to rilla 1995 ju listi den e tu rin ta m a s sa täm än su u tölle, kun jo u k k o je n voim a ja
c la ss a R uotsille siila sa ad u sta : y leislakon v en äläisten toverien ren asian to teu ttam isek si.
v alistu s k a sv av a t.
iv islyksestä ja v a p a u d e sta , y. ¡esim e rk k iä se u ra te n , uskalsi
Jos kysyy, m iksi ei edes V e
Ja ju u ri tästä syystä ei k e
p o rv aristo k in käydä p erässä näjiin p o rv a risto ta h to n u t ¡in
m.
n
e
llä k ä ä n tässä m aassa ole
i uden S u o m e t,a le n vielä sillä
täy d ellistä
itsen ä isy y ttä su u rem p a;i syytä iloita äsk en
M ulla A lek san teri l :u ä ly k ä s viim eiselläk in h etk ellä v a ro it h a a
Suom en k a n sa lle , m m v a stau s
/altio lliiien teko h e rä tti voi- taessa ry h ty m ä stä lak k o o n !
s ¡1 ¡1 v 11 ,e,ust;i itsen ä isy y d estä
lo
n jo te n k in helposti tö v d että-
m a k k ¡1 a s e en v a sta k a ik u u n
k u in
Suom en
koyh;ilist<dl;i.
Suomen k a n sala iste n ilsen äi- , Kävi yhä selv em m äk si, eitä ! vissä. Ei m in k ä ä n m aan k a- Suom en k a n sa n svvillii riv e il
itsen äisy y s y k sin o i p itn lism i voi a n ta a n.s. aius- lä, siilo lo p u llise sti ei Suonien
ivysaatleet ja m a h ta v a n a k a i Suom en
kui ensin A. .1. A rvidsonin yle- m aan riip p u i V en äjän k ö y h ä ! m aa tle n sa täy d ellistä ltsen äi- p o rv a risto yksin ja k s a v a stu s
;i lim ilo: “em m e e n ä ä ole listöni voi,os,ti. Ja se lau su ttiin Isv y ttä siitä svvstä, e itä se tar- taa Suom en syvien riv ien e-
'uolsid;iisi;L em m e voi tulla ¡su o ra a n ja p e itte le m ä ttä Suo vitsee ,a ,a a lu s m a a ta im ukki- tee n p äin p y rk im istä , k o sk a nyt
venähiisiksi, m eidän siis tulee m e n so sialistien p u o lelta ¡o u u i niipiukaksi (ta n sk a k si su ttu -, ei en n än , k u n Suom i on su v e
h ien e d u sk u n n a n a lk u a ik o in a . vasli k u ts u ttu : d eb u tteh e) jo n -i reen in en v altio , p o rv a risto voi
dia saom alaisia."
¡ne se voi v isk ata h ik a n a ise l 1
M ulla m eiktihiisien p o n n is Seiijtilkeen on e d u sk u n n assa ja
saada a p u a m istä ä n u lk o a o-
tu k sista hii(»lim;i,la ja v aik k a m u u alla m onasti p u h u ttu sa ¡ta v a ra n sa ja usein m yös h tk a- m ia kifnsiinryhm iii v a sta a n ;
;e oli nudile eh d o tto m asti su u m aan suU nlaan ja vasta tänä naisen v äestönsä. Se se o lik in ) m u u te n h a n se om ien siveyskä-
reksi onneksi, eitti Ruotsi oli v u onna on satitu ilm einen to to d ellin en onni m eille suom a-! siltcitteitsä m u k a a n ru p eaisi
niin heikko, ettei se v o in u t es d istu s siitä, e ttä so sialistien k ä ¡laisille, e itä m a itm a n so ia m u r-i k u lk e m a a n m aa n k a v a lta ja n
tää m eid än jo u tu m ista V enä sitys on ollut a iv an oikea. si niiji p e rin p o h jin tuon m ä-j h.alveksitlua u n ia . *)
jän k a n sa n yliteyteen. oli m ei V aik k a m eid än p o rv aristo m m e /Jä u iie e n ilsev a ltiu d en , f e o d a - :
S uom en k ö y h ä listö ! E ten k in
dän
a u to n o m iam m e
alussa teki v a sta rin ta a k u in k a k in Ve lism in ja p o rv a risto n V e n ä jä l
lä,
e
ttä
kansan,
to
d
elliset
“elä-
teid
än p o n n istu k silla n n e ja a
sangen h eik o lla p o h jalla. Ker- n ä jä n ta a n tu m u sta v a staan , ei
!
vät
voim
a
1
p
ä
ä
siv
ä
t
esille,
lo
,te
e siä n n e on Suom en itse
ro ta a n h a n , eitä m in iste ri-v a l V en äjän itsev altiu s eikä feo
v
ieläp
ä
itse
lu
d
liise
m
a
an
k
in
.
näisyys sa a v u te ttu . .Li eten k in
tio sih teeri R eh b in d er k e rra n o- d alism i v ä littä n y t m eid än itse
Hsi p e la stu n u t a sem am m e ro h nä i sy y spy ri u nöi stäin m e v ä h ä ä Ei m ik ä än m uu h a llitu s V enä te voitte tu le v aisu u te en k a t
k e alla v a a tim u k se tta n sa k e isa k ä än eikä V en äjän p o rv a risto jä llä olisi a n ta n u t, ei edes olisi soen tästä sa a v u te tu s ta voitos
ri N ikolai l:l l c : “S ire lotti ult k a a n L v o ffin ja K ereuskiu v o in u tk a a n a n ta a m eille tä y ta ilo ita ja rie m u ita , p a ljo a c-
itse n ä isy y ttä p ailsi n e m m än k u in m u u t k a n sa la is
rien ” (k a ik k i tai ei m itään . h ailit ukset a n ta n e e t m eille it d e llis tä
,
b
o
lsh
ev
ik
it.
E iv ä tk ä n ä m ä k ä ä n ry h m ä t isä n m a a ssa m m e . Suo
se
n
äisy
y
ttä
lo
p
p
u
u
n
asti.
eikä
M utta v a p a a m m a t a a tte e t r u
¡a
n
ta
n
e
e
t
m
dilie
tä tä itsen äi- m en itse n ä isy y sju h la on sen
p esiv at k ä y m ä än E u ro p a n lä- m eid än om a p o rv aristo m n ie -
sy
y
ttä’
in
istä
än
e
rity
ise stä jalo - ta k ia e tu p ä ä ssä N uom en k ö y
’»i, k u n k iih san liik k eet e lp y iv ät k a a n sitä ta h to n u t, niinkuuni)
;
im
e,isy
y
d
estä,
vaan*
siitä yksin- h ä listö n ju h la ¡Ktr p referen ce,
ja so d an vitsa ru o sk i. A lek k u in so sialistit olivat e n em m is
san teri 11 oli p a k o te!tu to im i tönä ed u sk u n n assa . J a v aik k a i k ertid sesta syystä, että se on ju h la , jo h o n se voi sy d äm en
m aa n sen m u k aa n . M utia h ä Suom en syvät riv it a in a ovat i p ro le ta a rilla ,litu s , jo k a luulee p o h ja sta ja sie lu n sa k o k o in
nen m y ö h em m ät ja siitä seu p a n n e e t a n k a ra n v astalau seen p a r a i n im iten k iin n ittä v ä n s ä n o lla osaa o tta a.
ra a va t a ja t o so ttiv at ilm eisesti, v e n äläistä y h ä k asv av aa ta a n : toisen k a n sa n s.o. k a n sa n su u
e tteiv ä t itsen ä isy y sp y rin tö m m e tu m u sta v a sta a n m itä jy rk im - ren e n em m istö n p u o leen sa an-
*) S elltiin en on ereh d y s, r a t
voineet m itä ä n su u rta sa a v u t m ässä m uodossa, eiv ät ne sit 1 ta m a lla sille täy d ellisen itse
te n k ä än , ¡»hioneet yh ty ä y h näisyyden. Ja tässä su h teessa it n r i s I on niiata sii>eysl, dsdc
taa.
Silloin a stu iv a t V en äjän ja te isto im in ta a n p o rv arisi, k a n s lei V en äjän uusi h a llitu s tule on se jo k a so p ii ka kk a ra a n .
Siionien k ö y h älistö t v a ltio lli sa tässä s u h t e e s i , koska, kil p e tty m ää n , sillä talo u d ellisten K un on k y s y m y k s e s s ä työ vä es
selle n ä y ttäm ö lle. Olen jo e n ien la u su ttiin H elsingin puo e tu je n sa ja m aa n tie te e llise n a -' tön k u k is ta m in e n silloin kel-
nen oso ttiiu u t, m iten k ä T u ru n lu ek o k o u k sessa v. ,911. k aik k i sein än sä k a u tta S uom en k a n p a n va t h eille k a ik k i k eiim t.—
tvöväen k o k o u s 1899 oli roh- p o rv a riry h m ä l ta h to v a t itäis- san a in a tulee p itä ä V e n äjä n j T oitn. .
MAILMANKATSOMUKSIA
n iiiiiiiii u i.iiu jiifu in iv r
puolsi o m in tak eisen k a n sa lli
suus- eli itsen ä isy y sa atlee n asi
aa. jo s kohta ei vietä v a rs in a i
sesti poliittisessa m erk ity k ses
sä. lisen ä isv y sa ale tässä m e r
kityksessä sai en im m in v iri
ke,lii yhä sy v em m älle ¡tuirlu
neesla k ä sity k sestä Suom en
koko k an sassa, ettei Ruotsi e-
nää. n ien e te tly ä än K aarle NR
k u o lin a su u ru u te n sa loiston
voinut p u o lu staa S uom ea itä is
tä
n a a p u ria
v a sta a n ; josta
Suom en p alo llelu 172, ja 1713
vv. ra u h a n te o issa oli s e h ä n ä
to d iste in a .
Jo s k o h ta k e isa rin n a Etisabe-
t i , m iettii ju lis tu s k irja v :l,a
1712 ei ollut m u n ia kuin viek
k a u tta ja vehkeilyä hänen
p u o lellaan , niin se k u iten k in
peru stu i o ik eih in psyko, noki
siin ed elly ty k siin , joll a sa iv a'
aivan selv än m uodon S prengt-
oortein n ja A n ja la n liiton puu
bissa. On k e rra ssa a n lap sel
lista a rv o stella n äitä p u u h ia
nykyisen sivevsopin k a n n a lta ,
k u ten T ig e rste d t y.m. ovat teli
neet: ne o liv a, k an san y lä k e r
roksissa olevista oloista lu o n
non p ak o lla h e rä n n e itä itsc-
n äisy y said leita, jo tk a sitten
1898 99 so d assa osaksi to teu
tuivat.
Yhtä lap sellin en on se a ja tu s
e ttä A lek san teri 1 olisi jo sta k in
jid o in ielisy y d estä. k u ten im a r
telu u n v iv a h ta v a lla y k sim ieli
syydellä to istetaan , k o h o tta n u t
Suom en k a n sa n k a n sa k u n tie n
jo u k k o o n . Se ta p a h tu i y k sin
o m aan v altio llisesta v iisau d es
ta, jo h o n en im m iten v a ik u tti
Suom en k a n sa n v astu stu sk y k y
ja E u ro p a n v a ltio llin en asem a.
T äm än to d istaa aiv an selvästi
A lek san terin k irje k reiv i Stein-
heililh* v. 1810 (k. siitä lyhyes
ti Omini M aata V, 365) : Suom i
oli h ä n e ltä sa a n u t e rik o isa se
m an sa. " jo tta Suom i om ien e-
Injensu tak ia liittyisi k eisari-
lin
1
J