Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 7, 1918)
TOVERI TOVERI L in n ea toom alaiten r /ö v lc n U n en k an nait »ja, ilm estyy Aatoriassa, Oregon, joka p a lv i paitsi sunnuntain*. T O IM IT U S K U N T A ; W. N. RE1VO LAURI MOILANEN A O U L E U SA LM I A- E. M ÄKELÄ SU L O S Y V Ä N E N TOVERI (T U E C O M R A D E) The organ oi »e fin m th workers in the Western states. The only Jr'innish daily tn the W est. Published dauy, except su n oay, at Astoria, Ore., by the W estern Work men's Publishing Society. Kokonaan toisenlainen menet käsitetä, miten niillä olisi äänes tely on huomattavissa taistele tettävä. Lista jakaantuu nel vien työläisten puolella. Van- jään osaan, joista ensimäisessä giksisaatuja kohdellaan mjtä in-• ratkastaan kysymys konventsio himillisemmin, vieläpä heille sal-inin pidosta, toisessa missä pide Iitaan vapauksia, joita eivät por tään, jos se pidetään, kolmannes- värit koskaan salli edes oman sa. asetetaanko edustajaperus- luokkansa joukoista saamilleen teeksi 60 tai 100 jäsentä, ja nel sotavangeille. Mutta siitä huoli- jännessä kokouskulujen hankki m atta puhuvat porvarile-hdet niinen. Ne joika_vastustavat ko- työläisten raakuudesta. Ne te- kouksen pitäm istä ja vaativat eii- a n tti J. pamvan , Manager, j kevät sen tarkotuksella kiillot dokashstojen täyttäm istä . v le ts - Katercu as acconu-ciast mail matter luly 18, taa om at lahtarinsa äärininiäi- äänestyksellä valituista ehdok 19 12, at the postaihce at Astoria, Oregon, under the A ct oi March 3, 187V. •__________ syyteen saakka. Kun härkätais- kaista, äänestävät ensimäisess;'. tahdotaan saada härkä osassa ‘a -kohdan l reierendum ) Umotuahuita 40c palstatuumaila. Kuoleman- telussa ilm otukset $1.50 kerta ja muistuvarsyilla $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolnt- raivoisaksi, kidutetaan ja ärsy- puolesta, muut "h -kohdan < t i l i to-ilm otukset 50c kerta, halutaanUeto- ja 1 ästä kohdasta äänes- mm enrauutto-ilmoluksct 25c kelta, naima- tetään sitä niitä julininunin. J i vention). ilm otuksct $1.50 kerta, av locro-ilmot ukset sama on tarkotus näillä porva- täniinen ei kuitenkaan riitä, vaik- $1.00 kerta. Seisovat ilm otuksct sopimuk sen mukaan. Satuunaiauia liikutuksista rilehtien hälvytysuutisilla. ka jokainen olisi kokouksen pi tulee rahan seuiata musana. hngtanum- _ kielestä suomcuuelaan vapaasti. Luokkataistelussa joutuu por- toa vastaan, koska se siitä httoli- T IL A U s H I N m a T varisto taistelem aan epätoivoi- m atta voi tulla pidetyksi. Seu- Y hdysvahoissa ja C aaadassa: Yksi vu osik .rta. .$4.UU o Kuukautta. .$2.25 3 kuukautta......... 1 K uukausi.. . ¡sui sesti ja se on valmis, kuten sa- vuoksi on äänestettävä myöskin M uom «»n j* m u u a n « n ittu laskcjnaau työväenluokan , jokaista seuraavaa kohtaa. Nel- Ï kai vuosikerta. .«b.ou I veren kuiviin, tuhoam aan kok janneu kysymyksen “a -kohta S U B S C R IP T IO N R A T E S ; l a tae u m ico »talc* and Canada One jca........ «-».Uv axx month»....... $2.251 ihmiskunnan, ennen kuin luovut- tarkottaa dollarin suuruisen jä- Ih iec in,.uths .$1.35 One m on th . .50 -taa vallan työväestölle. \ ai.i senkohtaisen veron asettam ista * Huuiicuaio sijaitsee lO.nnen ja U u u e Katu kokouskulujen peittämiseksi, ja jen l u l o u m . . T elelooni: Konttori 365, työväestön taistelun kautta voi toin n u » »32. "b”-kohta sitä, sallitaanko kuu daan ihmiskunta pelastaa. X. osaston tai edustajan suorit Se on luokkataistelun Toiminta elpyy Califor- kin laa kokouskulunsa omalla taval tunnusmerkki laan. Xäuesty saika päättyy niassakin ________ i maalisk. 25 p:nä. 1 1 1ue u u io ra U o n filed w all th e P o s tn ia s te i a l .V ito ria, O le ., M a rc h 7, IV I*. a s i t i j u i . e ó . Nykyisin k u n puoluetoiminta O j » c e llo » « 1*) o l t h e .Vet «»i O c i. bill. i - 'i / . J kaikkialla on elpymässä, on mie Yhteiskunnallinen .iltau u tisten seuraammen an- lenkiintoista toisinaan silmäillä kehitys kam aluudessaa i « puoluev ¡rastojen taa kaikessa lilastokerto- sentään oivallisia tilaisuuksia e- muksia, niin kuivaa lukemista Yhteiskunta, samoin kun kaik raanlaisten havaintojen tek o o n j kuin nc Jnuuten uVatkin> y ,ei„ e ki muukin, on kehityksen alai- joiden selittäm inen työväestölle vij,neksj Oaklan.l tie n . Alkaen pienestä ja alkupe saapunut on sosialistisen sanom alehdistön, \ \ ,,ri,j kertoo Caliiorniankin vai räisestä, on kehitvs telmvt tvö tärkeä tehtävä. Kun Venäjällä ’ ti(>virastosta ilm otetun, että ia .taan ja jatkanut hidasta ia vas nyt on sota m uuttunut puhtaak | senverotulot ovat säännödlisesii tttksellista vaikutustaan ihmis- si luokkasodaksi, jossa koko m a -. kohoamassa. Puolueen jäsen-; kunnan onneksi tai onuettom uu- ilman kapitalistiset vallat kään- inaara T aliiorniassa on kuitenkin; tieksi, mikä milloinkin on ollut tävät aseensa sikäläistä työväes- . hämmästy ttävän alhainen, vain tulos kehityksen ottam asta suun- töä vastaan, niin m uuttuu parin tuhannen seuduilla. Ku:i nasta. Yleensä ym märretään ke- dankäynuin luonnekin toisenlai- sjjna on suomalaisia useita sato hityksellä kulkemista korkeam- seksi. 1 ällän saakka on vangik ja niin englanninkielisten to» paan ja tarkotuksellisempaan eläi si saatuja kohdeltu sotilaina J i niintä osottautuu sangen vei-ämän muotoon. M utta kehitetty säästetty, m utta Venäjän poi- toksi. 1 on niitäkin välineitä ia sitä suun- variston lahtarijoukot menette-^ Californian sosialistipuolueess t taa. joiden kautta ihmiskunta on levät puhtaasti nimensä arv o i-, tapahtui jonkinlainen hajaannus syfisty äärimmäiseen tuhoon sesti: am puvat kaikki ne jotka parisen vuotta sitte, jolloin sik.i# Vaikka ei missään tapauksessa saav at kiinni. Uutistoim istot Jä ise t puoluevirkailijat asettuivat i voida sanoa mailman sodasta ole kertov at, miten lahtarikaartilai-j kannattam aan mikä niitäkin por van suoranaisesti ihmiskunnalle set am puivat Petchersk'in linno- värien hommaa, tuullen siten hyöidyn varjoakaan, se ehdotto- tu sta puolustaneista työläisistä pääsevänsä ‘‘suorinta tietä ' p e rii-, illasti pakottaa-esille suuria muu aittakin puolitoistatuhatta sen- je. Nyt kuitenkin jo huomataan, toksia yhteiskunnassa ia jätti- jälkeen kun linnotus oli autan ! että sellainen m enettely oli ereh- läisparannuksia teollisuudessa, i i tunut. "Kaikki jotka olivat pue-j dys. jonka korjaamiseksi saadaan 11< pullisesti tekee yhteiskunnalh- tut työläispukuihin. tai joilla o-j jälleen ahertaa pitkä aika. ¡-en vallankumouksen välttäm ät livat ‘känsäiset k äd et, m urhat-j \ altiokonventsionin pitäm ises-' tönnäksi. Käykö» kehitvs rauhal tiin, samoin kaikki vallankutno-! tä on esitetty kysymys osastojen li-esti, tai äärimmäisen tilanteen uksellisten sotilasneuvostojen jä-1 ratkaista vaksi. Kokous olisi pi- pakotuksesta, tuloksena tulee o- senet. sanotaan tiedonannossa. dettävä m utta se tulisi maksa lomaan m uutos, kumous, se on ’S ksi selitystapa ainoastaan se- maan paljon, ehkäpä dollarin jo-, yleisen saavutuksen viiteen la.- littää tämän m enettelyn: porva ¡kaista jäsentä kohden. Otam m e kettu summa, risto on valmis teurastam aan j tähän lyhyen suntnennol<<en vk- Kunakin vhteiskunnan talous koko työväenluokan, estääkseen sityisjäsenten äänestyslistoista järjestelm än aikana on vhteis- sen pääsem ästä valtaan. ’ I koska kaikkialla ei mahdollisesti kunnan ia vajtion kehitvs sen suuntainen kuin vallitsevan jär nuksella pääomia ja luovuttanut kään muusta alasta. Kukin al i l va^ a Ja Pietarissa, niissä suunta jestelmän pystyssäpysyminen e- kansallista varallisuutta pääo valmistaa vain osan siitä yleis-jnäyttÄä yhä vaan^kärjistyvän." dellyttää. Kapitalistisen järjes- mien omistajille. Paisuessaan on tuloksesta, jonka pitäisi tarkot-i S U U R E .N M O IN E N P Ö Y H K E IL Y telmän perusta on pääoman vai- se kasvanut niin suureksi, että taa yhteiskunnan hyvinvointia. ta. siis pääoman kasaaminen ja se on yhteiskunnallinen mahti, Työväenluokan suuri luomisteh- luotti m uutam alle iikalle R anskassa suojeleminen on sen tark o tu * ., M utta toiminnallisen kokonai-; tävä on yhteiskunnan elimistön . nopean virkaylennykseu ja oli vähäl- Se laskee kaiken taloudellisen ‘ suuden saavuttam iseksi se t a r - 1 tuotantokeinoja: sen tuottavan 1,1 tuottaa konnialogionan jäsenyy- toimiunan ehdoksi ensin p ääo - i vitsee valtion käden o h jaam aan ; työvoiman ja järjestävän, jo ilta-d 1*11’ ■ios n' ,ehen imuut eiv ät olisi man, .Iinan sitä ei voida untaan . sitä. , van kyvyn keskittäm inen yhtä ilnii senjoh(losta että NUlan sotilas. tehdä. Jos yhteiskunnan perus-] Taloudellisesti on yhteiskunta j tarkotusta varten, lisäämään va sa p a a lo itte n ylilääkäri y h täk k iä k a tus olisi työ) ja sen tulos tulisi ! tuotantolaitos, jossa eri tuotan-j pautta, hyvinvointia ja onnea, tosi tietäm ättöm iin. Asiaa tu tk itta uitiin selville, selville, että tuo “yli- yhteiskunnan jäsenten h y v ä k si,. non haarat edustavat työn ja--S e sinänsä m erkitsee hyddyttö-i essa saatiin lä ä k ä ri”, nim eltään V achier, oikeas- kuten sosialidem okratit ta h to v a t,' koa tehtaassa. Ei ole alaa joka i män työn ja tuottam attom an luo- . . . . .. , , „ .......................... , . ..... taan olikin ollut vain rohdoskaupan silloin tarkotus olisi edistää, k e voisi olla riippumaton yhdestä- kan hävittäm istä. A sanas \ ilja. ¡apu,ainen, jolla e| ollu, minkäin. hittää ja lisätä keinoja hyvin ^ '|.» tv llllH III» lll,lllllU *e |l|l|IH IIIi:irM H H IIIIIIIIH im il|ltllllllllU ltlllllllllH H I....... .IHU.H.IIHtlHCUIH,«>..„mu»Mt. j ; laisia lääk etieteellisiä edellytyksiä voinnin helpottam iseksi: vapaut | edes siihen toim een. V. 1915 V achier vielä oli palvellut tav allisen a sota- ta i ja hyvittää työntekijöitä sitä m iehenä. m u tta — n ä h tä v ä sti v ä ä mukaa kuin yhteiskunnallisen ren n e tty je n paperien avulla — tul- työn hedelmät lisääntyvät. T ä , _ | lut läh etety k si apu laislääk ärik si Niz- mä on työväen v iiie ts K u u n a .i zaan. Sialla hau nopeasti yleni, T IL A N N E T T A SUOM ESSA nousevan voiman oikeutettu v aa henkilöiden m ääräy k sistä, jopa suo- kunnes hänet vihdoin n im itettiin kol- j rustaan n älkää näkevän työväenkin , me so tilassa ira ala a k ä sittä v ä n hospl- timus. ja se todellisesti vastaa kehitysopin määritelmää, johtoa i kuvaillaan erä ä ssä ^ ¡i- e X T ä luokan toim esta, ja " näin " " " on " Suomen 1 ta a ’.iryhm än y lilääkäriksi. Vachier MAILMANKATSOMUKSIA täydellisenipään ja korkeam paan seuraavastj; E tte suinkaan ole voineet silm iän- elämään. Se edellyttää yhteiskunnallisti i 116 um m istaa e tte k ä om ien ta is te lu -| m uutosta, vallankumousta. En jenne ohella välinpitäm ättöm yydellä siv u u ttaa niitä tapauksia, m itä viime nenkuin tarkotustaan vastaava vuosien kuluessa on tap a h tu n u t koko m uutos voi tapahtua, on \ aitta- E uropassa yleensä ja V enäjällä, nout- m ätöntä että kehitys tekee \ a i- ; ta ennen kaikkea Suom essa. a m itä perus i Ja s ’Uä keinotteleva kapitalism i ei niistävää tvotä. teellisempi on se tvö. sitä v a s-iole suh‘kaan siv u u ttan u t köyhää . . . i Suom en kansaa, kuten moni sivusta- taavampi ja pysyvämpi on saa | katsoja ,uulee siHä pieneltä Röyhäl. im im iiiu im n m in iitc iiin .im , Mitä sosialistit voivat - ‘ paljon hallitsevampi kuin todellisuudessa nyt on. ’uo tehdä kapitalistien j se luejako lainlaatijakunryin ala hallitsemassa lain- | huoneessa on nvkyisin seuraa va : republikaaneja ^7, detnok- laatijakunnassa raa tte ’a 42. sosialisteja kvmme- .N o. 55 liottaa apu a'tav allisestik in lain laatiiakunnalta. Nain «>n asianlaita erittäinkin tÿna vuonna, koska kansan kar Sinu kset nykyisin ovat suurem- mat kuin tavalii-ina aikoina. En nen ja riippum attom ia 1. Kepuh- neukuin lainlaatiiakunnan tvö al- likaaneilla on näinmuodoin yli- kaa huoniattavim m in edistvä, a Kiri. Joseph A. \ \ hi tehoni, voimainen enemmistö. Heillä on jaa lainlaatijakunta kansan ta- New Yorkin valtion lainlaati ja - 20 ääntä liikenemään ajaakseen : vallisesti puolustusasemaan laki kunnan sosialistinen jäsen. i jokaisen puolueensa esittäm än la -1 ai »tteideii paljoudella. Täten kialotteen lävitse. Heillä on siis kansan vaatimukset tavallisesti ehdoton viivalta, ilman että m i kin sysätään sivuun ja sen koko Nyt kun valtion lainlaatija- kään vaara sitä uhkaisi. Heidän tarm o tulee kohdistetuksi vain kunta on kokoontunut, niin on ei tarvitse anoa apua säilyttääk lainlaatiiakunnan taitolta uh epäilem ättä useiden katseet koh seen ylivoimaisen valtiollisen val kaavien iskujen torjumiseen. viime vuonna distuneet Albanyyn pain i New taosa. Mutta miten olisikaan ol Katsokaam me: lut asianlaita, jos valtiollinen työläisten kaikki pyrkimykset Y'orkin valtion pääkaupunki ja puolueinko olisi esim. rep. 72. uusien lakien aikaansaamiseksi lainlaatiiakunnan isttintopaikkaJ. dem. 68 ia sosialisteja 10. Tal jotka turvaisivat ja parantaisivat levottom asti odotellen tuloksia loin olisivat sosialistien äänet tvöläisteu asemaa, lvöuiiu mä sosialististen lainsäätäjäin työs lainlaatija-kunnan k»vkoonpanossa säksi heti istuntokauden autss? kentelystä. Ensi kerran New tulleet voimakkaammiksi teki poliisilakialotteen avulla. Samoin tapahtui vähän mvöhemmin, jo l Y’orkin valtion nistoriassa on so- jöiksi. loin esitettiin joukko lakiehdo Mutta edustajam m e lainlaati sialistipnolue lähettänyt A lba tukkia tvöiväensuojeluslakien svr jakttnnassa ovat tekemisissä to nyyn niin lukuisan edustajajou dellisuuden kanssa. iävttäm isestä. Siitä pitäen on Kun näin kon. mikä ansaitsee vakavam on asianlaita, niin mitä voimme työläi-ten ollut pakko kohdistaa ia keskittää kaiken p«>nnistuk man huomion. No. mitä he sit heiltä odottaa ' ten voivat siellä tehdä? — Tä Yleisesti katsoen voidaan hei sensa. tarm onsa ia voimansa näi mä on varmastikin m ielenkiintoi dän työnsä jakaa kolmeen m ää tä lakialotteita vaataan. Esim rättyyn luokkaan, vaikkakin hei Iioliisilakielnlotuksecn . nähden nen kysymys. dän työskentelyllään täytyy olla tvölaki kärsi *iappi«»n. la epäi < tikein ym m ärtääksem m e lain- yksi perimmäinen tarkotusperä. lem ättä on tilanne tänä \ n »un.i laatijäim m e asemaa, mi meidän vhtä toivoton tvöläisille kuin yii- nim ittäin : hieman tu tustuttava valtiomme , tvöväki kärsi tappion. Ja enäi- <a> Kapitalistipuolueidcn ta- lakiasäätävän laitoksen alahuq- ine vuonna, tolloin <otapi!vcl nceseen ( Lower I louse), jonka hoha esitettyjen lakiehdotusten •vasta leitailiv at taivaalla, nvt o- jäseniä edustajam m e ovat. A la vastustam inen, joiden tarkotuk lemme todellisessa sodassa. huone m uodostuu 150:stä jäse sena cm työväenluokan etujen TuAoon tässä sanotuksi, että nestä. Enem mistö näistä edus vahingoittaminen. (bl Rakentavaa laatua olevien laiulaatijakuiinjii dem okraattiset tajista tulee ulkopuolelta New lakialotteiden esittäm inen, j o i- ] edustajat viime vnotma, vaikka Yorkin kaupunkia, vaikka vähän leu tarkotuksena on vallitsevan iieitä olikin Hellä 4(> jäsentä, ci- etiemmän kuin puolet valtion vä estöstä asuukin New Yorkin kau kapitalisti-.en yihte^skuntäiäries- 'ä t sanan todellisessa tnerkityk- pungissa. tavallisestikin on yk telmän sisällä parantaa työväen-, so-oi sen enempää ole edusta- sinkertainen ääntenenem m istö luokan etuja erikoisesti ia koko neet mitään todellista vastustus- puoluetta kuin ios heitä ei olisi välttäm ätön lakiehdotuksen hy kansan etuja yhteisesti. (ei Tutustuttaa kansaa lain ollut siellä ensinkään. Työväes väksytyksi tulemiselle. — s. o. tön edustam inen lainlaati:akuu 76 ääntä. Täm än tietäen, on laati ja k u ilta n sa ty öhön. liassa, rii.stäjäluokun kaikkien v- 'Tähän vuoden aikaan kun Ipin- ilmeistä, että jos ka>pitalistipuo ritysten vastustam inen yllämai laatiiakunta kokoontuu alkaak lueiden keskinäiset suhteet olisi nitunlaisia lakialotteita vastaan seen työnsä, kansa, joka huokaa vat olleet toisenlaiset ’k uin ne to- taisteleminen, tulee tiäimuuo- raskaan, sietäm ättöm ien olosuh- de11isuudes-r Olivat, niin olisi s,,, do:n ti vain välttäniättomäksi, a— siaiistieii aseilla iaiuiiiatljukiiu- ce.ee.. .ca.b.... staaaai» oli ollut erinom ainen su u staan , niin kansa kaik ista ponnistuksista huoli- ' „ • • . . , * e ttä hauen e sm n e ste n sa m ieleen ei m atta jää n y t nälkäkuolem an partaal- L ()ki jri)la h ta n u t ep äi„ ä hänPn pätp. ie. V arakkaam pi kansanaines on jo- vyyttaäll lää k ä rin ä , vaan olivat eh- ten kuten — tosi kyllä, sekin rujo- ' ,lo tta n e e t h ä n tä k o ro te tta v a k si kun- tetu sti - tullut toim een, m utta on I nlalegionan jase u y y tee n . Ehkä p e l o tetta v a huom ioon, e ttä Suom en r a s - , tfin g|itÄ, jo h tu v ia tiedugteIuja< k a t. k a sta ty ö tä te k e v ä stä k a n sa sta s u u - soi mieg parfcaakgi r i n o s a , joka koko sodan ajan ! _ _ on uhrannut työnsä ja sa an u t ela tuksensa V enäjän sotaväen joko te h U S K O L L IN E N YSTÄ VÄ . das-, vallitus- tai linnotustyössä. o n R anskan kuninkaan Ludvik X IV :n jo u tu n u t ty ö ttö m ä k s i sen v u tu s . tä Suom eltam m e su lk eu tu iv at heti k au tta » ttä V enäjän väliaikais. halli- sin e tin v a rtija C iiateauneuf joutui vi- Iässä m e illä työväenliikkeessä : ensiksi säännölliset kau p p atiet rnuu- tuksen toim esta Venäjän sotatarva- h am iestensä vehkeilyjen johdosta pakkaa t u le m a a n r i s t i r i i t a i s i i n i - : lian m ailinaan, ja alinom aa uudistu tilau k se t Suomen te h ta ista kokonaan | syytteeseen valtiosalaisuuksien ka- ta. Asetettuam m e lähimmäksi ' vllla ja yhä n ä ä n ty v illä rasitu k silla peru u tettiin . Kun sam aan aikaan , valtam isesta, ja kuningas m ääräsi vallitus- ja lin n o tu sty ö t Suom essa ’ hänet vangittavaksi. Nyt oli veh- m a h tlo ll, seksi päämääräksemme ] Venäjälta kiivuvt päiva päivältä> m yöskin lopetettiin, niin lisääntyy ' keiltjäfn h a n k itta v a todistuksia hii- kansan elinehtojen ja t u o t a n t o - kuukausi kuukaudelta yhä vaan tiu- ty&ttömiiin luku Suom essa huimaa- : nen syyllisyydestään, ja siihen tai keinojeu yhteiskunnallistuttam i- kam m aksi. H enkilökohtaisesti olen vaa vauhtia, ja puute ja kurjuus kotukseen ko etettiin h alpam aisena se n . m e id ä n ta r k o t u k s e m m e on, toim inut tällä alalla V enäjän suu- heidän keskuudessaan ei- tahdo tulin tavalla k ä y ttä ä hänen u sk o tu in ta vs- harkitun m enettelytavan ,n u . i rim m issa viljakeskuksissa, sam alla autetuksi parhaim pien puoluetoverien täv ään sä. e rä s tä du J a rs nim istä ri- , , ............ , ... k e rta a keskustellen ja »elostellen a- eduskunnassa tek em istä ponuistuk-1 taria. Se oli kuitenkin' tu rh a a ; du kaan. kavttaa hyväksemme jo . , . . . .... .. . ... - - - j sioita olen ollut liikevaihdossa kaik- sista huolim atta, vaikka he ovatkin j J a rs vastasi vain kaikkiin kysym yk- kaista tilaisuutta mitä voimin; k jen Suomen suurim pien tukkuliik- puoluctaistelunsa k au tta saav u tla A iin: "C hateauneuf on kunnon m ies.” ja jokaisia asemaa tiMaakä kyke kelden ja työväen osuusliikkeiden noet kauas kantavia, hyviä päätök- Kuu hänelle ci hyvällä voitu m itään, nemme valtaamaan, samalla pi kanssa. T unnen sen vuoksi jo ta siä yleism aallisessa. kunnallisessa ja : h eitettiin hänet B astiljeen, m utta k aupunkihallituksissa. jo ista on luo- hän ei m u u ttan u t lausuntoaan. S it täen selvänä päämäärämme, tin- kuinkin tark k a an kaikki ne toimen- I piteet, m itä asiatoverini ovat V en ä-, vu tettu varoja hätäaputöihin ja suo- te u h attiin sotkea h ä n tä osalliseksi -:imatta ; pvrkien saavuttam aani....... . , n eet . ja . m itä .... tek . , e m ättä .......... j ä . t - ’ ■ rasta rf,af..anvin nälkäisten auttam iseen. sam aan rikokseen, jo sta hänen ys- .. talla teh an « in -en nuh pian kuin voimamme su- ta n e e t. Tällä k e rta a ei ole apua M utta kun m aassam m e ei ole vilja- täv aän säk in sy y tettiin , m u tta siih en lien oli \ vllin riittävä. Asiaa s y - ! o tta a esille m ahdollisia tilaisuuksien varoja m uuta kuin jäk ä lää sekaan kään ei du J a rs v a sta n n u t m uuta “C hateauneuf on kunnon vemmältä harkitsem attom at pai- laim inljöm isiä, m utta tahdon vaan sekottam alla ja e rittä in rajo tetu illa kuin: k o r k e i n t a a n 2 m ies.” Vihdoin ju liste ttiin hänelle, nostavat ensin kumousta, k a s v a -P anoa- p,tä ne vaikeudet, joidenka i leipäannoksilla . l. i • • i ; . . I alaisina olem m e eläneet yhä uudes-1 k u u k a u d e k s i niin voi siitä saa- näön vuoksi kuolem antuom io. M utta 11 1 1 ,-1' k '1*- ' «ip*i l.uiCs taan ja uudestaan m uuttuvien sään- <la edes jonkunlaisen kuvan uornen siitäk ä ä n ei ollut apua. Hauet, vie tyminenkin. v< »idaan s u o r i t t a a töjen, m ääräyksien, hallituspulien vähävaraisen väestön kotieläm ästä, tiin m estauslavalle ja p a lja ste ttiin Atte jälkeenpäin. uusiintum isten. työlakkojen ja juu- N äissä kodeissa ei olo perunoita, ei hänen kaulansa, m utta lu vattiin ar- Onko kehitvs kumouksen vi talais-viljankokooja-gulasohien takia, m uita juurikasveja, ei lihaa, voita ja | m ahdus, jos hän m uuttaisi todistuk- m itenkä siis näm ä pienet sensa. N aurahtaen hän vielä k er o!e ollePt vahaiset- Nämä y-’u- ! kaloja hollinen vai en edelläkävijä *J Se e siin tu lev at se ik a t Joskus tärkein- leipaannokset. jotka parem pivarair ran lausui: “C hateauneuf on kunnon on viita oleellinen kiim allakin min kokonaisuudessaan esille otet- ’^n perheissä voivat vielä jollain ta- m ies.” Silloin hänet sidottiin kiinni puolella. Jo s tah d o m m e .paäst «uii»a m uodostavat osan ty ö v ä e s tö n ! voin elinvoim aa ylläpitää, voisivat m estanspölkkyyn, ia pyöveli kohotti olionkin kaikkein suorinta ja ly - i h isto riasta, ja varm asti näm ä tä lla i-i «deft tuolla 2 kuukauden ajalla estää m iekkansa. Ilveilyn täydennykseksi hinta tietä, pitäisi meidän päästä ! tapahtum at n o sta tta v a t kerran osaai k ansasta riu tu m asta säirauk kuului nyt y h täk k iä voim akkaalla äänellä a n n e ttu käsky: “Seis, hänen m ääränpäähän. tarvitsem atta kul j senkin osan työväestöstä välttäm ät- i siin tai m ahdollisesti nälkakuole- töinään luokkataisteluun sam an yli i m a a n k in ? »Miten voimme elää tä stä m aje ste e ttin sa a n ta a arm on: vanki kea välimatkaa. teisen pääm äärän puolesta, joka vie- päivästä 2 k u u k au tta eteenpäin, sii- on oitis p ä ä ste ttä v ä vapaaksi.” Du Kapitalismi on valtiollisen toi- ’ä nyt on sy rjä ssä puolueestam m e. ; hen m inulla ei ole aav istu stak aan , Järsin järjestellessä pukuaan, kysyi m in n a n tu lo s \ d ia p a ljo n k u in | L ukem attom at ovat ne alo tteet, m a t - s i l l ä ne vlljav arat. joita V enäjältä kuninkaan sa n a n sa a tta ja , niillä ta \ k-ityis) rittclijän taloudellisen i kat. tav arao sto t ja lastau k set, joita on saatu ostaa Suomen valtion elin voin hän taliini ilm aista kiitollisuu toiminnan. Y hteiskunnan lakien on tehty hädän lieventäm iseksi, mut- i tarvejaostoille, Suomen kansalle le!- tensa kuninkaan«’ arm ah d u k sestaan . ta yhtä lukem attom at ovat ne ta v a ra -j 1’ä k o rttle n m ukaan tasaisesti jaetta- Tyynellä ja varm alla äänellä v astasi suojassa on yksityisom istus t e ’- lastfen purkam iset ja uudelleen las- viksi, ovat V enäjältä tullessaan jou rita ri: "Iim o ttak aa hänen m aje ste e ly pyhäksi. Kaikissa maissa on taam iset. takavarikoim iset, joita o n t u n e e t Venäjän nälkäisen työväesi«»;’, tillensa. e itä f hateau n en f on kunnon aitio auttanut kansan kiistan teh ty virallisten ja puolivirallisten pakkoluovutuksen saaliiksi Mosko- m ies.” ■ H, .... ........................................... v losrakeiitaiuiselle 1. mutta myöskin johdonm ukaisek Heidän vastustuksensa on e-j sai tämän kirjottuja lukuisissa kiiuäisen f ainän kirj«»ttajalla on se käsi si lainlaatiiakunnan sosialistien nitnmäkscen teeskenneltyä. Y ii-j tapauksissa tilaisuuden kuulla, äänen tys, eitä sosialistit eivät voi tä tehtäväksi: ‘Setiraavassa tarkas me vuonna kun sosialistipuolu ilman että sitä «di aijottu kovinkaan telemme mitä menestymisen eella oli vain kaksi^ edustajaa kuultavakseeti, jonkun kapitalis nä vuonna "tappaa mahdollisuuksia heidän tvollään ’ lainlaatijakunnassa, räjottui hei tipuoluehleu edustajan lausuvan monta lakieuil«»tusta, j«.»tka ka.pi- ¡dän toim intansa kekonaan vain toiselle, että m äärättyjä lakialot- taiistilu«»kka «»n tinkim ättä p äät o i lainlaatijakunnassa olla. 1 .ainlaatijakunnan istunt« >kau- ’ siihen, että panivat jyriseviä vas teitä, joita oli aijotju alahuoneel tänyt peride viedä. M utta näi si ei ensinkään ole vain lyhytai talauseita kaikkia lakialotteita le esitettäväksi, jäi esittäm ättä den. sanvjin kuin monien m ui kainen, verrannollisesti puhuen. vastaan, jotka olivat tarkotetuí ¡ sen johdosta, että siellä oli läs denkin lakie.iidotusten suhteen, estäen noin 4 kuukautta vuo kapitalistiluokan eduksi. Tänä nä “kaksi p—n sosialistia", jotka «m sosialistien s e lv ä s ti ja painok de.'sa. m utta itseasiassa lainlaa- vuonna täytyy sosialistien pys- n< otai-iv at aika ni/hiyn ios sellai kaasti julkituotava työväen luo ¡¡akunnan t 'o suurim m alta o- tvä suorittam aan paljon enem sia lakiehd«»tuksia esitettäisi, la kan todellinen käsityskanta kan Luokkaedut, sel s.altaan suoritetaan istuntokau- män.^ Tänä vuonna täytyy hei kun näin oli asianlaita viime san korviin. vuonna, niin ovat sellaiset ta- laisina kuin ne ilmenevät ja tö r len viimeisinä kuutena viikkona. dän olla todellinen vastustus.puo- 1 p a u k se t paljon n v m in k e rta istu määvät vastakkain näihin lakia- Tämä johtuu siitä syystä, että lue. Eakialotteiden vastustam i 'aliokuntien "kokoon pan« »on nen liiansa ei m e rk itse kovin-*! neet tän ä v uotina kun siellä on lottcisiin nähden, ovat paljastet menee kuukauden oäivät. Ei ai-jk aan pali. .a. Heidän on kävtäv i ) 10 soHali.-tia. tavat kaikessa alastom uudes S< »sialistien asema lainlaatija saan. I aikaiset lakialottcet ovat noatakaan lakial«»tetta oteta kä ' inkimätö»ntä taistelua kaikkia siteltäväkö ennenkuin nienoar kapitalistien etuja turvaavia la kunnassa muodostuu paljon vai vedettävät kirkkaaseen päivän ¡»lautakunta on lakitekeletlä kialotteita vastaan m äärättyyn keammaksi järjestyneen työväen valoon. ja ne kauniit kruunut, ' äsitellv t ¡a ö itä mietintönsä •läkö.kantaau ja periaatteisiin no- edustajain heiluvan kannan täh joihin ne ovat v e llo tu t kansan antanut. Lakiehdotuksien käsit- :at -n. s. o. on otettava oikea den. Järjestyneen tvöväen edus silmien lumnieiksi, sellaisen kuin Tämä on johdonmukai- tajat tässä valtiossa ovat käy esiin, "isänm aallisuuden" loista ‘ely on niinmuodoin hät’koit > : kanta. a v ain puolikvpsää. I ällä ly- i sesti sosialistien tärkein tehtävä neet, hännv stakkip«»litiikkaa. 1 lei- va humu. «m pois vedettävä ja ’vcllä istuntoajalla ehtii lainlaa-j \ [ c olemme oikeutettuja «xlot dän touhunsa lainlaatijakunnassa !iii«len todellinen luonne paljas •¡¡akuilta päättäm ään lähipitäin | tamaan sosialistisilta lainlaati- on vain tätä luonnetta. Ile lyö tettava. jh kansan tark astetta k< 6U lakiehdotuksesta. j joiltamme, että he. eivät edusta vät veljen kättä ^ap italistip n o lu - vaksi näytteille asetettava. Mutta niin tarm«»kkaita kuin Suurin <»a näistä lakialottci- lvöväenluokkaa epäselvillä äänil- ••¡«Ien e«lnstajien kanssa ¡a koet tavat liehakoida heilä johonkin, edustajam m e lainlaatijakunn^ssa iä. Mutta vaikka heidän onkin ;.a v on luonnollisestikin V ähä- minkä katsovat t vöväelle edulli «hipatkin, eivät lie h e ti v««i ai kävtävä tinkim ätöntä vastustus m erkityksellistä luonnetta. E- seksi. Periaatteelliselle perus kaansaada Kouraaut.untuvia tulok ta tarkoin määritellv illä periaat nennnällä kuin puolella. tästä la talle nojautuva kiinteä kanta ei sia, taimin sanan tavallisessa teilla. niin emme siitä huolim at kialotem äärästä on vain paikalli '■uuht heidän valtiollisen toim in uit rkitv kscssa. v aan tarj«pta kan nen luonne, ja näistäkin useim ta -aa odottaa heidän siinä "on tansa «piiriin. la niinj^i on lain salle oikea käsitys ei vain niistit nistuvan nim. siinä m erkityk mat «»vai vain "läskitvntiörilaki- ’aatiiakunnan sosialististen edus määrätv istä («.»iiueiipiteista, joita • loi teitä, joiden esittäm isen tar sessä mitä tuolla san ilki y le is e s ti »aiien seistävä horjumat!:! tv«« lie ovat iaiulaatijakunitassa suo Niiden lakiteke- kotuksena ei ole mikään muu ym m ärretään. väen asian pu«*»lesta. iäriest v ne; u rittaneet, m utta myöskin miksi kuin se. että lakialotteen esittä leiden suhteen, jotka kapitalisti- jä sen avulla erittää pysytellä luokka on ehdottom asti p äättä tvöv äen v «lustajicn kv hnäki-' • •:- ja kenenkä eduksi lie ovat työn- paikallisten politikoilsijaiu suo net liiv itse v iedä, voimme me ai -uudesta ia ajot täisestä julki vas •di sti< »rittaucet. Kaikki tämä»kuitenkin <>u vain siossa. Mutta useat näi-tä noastaan saada vastalauseemme tustuksesta huolim atta. la näin •itääkin « Uji ;u ianlaita. S »sia- kielteistä eli vaslustukscllista toi nnYkitvksi ia perustelumme <;>’ ’ai- ¡ehdotuksista ovat kuitenkin :stien «>n johdettava tietä. Hei m intaa. M utta se on sitä vain ’ ästi julkituoduksi. M utta kai uuresta m erkityksestä ja «ui niil- lan tävtyv «»pastaa ¡sdknti. S > -angen ahtaa-, a m erkityksessä. ki laajakantoinen vaikutus tämän ke>ta Huolimatta tulee suur jotka sjalistien on kimteästi edustettn- Laajemmassa tnei kitvksessä si- määrä lakiehdotuksista. vaiti« »n työläisten asemaan va k'iko työväenluokkaa, eikä saitaa se laajakant« »ista raken- - ansan v apauksiin yleensä, sel niuutcn ja muissa olosuhteissa vain sitä pieutä osaa tvöväenluo-j tavaa työtä, .'illa on työläisten tulisivat hvväksytvksi, hauda kosia <»vat esim. työväenTakich mieliin ia toim intaan tulevaisuu- ka-ta mikä on järjestynyt, sillä. dotukset. sotdaslait ja sellaiset tuksi edustajiemme pelkän läsnä lait. jotka k .-k ev ä t kouluopet olon kautta, la sitäpaitsi, suuri naha kvllä. suurin osa työväen- tlessa suuri vaikutus. Me sen- tajien riiopum attom uutta ja a- i«»nkko csitetvksj aijotui-ta laki kerroksista on vielä järjestym ät kautta herätämme oikeutettua ja terveellistä tyytymättömyyttä ehdotuksista ci ollenkaan näe näi- tä. semaa inc. työläisten sisimmässä, ja sam al Meidän on tunnettava heik v äiralo a clustajiem nie läsnäo- Vaikka dem okraatit ovatkin lo viime vuonna koutemme vhtä livoin kuin voi la «»sotamme ne vievät keinot, vähcmmistöpuolueena. niin «»vai l«-«u vuoksi. kun sosialisteilla oli vain kaksi mammekin i ¡ t edellisen tunte .m itkä i< T.tav at työläisten täy '»e vastnstuspuolue vain sentäh- minen on perin välttäm ätön iäl- delliseen vapauttamiseen. edustajaa lainlaatijakunnassa. den, että ovat vähemmistössä. r
