TOVERI
TOVERI
L in n ea toom alaiten r /ö v lc n U n en k an nait »ja,
ilm estyy Aatoriassa, Oregon, joka p a lv i
paitsi sunnuntain*.
T O IM IT U S K U N T A ;
W. N. RE1VO
LAURI MOILANEN
A O U L E U SA LM I
A- E. M ÄKELÄ
SU L O S Y V Ä N E N
TOVERI
(T U E C O M R A D E)
The organ oi »e fin m th workers in the
Western states. The only Jr'innish daily tn
the W est. Published dauy, except su n oay,
at Astoria, Ore., by the W estern Work
men's Publishing Society.
Kokonaan toisenlainen menet käsitetä, miten niillä olisi äänes
tely on huomattavissa taistele tettävä.
Lista jakaantuu nel
vien työläisten puolella. Van- jään osaan, joista ensimäisessä
giksisaatuja kohdellaan mjtä in-• ratkastaan kysymys konventsio
himillisemmin, vieläpä heille sal-inin pidosta, toisessa missä pide
Iitaan vapauksia, joita eivät por tään, jos se pidetään, kolmannes-
värit koskaan salli edes oman sa. asetetaanko edustajaperus-
luokkansa joukoista saamilleen teeksi 60 tai 100 jäsentä, ja nel
sotavangeille. Mutta siitä huoli- jännessä kokouskulujen hankki
m atta
puhuvat porvarile-hdet niinen. Ne joika_vastustavat ko-
työläisten raakuudesta. Ne te- kouksen pitäm istä ja vaativat eii-
a n tti J. pamvan , Manager, j kevät sen tarkotuksella kiillot
dokashstojen täyttäm istä . v le ts -
Katercu as acconu-ciast mail matter luly 18, taa
om at lahtarinsa äärininiäi- äänestyksellä valituista ehdok
19 12, at the postaihce at Astoria, Oregon,
under the A ct oi March 3, 187V.
•__________ syyteen saakka. Kun härkätais- kaista, äänestävät ensimäisess;'.
tahdotaan saada härkä osassa ‘a -kohdan l reierendum )
Umotuahuita 40c palstatuumaila. Kuoleman- telussa
ilm otukset $1.50 kerta ja muistuvarsyilla
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolnt- raivoisaksi, kidutetaan ja ärsy- puolesta, muut "h -kohdan < t i l i
to-ilm otukset 50c kerta, halutaanUeto- ja
1 ästä kohdasta äänes-
mm enrauutto-ilmoluksct 25c kelta, naima- tetään sitä niitä julininunin. J i vention).
ilm otuksct $1.50 kerta, av locro-ilmot ukset sama on tarkotus näillä porva- täniinen ei kuitenkaan riitä, vaik-
$1.00 kerta. Seisovat ilm otuksct sopimuk
sen mukaan.
Satuunaiauia liikutuksista rilehtien hälvytysuutisilla.
ka jokainen olisi kokouksen pi
tulee rahan seuiata musana.
hngtanum-
_ kielestä suomcuuelaan vapaasti.
Luokkataistelussa joutuu por- toa vastaan, koska se siitä httoli-
T IL A U s H I N m a T
varisto
taistelem aan epätoivoi- m atta voi tulla pidetyksi. Seu-
Y hdysvahoissa ja C aaadassa:
Yksi vu osik .rta. .$4.UU
o Kuukautta. .$2.25
3 kuukautta.........
1 K uukausi.. . ¡sui sesti ja se on valmis, kuten sa- vuoksi on äänestettävä myöskin
M
uom
«»n
j*
m
u
u a n « n ittu laskcjnaau työväenluokan , jokaista seuraavaa kohtaa. Nel-
Ï kai vuosikerta. .«b.ou
I veren kuiviin, tuhoam aan kok janneu kysymyksen “a -kohta
S U B S C R IP T IO N R A T E S ;
l a tae u m ico »talc* and Canada
One jca........ «-».Uv axx month»....... $2.251 ihmiskunnan, ennen kuin luovut- tarkottaa dollarin suuruisen jä-
Ih iec in,.uths .$1.35
One m on th .
.50
-taa vallan työväestölle.
\ ai.i senkohtaisen veron asettam ista
*
Huuiicuaio sijaitsee lO.nnen ja U u u e Katu
kokouskulujen peittämiseksi, ja
jen l u l o u m . . T elelooni:
Konttori 365, työväestön taistelun kautta voi
toin n u » »32.
"b”-kohta sitä, sallitaanko kuu
daan ihmiskunta pelastaa.
X.
osaston tai edustajan suorit
Se on luokkataistelun Toiminta elpyy Califor- kin
laa kokouskulunsa omalla taval
tunnusmerkki
laan.
Xäuesty saika
päättyy
niassakin
________
i
maalisk. 25 p:nä.
1 1 1ue u u io ra U o n filed w all th e P o s tn ia s te i
a l .V ito ria, O le ., M a rc h 7, IV I*. a s i t i j u i . e ó .
Nykyisin k u n puoluetoiminta
O j » c e llo » « 1*) o l t h e .Vet «»i O c i. bill. i - 'i / . J
kaikkialla on elpymässä, on mie
Yhteiskunnallinen
.iltau u tisten seuraammen an- lenkiintoista toisinaan silmäillä
kehitys
kam aluudessaa i « puoluev ¡rastojen
taa
kaikessa
lilastokerto-
sentään oivallisia tilaisuuksia e- muksia, niin kuivaa lukemista
Yhteiskunta, samoin kun kaik
raanlaisten havaintojen tek o o n j kuin nc Jnuuten uVatkin> y ,ei„ e ki muukin, on kehityksen alai-
joiden selittäm inen työväestölle vij,neksj
Oaklan.l tie n . Alkaen pienestä ja alkupe
saapunut
on sosialistisen sanom alehdistön, \ \ ,,ri,j kertoo Caliiorniankin vai räisestä, on kehitvs telmvt tvö
tärkeä tehtävä. Kun Venäjällä ’ ti(>virastosta ilm otetun, että ia .taan ja jatkanut hidasta ia vas
nyt on sota m uuttunut puhtaak | senverotulot ovat säännödlisesii tttksellista vaikutustaan ihmis-
si luokkasodaksi, jossa koko m a -. kohoamassa.
Puolueen jäsen-; kunnan onneksi tai onuettom uu-
ilman kapitalistiset vallat kään- inaara T aliiorniassa on kuitenkin; tieksi, mikä milloinkin on ollut
tävät aseensa sikäläistä työväes- . hämmästy ttävän alhainen, vain tulos kehityksen ottam asta suun-
töä vastaan, niin m uuttuu
parin tuhannen seuduilla. Ku:i nasta. Yleensä ym märretään ke-
dankäynuin luonnekin toisenlai- sjjna on suomalaisia useita sato hityksellä kulkemista korkeam-
seksi. 1 ällän saakka on vangik ja niin englanninkielisten to» paan ja tarkotuksellisempaan eläi
si saatuja kohdeltu sotilaina J i niintä osottautuu sangen vei-ämän muotoon. M utta kehitetty
säästetty, m utta Venäjän poi- toksi.
1 on niitäkin välineitä ia sitä suun-
variston lahtarijoukot menette-^ Californian sosialistipuolueess t taa. joiden kautta ihmiskunta on
levät puhtaasti nimensä arv o i-, tapahtui jonkinlainen hajaannus syfisty
äärimmäiseen
tuhoon
sesti: am puvat kaikki ne jotka parisen vuotta sitte, jolloin sik.i# Vaikka ei missään tapauksessa
saav at kiinni.
Uutistoim istot Jä ise t puoluevirkailijat asettuivat i voida sanoa mailman sodasta ole
kertov at, miten lahtarikaartilai-j kannattam aan mikä niitäkin por van suoranaisesti ihmiskunnalle
set am puivat Petchersk'in linno- värien hommaa, tuullen siten hyöidyn varjoakaan, se ehdotto-
tu sta puolustaneista työläisistä pääsevänsä ‘‘suorinta tietä ' p e rii-, illasti pakottaa-esille suuria muu
aittakin puolitoistatuhatta sen- je. Nyt kuitenkin jo huomataan, toksia yhteiskunnassa ia jätti-
jälkeen kun linnotus oli autan ! että sellainen m enettely oli ereh- läisparannuksia teollisuudessa, i i
tunut. "Kaikki jotka olivat pue-j dys. jonka korjaamiseksi saadaan 11< pullisesti tekee yhteiskunnalh-
tut työläispukuihin. tai joilla o-j jälleen ahertaa pitkä aika.
¡-en vallankumouksen välttäm ät
livat ‘känsäiset k äd et, m urhat-j \ altiokonventsionin pitäm ises-' tönnäksi. Käykö» kehitvs rauhal
tiin, samoin kaikki vallankutno-! tä on esitetty kysymys osastojen li-esti, tai äärimmäisen tilanteen
uksellisten sotilasneuvostojen jä-1 ratkaista vaksi. Kokous olisi pi- pakotuksesta, tuloksena tulee o-
senet. sanotaan tiedonannossa. dettävä
m utta se tulisi maksa lomaan m uutos, kumous, se on
’S ksi selitystapa ainoastaan se- maan paljon, ehkäpä dollarin jo-, yleisen saavutuksen viiteen la.-
littää tämän m enettelyn: porva ¡kaista jäsentä kohden. Otam m e kettu summa,
risto on valmis teurastam aan j tähän lyhyen suntnennol<<en vk-
Kunakin vhteiskunnan talous
koko työväenluokan, estääkseen sityisjäsenten
äänestyslistoista järjestelm än aikana on vhteis-
sen pääsem ästä valtaan.
’ I koska kaikkialla ei mahdollisesti kunnan ia vajtion kehitvs sen
suuntainen kuin vallitsevan jär nuksella pääomia ja luovuttanut kään muusta alasta. Kukin al i l va^ a Ja Pietarissa, niissä suunta
jestelmän pystyssäpysyminen e- kansallista varallisuutta pääo valmistaa vain osan siitä yleis-jnäyttÄä yhä vaan^kärjistyvän."
dellyttää. Kapitalistisen järjes- mien omistajille. Paisuessaan on tuloksesta, jonka pitäisi tarkot-i
S U U R E .N M O IN E N
P Ö Y H K E IL Y
telmän perusta on pääoman vai- se kasvanut niin suureksi, että taa yhteiskunnan hyvinvointia.
ta. siis pääoman kasaaminen ja se on yhteiskunnallinen mahti, Työväenluokan suuri luomisteh- luotti m uutam alle iikalle R anskassa
suojeleminen on sen tark o tu * ., M utta toiminnallisen kokonai-; tävä on yhteiskunnan elimistön
. nopean virkaylennykseu ja oli vähäl-
Se laskee kaiken
taloudellisen ‘ suuden saavuttam iseksi se t a r - 1 tuotantokeinoja: sen tuottavan 1,1 tuottaa konnialogionan jäsenyy-
toimiunan ehdoksi ensin p ääo - i vitsee valtion käden o h jaam aan ; työvoiman ja järjestävän, jo ilta-d 1*11’ ■ios n' ,ehen imuut eiv ät olisi
man, .Iinan sitä ei voida untaan . sitä.
, van kyvyn keskittäm inen yhtä ilnii senjoh(losta että NUlan sotilas.
tehdä. Jos yhteiskunnan perus-] Taloudellisesti on yhteiskunta j tarkotusta varten, lisäämään va sa p a a lo itte n ylilääkäri y h täk k iä k a
tus olisi työ) ja sen tulos tulisi ! tuotantolaitos, jossa eri tuotan-j pautta, hyvinvointia ja onnea, tosi tietäm ättöm iin. Asiaa tu tk itta
uitiin selville,
selville, että tuo “yli-
yhteiskunnan jäsenten h y v ä k si,. non haarat edustavat työn ja--S e sinänsä m erkitsee hyddyttö-i essa saatiin
lä ä k ä ri”, nim eltään V achier, oikeas-
kuten sosialidem okratit ta h to v a t,' koa tehtaassa. Ei ole alaa joka i män työn ja tuottam attom an luo-
. . . .
..
, ,
„
..........................
,
.
.....
taan olikin ollut vain rohdoskaupan
silloin tarkotus olisi edistää, k e voisi olla riippumaton yhdestä- kan hävittäm istä. A sanas \ ilja. ¡apu,ainen, jolla e| ollu, minkäin.
hittää ja lisätä keinoja hyvin ^ '|.» tv llllH III» lll,lllllU *e |l|l|IH IIIi:irM H H IIIIIIIIH im il|ltllllllllU ltlllllllllH H I.......
.IHU.H.IIHtlHCUIH,«>..„mu»Mt. j ; laisia
lääk etieteellisiä edellytyksiä
voinnin helpottam iseksi: vapaut
| edes siihen toim een. V. 1915 V achier
vielä oli palvellut tav allisen a sota-
ta i ja hyvittää työntekijöitä sitä
m iehenä. m u tta — n ä h tä v ä sti v ä ä
mukaa kuin yhteiskunnallisen
ren n e tty je n paperien avulla — tul-
työn hedelmät lisääntyvät. T ä , _
| lut läh etety k si apu laislääk ärik si Niz-
mä on työväen v iiie ts K u u n a .i
zaan.
Sialla hau nopeasti yleni,
T IL A N N E T T A SUOM ESSA
nousevan voiman oikeutettu v aa
henkilöiden m ääräy k sistä, jopa suo- kunnes hänet vihdoin n im itettiin kol-
j rustaan n älkää näkevän työväenkin , me so tilassa ira ala a k ä sittä v ä n hospl-
timus. ja se todellisesti vastaa
kehitysopin määritelmää, johtoa i kuvaillaan erä ä ssä
^ ¡i- e X T ä luokan toim esta, ja " näin
" " " on
" Suomen 1 ta a ’.iryhm än y lilääkäriksi.
Vachier
MAILMANKATSOMUKSIA
täydellisenipään ja korkeam paan seuraavastj;
E tte suinkaan ole voineet silm iän-
elämään.
Se edellyttää yhteiskunnallisti i 116 um m istaa e tte k ä om ien ta is te lu -|
m uutosta, vallankumousta. En jenne ohella välinpitäm ättöm yydellä
siv u u ttaa niitä tapauksia, m itä viime
nenkuin tarkotustaan vastaava vuosien kuluessa on tap a h tu n u t koko
m uutos voi tapahtua, on \ aitta- E uropassa yleensä ja V enäjällä, nout-
m ätöntä että kehitys tekee \ a i- ; ta ennen kaikkea Suom essa.
a m itä perus i Ja s ’Uä keinotteleva kapitalism i ei
niistävää tvotä.
teellisempi on se tvö. sitä v a s-iole suh‘kaan siv u u ttan u t köyhää
. .
.
i Suom en kansaa, kuten moni sivusta-
taavampi ja pysyvämpi on saa | katsoja ,uulee siHä pieneltä Röyhäl.
im im iiiu im n m in iitc iiin .im ,
Mitä sosialistit voivat - ‘ paljon hallitsevampi kuin
todellisuudessa nyt on.
’uo
tehdä kapitalistien j se
luejako lainlaatijakunryin ala
hallitsemassa lain- | huoneessa on nvkyisin seuraa
va : republikaaneja ^7, detnok-
laatijakunnassa
raa tte ’a 42. sosialisteja kvmme-
.N o. 55
liottaa apu a'tav allisestik in lain
laatiiakunnalta.
Nain «>n asianlaita erittäinkin
tÿna vuonna, koska kansan kar
Sinu kset nykyisin ovat suurem-
mat kuin tavalii-ina aikoina. En
nen ja riippum attom ia 1. Kepuh- neukuin lainlaatiiakunnan tvö al-
likaaneilla on näinmuodoin yli- kaa huoniattavim m in edistvä, a
Kiri. Joseph A. \ \ hi tehoni, voimainen enemmistö. Heillä on jaa lainlaatijakunta kansan ta-
New Yorkin valtion lainlaati ja - 20 ääntä liikenemään ajaakseen : vallisesti puolustusasemaan laki
kunnan sosialistinen jäsen.
i jokaisen puolueensa esittäm än la -1 ai »tteideii paljoudella.
Täten
kialotteen lävitse. Heillä on siis kansan vaatimukset tavallisesti
ehdoton viivalta, ilman että m i kin sysätään sivuun ja sen koko
Nyt kun valtion lainlaatija- kään vaara sitä uhkaisi. Heidän tarm o tulee kohdistetuksi vain
kunta on kokoontunut, niin on ei tarvitse anoa apua säilyttääk lainlaatiiakunnan
taitolta
uh
epäilem ättä useiden katseet koh seen ylivoimaisen valtiollisen val kaavien
iskujen
torjumiseen.
viime
vuonna
distuneet Albanyyn pain i New taosa. Mutta miten olisikaan ol Katsokaam me:
lut
asianlaita,
jos
valtiollinen
työläisten
kaikki
pyrkimykset
Y'orkin valtion pääkaupunki ja
puolueinko olisi esim. rep. 72. uusien lakien aikaansaamiseksi
lainlaatiiakunnan isttintopaikkaJ. dem. 68 ia sosialisteja 10. Tal
jotka turvaisivat ja parantaisivat
levottom asti odotellen tuloksia loin olisivat sosialistien äänet tvöläisteu asemaa, lvöuiiu mä
sosialististen lainsäätäjäin työs lainlaatija-kunnan k»vkoonpanossa säksi heti istuntokauden autss?
kentelystä.
Ensi kerran New tulleet voimakkaammiksi teki poliisilakialotteen avulla. Samoin
tapahtui vähän mvöhemmin, jo l
Y’orkin valtion nistoriassa on so- jöiksi.
loin
esitettiin joukko lakiehdo
Mutta edustajam m e lainlaati
sialistipnolue lähettänyt A lba
tukkia
tvöiväensuojeluslakien svr
jakttnnassa ovat tekemisissä to
nyyn niin lukuisan edustajajou dellisuuden kanssa.
iävttäm
isestä.
Siitä pitäen on
Kun näin
kon. mikä ansaitsee vakavam on asianlaita, niin mitä voimme työläi-ten ollut pakko kohdistaa
ia keskittää kaiken p«>nnistuk
man huomion. No. mitä he sit heiltä odottaa '
ten voivat siellä tehdä? — Tä
Yleisesti katsoen voidaan hei sensa. tarm onsa ia voimansa näi
mä on varmastikin m ielenkiintoi dän työnsä jakaa kolmeen m ää tä lakialotteita vaataan. Esim
rättyyn luokkaan, vaikkakin hei Iioliisilakielnlotuksecn . nähden
nen kysymys.
dän työskentelyllään täytyy olla tvölaki kärsi *iappi«»n. la epäi
< tikein ym m ärtääksem m e lain- yksi perimmäinen tarkotusperä. lem ättä on tilanne tänä \ n »un.i
laatijäim m e asemaa, mi meidän
vhtä toivoton tvöläisille kuin yii-
nim ittäin :
hieman tu tustuttava valtiomme
, tvöväki kärsi tappion. Ja enäi-
<a> Kapitalistipuolueidcn ta-
lakiasäätävän laitoksen alahuq-
ine vuonna, tolloin <otapi!vcl
nceseen ( Lower I louse), jonka hoha esitettyjen lakiehdotusten •vasta leitailiv at taivaalla, nvt o-
jäseniä edustajam m e ovat. A la vastustam inen, joiden tarkotuk lemme todellisessa sodassa.
huone m uodostuu 150:stä jäse sena cm työväenluokan etujen
TuAoon tässä sanotuksi, että
nestä. Enem mistö näistä edus vahingoittaminen.
(bl
Rakentavaa
laatua
olevien
laiulaatijakuiinjii
dem okraattiset
tajista tulee ulkopuolelta New
lakialotteiden
esittäm
inen,
j
o
i-
]
edustajat
viime
vnotma,
vaikka
Yorkin kaupunkia, vaikka vähän
leu
tarkotuksena
on
vallitsevan
iieitä
olikin
Hellä
4(>
jäsentä,
ci-
etiemmän kuin puolet valtion vä
estöstä asuukin New Yorkin kau kapitalisti-.en yihte^skuntäiäries- 'ä t sanan todellisessa tnerkityk-
pungissa. tavallisestikin on yk telmän sisällä parantaa työväen-, so-oi sen enempää ole edusta-
sinkertainen
ääntenenem m istö luokan etuja erikoisesti ia koko neet mitään todellista vastustus-
puoluetta kuin ios heitä ei olisi
välttäm ätön lakiehdotuksen hy kansan etuja yhteisesti.
(ei Tutustuttaa kansaa lain ollut siellä ensinkään. Työväes
väksytyksi tulemiselle. — s. o.
tön edustam inen lainlaati:akuu
76 ääntä.
Täm än tietäen, on laati ja k u ilta n sa ty öhön.
liassa, rii.stäjäluokun kaikkien v-
'Tähän
vuoden
aikaan
kun
Ipin-
ilmeistä, että jos ka>pitalistipuo
ritysten vastustam inen yllämai
laatiiakunta
kokoontuu
alkaak
lueiden keskinäiset suhteet olisi
nitunlaisia
lakialotteita vastaan
seen
työnsä,
kansa,
joka
huokaa
vat olleet toisenlaiset ’k uin ne to-
taisteleminen,
tulee tiäimuuo-
raskaan,
sietäm
ättöm
ien
olosuh-
de11isuudes-r Olivat, niin olisi s,,,
do:n
ti
vain
välttäniättomäksi,
a—
siaiistieii aseilla iaiuiiiatljukiiu- ce.ee.. .ca.b.... staaaai»
oli ollut erinom ainen su u staan , niin
kansa kaik ista ponnistuksista huoli- '
„ • • .
. ,
*
e ttä hauen e sm n e ste n sa m ieleen ei
m atta jää n y t nälkäkuolem an partaal- L ()ki jri)la h ta n u t ep äi„ ä hänPn pätp.
ie. V arakkaam pi kansanaines on jo- vyyttaäll lää k ä rin ä , vaan olivat eh-
ten kuten — tosi kyllä, sekin rujo- ' ,lo tta n e e t h ä n tä k o ro te tta v a k si kun-
tetu sti -
tullut toim een, m utta on I nlalegionan jase u y y tee n . Ehkä p e l
o tetta v a huom ioon, e ttä Suom en r a s - , tfin g|itÄ, jo h tu v ia tiedugteIuja< k a t.
k a sta ty ö tä te k e v ä stä k a n sa sta s u u - soi mieg parfcaakgi
r i n o s a , joka koko sodan ajan !
_ _
on uhrannut työnsä ja sa an u t ela
tuksensa V enäjän sotaväen joko te h
U S K O L L IN E N YSTÄ VÄ .
das-, vallitus- tai linnotustyössä. o n
R anskan kuninkaan Ludvik X IV :n
jo u tu n u t
ty ö ttö m ä k s i
sen
v u tu s .
tä Suom eltam m e su lk eu tu iv at heti k au tta » ttä V enäjän väliaikais. halli- sin e tin v a rtija C iiateauneuf joutui vi-
Iässä m e illä työväenliikkeessä : ensiksi säännölliset kau p p atiet rnuu- tuksen toim esta Venäjän sotatarva- h am iestensä vehkeilyjen johdosta
pakkaa t u le m a a n r i s t i r i i t a i s i i n i - : lian m ailinaan, ja alinom aa uudistu tilau k se t Suomen te h ta ista kokonaan | syytteeseen valtiosalaisuuksien ka-
ta.
Asetettuam m e lähimmäksi ' vllla ja yhä n ä ä n ty v illä rasitu k silla peru u tettiin . Kun sam aan aikaan , valtam isesta, ja kuningas m ääräsi
vallitus- ja lin n o tu sty ö t Suom essa ’ hänet vangittavaksi.
Nyt oli veh-
m a h tlo ll, seksi
päämääräksemme ] Venäjälta kiivuvt päiva päivältä> m yöskin lopetettiin, niin lisääntyy ' keiltjäfn h a n k itta v a todistuksia hii-
kansan elinehtojen ja t u o t a n t o - kuukausi kuukaudelta yhä vaan tiu- ty&ttömiiin luku Suom essa huimaa- : nen syyllisyydestään, ja siihen tai
keinojeu yhteiskunnallistuttam i- kam m aksi. H enkilökohtaisesti olen vaa vauhtia, ja puute ja kurjuus kotukseen ko etettiin h alpam aisena
se n . m e id ä n ta r k o t u k s e m m e on, toim inut tällä alalla V enäjän suu- heidän keskuudessaan ei- tahdo tulin tavalla k ä y ttä ä hänen u sk o tu in ta vs-
harkitun
m enettelytavan
,n u . i rim m issa viljakeskuksissa, sam alla autetuksi parhaim pien puoluetoverien täv ään sä. e rä s tä du J a rs nim istä ri-
,
, ............ ,
...
k e rta a keskustellen ja »elostellen a- eduskunnassa tek em istä ponuistuk-1 taria. Se oli kuitenkin' tu rh a a ; du
kaan. kavttaa
hyväksemme
jo
.
,
. . . ....
.. .
...
-
-
- j sioita olen ollut liikevaihdossa kaik- sista huolim atta, vaikka he ovatkin j J a rs vastasi vain kaikkiin kysym yk-
kaista tilaisuutta mitä voimin; k jen Suomen suurim pien tukkuliik- puoluctaistelunsa k au tta saav u tla A iin: "C hateauneuf on kunnon m ies.”
ja jokaisia asemaa tiMaakä kyke kelden ja työväen osuusliikkeiden noet kauas kantavia, hyviä päätök- Kuu hänelle ci hyvällä voitu m itään,
nemme valtaamaan, samalla pi kanssa. T unnen sen vuoksi jo ta siä yleism aallisessa. kunnallisessa ja : h eitettiin hänet B astiljeen, m utta
k aupunkihallituksissa. jo ista on luo- hän ei m u u ttan u t lausuntoaan. S it
täen selvänä päämäärämme, tin- kuinkin tark k a an kaikki ne toimen-
I piteet, m itä asiatoverini ovat V en ä-, vu tettu varoja hätäaputöihin ja suo- te u h attiin sotkea h ä n tä osalliseksi
-:imatta ; pvrkien saavuttam aani.......
. , n eet . ja
. m itä
.... tek
. , e m ättä
.......... j ä . t - ’ ■ rasta
rf,af..anvin
nälkäisten auttam iseen. sam aan rikokseen, jo sta hänen ys-
.. talla teh
an « in
-en nuh pian kuin voimamme su- ta n e e t. Tällä k e rta a ei ole apua M utta kun m aassam m e ei ole vilja- täv aän säk in sy y tettiin , m u tta siih en
lien oli \ vllin riittävä. Asiaa s y - ! o tta a esille m ahdollisia tilaisuuksien varoja m uuta kuin jäk ä lää sekaan kään ei du J a rs v a sta n n u t m uuta
“C hateauneuf
on
kunnon
vemmältä harkitsem attom at pai- laim inljöm isiä, m utta tahdon vaan sekottam alla ja e rittä in rajo tetu illa kuin:
k
o
r
k
e
i
n
t
a
a
n
2
m
ies.”
Vihdoin
ju
liste
ttiin
hänelle,
nostavat ensin kumousta, k a s v a -P anoa- p,tä ne vaikeudet, joidenka i leipäannoksilla
. l. i •
• i ; .
. I alaisina olem m e eläneet yhä uudes-1 k u u k a u d e k s i niin voi siitä saa- näön vuoksi kuolem antuom io. M utta
11
1 1 ,-1' k '1*- ' «ip*i l.uiCs taan ja uudestaan m uuttuvien sään- <la edes jonkunlaisen kuvan uornen siitäk ä ä n ei ollut apua. Hauet, vie
tyminenkin. v< »idaan s u o r i t t a a töjen, m ääräyksien, hallituspulien vähävaraisen väestön kotieläm ästä, tiin m estauslavalle ja p a lja ste ttiin
Atte jälkeenpäin.
uusiintum isten. työlakkojen ja juu- N äissä kodeissa ei olo perunoita, ei hänen kaulansa, m utta lu vattiin ar-
Onko kehitvs kumouksen vi talais-viljankokooja-gulasohien takia, m uita juurikasveja, ei lihaa, voita ja | m ahdus, jos hän m uuttaisi todistuk-
m itenkä siis näm ä pienet sensa.
N aurahtaen hän vielä k er
o!e ollePt vahaiset- Nämä y-’u- ! kaloja
hollinen vai en edelläkävijä *J Se
e siin tu lev at se ik a t Joskus tärkein- leipaannokset. jotka parem pivarair ran lausui: “C hateauneuf on kunnon
on viita oleellinen kiim allakin min kokonaisuudessaan esille otet- ’^n perheissä voivat vielä jollain ta- m ies.” Silloin hänet sidottiin kiinni
puolella. Jo s tah d o m m e .paäst «uii»a m uodostavat osan ty ö v ä e s tö n ! voin elinvoim aa ylläpitää, voisivat m estanspölkkyyn, ia pyöveli kohotti
olionkin kaikkein suorinta ja ly - i h isto riasta, ja varm asti näm ä tä lla i-i «deft tuolla 2 kuukauden ajalla estää m iekkansa. Ilveilyn täydennykseksi
hinta tietä, pitäisi meidän päästä !
tapahtum at n o sta tta v a t kerran osaai k ansasta riu tu m asta säirauk kuului nyt y h täk k iä voim akkaalla
äänellä a n n e ttu käsky: “Seis, hänen
m ääränpäähän. tarvitsem atta kul j senkin osan työväestöstä välttäm ät- i siin tai m ahdollisesti nälkakuole-
töinään luokkataisteluun sam an yli i m a a n k in ? »Miten voimme elää tä stä m aje ste e ttin sa a n ta a arm on: vanki
kea välimatkaa.
teisen pääm äärän puolesta, joka vie- päivästä 2 k u u k au tta eteenpäin, sii- on oitis p ä ä ste ttä v ä vapaaksi.” Du
Kapitalismi on valtiollisen toi- ’ä nyt on sy rjä ssä puolueestam m e. ; hen m inulla ei ole aav istu stak aan , Järsin järjestellessä pukuaan, kysyi
m in n a n tu lo s \ d ia p a ljo n k u in | L ukem attom at ovat ne alo tteet, m a t - s i l l ä ne vlljav arat. joita V enäjältä kuninkaan sa n a n sa a tta ja , niillä ta
\ k-ityis) rittclijän
taloudellisen i kat. tav arao sto t ja lastau k set, joita on saatu ostaa Suomen valtion elin voin hän taliini ilm aista kiitollisuu
toiminnan. Y hteiskunnan lakien on tehty hädän lieventäm iseksi, mut- i tarvejaostoille, Suomen kansalle le!- tensa kuninkaan«’ arm ah d u k sestaan .
ta yhtä lukem attom at ovat ne ta v a ra -j 1’ä k o rttle n m ukaan tasaisesti jaetta- Tyynellä ja varm alla äänellä v astasi
suojassa on yksityisom istus t e ’- lastfen purkam iset ja uudelleen las- viksi, ovat V enäjältä tullessaan jou rita ri: "Iim o ttak aa hänen m aje ste e
ly pyhäksi. Kaikissa maissa on taam iset. takavarikoim iset, joita o n t u n e e t Venäjän nälkäisen työväesi«»;’, tillensa. e itä f hateau n en f on kunnon
aitio auttanut kansan kiistan teh ty virallisten ja puolivirallisten pakkoluovutuksen saaliiksi Mosko- m ies.”
■ H,
.... ...........................................
v losrakeiitaiuiselle 1.
mutta myöskin johdonm ukaisek Heidän vastustuksensa on e-j sai tämän kirjottuja lukuisissa kiiuäisen
f
ainän
kirj«»ttajalla
on se käsi
si lainlaatiiakunnan sosialistien nitnmäkscen teeskenneltyä. Y ii-j tapauksissa tilaisuuden kuulla,
äänen
tys, eitä sosialistit eivät voi tä
tehtäväksi: ‘Setiraavassa tarkas me vuonna kun sosialistipuolu ilman että sitä «di aijottu
kovinkaan
telemme
mitä
menestymisen eella oli vain kaksi^ edustajaa kuultavakseeti, jonkun kapitalis nä vuonna "tappaa
mahdollisuuksia heidän tvollään ’ lainlaatijakunnassa, räjottui hei tipuoluehleu edustajan lausuvan monta lakieuil«»tusta, j«.»tka ka.pi-
¡dän toim intansa kekonaan vain toiselle, että m äärättyjä lakialot- taiistilu«»kka «»n tinkim ättä p äät
o i lainlaatijakunnassa olla.
1 .ainlaatijakunnan istunt« >kau- ’ siihen, että panivat jyriseviä vas teitä, joita oli aijotju alahuoneel tänyt peride viedä. M utta näi
si ei ensinkään ole vain lyhytai talauseita kaikkia lakialotteita le esitettäväksi, jäi esittäm ättä den. sanvjin kuin monien m ui
kainen, verrannollisesti puhuen. vastaan, jotka olivat tarkotetuí ¡ sen johdosta, että siellä oli läs denkin lakie.iidotusten suhteen,
estäen noin 4 kuukautta vuo kapitalistiluokan eduksi.
Tänä nä “kaksi p—n sosialistia", jotka «m sosialistien s e lv ä s ti ja painok
de.'sa. m utta itseasiassa lainlaa- vuonna täytyy sosialistien pys- n< otai-iv at aika ni/hiyn ios sellai kaasti julkituotava työväen luo
¡¡akunnan t 'o suurim m alta o- tvä suorittam aan paljon enem sia lakiehd«»tuksia esitettäisi, la kan todellinen käsityskanta kan
Luokkaedut, sel
s.altaan suoritetaan istuntokau- män.^ Tänä vuonna täytyy hei kun näin oli asianlaita viime san korviin.
vuonna,
niin
ovat
sellaiset
ta-
laisina
kuin
ne
ilmenevät ja tö r
len viimeisinä kuutena viikkona. dän olla todellinen vastustus.puo-
1
p
a
u
k
se
t
paljon
n
v
m
in
k
e
rta
istu
määvät vastakkain näihin lakia-
Tämä johtuu siitä syystä, että lue. Eakialotteiden vastustam i
'aliokuntien
"kokoon pan« »on nen liiansa ei m e rk itse kovin-*! neet tän ä v uotina kun siellä on lottcisiin nähden, ovat paljastet
menee kuukauden oäivät. Ei ai-jk aan pali. .a. Heidän on kävtäv i ) 10 soHali.-tia.
tavat
kaikessa
alastom uudes
S< »sialistien asema lainlaatija saan. I aikaiset lakialottcet ovat
noatakaan lakial«»tetta oteta kä ' inkimätö»ntä taistelua kaikkia
siteltäväkö ennenkuin nienoar kapitalistien etuja turvaavia la kunnassa muodostuu paljon vai vedettävät kirkkaaseen päivän
¡»lautakunta on lakitekeletlä kialotteita vastaan m äärättyyn keammaksi järjestyneen työväen valoon. ja ne kauniit kruunut,
' äsitellv t ¡a ö itä mietintönsä •läkö.kantaau ja periaatteisiin no- edustajain heiluvan kannan täh joihin ne ovat v e llo tu t kansan
antanut. Lakiehdotuksien käsit- :at -n. s. o. on otettava oikea den. Järjestyneen tvöväen edus silmien lumnieiksi, sellaisen kuin
Tämä on johdonmukai- tajat tässä valtiossa ovat käy esiin, "isänm aallisuuden" loista
‘ely on niinmuodoin hät’koit > : kanta.
a v ain puolikvpsää.
I ällä ly- i sesti sosialistien tärkein tehtävä neet, hännv stakkip«»litiikkaa. 1 lei- va humu. «m pois vedettävä ja
’vcllä istuntoajalla ehtii lainlaa-j \ [ c olemme oikeutettuja «xlot dän touhunsa lainlaatijakunnassa !iii«len todellinen luonne paljas
•¡¡akuilta päättäm ään lähipitäin | tamaan sosialistisilta lainlaati- on vain tätä luonnetta. Ile lyö tettava. jh kansan tark astetta
k< 6U lakiehdotuksesta.
j joiltamme, että he. eivät edusta vät veljen kättä ^ap italistip n o lu - vaksi näytteille asetettava.
Mutta niin tarm«»kkaita kuin
Suurin <»a näistä lakialottci- lvöväenluokkaa epäselvillä äänil- ••¡«Ien e«lnstajien kanssa ¡a koet
tavat
liehakoida
heilä
johonkin,
edustajam
m e lainlaatijakunn^ssa
iä.
Mutta
vaikka
heidän
onkin
;.a v on luonnollisestikin V ähä-
minkä
katsovat
t
vöväelle
edulli
«hipatkin,
eivät lie h e ti v««i ai
kävtävä
tinkim
ätöntä
vastustus
m erkityksellistä luonnetta.
E-
seksi.
Periaatteelliselle
perus
kaansaada
Kouraaut.untuvia tulok
ta
tarkoin
määritellv
illä
periaat
nennnällä kuin puolella. tästä la
talle
nojautuva
kiinteä
kanta
ei
sia,
taimin
sanan tavallisessa
teilla.
niin
emme
siitä
huolim
at
kialotem äärästä on vain paikalli
'■uuht
heidän
valtiollisen
toim
in
uit
rkitv
kscssa.
v aan tarj«pta kan
nen luonne, ja näistäkin useim ta -aa odottaa heidän siinä "on
tansa
«piiriin.
la
niinj^i
on
lain
salle
oikea
käsitys
ei vain niistit
nistuvan
nim.
siinä
m
erkityk
mat «»vai vain "läskitvntiörilaki-
’aatiiakunnan
sosialististen
edus
määrätv
istä
(«.»iiueiipiteista,
joita
• loi teitä, joiden esittäm isen tar sessä mitä tuolla san ilki y le is e s ti
»aiien
seistävä
horjumat!:!
tv««
lie
ovat
iaiulaatijakunitassa
suo
Niiden lakiteke-
kotuksena ei ole mikään muu ym m ärretään.
väen
asian
pu«*»lesta.
iäriest
v
ne;
u
rittaneet,
m
utta
myöskin
miksi
kuin se. että lakialotteen esittä leiden suhteen, jotka kapitalisti-
jä sen avulla erittää pysytellä luokka on ehdottom asti p äättä tvöv äen v «lustajicn kv hnäki-' • •:- ja kenenkä eduksi lie ovat työn-
paikallisten politikoilsijaiu suo net liiv itse v iedä, voimme me ai -uudesta ia ajot täisestä julki vas •di sti< »rittaucet.
Kaikki tämä»kuitenkin <>u vain
siossa.
Mutta
useat
näi-tä noastaan saada vastalauseemme tustuksesta huolim atta. la näin
•itääkin
«
Uji
;u
ianlaita.
S
»sia-
kielteistä
eli vaslustukscllista toi
nnYkitvksi
ia
perustelumme
<;>’
’ai- ¡ehdotuksista ovat kuitenkin
:stien
«>n
johdettava
tietä.
Hei
m
intaa.
M utta se on sitä vain
’
ästi
julkituoduksi.
M
utta
kai
uuresta m erkityksestä ja «ui niil-
lan
tävtyv
«»pastaa
¡sdknti.
S
>
-angen
ahtaa-,
a m erkityksessä.
ki laajakantoinen vaikutus tämän ke>ta Huolimatta tulee suur
jotka
sjalistien
on
kimteästi
edustettn-
Laajemmassa
tnei
kitvksessä si-
määrä
lakiehdotuksista.
vaiti« »n työläisten asemaan
va
k'iko
työväenluokkaa,
eikä
saitaa
se
laajakant«
»ista raken-
- ansan v apauksiin yleensä, sel niuutcn ja muissa olosuhteissa
vain
sitä
pieutä
osaa
tvöväenluo-j
tavaa
työtä,
.'illa
on
työläisten
tulisivat
hvväksytvksi,
hauda
kosia <»vat esim. työväenTakich
mieliin
ia
toim
intaan
tulevaisuu-
ka-ta
mikä
on
järjestynyt,
sillä.
dotukset. sotdaslait ja sellaiset tuksi edustajiemme pelkän läsnä
lait. jotka k .-k ev ä t kouluopet olon kautta, la sitäpaitsi, suuri naha kvllä. suurin osa työväen- tlessa suuri vaikutus. Me sen-
tajien riiopum attom uutta ja a- i«»nkko csitetvksj aijotui-ta laki kerroksista on vielä järjestym ät kautta herätämme oikeutettua ja
terveellistä
tyytymättömyyttä
ehdotuksista ci ollenkaan näe näi- tä.
semaa inc.
työläisten
sisimmässä,
ja sam al
Meidän
on
tunnettava
heik
v
äiralo
a
clustajiem
nie
läsnäo-
Vaikka dem okraatit ovatkin
lo viime vuonna koutemme vhtä livoin kuin voi la «»sotamme ne vievät keinot,
vähcmmistöpuolueena. niin «»vai l«-«u vuoksi.
kun
sosialisteilla
oli vain kaksi mammekin i ¡ t edellisen tunte .m itkä i< T.tav at työläisten täy
'»e vastnstuspuolue vain sentäh-
minen on perin välttäm ätön iäl- delliseen vapauttamiseen.
edustajaa
lainlaatijakunnassa.
den, että ovat vähemmistössä.
r