No. 228
TO V IR I
■ ¿r. -vi.»
iän selostuksista.
Edelleen käy j m u k sessa: "Sotaa vaativa K o J m äisetkään ryhm ät ole- tak ertu j
pelasivaí- -ni i<ie» -»m m-a t1 Rtrt fc >je«• -1 et-t « -o ik ea » « - peitekään, m utta
täm än herran kirjeistä ilmi Ve- niloff yritti saada käsiinsä yli , nect. \ aan koska hän p e ilaa
kautta, joita koetettiin saada siinä ei paljasteta kaikkea sitä.
m yötätuntoisuuslakkoon, m utta • joka
tekee sellaisen
m enettelyn | näjän kansan
syvä rauhan ikä- vallan arm eijassa, joka oli s >- sitä, että .ien an
i
ea ra
n
id nn cn tuomalaiMn t ’ö»*ea Unenkannattaja.
vastaa
m aan
ilmetty y Aatoriaaaa, Oregon, joka päivä
ei saatu. Todennäköistä on, että | m ahdolliseksi;
sitä joka tekee voiminen —
rauhan millä hin- taan väsynyt. A inoastaan no \a a titn u serrsa
paitsi sunnuntaina.
olisi voinut väestön
ja
arm eijan
suuren
suunnitellut m y ö tätu n to isu u sla-[ sen oikeastaan pakolliseksi, aset- nalla hyvänsä —, joka halu myös pea vallankum ous
T O IM IT U S K U N T A :
häntä Auttaa, m utta sittenkin on enem m istön toiveita, ja että se
W. N . R E IV O
L A C R I M O IL A N E N
kot ainakin osittain estettiin ' tam alla luottam ushenkilöt kiusa-] on vallalla suurim m assa osassa
A D O L F l i SA LM I
A. B. M ÄKELÄ
kyseenalaista, olisiko hän, vaikka vaatim us tullaan ennemmin tain.-
SULO SYVÄNEN
' arm eijaa.
työnantajien kätyrien taholta, j ukseen, samoin kuin 1. W .
hänen Viisikin onnistunut kukis- ka myöhemmin penlleviem aau.
jotka k ä y ttiv ät hyväkseen työ liiton salaisen toim innan hyväk
Selostuksessaan svvskuun 1?
TOVERI
taa hallitus, voinut saada arm ei-i N e rauhantoiveet, joita paavin
(T H E C O M R A D E )
läisissä ilmenevää oman luokkan syminen tekee koko liiton aivan p ;ltä hän k irjottua: “Kenraali
The organ of «ic Finnish workers in the
jaa puolelleen^
rauhanehdotuksen johdosta jo
W
estern a
»Utes.
only j Finnish daily in »•»»! *
w estern
idles- The
inc um
1 *i • pUUtaVa»
i
sa aseman tuntem attom uutta ja m ahdottom aksi toimimaan o lle n - 1 Kornilofiin kapinassa ilmenivät
\Yorldin kirjeenvaihtajan k ä - ’ m ielissäm m e heräsi, ovat viime
the W est. lu b h sh ed d»Uy. except Sunday,)
at Astoria, Or«., by tne W estern W ork-.
......
.
.
,
siitä* johtuvaa vastenm ielisyyttä ’ kaan työväenjärjestönä
puolueen tarkotusperät
men's Publishing Society.
Isitv s on sentähden huom ioon- ’ aikoina taas käyneet jotakuinkin
ratyolaisten lakosta lakkoon silloin kun heidän om at Se että union kokouksesta suuren
ja
toiveet;
täm
än
puolueen
muo
Ihnotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
otettava, että hän on Venäjän ‘ epävarm oiksi.
L iittoutuneiden
välittöm ät etunsa eivät ole 'ky- suljetaan pois toisen union jä dostavat porvarit, m aanom ista
ilmoiukkct $1.50 kerta ja m uistot arsyitla
vallankum ouksen ensi päivästä ! m aitten kapitalistit ovat \ ndys-
1X00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit-
senet, joka teko tässäkin tapa jat ja osa talonpoikia, ja sillä
Kun puutavaratyöläisten lak- • syniyksessä.
to-ilm otukset 50c kerta, halutaantieto- ja
valtain apuuntulosta saaneet yhä
nim enmuutto-ilmotukset 25« kerta, uauna-
...........
„.„s,«« uksessa tunnustetaan tehneen on Pietarissakin voimakasta kan asti oleskellut Pietarissa ja. ol-
Umotukset »1.50 kerta, avioero-ilmotukset koa tavallaan tävtvy pitää päät-j
- •' r
‘
1 A b e r d e e n i s s a ilm estyvässä
halli- uutta lu ottam usta lopullisen voi
|1 .0 0 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk
Kerenskin hallitusta Ien vallankum ouksellisen
petoksen mahdolliseksi. on mi liatusta
vaikkakin osa työläi
sen mukaan.
Satunnaisista ilm otuksista tyneenä,
Tim ber work er-lehdessä k ir jäte
ton toivollensa.
Eikä
hdys-
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
sistä on vielä lakossa, niin ale
tä typerin.
Mitä salaisuuksia ; vastaan oli m ainituissa piireissä tuksen suosiossa, on ollut tilai
kielestä suomennetaan vapaasti.
tään lakon häviämisen syistä ta-
valtain porvaristo, jolle tulevai
taan kysellä miksi kaikki päättyi
on kokouksissa käsiteltävänä, et • I esiintynyt julkista vastarintaa, suudessa tarkasti seura«ynaan
Entered as second-class mail matter July 18,
valla
joka
antaa
aihetta
luuloon,
tapausten
juoksua
Venäjällä, suus kultaisena hääm öttää, tahdo
1912, at the pusteiiice at Astoria, O regon, sillä
se
p ä ä tty i;
tavalla
kuin
tei
niitä
voitaisi
käsitellä
julki-
johon
luottaen
Korniloff,
kir-
under the A ct_of March J, 1879.________
että muuan laivanrakennustyö
rauhasta m itään tietää. M utta
T IL A U S H IN N A T
Miksi eivät miehet saavuttaneet
s e sti.' Ei mitään, \le is c s ti ei jeenvaihtaian tietojen mukaan, niinkuin hänen m ilfei jo k ap äi
. väestön virkailija oli ajamassa
Y hdysvalloissa ja Canadassa:
jos \ enäjä tosiaan päättävästi
unioiden kokouksissa käsitellä | odotti saavansa cdclläm ainituilta väiset selostuksensa \ \ orldissa
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta. .$2.25 täydellistä voittoa?
muidenkin etuja kuin työläisten.
3 kuukautta......... $1.35
1 k u u k a u si... .50
m itään sellaista, jossa salaisuus i aineksilta tarm okasta kannatus- osottavat. I Iän ei ensinkään ole lakkaa olem asta tekijänä tässä
Luonnollisesti on pohjim m ai
Suomeen ja muualle ulkomaille:
¡O
tsakkeella
“
Kuka
epäoiinistutti
sodassa, täytyy hallitsevain luok
Y ksi vuosikerta. .$0.50
0 kuukautta. .$3.50
nen syy työläisten omien asi
on tarpeellinen.
ta. M utta ei vhtään kättä ko- ihastunut työväkeen eikä sosia
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
¡lakon Grays H arborissa?" kirjo-
kien
k a i k i s s a maissa, keski-
listeihin, vaan. kuten porvarileh-
In the United States and Canada
ainsa käsittäm ättöm yydessä, mut-
Hän
M
utta
vielä
typeräm
pää
oti
se,
j
hunnut
häntä
tukemaan,
One year...........$4.00
Six m onths.............$2.25
tetaan siinä:
vallat niihin luettuina, jo u d u ttu
Three m onths. .$1.35
One m onth...................50 ta välillisinä syinä, niinä tika
että on olemassa niin lukuisia I kukistui", käyttääksem m e kir- den kirjeenvaihtajan tuleekin, on
ansa vastakkain väestön epätoi
Huoneusto sijaitsee IQ n n tn ja Duane katu* puiden puolapuina, jokien avulla 1 Nousee luonnollinen kysymys: Mik-
järjestöjä.
Rakennusteollisuus 1 jeenvaihtajan sanoja, “sen pel- täydelleen venäläisen porvariston
jen kulmassa. .T elefoon i;
konttori 365,
voisen mielialan kanssa, ruveta
toim itus »32. _______ ____ _______________
riistäjäparoom t vielä k iip e siv ät, n e ljä llä to ista suurella puunjalostus- väestö voisi vaikka nimellisesti j kurim aisuuden uhrina, jota por kannalla. Alussa hänellä oli
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
epäröim
ään, uskalletaanko edel-
T acom assa, ja lukuisilla iktiulua toiseen järjestöön kuin {varistu vallankumouksen a lu s ta ' a’noastaan *vaa Ja m oitetta cpa-
cent* per inch. Special discount is allowed voittoon, ilmenee aina yhtä ja teh ta alla
fur larger and continuous advertisements.
.
.
.
.
käm pillä, m yllyillä ja teh ta illa Seatt-
'käytännöllisille sosialisteille, joil-1 lcety jatkaa tuota kevytm ielistä
T O V E R I. BOX 99. A STO R IA . ORE.
toista, jonka tuntem inen on ime- ,pssa ja ym päristöllä kahdeksan tun- puutavarateollisuusväestö, m utta ¡saakka on osottanut.'
A LG . N IK L L A , Manager.
,
,
’ la hän ei m vöntänvt olevan suu -1 sotaleikkiä. T saarin kohtalo ja
— lenknntoista, ja avustaa aseman nm ty ö p äiv ä.
ei siinä m äärässä, etteikö kum
____ ________ _________ __ „ ______, ..........................
. ..
,
x .
Miksi on lakko W illapa H arboris-
Me luulemme tuon pelkurimai- retnpaa vaikutusvaltaa k a n saa n .! nyt nähty vastavallankum ouksen
mankin jäsenistö olisi oikeutettu
käsittäm istä sekä tulevin, td is te ■ edelleen voim assa?
sttuden olevan selitettävissä. l ’or- saatikka arm eijaan.
Sitte h ä n ! voim attom uus V enäjällä on lei
Ase luokkavallan
lusuunnitelm ia tehtäessä.
On paikallaan tie tä ä että Aberdee- ottam aan osaa toistensa kokouk-
värit
huom
asivat
heti
tuon
sa-j
pilkkasi
heitä
siitä,
etteivät
h e? nm ava varotusm erkki kaikkien
Joitakin päiviä sitte kirjotti i n»in ,läh e tettiin m unan erik o isläh etti siin ja asiain käsittelyyn. Niissä
käsissä
• .
1
.
.
'
’ nim eltä Sanfacon, joka on laivanik-
toveri Leino, miten esim. Scatt- . karien o rg an lse era aja ja joka alentui ovat kaikkialla ja aina kuitenkin laisuttdessa suunnitellun kapinan vaikka heillä vallankum ouksen! m aitten valtablokille.
puhjetessa,
että
sotam iesten alkupäivinä oli valta k äsissä än .' Kaikissa maissa ovat työläiset
li kaiselle joka on ajatellut et-M cssa
s ii- , ' sellaiseen
teh
ber-
sa on osa l. i. w. w
.. Jäisistä ....
,
, , tä . v ää n kuin
.... . rim ......
w orkers union kannan v ä ä n n se jltta - työväestöä koskevat kysym ykset enem m istö ei ollut Ko-ruiioi¡tiu * kyennyt panemaan pystyyn “yl
is - melkein ainoat rauhan h a rra sta
ta kongressi ei ole ase luokka-' nä käsityksessä, että rahalla se m iseen, valehtelem alla sen to is e k s i , käsittelyn alaisina, joten siis
jat. Jos Venäjän työläisten o n
vallan kasissa, pilaisi sen suli- lakko lopetettiin, ia samanlaisia kuln s(‘ oli Taina jä rje s tä jä laati1 kaikkien työläisten tulisi saada puolella, ja siitäpä syystä he ei tetty ä sosialistista valtiotansa,
1 päätösluonnoksen.
jossa
a n n e ttiin
vät
edes
yrittäneet
häntä
a
v
o
i-
Nyt soittelee herra toista sä nistuu saada arkaan mailmati-
taittum isen kysymykseen miesten mielenilmauksia kuuluit kirjeen suostum us laivanikkarien ty ö h ö n p ä-, ottaa osaa niiden pohdintaan.
tn
e
s
t
i
kannattaa.
rän
tä
on
veltä. Ei sentähden, että hän rauha, niin se vielä kerran todis
pä omaisuuden pakottam isesta vaihtajiem m e taholta m unalta laam iselle kym m enen tunnin pu u ta
Salainen toim inta, esiintvktiön-
varaa k äy ttäm ään, ja se litti sen tu le
yksi
niitä
ilahuttavia
ajantnerk-
pelkäsi sosialistien nyt aikovan taa. että työväenluokka se ny
si »tapalveluksecn oleman kylliksi kin. Lakon sillä tavalla päättä- van T im berw orkers uniolta.
pä se sitte am m attiliitossa tai
jHiistatuaan kaikki epäilykset.
¡niinen kuin se päätettiin, synnyt- ' T lm berw orkers union e d u sta jat jot- syndikalistisessa liitossa, tekee kejä, m itä V enäjältä kuulemme toteuttaa "valtiotansa" — ihan kyaikana on varsinainen sivis
; ka p elkäsivät jo ta k in sellaista ole
Päivää myöhemmin läh että nekttvaa. johon eivät edes äärim- tyksen lipunkantaja m ailmassa.
Kun kongressissa oli kasitel-' ti työläisissä pahaa verta, e ik ä jvan tek eillä pyysivät saada se littää liiton toim innan kelpaam atto
tävänä kysvmvs miesten pakot- suinkaan svvtä. O lihan vakttu- '■ uuionsa su h ta u tu m ista laivanikkarien maksi. Siitä on täm ä lakko a n mässään kertom uksessa jo u tu u
tau tisena arm eijaan, ei niiden - tettu vakuuttam asta päästyäkin, , m„utatnan minuutin ja saamatta tie tanut meille oivallisen opetuk kin kirjeenvaihtaja, suureksi s u
juuri I f
painostamaan
satojen tuhansien nuorukaisten että nyt jos koskaan ovat hyvät tä ä p äätösesityksen sisältöä, heidiit sen. Kunpahatt sen vain laajat ruksensa,
pyydettiin poistum aan kokouksesta,
tätä
seikkaa.
Hän
uudelleen
va-1 s
joukossa, joita se koski, o llu t; voiton m ahdollisuudet,
m utta jolloin kysym yksessä oleva organi- j joukot käsittäisivät.
la
kutittaa, että Kornilofiin ainoat , I
yhtään joka olisi kutsuttu valio sitte tullaan sam alta taholta , see raa ja sai tilaisuuden ajaa väären-1
i l - - • „ i;,
täm än sä p äätösesityksen läpltse lai-
kannattajat, niinkuin Moskovan flH IIlftlllllllllllllll lllllllllllllll.IH IIIlllllllllllim iM IIIH lIIIIIIIIIIIIM U IIlH IIIIIllItlllllllllllllH IIIim illllllllllllllH IIIllllH IllM IIIIIIIIIIIIIIIH IM IItlllltllllllllllllllllllllllllllir
kokouk S8R lakk()lais. > venäjän työläiset ja
kunnan kuuhistcltavaksi ja vas-, V htakkta ja selitetään, että koko ,
neuvotteluissakin jo selveni, oli VANKILA TYÖVÄEN VIRKISTYS* istua vankilassa ja om m ella työhou-
tustam aan esitystä, joka lapasi I lakko olikin julistettu vain toi- ten suureksi vahingoksi ja puutava-
rauha
PAIKKANA.
j Silja tai tehdä luutia. Yöt täy ty i nii-
rat riistin voitoksi.
vat porvarilliset. -Mutta nämä.
m uutam assa päivässä.
‘ sen union toim innan estämiseksi.
Me em m e tiedä vielä kutka sellai
i nun. niinkuin heidänkin, pysyä kopis-
1 hän sanoo, olivat sodan jatka-
Erns kirjailija, kuvaillessaan ti-h- ;
voidakseni tarpePk8i lev ä tä huo
M utta kun omaisuuden pakko- ja tiedettiin jo etukäteen, että sen m iehen tän n e läh ettiv ät, m utta i
E
ttä
kenraali
Kurniloffin
ka-j
nte tiedäm m e e ttä ne jotka sen te-'
inisen
puolella,
k
u
u
t
a
a
s
ty<i-
ja
taa
ssaty
ö
sk
en
tely
aik
o
jaan
.
kertoo:
.
m
ispäivän
p onnistuksien v a ra lta . Va
luovuttam inen oli kvsvmvksessä,
- -
i sillä ei voinut olla voiton tnah kivat, olivat puutavarat rustin y stä pinayritys <»li tarkotettu Vettä-- so tila sn e u v o sto
esiin ty i
y litä
M uutam at sam assa huoneessa työs- pau tfa m inulla ei ollut y h tään enem -
viä ja lakkolaisten vihollisia
olivat seit om istajat huom atta ■ dollisuttksia.
la k k o la is te n rin tam a s ä rje ttiin siis ! jän porvariston valtaan nostam i kiihkeänä rauhan vaatijana ia ken telev istä ty ö to v ereistan i jo u tu iv at ' pää kuin heilläkään.
vasti näkvvissä, taistelivat esi-
Selvä on siis, että sillä ¡mo su u n nitellun petoksen ja vääristely
vastus-j vank*'aan- milloin ju o pum uksesta ja
a l' si.
sen saattoi selvästi lii to kuolem anrangaistuksen
tvstä vastaan viikkokausia ia lo- > lella olivat työnantajien kätyrit i j„ n avulla. O rg an lseeraaja Sanfacon
>1’ >e
t
i
r
.
.. *~ „ i tap pelusta, m illoin pikku varkauksis
PU H ELIN -Y H TEY S
puita onnistuivatkin muokka t - ' pelissä. Ja samalla tavalla ne i
T im benvorken, union
Töiden u n a t a
ni in Yhdys vaftain kuin tajana. Heidän mielipiteensa o n 1 itä. 1K
Usein a ja tte lin heidän vankilassa
_
u alkam
I L-u t n i t inen
iö n
I n laiva
t v n jaard
r n p eilla
l l In
n antoi
n t m
m muu-1
il l i- 1 i •
1
lannin kapitalistisen sanonta* nyt päässyt voitolle, koska —
ku lke va an ju n aa n .
oloaan, kuinka he siellä p ääsiv ät hel-
•
'
tam ille rik k u reille m ainion ti kosyvni
suhtautum isesta sii kuten k i r j e en v a i h t a j a n täytyy polla työllä verraten terv e ellisissä o- C anadan h a llitu k se n ra u ta te illä on
m ennä töihin, ja näitä rik k u re ita suo lehdistön
jata k see n saivat työ n an tajat so tilai hen. Sen voi sitäpaitsi heti ar
todeta — k a n s a v e e n s ä loissa, vaikka olivatkin k ä rsim ä ssä I i kokeiltu puhelinyhteyden aik aan saa-
ta myllyille.
Kuinka toi- ra n g a istu sta pahoista teo istaan , — j m iseksi kulkevan junan ja junienlä-
Me asetam m e syyn tilap äisestä tap vata jo Venäjällä vallitsevasta v a a t i i r a u h a a .
,
piostam m e sinne ‘jonne se kuuluu. yleisestä tilanteesta.
\ arinnit- voton Si tapuolueen asema \ \ ’ e- ¡m utta , m inä, joka en ollut m itään r i - : h e ttä jä to im isto n välillä.
. K . okeiltaes-
O rg an lseeraaja Sanfacon voisi v a sta
.. .
kosta teh n y t, m inulle oli tuom ittu ; sa oli ju n ie n la h e tta ja to n u is to n m ies
ta. kenen määri! ylisestä hiin petti den, jos sitä kuka vielä kai- n .ijä lla o n i .tun.1111 .l a t ti o i ta \ a s , Kymmenen ja puolen tunnin tappava ‘ liikkeelläolevassa ra u ta tie v a u n u ssa ja
m eidät.
paisi, saamme N. Y. \\o rb liu taan, käy selville seuraavasta (kilpajuoksu koneen kanssa joka p ä i-1 uuden p u h e lin la itte en k e k sijä istui
Saadaanko Toverin tilaajamäärä kuuteen
\ lläolevassa on kyllä svv ase Pietarissa olevan kirjeenvaihta-) kohdasta kirjeenvaihtajan kerto vä K uinka paljoa hauskem paa olisi m ain itu ssa to im isto ssa. K okeet tap ah
TOVERI
j iu u in i
u
maan sen -sellaiseksi ¿tuin- -itse
halusivat.
Mikään muu ei koskaan to-
isti-
dista parem min sitä kom m unisti
sen m anifestin lausuntoa, että
lainlaatijakunnat ovat vain ylä
luokan toim eenpanevia valiokun
tia. — M ontana Socialist.
« h j
MAILMANKATSOMUKSIA
tuhanteen ennen kuin se täyttää
kymmenen vuotta? Vain piirin
jäsenistö voi sen toteuttaa.
. ..
I
Länsi piirin jäsenistö on niin monta ker
taa päättänyt kohottaa Toverin tilaajamää-
rän kuuteen tuhanteen, mutta kuitenkin
jättänyt sen päätöksensä täyttämättä, että
tuntuu kuin sillä ei olisi totta tarkotettu-
kaan. Nyt olisi sellaisista käsitteistä luo
vuttava ja osotettava, että totta sillä on tar-
kotettu.
Nyt olisi pantava kaikkialla hiukan voi
mat liikkeelle ja saatava tilaajamäärä ko
hoamaan.
Yritys ei ole ylivoimainen. Toveria le
viää enemmän kuin kahdellesadalle paikka
kunnalle, joista useimmilla on helppo saada
vielä kymmeniä uusia tilaajia. Ei siis ole
pakko hankkia tavattoman paljoa tilaajia
missään, mutta kaikkialla olisi hankittava
joitakin. Tarvitaan noin 20 tilausta päiväs
sä jouluk. 7 päivään saakka, jolloin Toveri
täyttää kymmenen vuotta.
Saammeko odottaa ensi viikon ajalla jo
vastaustanne?
Saammeko luottaa siihen, että se joukko
joka on lehden itselleen perustanut ja vienyt
sen läpi niidenkin vaiheiden, jolloin sen ole
massaolo on todella ollut uhattu, varustaa
sitä hiukan nytkin, jolloin se ei ole miltään
taholta uhattu, jolloin sen kannattajapiiri
itsestäänkin on laajenemassa ja sen ajamat
periaatteet saamassa tunnustusta entisten
vastustajienkin joukossa?
Me luotamme siihen että saamme.
Me odotamme että seuraavan viikon ajal
la jo sivuutetaan nykyinen vaillinainen sata,
ja että samanlainen toiminta jatkuu siksi
kunnes päämäärä — kuusituhatta on saavu
tettu.
Vastatkaa toiminnallanne viivyttele
mättä.
- i — * to
s
jllU U IIlllin illM Id
’
OMAISUUDEN MUODOT
. .....
...
.
.
.. . . . - h / : . . .......
[Kirj. Paid Lafargue]
i.
- o’lïf¿-,.2ïikêoil;., - .. _ . . ... _ . :
-I--1ÍÍ.L a
:
....
»
.
___ - ......... - -
?.
’orvarillisct taloustieteilijät pi liassa. l äntä pääoman yhteis ¡inttivät Europpaa 12:nnen vuo-! tukseen ja ylellisyysesineisiin lioissa hautalövdöissä on lö y d et
tavat seiviona. että paaoma, o kunnallinen ylivalta johti Rans-i sisadan jälkeen. T ätä kauppa-! ( sorm ukset, korut y. m.), joilla ty kalloja, joissa on ollut kallon-
maisuuden nykyinen päämuoto. kan vallankumoukseen, joka vaik-1 tuotantoa kiihotti Amerikan ja verhoamme itsemme. Aikoinaan puh katui sen tapaisia m erkkejä.
myös on ikuinen. He ovat jän- kakin uuden ajan historian lino Hyväntoivon niemen vmpäri kttl kuului asuntokin tähän ryhm ään A ntropoloogit pitivät niitä ensin
uittaneet aivojaan todistaakseen, i m attavim pia tapahtum ia, kuiten kevan Intian kauppatien löytö, ihmisillä oli omat asuntonsa, jo- koristeina ja päättelivät niitä
että pääoma on niin vanha kuin kin oit vain poi rvarillineti kumo samoin Amerikan kalliit m etallit, ko m arm oripalatsi tai sitten ruo käytetyn taikakaluina ja arveli
maililla, ja että kuten sillä ei ole us. ¡onka t-unussanoina olivat va i Konstantinopolin valtaus, kirja komaja, kuin kilpikonnalla ktto- vat, että ne reijät oli tehty vasta
alkua, niin ei sillä mvöskään voi paus, velievs. yhdenvertaisuus I painotaidon keksintö, Ituropan. rensa. Jos on koneteollisuuden kuoleman jälkeen, kunnes Broca
olla loppua. Ja täm än todisteek- ia isanmaaHGuus. joita p o rv aris-; hallitsijahuoneiden sukulaisitus- kehityksen kautta sivistys anta ! osotti, ettei niin voinut olla laita,
si kaikki taloustieteen käsikirjat to myöhemmin on käyttänyt pal- liitot ja suurten feodaalisten vai- tilit köyhillekin lu k em atto m ia' kun kalloissa oli houm attavana
niin suurella mieiihy viillä kertaa-J veluksessaan ajaakseen valtiolli- takuntain muodostuminen, sekä rihkamia, jotka ennen olivat vain j reunan umpeen kasvam ista, jota
sita seurannut suhteellinen j a ! rikasten ylellisyyttä, niin on sei ei voi tdla. jos ei henkilö ole elä-
vat satua m etsäläisestä, joka lai- siä ja taloudellisia yrityksiään,
! toiselta puolen riistänyt k a n sa -! nyt kallonpuhkasem isen jälkeen.
yleisempikin
: i : " ntaanrauha.
naa yhden jousistaan toiselle' Yallanktimouksen aikana oli
Kaikki nämä ja m uut myötä kunnan suurim m alta osalta n ä i-! V äitettiin 'k v llä etteiv ät villit voi
metsäläiselle saaliin osuutta vas-|V.at kapitalistit niin äskettäin kas
.\'e o v a t' karkeilla pronssi- ja piiaseillaan
i taan.
vatettua karjaa, että Sebastian vaikuttavat seikat viidessä loivat i den oman asunnon.
Niin suuri on ollut näiden ta- Merciel piti tarpeellisena ottaa nopean pääoman kehityksen, jo ' pakotetut asum aan vuokrakasar | su o rittaa tätä nykyajan kirur-
vaikeata
leikkausta,
loustieteilijäin into ja kiihko ha- v. 1802 julkaisem aansa “ t nisien; ka un täydellisin vksityisomis ‘meissä
meissä ia kalustetuissa
kallistetuissa lutoneis
him ncis• j geillekin
sanastoon“
sanan
"kapi-i
tu
k
sen
muodoista
ja.
kuten
va-
sa;
ja
ennenkuuluniatt
miau
rik-j
m
utta
kaikki
epäilyt
on
haihdut
i kea kapitalistista om aisuutta esi- sanain
keskellä
on
jonka
m
ääritteli
seuraa-
kutittaa
sopii,
viimeinen
myös.
¡kauden
se jättän y t | tanut varma tieto, että raakalai
i historiallisista asioista, että ne talisti'
'o v a t keksineet om aisuutta ihmis- valla kuvaavalla tavalla: ' lam a l ä t t i ä pääoman verrattain lähi-1 täm än kaiken tuottajalle m altdol-j set voivat sen tehdä. Esim. ber
ieläpä sana on miltei tuntem aton 1’arii- aikainen ilmeneminen on paras I lisimman m itättöm än henkilö- 1 berit suorittavat sen ulkoilmassa,
kunnan ulkopuoleltakin, vieläpä
selkärangattom ien eläinten kes- sissa. Se tarkottaa suur-rikasta, mahdollinen todistus väitteelle, f kohtaiseen käyttöön 'k u u lu v an ' ja europalaisten todistajain s tttt-
. * puhkipäinen
... .
kuudesta: sillä kokoohan m tiura-, miestä jolla on sydän rautaa eikä ettei om aisuus ole m u u ttu m ato n 1 omaisuuden.
reksi ihmeeksi
mies
Kapitalistinen sivistys p a k o t-! on jalkeilla m uutam an päivän
hailien ajattelevaisena varastoja! m uita harrastuksia kuin metal eikä aina sama. vaan että se
Ikävä kyllä eivät ne ole kehittä- lisiä. Puhu hänelle m aaverosta päinvastoin, kuten kaikki aineel- taa proletariaatin elää raahusta päästä ja ryhtyy toimeen kuten
neet teoriaansa askelta pitemmäl ja hän nauraa sinulle; eihän hä- liset ja älylliset ilmiöt, alinomaa maan oloissa, jotka ovat alemm at ei hänen kallostaan olisikaan osa
le ja todenneet, että m uurahai- neliä ole tuum aakaan maata, mi-; kehittyy ja kulkee kautta muo- > m etsäläisen elämää. Jättäen nyt jv rsitlv pois, sillä raaputtam alla
nen'kasaa varastoja tarkoituksel-. ten häntä verotat."' Kuten erä- tojen, jotka eroavat toisistaan, sivuun tärkeän tosiasian, että se toim itus tehdään. Kallohaa-
la myydä ne ja teiniä liikevoittoa maan arabialaiset ros’> vottuaar m utta ovat toisistaan johtuneet, m etsäläinen ei tee työtä toisten vat. jotka sivistyneille ihmisille
pääomansa kiertokulun kautta.
karavaanin
kätkevät saaliinsa' Osotulcseksi siitä, kuinka vaä- hyväksi, ja rajottuen pelkkään tu o ttav at niin vaikeita seurauk-
Yksi aukko on kuitenkin näi toisten rosvojen pelosta, niin ka- rä on väite om aisuuden ainaises- ruokakysym ykseen, on ilmeistä, siä, paranevat ihmeellisen hel-
den pääoman ikuisuuden väit pitalistit ovat piilottaneet meidän ta yhdetialaisuudesta, voidaan että ne raakalaiset, jotka tunkeu- posti alkuperäisten ihm isten kes-
osottaa sitä nvkvisessäkitt vhteis- tuivat Europpaan ja kansoittivat kuudessa. H uolim atta sivistyksen
läjäin teoriassa. Niiltä on jää- rahamme.
'n y t osottam atta, että kapitaali-
\ uomia 18i)2 ei ihm iskunta siis ’kunnassa
ilmenevän
monissa seit, ja joilla oli laum oittain siko-j poroporvarissa synnvttäm ästä vl-
sanakin olisi myös ollut kaiket ollut vielä oppinut sitä pyhän muodoissa, jotka sopii jakaa kali- ja ia muita eläimiä, ja joiden västelyn tunteesta, on m vönnet
ajat olemassa. < Inhan laivan jo- kunnioituksen
tunnetta jonka: teen pääryhm ään:
saatavilla idi metsien runsas riis-jtäv ä sivistysihm isen ruum iillinen
ka nuorallakin ominainen nimen i kajdtalisti on meidän aikanam m e; L \ hteisom aisuuden m uodot: ta sekä järvien ja j< den k alat: ja henkinen alem m uus, poikketik-
sa. paitsi kellonnuoralla. Mali ¡saanut luoduksi.
¡a) Alkuperäinen yliteisotnaisuus. on ilmeistä, että ne raakalaiset, siä lukuunottam . T arvitaan keh-
dotontahan olisi, että talousopin! Vaikka sana kapitaali on Iäti kunnallism aat. jotka viittaavat — vaikkakin ° h 'a t puetut e l ä i n - i dosta alkava, läpi eläm än ulottu
alalla sanasto olisi niin vaillinai-j nalaista alkuperää, ei silla ole vuosisatain taa. aikaan ennen a a - ! ten nahkoihin ja karkeasti ku ; va tarkka kasvatus sukupolv i.i
nen. ettei se olisi toim ittanut • vastaavaa oppisanaa k e ik a n ei- telin ja porvariston esiintym istä :! dottuihin kankaisiin - - saivat ra- i läpeensä, ennenkuin ihmis'»Ien
nintea niin hyödylliselle ja ylen kä latinan kielissä. 1 ilon sanan ja b) Nykyaikainen yhteisom is-j vinnokseen enem m än eläinkuti-, nolle palautetaan se elinvoima G
tärkeälle oliolle kuin paäonta on. I puuttum inen muuten niin rik- tus, jota valtio hoitaa, ia jota nasta tulevia ruoka-aineita kuin ainesten tavdellisyys. joka on il
Tosiasia on kuitenkin, että s a n a ; kaista kielistä osottaa sekin osal- myös nim itetään "julkiseksi
.....»» - »-
» . meidän
»-- --•»
pal-j
aikamme proletaarit, joi ; m ennyt m etsäläisissä ja raaka
kapitaali nykyaikaisessa tnerki- taan, ettei kapitalistista omai- velukseksi" (publie serv ice l; sii-jden koneilla jäteaineista hiettos-* laisissa. Siitä että sitä oli.' m a i
todisteena Caesarin
tyksessä juontaa alkunsa 18-nnel- suutta ollut noina kaukaisitta a i lien kuuluu rahalaitos, posti, ylei • i tikudotut vaatteet ov at huonona ; uittakoon
set
tiet,
kansalliskirjastot,
muse-j
suojana
kovia
säita
vastaan.
I‘ro-1
kertom
us
H
än
i.,ku oi l-A -m
ta v uosisadalta. Eikä ole van-i ja yhteiskunnallisena ilmiönä.
OI V.
S.
Ile.aarin asema on sitäkin h n o - 'nu, ihme.tekenmslä clrm aJnCraT
Se omaisuuden muoto, joka
hempi sana filantropiakaan, “ih
2. Yksityisom aisuuden
muo-, nutitpt. että hauen ruum iinraketi-l raakalaisten voimaa ja taitoa, la
m israkkaus", tämä kapitalistisen vastaa pääoma-saitaa, kehittyi ja
valtakunnan ominainen tekopy- saavutti yhteiskunnallista tner toja ovat a) H enkilökohtaiseenj teensa ei ole niin järeä eikä niin hetti näet Reinin taa hakemaan
hyyden laji.
¡kitystä vasta sen jälkeen kun oli käyttöön kuuluvat, h) tu o ta n n o n , soveltunut kestäm ään ilmanalan ratsu- ja jalkam iehiä taistelles-
ankaruutta kuin oli metsäläisen saan Y ercingetorin johtam ia san
Kahdeksannellatoista vuostsa- kehitettv kauppaa varten tuo- välineet ja c) pääoma.
dalla siis kapitalistinen o m aisu u s: tanto. mikä taa- lähti kehittv-i
Henkilökohtaiseen
käyttöön ruumis. Esihistoriallisen ihmisen
alkoi varm istua ja saavutti h u o -jita a n niistä taloudellisista ja ¡kuuluva om aisuus alkaa ruuasta, i kestävyydestä m ainittakoon seu- karillisia gattleja vastaan.
a r aiattavan asem ansa yhtei-kun- valtiollisista liikkeistä, jotka k u o -'jo n k a syömme ja ulottuu v a a t e - ! raava tiim erkxi. Europa« van-
(Jatk.j.