Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 29, 1917)
No. 228 TO V IR I ■ ¿r. -vi.» iän selostuksista. Edelleen käy j m u k sessa: "Sotaa vaativa K o J m äisetkään ryhm ät ole- tak ertu j pelasivaí- -ni i<ie» -»m m-a t1 Rtrt fc >je«• -1 et-t « -o ik ea » « - peitekään, m utta täm än herran kirjeistä ilmi Ve- niloff yritti saada käsiinsä yli , nect. \ aan koska hän p e ilaa kautta, joita koetettiin saada siinä ei paljasteta kaikkea sitä. m yötätuntoisuuslakkoon, m utta • joka tekee sellaisen m enettelyn | näjän kansan syvä rauhan ikä- vallan arm eijassa, joka oli s >- sitä, että .ien an i ea ra n id nn cn tuomalaiMn t ’ö»*ea Unenkannattaja. vastaa m aan ilmetty y Aatoriaaaa, Oregon, joka päivä ei saatu. Todennäköistä on, että | m ahdolliseksi; sitä joka tekee voiminen — rauhan millä hin- taan väsynyt. A inoastaan no \a a titn u serrsa paitsi sunnuntaina. olisi voinut väestön ja arm eijan suuren suunnitellut m y ö tätu n to isu u sla-[ sen oikeastaan pakolliseksi, aset- nalla hyvänsä —, joka halu myös pea vallankum ous T O IM IT U S K U N T A : häntä Auttaa, m utta sittenkin on enem m istön toiveita, ja että se W. N . R E IV O L A C R I M O IL A N E N kot ainakin osittain estettiin ' tam alla luottam ushenkilöt kiusa-] on vallalla suurim m assa osassa A D O L F l i SA LM I A. B. M ÄKELÄ kyseenalaista, olisiko hän, vaikka vaatim us tullaan ennemmin tain.- SULO SYVÄNEN ' arm eijaa. työnantajien kätyrien taholta, j ukseen, samoin kuin 1. W . hänen Viisikin onnistunut kukis- ka myöhemmin penlleviem aau. jotka k ä y ttiv ät hyväkseen työ liiton salaisen toim innan hyväk Selostuksessaan svvskuun 1? TOVERI taa hallitus, voinut saada arm ei-i N e rauhantoiveet, joita paavin (T H E C O M R A D E ) läisissä ilmenevää oman luokkan syminen tekee koko liiton aivan p ;ltä hän k irjottua: “Kenraali The organ of «ic Finnish workers in the jaa puolelleen^ rauhanehdotuksen johdosta jo W estern a »Utes. only j Finnish daily in »•»»! * w estern idles- The inc um 1 *i • pUUtaVa» i sa aseman tuntem attom uutta ja m ahdottom aksi toimimaan o lle n - 1 Kornilofiin kapinassa ilmenivät \Yorldin kirjeenvaihtajan k ä - ’ m ielissäm m e heräsi, ovat viime the W est. lu b h sh ed d»Uy. except Sunday,) at Astoria, Or«., by tne W estern W ork-. ...... . . , siitä* johtuvaa vastenm ielisyyttä ’ kaan työväenjärjestönä puolueen tarkotusperät men's Publishing Society. Isitv s on sentähden huom ioon- ’ aikoina taas käyneet jotakuinkin ratyolaisten lakosta lakkoon silloin kun heidän om at Se että union kokouksesta suuren ja toiveet; täm än puolueen muo Ihnotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman- otettava, että hän on Venäjän ‘ epävarm oiksi. L iittoutuneiden välittöm ät etunsa eivät ole 'ky- suljetaan pois toisen union jä dostavat porvarit, m aanom ista ilmoiukkct $1.50 kerta ja m uistot arsyitla vallankum ouksen ensi päivästä ! m aitten kapitalistit ovat \ ndys- 1X00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- senet, joka teko tässäkin tapa jat ja osa talonpoikia, ja sillä Kun puutavaratyöläisten lak- • syniyksessä. to-ilm otukset 50c kerta, halutaantieto- ja valtain apuuntulosta saaneet yhä nim enmuutto-ilmotukset 25« kerta, uauna- ........... „.„s,«« uksessa tunnustetaan tehneen on Pietarissakin voimakasta kan asti oleskellut Pietarissa ja. ol- Umotukset »1.50 kerta, avioero-ilmotukset koa tavallaan tävtvy pitää päät-j - •' r ‘ 1 A b e r d e e n i s s a ilm estyvässä halli- uutta lu ottam usta lopullisen voi |1 .0 0 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk Kerenskin hallitusta Ien vallankum ouksellisen petoksen mahdolliseksi. on mi liatusta vaikkakin osa työläi sen mukaan. Satunnaisista ilm otuksista tyneenä, Tim ber work er-lehdessä k ir jäte ton toivollensa. Eikä hdys- tulee rahan seurata mukana. Englannin sistä on vielä lakossa, niin ale tä typerin. Mitä salaisuuksia ; vastaan oli m ainituissa piireissä tuksen suosiossa, on ollut tilai kielestä suomennetaan vapaasti. tään lakon häviämisen syistä ta- valtain porvaristo, jolle tulevai taan kysellä miksi kaikki päättyi on kokouksissa käsiteltävänä, et • I esiintynyt julkista vastarintaa, suudessa tarkasti seura«ynaan Entered as second-class mail matter July 18, valla joka antaa aihetta luuloon, tapausten juoksua Venäjällä, suus kultaisena hääm öttää, tahdo 1912, at the pusteiiice at Astoria, O regon, sillä se p ä ä tty i; tavalla kuin tei niitä voitaisi käsitellä julki- johon luottaen Korniloff, kir- under the A ct_of March J, 1879.________ että muuan laivanrakennustyö rauhasta m itään tietää. M utta T IL A U S H IN N A T Miksi eivät miehet saavuttaneet s e sti.' Ei mitään, \le is c s ti ei jeenvaihtaian tietojen mukaan, niinkuin hänen m ilfei jo k ap äi . väestön virkailija oli ajamassa Y hdysvalloissa ja Canadassa: jos \ enäjä tosiaan päättävästi unioiden kokouksissa käsitellä | odotti saavansa cdclläm ainituilta väiset selostuksensa \ \ orldissa Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuukautta. .$2.25 täydellistä voittoa? muidenkin etuja kuin työläisten. 3 kuukautta......... $1.35 1 k u u k a u si... .50 m itään sellaista, jossa salaisuus i aineksilta tarm okasta kannatus- osottavat. I Iän ei ensinkään ole lakkaa olem asta tekijänä tässä Luonnollisesti on pohjim m ai Suomeen ja muualle ulkomaille: ¡O tsakkeella “ Kuka epäoiinistutti sodassa, täytyy hallitsevain luok Y ksi vuosikerta. .$0.50 0 kuukautta. .$3.50 nen syy työläisten omien asi on tarpeellinen. ta. M utta ei vhtään kättä ko- ihastunut työväkeen eikä sosia S U B S C R IP T IO N R A T E S: ¡lakon Grays H arborissa?" kirjo- kien k a i k i s s a maissa, keski- listeihin, vaan. kuten porvarileh- In the United States and Canada ainsa käsittäm ättöm yydessä, mut- Hän M utta vielä typeräm pää oti se, j hunnut häntä tukemaan, One year...........$4.00 Six m onths.............$2.25 tetaan siinä: vallat niihin luettuina, jo u d u ttu Three m onths. .$1.35 One m onth...................50 ta välillisinä syinä, niinä tika että on olemassa niin lukuisia I kukistui", käyttääksem m e kir- den kirjeenvaihtajan tuleekin, on ansa vastakkain väestön epätoi Huoneusto sijaitsee IQ n n tn ja Duane katu* puiden puolapuina, jokien avulla 1 Nousee luonnollinen kysymys: Mik- järjestöjä. Rakennusteollisuus 1 jeenvaihtajan sanoja, “sen pel- täydelleen venäläisen porvariston jen kulmassa. .T elefoon i; konttori 365, voisen mielialan kanssa, ruveta toim itus »32. _______ ____ _______________ riistäjäparoom t vielä k iip e siv ät, n e ljä llä to ista suurella puunjalostus- väestö voisi vaikka nimellisesti j kurim aisuuden uhrina, jota por kannalla. Alussa hänellä oli Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 epäröim ään, uskalletaanko edel- T acom assa, ja lukuisilla iktiulua toiseen järjestöön kuin {varistu vallankumouksen a lu s ta ' a’noastaan *vaa Ja m oitetta cpa- cent* per inch. Special discount is allowed voittoon, ilmenee aina yhtä ja teh ta alla fur larger and continuous advertisements. . . . . käm pillä, m yllyillä ja teh ta illa Seatt- 'käytännöllisille sosialisteille, joil-1 lcety jatkaa tuota kevytm ielistä T O V E R I. BOX 99. A STO R IA . ORE. toista, jonka tuntem inen on ime- ,pssa ja ym päristöllä kahdeksan tun- puutavarateollisuusväestö, m utta ¡saakka on osottanut.' A LG . N IK L L A , Manager. , , ’ la hän ei m vöntänvt olevan suu -1 sotaleikkiä. T saarin kohtalo ja — lenknntoista, ja avustaa aseman nm ty ö p äiv ä. ei siinä m äärässä, etteikö kum ____ ________ _________ __ „ ______, .......................... . .. , x . Miksi on lakko W illapa H arboris- Me luulemme tuon pelkurimai- retnpaa vaikutusvaltaa k a n saa n .! nyt nähty vastavallankum ouksen mankin jäsenistö olisi oikeutettu käsittäm istä sekä tulevin, td is te ■ edelleen voim assa? sttuden olevan selitettävissä. l ’or- saatikka arm eijaan. Sitte h ä n ! voim attom uus V enäjällä on lei Ase luokkavallan lusuunnitelm ia tehtäessä. On paikallaan tie tä ä että Aberdee- ottam aan osaa toistensa kokouk- värit huom asivat heti tuon sa-j pilkkasi heitä siitä, etteivät h e? nm ava varotusm erkki kaikkien Joitakin päiviä sitte kirjotti i n»in ,läh e tettiin m unan erik o isläh etti siin ja asiain käsittelyyn. Niissä käsissä • . 1 . . ' ’ nim eltä Sanfacon, joka on laivanik- toveri Leino, miten esim. Scatt- . karien o rg an lse era aja ja joka alentui ovat kaikkialla ja aina kuitenkin laisuttdessa suunnitellun kapinan vaikka heillä vallankum ouksen! m aitten valtablokille. puhjetessa, että sotam iesten alkupäivinä oli valta k äsissä än .' Kaikissa maissa ovat työläiset li kaiselle joka on ajatellut et-M cssa s ii- , ' sellaiseen teh ber- sa on osa l. i. w. w .. Jäisistä .... , , , tä . v ää n kuin .... . rim ...... w orkers union kannan v ä ä n n se jltta - työväestöä koskevat kysym ykset enem m istö ei ollut Ko-ruiioi¡tiu * kyennyt panemaan pystyyn “yl is - melkein ainoat rauhan h a rra sta ta kongressi ei ole ase luokka-' nä käsityksessä, että rahalla se m iseen, valehtelem alla sen to is e k s i , käsittelyn alaisina, joten siis jat. Jos Venäjän työläisten o n vallan kasissa, pilaisi sen suli- lakko lopetettiin, ia samanlaisia kuln s(‘ oli Taina jä rje s tä jä laati1 kaikkien työläisten tulisi saada puolella, ja siitäpä syystä he ei tetty ä sosialistista valtiotansa, 1 päätösluonnoksen. jossa a n n e ttiin vät edes yrittäneet häntä a v o i- Nyt soittelee herra toista sä nistuu saada arkaan mailmati- taittum isen kysymykseen miesten mielenilmauksia kuuluit kirjeen suostum us laivanikkarien ty ö h ö n p ä-, ottaa osaa niiden pohdintaan. tn e s t i kannattaa. rän tä on veltä. Ei sentähden, että hän rauha, niin se vielä kerran todis pä omaisuuden pakottam isesta vaihtajiem m e taholta m unalta laam iselle kym m enen tunnin pu u ta Salainen toim inta, esiintvktiön- varaa k äy ttäm ään, ja se litti sen tu le yksi niitä ilahuttavia ajantnerk- pelkäsi sosialistien nyt aikovan taa. että työväenluokka se ny si »tapalveluksecn oleman kylliksi kin. Lakon sillä tavalla päättä- van T im berw orkers uniolta. pä se sitte am m attiliitossa tai jHiistatuaan kaikki epäilykset. ¡niinen kuin se päätettiin, synnyt- ' T lm berw orkers union e d u sta jat jot- syndikalistisessa liitossa, tekee kejä, m itä V enäjältä kuulemme toteuttaa "valtiotansa" — ihan kyaikana on varsinainen sivis ; ka p elkäsivät jo ta k in sellaista ole Päivää myöhemmin läh että nekttvaa. johon eivät edes äärim- tyksen lipunkantaja m ailmassa. Kun kongressissa oli kasitel-' ti työläisissä pahaa verta, e ik ä jvan tek eillä pyysivät saada se littää liiton toim innan kelpaam atto tävänä kysvmvs miesten pakot- suinkaan svvtä. O lihan vakttu- '■ uuionsa su h ta u tu m ista laivanikkarien maksi. Siitä on täm ä lakko a n mässään kertom uksessa jo u tu u tau tisena arm eijaan, ei niiden - tettu vakuuttam asta päästyäkin, , m„utatnan minuutin ja saamatta tie tanut meille oivallisen opetuk kin kirjeenvaihtaja, suureksi s u juuri I f painostamaan satojen tuhansien nuorukaisten että nyt jos koskaan ovat hyvät tä ä p äätösesityksen sisältöä, heidiit sen. Kunpahatt sen vain laajat ruksensa, pyydettiin poistum aan kokouksesta, tätä seikkaa. Hän uudelleen va-1 s joukossa, joita se koski, o llu t; voiton m ahdollisuudet, m utta jolloin kysym yksessä oleva organi- j joukot käsittäisivät. la kutittaa, että Kornilofiin ainoat , I yhtään joka olisi kutsuttu valio sitte tullaan sam alta taholta , see raa ja sai tilaisuuden ajaa väären-1 i l - - • „ i;, täm än sä p äätösesityksen läpltse lai- kannattajat, niinkuin Moskovan flH IIlftlllllllllllllll lllllllllllllll.IH IIIlllllllllllim iM IIIH lIIIIIIIIIIIIM U IIlH IIIIIllItlllllllllllllH IIIim illllllllllllllH IIIllllH IllM IIIIIIIIIIIIIIIH IM IItlllltllllllllllllllllllllllllllir kokouk S8R lakk()lais. > venäjän työläiset ja kunnan kuuhistcltavaksi ja vas-, V htakkta ja selitetään, että koko , neuvotteluissakin jo selveni, oli VANKILA TYÖVÄEN VIRKISTYS* istua vankilassa ja om m ella työhou- tustam aan esitystä, joka lapasi I lakko olikin julistettu vain toi- ten suureksi vahingoksi ja puutava- rauha PAIKKANA. j Silja tai tehdä luutia. Yöt täy ty i nii- rat riistin voitoksi. vat porvarilliset. -Mutta nämä. m uutam assa päivässä. ‘ sen union toim innan estämiseksi. Me em m e tiedä vielä kutka sellai i nun. niinkuin heidänkin, pysyä kopis- 1 hän sanoo, olivat sodan jatka- Erns kirjailija, kuvaillessaan ti-h- ; voidakseni tarpePk8i lev ä tä huo M utta kun omaisuuden pakko- ja tiedettiin jo etukäteen, että sen m iehen tän n e läh ettiv ät, m utta i E ttä kenraali Kurniloffin ka-j nte tiedäm m e e ttä ne jotka sen te-' inisen puolella, k u u t a a s ty<i- ja taa ssaty ö sk en tely aik o jaan . kertoo: . m ispäivän p onnistuksien v a ra lta . Va luovuttam inen oli kvsvmvksessä, - - i sillä ei voinut olla voiton tnah kivat, olivat puutavarat rustin y stä pinayritys <»li tarkotettu Vettä-- so tila sn e u v o sto esiin ty i y litä M uutam at sam assa huoneessa työs- pau tfa m inulla ei ollut y h tään enem - viä ja lakkolaisten vihollisia olivat seit om istajat huom atta ■ dollisuttksia. la k k o la is te n rin tam a s ä rje ttiin siis ! jän porvariston valtaan nostam i kiihkeänä rauhan vaatijana ia ken telev istä ty ö to v ereistan i jo u tu iv at ' pää kuin heilläkään. vasti näkvvissä, taistelivat esi- Selvä on siis, että sillä ¡mo su u n nitellun petoksen ja vääristely vastus-j vank*'aan- milloin ju o pum uksesta ja a l' si. sen saattoi selvästi lii to kuolem anrangaistuksen tvstä vastaan viikkokausia ia lo- > lella olivat työnantajien kätyrit i j„ n avulla. O rg an lseeraaja Sanfacon >1’ >e t i r . .. *~ „ i tap pelusta, m illoin pikku varkauksis PU H ELIN -Y H TEY S puita onnistuivatkin muokka t - ' pelissä. Ja samalla tavalla ne i T im benvorken, union Töiden u n a t a ni in Yhdys vaftain kuin tajana. Heidän mielipiteensa o n 1 itä. 1K Usein a ja tte lin heidän vankilassa _ u alkam I L-u t n i t inen iö n I n laiva t v n jaard r n p eilla l l In n antoi n t m m muu-1 il l i- 1 i • 1 lannin kapitalistisen sanonta* nyt päässyt voitolle, koska — ku lke va an ju n aa n . oloaan, kuinka he siellä p ääsiv ät hel- • ' tam ille rik k u reille m ainion ti kosyvni suhtautum isesta sii kuten k i r j e en v a i h t a j a n täytyy polla työllä verraten terv e ellisissä o- C anadan h a llitu k se n ra u ta te illä on m ennä töihin, ja näitä rik k u re ita suo lehdistön jata k see n saivat työ n an tajat so tilai hen. Sen voi sitäpaitsi heti ar todeta — k a n s a v e e n s ä loissa, vaikka olivatkin k ä rsim ä ssä I i kokeiltu puhelinyhteyden aik aan saa- ta myllyille. Kuinka toi- ra n g a istu sta pahoista teo istaan , — j m iseksi kulkevan junan ja junienlä- Me asetam m e syyn tilap äisestä tap vata jo Venäjällä vallitsevasta v a a t i i r a u h a a . , piostam m e sinne ‘jonne se kuuluu. yleisestä tilanteesta. \ arinnit- voton Si tapuolueen asema \ \ ’ e- ¡m utta , m inä, joka en ollut m itään r i - : h e ttä jä to im isto n välillä. . K . okeiltaes- O rg an lseeraaja Sanfacon voisi v a sta .. . kosta teh n y t, m inulle oli tuom ittu ; sa oli ju n ie n la h e tta ja to n u is to n m ies ta. kenen määri! ylisestä hiin petti den, jos sitä kuka vielä kai- n .ijä lla o n i .tun.1111 .l a t ti o i ta \ a s , Kymmenen ja puolen tunnin tappava ‘ liikkeelläolevassa ra u ta tie v a u n u ssa ja m eidät. paisi, saamme N. Y. \\o rb liu taan, käy selville seuraavasta (kilpajuoksu koneen kanssa joka p ä i-1 uuden p u h e lin la itte en k e k sijä istui Saadaanko Toverin tilaajamäärä kuuteen \ lläolevassa on kyllä svv ase Pietarissa olevan kirjeenvaihta-) kohdasta kirjeenvaihtajan kerto vä K uinka paljoa hauskem paa olisi m ain itu ssa to im isto ssa. K okeet tap ah TOVERI j iu u in i u maan sen -sellaiseksi ¿tuin- -itse halusivat. Mikään muu ei koskaan to- isti- dista parem min sitä kom m unisti sen m anifestin lausuntoa, että lainlaatijakunnat ovat vain ylä luokan toim eenpanevia valiokun tia. — M ontana Socialist. « h j MAILMANKATSOMUKSIA tuhanteen ennen kuin se täyttää kymmenen vuotta? Vain piirin jäsenistö voi sen toteuttaa. . .. I Länsi piirin jäsenistö on niin monta ker taa päättänyt kohottaa Toverin tilaajamää- rän kuuteen tuhanteen, mutta kuitenkin jättänyt sen päätöksensä täyttämättä, että tuntuu kuin sillä ei olisi totta tarkotettu- kaan. Nyt olisi sellaisista käsitteistä luo vuttava ja osotettava, että totta sillä on tar- kotettu. Nyt olisi pantava kaikkialla hiukan voi mat liikkeelle ja saatava tilaajamäärä ko hoamaan. Yritys ei ole ylivoimainen. Toveria le viää enemmän kuin kahdellesadalle paikka kunnalle, joista useimmilla on helppo saada vielä kymmeniä uusia tilaajia. Ei siis ole pakko hankkia tavattoman paljoa tilaajia missään, mutta kaikkialla olisi hankittava joitakin. Tarvitaan noin 20 tilausta päiväs sä jouluk. 7 päivään saakka, jolloin Toveri täyttää kymmenen vuotta. Saammeko odottaa ensi viikon ajalla jo vastaustanne? Saammeko luottaa siihen, että se joukko joka on lehden itselleen perustanut ja vienyt sen läpi niidenkin vaiheiden, jolloin sen ole massaolo on todella ollut uhattu, varustaa sitä hiukan nytkin, jolloin se ei ole miltään taholta uhattu, jolloin sen kannattajapiiri itsestäänkin on laajenemassa ja sen ajamat periaatteet saamassa tunnustusta entisten vastustajienkin joukossa? Me luotamme siihen että saamme. Me odotamme että seuraavan viikon ajal la jo sivuutetaan nykyinen vaillinainen sata, ja että samanlainen toiminta jatkuu siksi kunnes päämäärä — kuusituhatta on saavu tettu. Vastatkaa toiminnallanne viivyttele mättä. - i — * to s jllU U IIlllin illM Id ’ OMAISUUDEN MUODOT . ..... ... . . .. . . . - h / : . . ....... [Kirj. Paid Lafargue] i. - o’lïf¿-,.2ïikêoil;., - .. _ . . ... _ . : -I--1ÍÍ.L a : .... » . ___ - ......... - - ?. ’orvarillisct taloustieteilijät pi liassa. l äntä pääoman yhteis ¡inttivät Europpaa 12:nnen vuo-! tukseen ja ylellisyysesineisiin lioissa hautalövdöissä on lö y d et tavat seiviona. että paaoma, o kunnallinen ylivalta johti Rans-i sisadan jälkeen. T ätä kauppa-! ( sorm ukset, korut y. m.), joilla ty kalloja, joissa on ollut kallon- maisuuden nykyinen päämuoto. kan vallankumoukseen, joka vaik-1 tuotantoa kiihotti Amerikan ja verhoamme itsemme. Aikoinaan puh katui sen tapaisia m erkkejä. myös on ikuinen. He ovat jän- kakin uuden ajan historian lino Hyväntoivon niemen vmpäri kttl kuului asuntokin tähän ryhm ään A ntropoloogit pitivät niitä ensin uittaneet aivojaan todistaakseen, i m attavim pia tapahtum ia, kuiten kevan Intian kauppatien löytö, ihmisillä oli omat asuntonsa, jo- koristeina ja päättelivät niitä että pääoma on niin vanha kuin kin oit vain poi rvarillineti kumo samoin Amerikan kalliit m etallit, ko m arm oripalatsi tai sitten ruo käytetyn taikakaluina ja arveli maililla, ja että kuten sillä ei ole us. ¡onka t-unussanoina olivat va i Konstantinopolin valtaus, kirja komaja, kuin kilpikonnalla ktto- vat, että ne reijät oli tehty vasta alkua, niin ei sillä mvöskään voi paus, velievs. yhdenvertaisuus I painotaidon keksintö, Ituropan. rensa. Jos on koneteollisuuden kuoleman jälkeen, kunnes Broca olla loppua. Ja täm än todisteek- ia isanmaaHGuus. joita p o rv aris-; hallitsijahuoneiden sukulaisitus- kehityksen kautta sivistys anta ! osotti, ettei niin voinut olla laita, si kaikki taloustieteen käsikirjat to myöhemmin on käyttänyt pal- liitot ja suurten feodaalisten vai- tilit köyhillekin lu k em atto m ia' kun kalloissa oli houm attavana niin suurella mieiihy viillä kertaa-J veluksessaan ajaakseen valtiolli- takuntain muodostuminen, sekä rihkamia, jotka ennen olivat vain j reunan umpeen kasvam ista, jota sita seurannut suhteellinen j a ! rikasten ylellisyyttä, niin on sei ei voi tdla. jos ei henkilö ole elä- vat satua m etsäläisestä, joka lai- siä ja taloudellisia yrityksiään, ! toiselta puolen riistänyt k a n sa -! nyt kallonpuhkasem isen jälkeen. yleisempikin : i : " ntaanrauha. naa yhden jousistaan toiselle' Yallanktimouksen aikana oli Kaikki nämä ja m uut myötä kunnan suurim m alta osalta n ä i-! V äitettiin 'k v llä etteiv ät villit voi metsäläiselle saaliin osuutta vas-|V.at kapitalistit niin äskettäin kas .\'e o v a t' karkeilla pronssi- ja piiaseillaan i taan. vatettua karjaa, että Sebastian vaikuttavat seikat viidessä loivat i den oman asunnon. Niin suuri on ollut näiden ta- Merciel piti tarpeellisena ottaa nopean pääoman kehityksen, jo ' pakotetut asum aan vuokrakasar | su o rittaa tätä nykyajan kirur- vaikeata leikkausta, loustieteilijäin into ja kiihko ha- v. 1802 julkaisem aansa “ t nisien; ka un täydellisin vksityisomis ‘meissä meissä ia kalustetuissa kallistetuissa lutoneis him ncis• j geillekin sanastoon“ sanan "kapi-i tu k sen muodoista ja. kuten va- sa; ja ennenkuuluniatt miau rik-j m utta kaikki epäilyt on haihdut i kea kapitalistista om aisuutta esi- sanain keskellä on jonka m ääritteli seuraa- kutittaa sopii, viimeinen myös. ¡kauden se jättän y t | tanut varma tieto, että raakalai i historiallisista asioista, että ne talisti' 'o v a t keksineet om aisuutta ihmis- valla kuvaavalla tavalla: ' lam a l ä t t i ä pääoman verrattain lähi-1 täm än kaiken tuottajalle m altdol-j set voivat sen tehdä. Esim. ber ieläpä sana on miltei tuntem aton 1’arii- aikainen ilmeneminen on paras I lisimman m itättöm än henkilö- 1 berit suorittavat sen ulkoilmassa, kunnan ulkopuoleltakin, vieläpä selkärangattom ien eläinten kes- sissa. Se tarkottaa suur-rikasta, mahdollinen todistus väitteelle, f kohtaiseen käyttöön 'k u u lu v an ' ja europalaisten todistajain s tttt- . * puhkipäinen ... . kuudesta: sillä kokoohan m tiura-, miestä jolla on sydän rautaa eikä ettei om aisuus ole m u u ttu m ato n 1 omaisuuden. reksi ihmeeksi mies Kapitalistinen sivistys p a k o t-! on jalkeilla m uutam an päivän hailien ajattelevaisena varastoja! m uita harrastuksia kuin metal eikä aina sama. vaan että se Ikävä kyllä eivät ne ole kehittä- lisiä. Puhu hänelle m aaverosta päinvastoin, kuten kaikki aineel- taa proletariaatin elää raahusta päästä ja ryhtyy toimeen kuten neet teoriaansa askelta pitemmäl ja hän nauraa sinulle; eihän hä- liset ja älylliset ilmiöt, alinomaa maan oloissa, jotka ovat alemm at ei hänen kallostaan olisikaan osa le ja todenneet, että m uurahai- neliä ole tuum aakaan maata, mi-; kehittyy ja kulkee kautta muo- > m etsäläisen elämää. Jättäen nyt jv rsitlv pois, sillä raaputtam alla nen'kasaa varastoja tarkoituksel-. ten häntä verotat."' Kuten erä- tojen, jotka eroavat toisistaan, sivuun tärkeän tosiasian, että se toim itus tehdään. Kallohaa- la myydä ne ja teiniä liikevoittoa maan arabialaiset ros’> vottuaar m utta ovat toisistaan johtuneet, m etsäläinen ei tee työtä toisten vat. jotka sivistyneille ihmisille pääomansa kiertokulun kautta. karavaanin kätkevät saaliinsa' Osotulcseksi siitä, kuinka vaä- hyväksi, ja rajottuen pelkkään tu o ttav at niin vaikeita seurauk- Yksi aukko on kuitenkin näi toisten rosvojen pelosta, niin ka- rä on väite om aisuuden ainaises- ruokakysym ykseen, on ilmeistä, siä, paranevat ihmeellisen hel- den pääoman ikuisuuden väit pitalistit ovat piilottaneet meidän ta yhdetialaisuudesta, voidaan että ne raakalaiset, jotka tunkeu- posti alkuperäisten ihm isten kes- osottaa sitä nvkvisessäkitt vhteis- tuivat Europpaan ja kansoittivat kuudessa. H uolim atta sivistyksen läjäin teoriassa. Niiltä on jää- rahamme. 'n y t osottam atta, että kapitaali- \ uomia 18i)2 ei ihm iskunta siis ’kunnassa ilmenevän monissa seit, ja joilla oli laum oittain siko-j poroporvarissa synnvttäm ästä vl- sanakin olisi myös ollut kaiket ollut vielä oppinut sitä pyhän muodoissa, jotka sopii jakaa kali- ja ia muita eläimiä, ja joiden västelyn tunteesta, on m vönnet ajat olemassa. < Inhan laivan jo- kunnioituksen tunnetta jonka: teen pääryhm ään: saatavilla idi metsien runsas riis-jtäv ä sivistysihm isen ruum iillinen ka nuorallakin ominainen nimen i kajdtalisti on meidän aikanam m e; L \ hteisom aisuuden m uodot: ta sekä järvien ja j< den k alat: ja henkinen alem m uus, poikketik- sa. paitsi kellonnuoralla. Mali ¡saanut luoduksi. ¡a) Alkuperäinen yliteisotnaisuus. on ilmeistä, että ne raakalaiset, siä lukuunottam . T arvitaan keh- dotontahan olisi, että talousopin! Vaikka sana kapitaali on Iäti kunnallism aat. jotka viittaavat — vaikkakin ° h 'a t puetut e l ä i n - i dosta alkava, läpi eläm än ulottu alalla sanasto olisi niin vaillinai-j nalaista alkuperää, ei silla ole vuosisatain taa. aikaan ennen a a - ! ten nahkoihin ja karkeasti ku ; va tarkka kasvatus sukupolv i.i nen. ettei se olisi toim ittanut • vastaavaa oppisanaa k e ik a n ei- telin ja porvariston esiintym istä :! dottuihin kankaisiin - - saivat ra- i läpeensä, ennenkuin ihmis'»Ien nintea niin hyödylliselle ja ylen kä latinan kielissä. 1 ilon sanan ja b) Nykyaikainen yhteisom is-j vinnokseen enem m än eläinkuti-, nolle palautetaan se elinvoima G tärkeälle oliolle kuin paäonta on. I puuttum inen muuten niin rik- tus, jota valtio hoitaa, ia jota nasta tulevia ruoka-aineita kuin ainesten tavdellisyys. joka on il Tosiasia on kuitenkin, että s a n a ; kaista kielistä osottaa sekin osal- myös nim itetään "julkiseksi .....»» - »- » . meidän »-- --•» pal-j aikamme proletaarit, joi ; m ennyt m etsäläisissä ja raaka kapitaali nykyaikaisessa tnerki- taan, ettei kapitalistista omai- velukseksi" (publie serv ice l; sii-jden koneilla jäteaineista hiettos-* laisissa. Siitä että sitä oli.' m a i todisteena Caesarin tyksessä juontaa alkunsa 18-nnel- suutta ollut noina kaukaisitta a i lien kuuluu rahalaitos, posti, ylei • i tikudotut vaatteet ov at huonona ; uittakoon set tiet, kansalliskirjastot, muse-j suojana kovia säita vastaan. I‘ro-1 kertom us H än i.,ku oi l-A -m ta v uosisadalta. Eikä ole van-i ja yhteiskunnallisena ilmiönä. OI V. S. Ile.aarin asema on sitäkin h n o - 'nu, ihme.tekenmslä clrm aJnCraT Se omaisuuden muoto, joka hempi sana filantropiakaan, “ih 2. Yksityisom aisuuden muo-, nutitpt. että hauen ruum iinraketi-l raakalaisten voimaa ja taitoa, la m israkkaus", tämä kapitalistisen vastaa pääoma-saitaa, kehittyi ja valtakunnan ominainen tekopy- saavutti yhteiskunnallista tner toja ovat a) H enkilökohtaiseenj teensa ei ole niin järeä eikä niin hetti näet Reinin taa hakemaan hyyden laji. ¡kitystä vasta sen jälkeen kun oli käyttöön kuuluvat, h) tu o ta n n o n , soveltunut kestäm ään ilmanalan ratsu- ja jalkam iehiä taistelles- ankaruutta kuin oli metsäläisen saan Y ercingetorin johtam ia san Kahdeksannellatoista vuostsa- kehitettv kauppaa varten tuo- välineet ja c) pääoma. dalla siis kapitalistinen o m aisu u s: tanto. mikä taa- lähti kehittv-i Henkilökohtaiseen käyttöön ruumis. Esihistoriallisen ihmisen alkoi varm istua ja saavutti h u o -jita a n niistä taloudellisista ja ¡kuuluva om aisuus alkaa ruuasta, i kestävyydestä m ainittakoon seu- karillisia gattleja vastaan. a r aiattavan asem ansa yhtei-kun- valtiollisista liikkeistä, jotka k u o -'jo n k a syömme ja ulottuu v a a t e - ! raava tiim erkxi. Europa« van- (Jatk.j.
