Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Sept. 29, 1917)
K No. 228 tulvat Monetonin ratapihan alueella keksintöä Ja onnistuivat mainiosti. Keksinnössä tava k ä y te tä ä n ä ä n en jo h to v ä lin e e n ä vau nun a k se le ita ja pyöriä. Joista ääni johtuu kiskoihin. Joka san a oli kuu lunut se lv ä sti ja ilm an vaikeuksia. K okeita te h tiin m yös k a k sira ite ise lla radalla, jo k a oli a sia n m u k aisessa “vi re e s s ä ” itseto im iv aa m erk in an to a var ten. jonka lu u ltiin eh k ä voivan h äi ritä p u h e lin y h te y ttä , m u tta kokeet o- so ttiv at. e tte i itse to im iv a sta m erk in a n to jä rje ste lm ä s tä ole uudelle k e k sin nölle m itään h a itta a . Ääni kuului, a i van yhtä selvästi, olipa ra ta “ virees sä“ taik k a ei. ja sellaiseksikin nauret- M utta ennekuin tu o p eru u tu s tuli tiedoksi, on tä ä llä A m erikassa jo ke ritty ryhtyä vastaaviin to im en p itei siin, ju lis te ttu sa m a n tap a isia p a lk in nolta. K an sasissa ilm o tetaan p äästy n jo niin pitkälle, e ttä V ille-keisarin p ä ä stä on lu v attu m iljoona dollaria. Ikäänkuin k eisarin kuolem a p aljo a kaan v a ik u tta isi sod an k äy n tiin — a i n ak aan liitto la iste n ed u k si; ja ik ää n kuin hänen p ään sä olisi noin suuren rah asu m m an arvoinen. " V A P A U T T A JA K A N S A N V A L T A A " V IE D Ä Ä N S A K SA A N Oxmanin juttua seu raamassa (Toverin k ije e n v a ^ ta ja lta ) M oonevn jutifu jälkinäytök senä esitetään tuomari Dünnen oikeudessa Oxm anin juttu. Eti sin oli epäiltävää tokko esirip-j pua voitanee nostaa ollenkaan, esiintyjien osat eivät valm istu neet ja naamioiminen kävi hi taasti. Kym m enkunta tuom aria I oli antanut lausunnon, toiset ■ niistä päätöksen, että Oxman on ! pidätettävä ja saatettava s y y t-. teeseen väärien todistusten hank ' kim isyrityksestä. Asiaan kuulu via henkilöitä ei vaan tahtonut saada koolle samalla aikaa, mil- j loin Oxm anin loijari ei ollut ( valmis, milloin piirisyyttäjällä ei ollut aikaa ja viimeisessä tiu-; gassa Oxm an oli liikeasiainsa tähden saapum atta. Ihme kyllä, i se juttu viimeinkin alkoi. Sain j tilaisuuden’ käydä pari kertaa katsom assa ja kuulem assa jutun käsittelyä, jo ensi käynnillä sai siitä sen käsityksen, että juttu on enempi Rigallia kuin Oxm a- nia vastaan, vaikka edellinen on todistaja. HP E tiedätte että 95 prosenttia rao is tanne on keitettyä f n ä h tä v ä sti vielä tehokkaam m illa kei noilla kuin m illä K u staa II Aadolf Xe on keitetty maun lisääm iseksi; maun K a ik e n k alta iset papit ja vuositu- aikoinaan sinne le v itti •‘p u h d iste ttu a h ansien ta k a is e t pim eyden pylväät j ,]<ko l "niihin sulkem iseksi,” olivatpa ne sitten höv- V utisto im lsto t ain ak in ovat Suom essa o u tu lv at vallankum oukses jo lä h e ttä n e e t sanom alehdille seuraa- ry tetty , paistettu eli paahdettu. sa kuin kissa pistokseen. Ne eivät vaan sanam uotoon puetun sähkösano ensin tie tä n e e t, m itä sanoa ja m itä m an, josta ei puutu "sarv ia eikä ham tehdä. Maa v a v a h te li ja lk a in alla paita," ja joka jo sem m oisenaan hy Saman syyn takia me paahdam m e Rurley kuin olisi “ viim einen tuom io" tulossa. vin k u v a sta a k o rk eaa siv isty staso am tupakan Luekv Strike paperosseja varten. A ikaa v o ittaen yksi ja toinen n iistä m e: virkoaa lev ltte le m ää n vanhaa helve T uo m iellyttävä Rurley maku on sulettu W ashington, syysk. 24 p. — Soti tin käryä. lasv ira n o m aise t m ie ttiv ät ja valm is siihen siksi että täm ä tupakka— E räs p a sto ri R entola on o tta n u t tele v at p a ra ik a a keinoja, joilla sodan v alistaakseen Suom en k a n saa seuraa- käy n ti S ak saa v astaan sa ata isiin niin valla k lrjo tu k se lla , m ikä a n sa itse e h irv ittä v ä k si ja tuhoa tu o ttav a k si tulla m eidänkin lu k ijain silm iin, n ä h kuin suinkin m ahdollista. Y hdysval däkseen m itä ain m attip ap in kaapun lat tu le e käym ään sotaa S ak saa vas- alla s a a tta a piileksiä vielä .m e i d ä n 1 ta a n kaasu lla, öljyllä ja M aanantaina syvskuun 24 p. päivinäm m e. Näin se p asto ri kirjot kirjot- dynaIniitiiia — dynam iitilla, jonka aam una varustauduin ajoissa o i ta a : 1 avulla tu h an n e t lentokoneet tu lev at keustalolle ja sain »paikan etu "K ansam m e on jo u tu n u t läh elle i ; kylväm ään kuolem aa ja h ä v ity stä alalla huonetta. Saapui Oxman paatum isen a s te tta . S ekä y h teisk u n ' sa k sa la iste n k esk u u teen , ja joka m er ja Mrs. Oxm an, heillä näytti ole nalliset e ttä p erso o n alliset sy n n it k itse e v astauksen a n ta m ista S aksalle van vstävällistä seuraa aition si ovat v eriru sk eat. S e n täh d e n on va • sen om alla b a rb a a rik iele llä , joka kuu säpuolella. l uodaan sitte Tom t l G u a ra n teed b y rattu a n k a ra t k u ritu k set. Kun kansa luu: N aiset ja lapset ensiksi. Moonev ja W einberg; Mrs. on aluksi ollut lakossa työhön n ä h N äiden h äv ity sk ein o jen lisäksi so Mooney tuli vähän jälessä nais </í\JLf J t/d den. niin on m aakin nyt lakossa. tila s v ira n o m a is e t k o ettavat keksiä vartijan seuraam ana, llä n te r onpa sadepilvetkin lakon te h n e e t ja , vie ja jo itak in m uita ap ukeinoja mah- vehtii ja suutelee miestään, pu * *• « o a » • ■» A T « silloin saav at ham paam m ekin a s e ttu a dollislm m an rask aid en tuhotölden ai- helee vilkkaasti hänen ja toisten lakkotilaan. K aunis kesäinen a u rin -I k a a n sa a m iseksi sak salaisille, sellaisia kanssa. Heissä on rohkeutta ia gonpaiste tappaa luonnon, ehdyt tää kein(>ja ¡()ita eivät sa k sa la ise t ole 2« elinvoim aa; Mrs. Moonevn kat eläm än, ellei sada. Sam oin tek ee ¡o sa n iie e t vielä uneksiakaan. se iskee läpitunkevasti uudelleen jum alaton valistus. Sen hedelm ä on ja taas uudelleen Östmaniin. jo kehitty nyt perkeleellisyys. Koulun- ; i ka on siinä sivulla. “ Rehellistä V E T E L E V Ä T U N T A käyneet roistot, v a rk a a t, him om urhaa- VENÄLÄISET karjam iestä” on joskus voinut litta, jonka kuniavahti vankila on. delmiä, sikäli että osuustoim in tiet kahtia. M uutam at esittävät ' liistaisi sen suoranaista edustus- S O T A R IN T A M A L L A . jät tekevät k a n sasta m m e paljoa pi keihästää sarvillaan, Syytetty Oxman ei näytä olevan nalliset yritykset on alistettu s<>- että on liityttävä siihen p u o lu ee-' ta parlam entissa, Useim m at val P ie ta rin laiv asto h allin to on h e lise härkäkin kem m in s u rv e tta kuin k o n san aan si eikä häneen siis vaikuta sem vaarassa tulla tuomituksi, sen kä- takopjuktutiri-veron alle, joka on seen, jonka keskuudessa voi edel- I tiollisessä elämässä ratkaistavis vistym ättöm ät m etsä k y la lä iset. N iin m ässä, kun ei tiedä, m itä oik eastaan hyvin raskas. M utta agitatsioni lyttää suurinta osuustoim innal ta kysym yksistä ova. osuustoi moisten katse, joiden hengestä sitvksen mukaan. kuin kehityskin osottaa. H elsinki, h a l p itäisi teh d ä e rä ä se n Itä m ere n ran- W einbergin vaimo ja Tom on tähdännyt kauem maksi, se listen kysym ysten ym m ärrystä, minnan toim inta-alueen ulkopuo- hän on koettanut rahaa tehdä. lituksen, koulujen, sosialism in ja si nikkotykistöön kuuluvalle so tilaso sas kokonaan saada •osuus- nim ittäin työväenpuolueeseen, ja lei la. Ainoa tapa. millä osuus sisa r olivat o liv at kerinneet tahtoo Sitte otti oikeu virallisen muo- i Moonevn sisar vistyksen tyyssija, on h e lv e tti n :o 1 tolle. joka v en äläistä torpeedenhävit- Sv.i (kunnilta ¡loistetuksi niiden vero- toiset puoltavat sitä m ielipidettä, toim inta voi hankkia tarv itse ennen meitä kertom aan vangeil don, m ääräsi W einbergin. jutun Suom essa. T am pere. T urku, Viipuri täjä-laivastoa u h kaavan vihollishyök O x -; vapauden. Yleisen mielipiteen että on pysyttäydyttävä erillään maansa valtiollista vaikutusta le pääkohtia tapahtum ista käyksen aik an a ta v a ttiin rau h allises käsittelvn alkavaksi heti O x ja m uut pääpaikat h e lv e tti n :o 2. — saamiseksi puolelleen ei tämä a- liitosta jonkun ¡moitteen kanssa. torjuakseen sitä vastaan tähdä inan jutussa. \ ankien ja m ei manin jutun jälkeen, noin vii L aiskuuteen luotetaan. S e u ra u s: lei- ti n u k k u m assa asem illaan. Osa am i gitatsioni ple kam nionut mitään Ehdokkaitten kanta yleisissä val tyt hyökkäykset, on näiden eng raa leja vaatii k ä y te ttä v ä k si a n k a r is kon perästä. Oikeuden palvelija dän välillä, oli niin paksusti ja vättöm yys m aahan tu o te ta a n , kun ei kävelee yleisön puolella, taka- tiheästi rautaristikoita, ja rauta keinoja. On lyöty m ynttiä osuus- tiollisissa kysym yksissä on hei lantilaisten osuustoinintam iesten ole m ahdollisuus tu o tta a m aah an elin- ta so ta k u ria , te lo tu sta , — to ise t ta a s taskuista riippuen kiiltäviä käsi lankaverkkoja että vaan tarua- toim intaliikkeen rauhanvstävvy- dän mielestään sivuasia. Ehdok mielestä se, että parlam entissa tarp e ita ulkom ailta. J a leiv än p u u te e s ittä v ä t, e ttä syyllinen m iehistö h e rautoja. lain kunniaksi vedetään rästi saattoi niiden läpi n ä h d ä ' destä ja sen johtajien sodan ui kaat on valittava parlam enttiin olevat osuustoim innan kannatta on kuri. jonka ateistik in tu n te e , sillä ti s iirre ttä is iin M ustanm eren laiv as ne esille, rautojen lukot rapsah vankien piirteet. Saattoi tu sk in kana ilm aisem asta halusta jatku- osuustoim intam iehinä. Tämä vii jat m uodostavat erikoisen osuus se kalvaa suolia. Jum alan kiitos e ttä toon. Tom tunnettavasti erottaa heidän as vaan ystävyyteen ja yhteistyö- m em ainittu suunta näyttää nyt toim innallisen ryhm än. Täm än S ä h k ö ttä e ssä ä n K eren sk ille hävit- tavat vankien ranteisiin. hän tahtoo olla m eille edes k u ritu k I mielipiteen puolesta of) esiinty- kuvastui i hiin Saksan osuuskauppaväen voittaneen kongressissa. tä jä la iv a B urakoffin upo ttam isesta, Moonev ja toverinsa talutetaan vojaan, m utta sittekin sen Jum ala. H erra ei ole h y ljän n y t niin pal-i kanssa, on mitä valheellisimmil- Suoranaisen parlam enttiedus- ' nyt tunnettu englan.¡lainen o- pois, Mrs. Moonev poistuu ylei heidän olem uksestaan m eitä. Halla, helle, nälkä to d ista v a t: ilm otti lu u tn a n tti Lebedeff, e ttä yksi sön puoleisesta ovesta saatta- jon reippautta. elokkuutta ia v o i ll a perusteilla svytettv tuksett vastustajat ovat vuoros ■muskaupparnies E. (). G reening. voim akkaim m ista ra n ta p a tte re ista , vielä Isä m uistaa lap sian sa.” ja Skotlannin osiuistukkukaup-1 taan esittäneet, että osuustoim in Täm ä suunta on kuitenkin jou jonka piti suojella sitä a lu e tta , m issä ¡ansa kanssa. H änet on lauta- maa, että se roikka joka heitä Täm ä pappism ies siis i»oitsee vaan kunta vapauttanut yhdestä s\ vt-i vainoaa ei päivän valossa voi pojen korottaneen teen hinnat, nan astum inen valtiolliselle tan tunut vähemmistöön. m itä an k aram m in heidän ju m alan sa tuo tuhotyö tap ah tu i, oli täydellises- teestä, svvttöm änä. m utta hän- näyttää samaa, niin suuressa on siellä tilalla järjestetty pieniä tereelle välttäm ättöm ästä Ulkom aalaisesta ainakin tun tulee P a tte rin ym k u ritta a , m ikä m uuten on kaikkien epäjärjes-t> ksessä tuu, että ajatus erikoisen osuus osuuskauppojen boikottausyri- johtam aan puolueettom uuden tä vastaan on vielä vhdeksän m äärässä. Esitin itseni heille p a p p ie n m ie le e n . P&rllli oli jä te tty su u ret k a sa t kiviä. toiminnallisen puolueen perusta tyksiä, ja onpa silloin tällöin uh hylkäämiseen vaikkapa ei tehdä jotka ovat ja mainitsin että Toveri lehdessä Vain a n k a ra n k u ritu k sen k a u tta voi Jotka e stiv ä t tykkien liik u tte lu a var syytöstä m urhista, misesta on utopistinen eikä tul* kailtu ruveta rettelöim ään o- kään liittoa minkään m äärätyn tapahtuneet samalla kertaa kuin on heidän asiaansa selostettu, täm ä p e rk elö ity n y t k an sa p a ra n tu a, !Uoita ei ollut a s e te ttu ollenkaan saamaan osuuskaii,>p»»jen jäsen- o- su n-k a tippoihin kuuluvien im, iltieen kanssa. Englannin o- ekin m istä hänet vapautettiin. j Ne miehet rautaristikkojen ta- ty k k im ieh et nukkuivat sik eästi vielä sanoo R entola. “ Koko kansa on m ä tenkääi^ kannatusta. l Kinutun jutun alkukasittel vs- kana seuraav at matlnian tapailtu- ■ laisten kanssa.. kanssa. Englannin I .uglannui pai .a- i stiiiskaiipo ojen jäsenkunta kuu- kello 1'» aikaan aam ulla, eikä heitä tä! J a siksi H e rra pieksää porvarit sä ajoi hänen puolustajansa sitä mia ja keskustelevat niistä in-j niem issä '»n tällä suunnalla lu- ’un valtiollisesii moneen puolu- v o itu h ä ly y ttä ä jalkeille, kun puhe ja suom ii so sia listit y h tälä ise sti. K ii <antaa että jutulla ei ole m itään * nokkaasti. He ovat joutuneet 1 kuisia puoltajia ja niihin paria-j ceseen ja seuraus on se että linjohtokin oli (epäkunnossa. tos jum alan. H än ei tuom itse luokka- vhtevttä Moonevn jutun 'kanssa t sinne työväenluokan asian täh tnentin jäseniin, joitten kanta puolue, jolla on enemmistö jäse- ; tTa Vatsiissa, Päänpakotns. K itkerää vett» rajuin m ukaan.” että O xm anin lähettäm ät Ikir- olen ja työväenluokan toim innas-i kysym yksessä ei ole ylitä varma. nistossä, tulee käyttäm ään luk- euuaaa> Sydämen poltto, Pakotus selässä LAKI OM ANTUNNON P asto ri R entola on e rittä in kuritta- Rigallille hyljättäisi kun ■ ta riippuu heidän kohtalonsa hir-j on harjotettu voimakasta p a i- ! ¡<een henkisiä ja aineellisia varo ja kylkiluiden alla, Sappitauti, Kelta- jeet VAPAUDESTA vatsa, ja yleensä heiko ruuan m ishaluinen. H än ei tyydy vielä sii en" kateissa n. s. jälki- siptutn varjossa. Palavaa toivoa nostusta. * 1 ja tarkotusperiensä hvväksi. He tauti, Kova niistä ovat K A IK K I V atsakatarria • . . . - ... • , sulatus, uvai n.-ijiYi.i » av.-»-.»,»,,.. hy- V enäjän väliaikainen h allitu s h enkään ra n g a istu sm ä ä rä ä n m itä hei joka on vastainen itse i sisälsi heidän puheensa työväen p a in o sta v a t edelleen, e ttä jo skin tuntomerkkejä—Lukekaa mitä tämä miet rirjoitus, Englannissa on, kuten meillä dän ju m alan sa, k irk o llisk ap italistin e n väksyl — ennenkuin se joutui h a jo a meidän lääkkeestä.— k irjeelle; että kirjeet ovat päi luokan tulevasta noususta, Venä kin kauppa- ja elinkeino-elämä osuustoim innan nykyään on tais- jä rje ste lm ä ja sen a ih e u tta m a kau m aan — lain om antunnon vapaudesta Lawler. Minn.........Arv. A ptoekan: —L äh etti. teltava vaikeuksien kanssa, jotka jällä ja tässä maassa, eikö väm äärättöm ät, päiväm äärä on , t-vo* ¡alistettu sangen perinpohjaisen lääke no: 250. on aaapunut. josta latuna hea m aailm an sota kuvaam attom ille V enäjällä. Täm ä laki koskee tle ty sti voidaan torjua vain valtiollista muune väki jo vihdoinkin nouse! kiitoksen teille.---- Teidän lääkkeenne on para« päällä pos-( ylileiskunnan valvonnan alaisek- ainoastaan kuoren Laissa säädetään mitä voipi «aada täällä Amerikassa (niiata oa k ärsim yksilleen on ihm iskunnalle uskonnonasioita. H E L V E T IN K ÄRYÄ. ON PAAHDETTUA %ipu ¿Rinnan ytlla» tu o ttan u t. Hän tah to o lisää hu o m au t m. m. e ttä : Jo k aiselle V enäjän kansalaiselle tam alla n äin : “V arm aankin on k u ri v a k u u te taa n om antunnonvapaus. K a n tus vielä liika lievä. M utta k a ik k i valtiaalla on v a ra a s itä kyllä k iris salais- ja valtiollisten oikeuksien nau tin ta ei tule riippum aan u sk o n tu n tä ä ” Voi m ies poloista! M itenkä kau- n u stu k se sta ja k e tä ä n ei tu lla uskon- healla tav a lla m eitä p id eltäisik ään , nollisen vak au m u k sen sa täh d en vai- jos p astoreilla olisi voim aa ru v eta noam aan tai hän en oikeuksiaan sen- selkään a n ta m aa n . ( tähden rajo tta m a a n . . . . Alle 9 vuotisen a laik äisen uskon tu n n u stu k se sta m ää rää v ä t hänen van- “ K IR JO JE N K IR JA hem pansa ta i k a sv attaja n sa . 17 ikävuoden sa av u ttan e e n hen k i ja sen s e littä jä t. lön siirty m ise stä usko n to k u n n asta T enn esseeläin en piispa T hom as itse. G ailor esiin ty i p u h u jan a "A m erikan • toiseen p ä ä ttä ä y k sistä än hän iti P u o lu stu sseu ran " e rä ä s s ä ä sk eise ssä 9 vu o tta ta y tta n j a as a » saa siirtä ä kuulum aan toiseen uskonto- kokouksessa ja o tti a see k se e n r a a ilm an hän en suostum ustaan. m atunkin ta iste lla k se e n sodan puo kun taan lesta. K oska K ristu s on san o n u t: "K ansa nousee k a n sa a v a sta a n ja R U T T O T A U D IN B A S IL L E JA v a lta k u n ta v a lta k u n ta a v astaan . niin SUOMEEN on hän, p iispan selity k sen m ukaan. Se sa k sa la iste n jä rje s tä m ä pommi- sodan k a n n a tta ja . S en täh d en piispa i j..ga ojj v a ru sta u tu n u t sa astu tta m a a n pitää sotaa ju m a la llise n a hom m ana. su o m en rutolla. R uotsalainen ylei Täm ä on vain uusi to d istu s siitä. nen sy y ttä jä , jonka huoleksi jä te t e ttä ra a m a tu sta voi saad a tu k ea vaik- asian tu tkim inen, on e sittä n y t ka m inkälaiselle v ä itte e lle , ja e ttä anBjyygjn e p ä ily ttä v iä so k eripalasia m ikään a sia ei ole niin kehno, e tte i j gjg^itäneen lippaan sisällöstä. T utki papiston riv eistä löytyisi jo itak in , m ujlse s | a kävi sorville, e ttä n eljässä kelm ejä, jo tk a a le n tu v at sen p u o lu s-( 3Ok e rip a la se ssa oli lasiputkia, jotka tajiksi. sisä lsiv ä t sip erialaisen ruton Pasille N eb rask assa pid etty m eto d istik o n -. -a K okeissa o so tta u tu lv a t viljelyk- ferenssi on so takysvm ykseen nähden get k uolettaviksi. O tak su taan sokerin hyväksynyt n äin kuuluvan ponnen: i kuujuneen kolm elle S a k sa sta saapu- “ Me uskom m e, e ttä yhtyessäm m e ny- n e e j |e suom alaiselle. N äh täv ästi oli kyiseen so taan m e vain seuraam m e j S aksan y rity s sip e ria laiste n v a n h u rsk aan ju m alan ask eleita. ru tto b asillien tu o n tiin Pohjois-Suo U seat s a k sa la ise t k irk k o k u n n a t o- meen. vat jo kauan s a a rn a n n e e t aivan sa maa uskoa S ak san k ansalle. _____ JO H TO PÄ Ä TÖ S. “ Isä, m itä kieltä se ta a s Siikaan A m erik k alaisissa leh d issä on ollut J o lla lä ä k ä rit k irjo tta v a t lääk em ää K A L L IIT A P Ä IT Ä . uutinen, e ttä s a k sa la ise t ovat luvan- Täyksensä neet suuren rah ap alk in n o n sille. Jo -• “Se on 1 a t i n a a. poikani, - . s e m ka o tta a vangiksi ensim äisen a m e rik -' m oista kieltä, jota ei enää puhuta, j a kalaisen so tilaan , jo ta k a ik e ti olisi jo ta sentähden sa n o ta a n kuolleeksi ollut aikom us n ä y te llä rah a n e d e stä j kielek si.” •Vai kuolleeksi — ? Senkötähden pitkin S aksan m aata. M utta nyt il m otetaan B erliinistä, e ttä koko ju ttu (niin m onta kuoleekin n iistä lääke- on vain m eik äläisten san o m aleh tien 1 m ää räy k sistä ? " tileimassa. Kirjeet ovat hyväk ( Sanoimme hyvästit, hyvästi o j si. Valtio on o ttanut haltuunsa tietä, ja joskin sellaisia kysym yk apu HETI ensi annot auttaa. . Mäki. svtyt todistuksiksi, m utta ju ttu ¡ lemtne me iloisia että kävitte ter ( tehtaita ja ryhtynyt säännöste- siä tulevaisuudessakin voi syn Tilatkaa lääkemääräys N o: D aniel 250—täysi ole kuitenkaan sen on eroitettu kuulum atto maksi veht imässä. leniään elinkeinoelämää monella tyä, liike ei että se V (? ‘ä set7äa7t- i lähetetään postissa, $2.00 hinnasta. H irvittävän raskas on se paino (tavan a . o i i sj otaksuttavissa, et- laatuinen , Moonev jutun yhteyteen. Se ... i l ------- LigneU’in Apteeki on suurin-------- tällöin olisi otettu huomioon selleen kyllin tä y te lä ise n ja fcyl- | ----- »aom. Apteeki Ykdysvaiioisa—— varmaan sitä varten, että jos k a i joka puristaa työväenluokkaa! —Osotc: F A. UcneU Co...Superior. Wlto < dkeuslaitos kapitalistien käsissä ,osuustoim innalliset järjestöt ja Iin laajan ohjelman, joka puo- kesta huolim atta Oxman tu o m it olisi annettu liikkeen, joka taisiin, ei se vaikuttaisi m itään on rahavallan < «ibralttari ja tä- Moonevn tuomioon, koska se on män suuren kansan sorrettu e-i edustaa kuluttajien valtavia jouk- eri asia. Tunnin kestävä väitte- nemmistö nukkuu, nukkuu vaan ; g(,ja saatla sille kuuluvaa vaiku- A. \ . __ itu sta valtion elintarvepolitiik- v tuli lakimiesten välillä siitä nukkuakseen. . • i kaari. Xäin ei kuitenkaan kun svyttäjän lakimies Benjamin y tahtoi tuoda Estelle Smithin to Englannin osuustoimm- ]ut laita. Sen sijaan on yksi-, taliike suuntautumas- Hyisille tuottaja- ja 'kauppias- distam aan. että Oxman oli viisi ¡eduille valm istettu huom attava numeroa käsittävällä rahasum sa uudelle uralle (vaikutusvalta, mikä kaikki on ol malla palkiten -pyytänyt tuota lut omiansa o m ian sa • saattam aan osuus- naista todistam aan W einbergin '.1 E nglannin osuustoim intaväen ’ toim inta väkeä levottomaksi min kertom usta utussa Oxmanin vahvistavasti. Tuom ari D u n n e ; keskuudessa on kauan vallinnut ( hyvin nykyisyyteen kuin tu lev ai-. ■ K irj. J U L IA N M A R C U SE. — pvtolsi siinäkin Oxm anin laki-¡se harhaluulo, että osuustoim in- suuteenkin nähden. H in ta 15 senttiä. linnen kaikkea näistä kahdesta miestä mr. Shortridgea. Renja- nallisesti järjestyneet eivät tar- min väitti että W einbergin ju ttu vitse huolehtia asioidensa aja- svystä on ajatus suoranaisen vai Y leisten y h teisk u n n a llisten kysym ysten o- hankkim isesta parla on aivan sama kuin Moonevn j u t - ! misesta valtiollista tietä. Siksipä kutuksen hella x>n olem assa k ak si seikkaa, jo lta on pi d e ttä v ä aikam m e sivistyksen liepeissä kulke tu, sillä molempia svvtctään sa- osuustoimiihnallisesti järjestyneet m entissa voittanut alaa liikkees- vina ilm iöinä. T ginen n iistä on sukupuoli sä. A jatus ei ole m uuten uusi. pysyivat valtiolliselle Toiminnalle liiasta rikoksesta, viidessä toimi tau tie n suunnaton leviäm inen ja toinen am- Se on silloin tällöin sukeltautu- kylmänä am m atillisesti järjesty neina. Päivällislom an tähden jäi m attih au reu d en alinom ainen lisään ty m in en ja ryhtyessä sosialistien nut esiin ja vieläpä sitä on käsi- riita ratkaisem atta sillä kertaa. neiden sen tap a in tu rm e le v a v aikutus laajoihin kan sankerroksiin. N äiden kum paisenkin v a stu s Tuom arin puolueellisuus on ihan kanssa ottam aan osaa valtiolli teltv kongressissakin, m utta ai tam inen on jokaisen velvollisuus, jos tah d o M utta aika na se on kohdannut hvvin voi ilmeinen. Oxmanin puolustajan seen toim intaan. taan, e tte iv ä t v en eeriset tau d it pääse koko hvväksi ratkaisi tuomari senkin m uuttaa väärät käsitykset. Niin m akasta vastarintaa. Viime vuo n a ista sukupolvea tu rm elem aan ja s a ira u tta e ttä sillä on oikeus ristik u u lu s-! pä Englannissakin sotavuosien tena on se kuitenkin ylläm aini sekä k u rju u tta koteihin ja perheisiin kylvä telia Rigallia hänen en tisy y d es-(kuluessa on osuustoim intaväen tuissa olosuhteissa kasvanut voi m ään. T ässä m ain ittu kirjan en , joka on ju u ri n ä i tään. Benjaminin v a stav ä itteistä ' keskuudessa tullut vuosi vuo- makkaaksi, ja äsken pidetyssä nä päJvinä ilm estynyt kirjam arkkinoillem m e kongressissa hvväksyttiin valta huolim atta. O xm anilaiset jtilis- delta yhä kiihkeänimän keskuste- A m erikan Y hdlst. Suom. Sos. K ustan n u sy h tiö i valla enemmistöllä lausunto, jos tavat todistavansa että Rigall o n , lun alaiseksi valtiolliseen toimin- den k u sta n ta m a n a , on tälla isessa työssä m ai rikoksellinen. sillä perusteella et- taan osanottam inen. Ja koko sa esitetään että osuustoim inta- nio opastaja. Jo k ajsen olisi h a n k itta v a täm ä k irja ja lu e tta v a s*e tarkoin. tä hän on joskus vangittu, sv v -1 m aata käsittävän osuusliikkeiden väen tulee hankkia itselleen omia tettvnä uhkapelin harjoittani!- liiton edustajakokouksessa Swan- edustajia parlam entissa. ASIAMIEHET. KIIRUHTAKAA TILAVKSIANNE! Täm än ajatuksen kannattajat sesta. vaikka ei häntä olekaan seassa sukeltautuikjn kysym ys tuom ittu siitä. yleisen keskustelun alaiseksi sii- ovat esittäneet, että osuuskaup- Istunnon loputtua tapasin to- nä muodossa, että tuleeko tule- paväellä on nykyään tosin puol veri Snvderin käytävässä ja me- vaisuudessa osuustoim inta suo tajia parlam entissa, m utta että nin hänen kanssaan tervehtim ään j rastaan edustetuksi parlam entis- nämä ovat eri puolueiden valit Tom Moonevä vankilassa. T ur- saf Syyt tähän ilmiöön ovat pää- semia, jotka eivät ole saaneet ’ * , |,1I.IH IIIU IU IIIIIIIIIIH I!II11 III'II!III1 IIIIIIIIIII:;II!I IIIIIIIIIIH (lllltll!IM « !l!llillllllIllllllH IIB IM IIIIIIIU IIU U h llllllllllllllllH IIIIIIIIItlH lIlllllM IIIIU H IIIIM tlU IIIIIII« m itään erikoisia tehtäviä osttus- vallinen paikka se vankila on, asiassa se u räa v at: T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. rautaa ia vahvasti joka paikassa. Sodan aikana on yksit\iskapi- kattppaväeltä. T ästä johtuu, että Lähettäkää ................ kappaletta Sukupuolinen Kasvatus Työläisper Ensim äinen vartija, jonka k ä v tä -‘talistiselta taholta harjotettu an- nämä eivät tarpeellisen voimak heissä o sotteella: vällä kohtasim m e. kun oli päästy karaa agitatsionia. että saat.u- kaasti tule esittäm ään osuustoi Nimi ............................................. ..................................................................... rautaisen oven sisäpuolelle, kv-(siili osuuskunnilta riistetyksi nii- minnan näkökohtia ja toivomuk-j siä. Mitä tulee tapaan, jolla svi. miten Rigallin juttu meni den tähän asti nauttim a verova- Osóte tänä aamuna. V ankilassakin siis Pails- Eräässä suhteensa on tä- osuustoim intaväki saisi lisää vai Rahaa seuraa | ............... voidaan tehdä ivaa, ivataan oike- j nia agitatsioni jo kantanut ke kutusta parlam entissa, menevät' J • • ! Ä > a iil V I r\ I I I I L I I O U U I I o l e o i " 1 Sukupuolinen Kas»atus Työläisperheissä TOVERIN KIRJAKAUPPA
