Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 18, 1917)
TOVERI TOVERI Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä paitsi sunnuntaina. TOIMITUSKUNTA: W. N. RE1VO LAURI MOILANEN ADOLPH SALMI K. E. HEIKKINEN A. N. KOSKELA. TOVERI (THE COMRADE) The organ of the Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, Ore., by the Western Work men's Publishing Society. Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 cents per inch. Special discount is allowed for larger and contiuous advertisements. TOVERI, BOX 99, ASTORIA, ORE. AUG. NIKULA, Manager. Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the postoffice at Astoria, Oregon, under the Act of March 3, 1879. TILAUSHINNAT Yhdysvalloissa ja Canadassa: Yksi vuosikerta. .$4.00 6 kuu. kautta. .$2.25 3 kuukautta........$1.35 1 kuukausi............ 50 Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta...$6.50 6 kuukautta.. .$3.50 SUBSCRIPTION RATES: In the United States and Canada One year..........$4.00 Sir. months...........$2.25 Three months. .$1.35 One month................ 50 Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, toimitus 832. 1 Rikkureilleko vapaus? Tiedonannot 'Butten k aivos työläisten järjestäm ispyrkim yk- sistä ovat verrattain niukkoja ja suurim m alta osalta epäluotetta- viakin, tullen porvarillisten uutis toim istojen välityksellä. M utta sen verran kuitenkin on tiettyä, että miesten keskuudessa on vi reillä järjestym ishom m a ja sikä läisten kaivosparoonien taholta on pantu kaikki voimat liikkeel le sen tukahuttam iseksi alk u u n sa. Butten sanom alehdistö keksii jutun toisensa jälkeen siitä, m i ten työläisistä vain osa haluaa järjestyä ja sekin tarkoituksella auttaa saksalaisia. Meneepä se niinkin pitkälle, että se lupaa va pauden sotapalveluksesta jokai selle joka ei mene lakkoon. Luonnollisesti ei sellainen ole totta. Sotapalveluksesta ei tu l tane vapauttam aan skääppejä enempää kuin m uitakaan, joskin on todennäköistä, että esim. sellaisessa paikassa kuin But- tessa tarkastuslautakunnat saat tavat m äärätä palvelukseen jo kaisen joka uskaltaa vaatia oi keuksiaan työläisenä. Kaivosm iesten järjestäm inen Buttessa on nykyisin tav atto m i en vaikeuksien takana, m utta kun nyt on työvoim asta p uutet ta. niin se seikka avustaa jär jestym istä. Toiseltapuolen kui tenkin sotatilanne saattaa antaa työnantajien käsiin mitä parhaat aseet järjestöä vastaan, m utta vaikka niinkin on, niin järjesty miselle ei ole odotettavissa suo tuisam paakaan aikaa, joten jo kaisen työläisen siellä olisi n vt liityttävä järjestöön ja ennen kaikkia tehtävä kaikkensa siihen suuntaan, että eri järjestöt liit tyvät yhteen, sillä kahden jä rje s tön syntym inen rinnakkain m er kitsee 'keskinäistä tappehffe. ja lo pullisesti kum m ankin tuhoa. Äl kää antako teoreetisten saivarte- lijain, jotka useassa tapaukses sa B uttessakin vetävät m aksun sa ‘‘H ennessevn kuudennelta" estää järjestym istänne yhteen voimakkaaseen 'kaivosmiesten järjestöön. Eiköhän palkankoro- tusliike olisi sitte- kin tehokkain? Eri hallitusvirastpt ovat viime aikoina ryhtyneet toimiin "yh teisen kansan" tarpeista huoleh tiakseen. ia tässä huolehtimises- saan ne eivät ole unohtaneet m uuta kuin yhden seikan. Ne ovat antaneet verrattain tarkkoja neuvoja, m iten olisi syötävä se ravinto, joka kun kin syötäväksi sattuu tulem aan, ovat neuvoneet miten olisi m e neteltävä kallellisten kengän kantojen kanssa, mille puolelle asetettava paikka, miten ja mil loin rasvattava kengät jne. T ä mä neuvonta on ulottunut aina solkkuämpäriin saakka; sieltäkin olisi paljon pelastettavaa, jos vain osottaisi pelastaa. Isällisempää huolenpitoa ei voi hallitukselta ylimalkaan o d o t taa, vaikkapa olisi vähän vaati- vaisempikin. jos kerran tunnus taa täm än halhtsem isperiaatteen. Vain niille, joiden mielestä ih misten hallitsemisen tilalle tuli si asettaa asiain hoitaminen, tuntuu tämä isällisyys kaikkine neuvoineen peräti tympäsevältä ja määrätyssä tarkoituksessa an netulta. Niiden mielestä siitä puttuu se jonka pitäisi asettaa kaikkien neuvonantojen ja am- mattitaitoisuusvaatimusten pe rusteeksi: keinot millä saadaan ne hyödykkeet, joita ilman ei voida näitä neuvojakaan noudat taa. Hallitus on tykkänään unohta nut palkkaliikkeet. kali näyttää, tuleekin siitä vil- jankorjuuaikana tilapäinen puute varsinkin niillä ehdoilla, joita farmarit ascttelevat työvoimaa saadakseen. Nythän selitetään olevan farmarien kultainen aika ja he siis pyrkivät saamaan työ voimaa m« 78578 a, voidakseen saada parempia voit toja. H allituksen taholta suunnitel laan jonkinlaista työvoiman kes- kusvälitystä, jonka taholta val vottaisi, milloin niissäkin osassa m aata on saatavana työvoimaa enemmän kuin tarvitaan, ja mil loin sitä missäkin tarvitaan e- nemmän kuin on saatavana. Kussakin kaupungissa olisi eri koinen asioimisto, joka valvoisi minkä verran siellä on olem as sa liikaa työvoimaa, ilmoittaisi siitä kauniin toimistolle, joka puolestaan valvoisi työvoiman m arkkinasuhteita kauntissa ja vuorostaan ilm oittaisi valtion toimistolle. V altion toim isto taas puolestaan pitäisi silmällä suhteita valtiossa ja ilmoittaisi yleiselle kansalliselle toimistolle. Siten suunnitellaan' voitavan käyttää kaikki saatavissa oleva työvoima mahdollisimman ta r koin. Ei sentään tykkänään, kyllä se on ne o ttan u t huomioonsa, m utta toisella tavalla kuin tyy tym ätön työväestö, s. o. om at etunsa tunteva tvöväestö vaati- si. Se ei ole m uistanut antaa yhtään neuvoa siitä, miten ny kyiset vallan riittäm ättöm iksi o- soittautuneet palkat saataisi ko hotetuksi. N äyttääpä siltä kuin se olisi antanutkin näitä neuvo jaan juuri tarkoituksella estää palkankorotusliikkeiden syntym i sen ; ikäänkuin se olisi tahtonut osoittaa, että kyllä sitä pärjää nykyisilläkin annokisilla, kun vain osaa p ä rjä tä ; osaa kiristää nalkävvötä ja oppii analysoim aan solkkuäm päristäkin kaikki rav in Tällainen suunnittelu tehtävä teiset ainekset. H allitus on siis asettanut oi nä olevan työn ja käytettävissä kein perinpohjaisen am m attaitoi- olevan työvoiman välillä saattaa näyttää ensi silmäyksellä hyvin suuden opettajaksi. M utta vaikka meillä ei sen kin järkevältä, m utta kun ta r suurinkaan takia olisi mitään kemmin tutustuu sen luonteeseen hallitusta vastaan, niin me sit ja sen tarkoitukseen, niin h u o mitä tekin asettaisim m e palkankoro- maa sen luokkaluonteen alastom im pana. tusliikkeet etutilallc. Me neu Vaikkakin yhteiskunnan e tu voisimme työläisiä näitä h alli tuksen neuvoja tutkiessaan v er jen selitetään vaativan sellaista tailem aan niitä siihen, mitä saa tarkkaa järjestelyä, niin sietää taisi aikaan jos vaikka niihin vie sellaisesta selittelystä tinkiä ko lä lisättäisi se palkankorotusliike ko joukon, kun ottaa huomioon ja vaadittaisi ensin korkeampaa vallitsevat luokkasuhteet, s. o. palkkaa kaikkialla, jotta voitaisi kenen hyväksi koko suunnitelm a päästä käsiksi niihin aineksiin, on laadittu. Mistä siis oikeastaan on ky joita näiden neuvojen to te u tta misessa välttäm ättä tarv ita a n .— sym ys? Ei ainakaan työn hankinnasta 1 äytyy näet saada toisinaan työläisille. Ei mahdollisimman kengätkin, ennen kuin voi tu tu s markki nasuh teitten tu a siihen mille puolelle kallel edullisten leen kuluneeseen kantaan olisi hankkim isesta työvoiman m yy paikka asetettava, ja nykyisillä jälle. vaan työvoiman ostajalle. palkoilla ci tahdo saada irti edes \ hteiskunnallisesti välttäm äton- parkkanahkaakaan, se kun kuu tö on. että tviivoima käytetään luu olevan kohonnut kolm inker mahdollisimman tarkoin, m utia työläisten luokkaeduille on aivan taisesti hinnoissa. Ilman pitem m ittä puheitta: sam antekevä, miten sitä käyte palkankorotusliike olisi juuri nvt tään. sillä lukuunottam atta sit i, asetettava kaikkien muiden n eu j että mahdollisimman vähän työ- vojen eteen, lukuunottam atta si läsiä tulee siten olemaan joultgj . tä. että ensin olisi saatava työ on koko suunnitelm a työväenluo läiset käsittäm ään palkanköro- kan etuja vastaan. tusliikkcen välttäm ätön edellä lällaisen laitoksen kautta tu kävijä: järjestym inen. lee hallitus valvomaan, että työ väenluokan koko voima tulee Yleiset työnvälitystoi tarkoin käytetyksi, m utta kun koko työvoiman käyttö tapahtuu mistot luokka- vain kapitalistiluokan etujen laitoksina m äärääm ällä tavalla, niin m uut- i i tuu tama m uuten niin oivalli 1 ästä aineesta kirjoittam inen nen suunnitelm a, m itä törkeim- ei taida nykyisin näyttää kuin mäksi luokkasorroksi: tvöväestö kaan tarpeelliselta, sillä eihän joutuu sen alaisena aivan tä y nyt yleisesti ole puhetta työn dellisten pakkolakien alaiseksi. puutteesta, eikä siis myöskään Toisenlaisten yhteiskunnallis työ välitystoim istojen m enettely ten suhteitten alaisena m uuttui voi olla sellainen "päivän ky si täm äkin laitos työläisiä h y ö sym ys joka työläisten mieliä dyttäväksi. Sellaisen laitoksen kiinnittää. avullahan olisi mitä helpoin val Mitä työnsaantiin yleisesti t u voa. että kenenkään ei tarvitse lee, niin kai nykyisin on työtä olla työttöm änä, samoin kuin saatavana enemmän kuin sitä on sitäkin, että kaikkialla olisi sa a viime vuosien kuluessa ollut, tavissa tarpeellinen m äärä työ m utta kysym ys työnvälitystoi voimaa. Valtion tehtävä ei suin m istoista on sittekin päivän ky kaan ole vähäinen tässäkään suh symyksenä. vieläpä uhkaa lä teessa, eikä työvoiman yhteis himmässä tulevaisuudessa m uut kunnallista käyttöä voidakaan tua varsin vakavaksikin, joten kunnollisesti ja yhteiskunnan siitä puhum inenkin on siis pai tarpeita vastaavasti järjestää kallaan. m uuten kuin sellaisen yleisen Jos työnvälitystoim istolla on työnvälitvslaitoksen avulla. Ta kin verrattain vähän vaivaa työn sen avullahan on helppo järjes hankkim isessa nykyisin, niin tää sekin, miten pitkiä työpäiviä saattaa olla että niillä on sitä olisi tehtävä, jotta kaikki saata kin enemmän tehtävää työläisten vissa oleva työvoima voidaan hankkim isessa, ja se puoli asi mahdollisimman edullisesti kävt- asta saattaa m uuttua varsin v a tää. tai miten lyhyillä voidaan kavaksikin. Me emme tarkoita saavuttaa mahdollisimman paras että työvoim asta tulisi puutetta, toim eentulo yhteiskunnan jäse m utta saattaa käydä siten, että nistölle. ennen pitkää aletaan työnvälitys K apitalistinen järjestelm ä luo toim istojen taholta määritellä, ne puitteet, joissa sosialistinen niillä ehdoilla tvöläisten on teh- kin voi alkaa Toimintansa, ja kun 4 * tävä työtä. Ja sellaisiksi mää yhteiskunta m uuttuu luokkayh ritteleviksi työnvälitystoim istoik teiskunnasta yhteishyvän yhteis si m uuttuvat valtion yleiset kunnaksi. m uuttuu näidenkin työnvälitystoim istot. luokkalaitosten tehtävä yhteis N yt jo puhutaan maanvilje- kunnan koko jäsenistöä hyödyt lystyövoim an puutteesta ia mi- täväksi. No. 141 Yleisiä uutisia SELK K A U K SET JÄ LLÄ . VENÄ (Jatkoa cnsimäiseltä sivulta) joka vastauksessaan luki k ap p a leen Y hdysvaltain itsenäisyyden julistusta. Saapuvilla olivat V e näjän kaikki m inisterit. Amcri kalaiset saivat sen käsityksen, ettei V enäjä tee erikseen rauhaa Saksan kanssa, vaan jatkaa so taa. Venäjän työväen ja. sotilasten neuvosto vastaa liittolais m aiden m inisterisosia- listeille. Sen johdosta, että Belgian so ta tar vein ¡liisteri V ander velde, Ranskan sotatarvem inisteri Al bert Thom as ja Englannin sa l kuton ministeri A rth u r H en d er son. jotka kaikki esiintyivät työ väenpuolueisiin kuuluvina ovat lähettäneet yhteisen kirjelmän Venäjän työväen ja sotilasten neuvostolle, ilmaisten olevansa häm m ästyneitä kun venäläiset alkuunpani vat puuhan kansain välisen järjestön herättäm isek si ja sitä ennen kehottam atta Belgian. Englannin ja Ranskan sosialisteja erikoisiin neuvotte luihin, on nyt Venäjän työväen ja sotilasten edustajien taholta annettu vastaus, jossa m. m. sa u n ta a n : "V enäjän vallankumous joka oli kapinaannousu ei yksistään tsaarin tyrannihallitUsta, vaan myöskin sodan jatkam ista v a s taan — josta jatkum isesta k an sainvälinen kapitaalihallitus on syyllinen — on asettanut jokai sen maan hallituksille tärkeänä ja huomioon otettavana sodan lo pettam isen tarpeen. Samalla on Venäjän vallankumous samoin osoittanut kansalle tien päästä ¡»uimasta liittäm ällä kaikkien m aitten työväestö) yhteen estä mään imperialistien sodan jat- kamispyrkitnyksiä ja tahtoa es tää rauhaa syntym ästä ilman valloituksia. Kaikkien m aitten työväenluok ka voi helposti tulla yksimieli svvteen niin pian kuin ovat vaan selvillä omista eduistaan ja toi mivat sen mukaan jättäen syr jään hallitsevien luokkien edut ja pyrkimykset. Työväen edustajat hyväksyen k a n so je n oik eu d en itse hallit i itseään helposti voivat tulla y k simielisyyteen Elsass-Lothringin ja muitten alueitten suhteen tarpeellisista toim enpiteistä s a moin kuin vapaina imperialistien ylläpitäm istä ennakkoluuloista ja vihamielisyydestä tvöläisten e- du st ajat neuvottelukokoukses saan voivat m äärätä tarpeelliset vahingonkorvaukset sodan hävi tyksestä kärsineille kansoille. Eikä sellaisilla toimenpiteillä ole mitään yhteyttä sotakustannus- ten vaatimiseen voitetulta kan salta." Työväestön voimia koetettu ha jottaa. Suunnitelma hyljätty. Antti Maar-Syynimaa Metsävalkeat uhkaa saanut juudas-rahoja vat kaupungin olemassaoloa (O m alta kirjeenvaihtajalta lo m ia e tu ja a n . M o le m m a t k o e tta v a t p itä ä sen osan. m in k ä n y t saavat ja h a n k k im a a n its e lle e n lisää, o tta m a lla jo ta k in to is e lta p u olelta . N ä it- ! teu e tu je n r is t ir iit a a k u ts u ta a n ■ lu o k k a ta is te lu k s i. T äm än lu o k k a ta is te lu n olem assa- Los Angeles. Cal., kesäk. 16 p. Seattle. W ash., kesäk. Ib p. ■— — O iain k-.nnnnmn lähellä r i e - P ,on ta k ia ^ '» Iä is e t jä r je s ty ä t tip u |io n i in ., a n i t n ^ in a le . jo ih in , o s u u s k u n tiin ja s o s ia v lis - Toverin lukijat kai m uistavat, luvat kulovalkeat uhkaavat h a .' i jueeseen. O m is ta ja t jä rje s ty v ä t että ylläm ainittu henkilö nom | vittää sen ja erään toisen, Car- j ty ö n a n ta ja y lid is tjfk s iin , k a u p p a liit- y uosi takaperin nosti jutun pc-j pintera nimisen pikkukaupungin, j tö ih in ja “ k a n s a la is s e u ro ih in " li. riäkseen $24.500 saam atonta ju u -¡T ä llä kertaa on vhtevs O iain m y ö s k in h a llits e v a t ja k o n tro lh e - • i o - 1 raavat ra a v a t suuria s u u ria va,tioJli® v a ltio llis ia daspalkkaansa suomalais- ia puolueita. Puoll,Pita i • , • muka . , i | ikanssan Kanssan kokonaan Kokonaan katkennut katkennut, jo j T y ö v äe n lu o k a n p ä ä a s ia llis e t aseet <> ten kanantom icsten äänten ka- ten pelataan, että kaupunki p a r - 'vat lakk(> Ja b o y k o tti. K a p ita lis tit lastam isesta M artin Elyztkin haillaan on liekkien vallassa, i vastaavat s u ' lu illa , m u s tilla lis to ill; Täm ä kainala valitsemiseksi kaivantom iesten \ enturasta on palopaikalle lähe-i ia jo u k k o m u rh illa union presidentiksi. ' ite tty valkean " . . . i » ... sammutus-kojeita P a?kkasi>,a u lo ttu u k o k o m aailm an Silloin ei kukaan varm aan ia lääkäreitä anttneuvoineen y? j,a on vakaxana ? aarana • ... . l a a K u i t i i a a p u n t u v u in e e n . v is ty k s e lle . Sen p o is ta m in e n on tar- tiennyt, oliko se suoranainen, O iaista tä n ä a a m u n a s a a rn i- ia n/ilttavin kv mv« . . . . suoranainen jaista tänä aam una saapu- k ___ e in ja p o ltta v in k y s sv ym y s , mikä p risty sy rity s. jolla m ainittu hen- nessa sähkösanom assa kerrottiin koskaan on o llu t ih m is k u n n a n cd. kilo koetti saada rahaa Garbona- asem asta lyhyesti seuraavaan sä. don kaivantokomp. vai oliko j ta p a a n : "O jai laaksossa riehu- N y k y is tä tu o tta m is - ja jakotapa.» se yhteinen salajuoni jolla y n - vat kulovalkeat uhkaavat h ä v it-; k u ts u ta a n k a p ita lis tis e k s i jä r ie s ,e i tettiin saada kaivantom iesten tää kaupungin. A rvokkaita i n ia k s L e ro tu k s e k s i useista y h te is järjestössä aikaan hälinää ja m aataloja palaa parhaillaan. V ä . I kuntaj.ärj<‘8telraiv a2 jo^k a , olivat h n ia a n n n c ta . i • i i nen olem assa: k u te n k a h le o rju u s ja l . ‘ 7 ‘ .. .. ' . pakenee uim minkä en .n n id ättääj fo o d a a a lu lljä a rje te lm ä a . K p ita lis m in ... . . I : , esto ina L iiu .i to rje s ste K a apitalism i A t t ta n ta n ju tu n käsittelen pi- laaksosta pois ja useiden ilm ote-j v a llite s s a on olem assa k a k s i seiväs ti i alkaa kesäk. 19 p. Pacoman taan saaneen vaikeita palohaavo- H to is is ta a n e ro te tta v a a lu o k k a ,. lii iitto-oikeudessa. h fäk k iä J* ja. jaista v ovat kaikki --- _ vaan ---- v -- --------| ** ' O / juipin > » a v i miltei il 11 LV i r\.< x ir\ in . i ; k a p lta lis tilu o k k a ja työ vä e n lu o kka i m a asta’ s ta . a p l ita l a lis ot S tilikin i ^ v v tie ö to n , • T la a n ™ni» e ett.-i ttä. m uuta Paitsi pankinvirkailijat A j , K aZ v tilu uo o k k r a k a a , e lä k o ttä rk ä o a itseään ja Hik, Autti Sy y uimaan lakimiehet o- ja puhelinlaitoksen palvelusväki j v o itto ja , vat valmiit sopimaan koko $24.- paenneet klo 9 mennessä aamul- T y ö v ä e n lu o k k a , jo k a ei om ista te o llis u u s la ito k s ia ■>00 jutun $1.500:11a. Garbona- la.” elää saam allaan p a lk a lla . T y ö lä in e n m yy ainoan, don kaivantokom ppanian laki m in k ä hän o m is ta a : työvoim ansa, mies ilmoitti puhelimella kaivan R E G I S T E R Ö IM ISE N L A I T äm ä ty ö v o im a vähenee s itä m ukaa tounion lakimiehelle Seattleen M IN L Y Ö N E IT Ä P A K E k u in ty ö lä in e n vanhenee. sovinnon hieronnasta, pyytäen N E E M AASTA K o n tro lle e ra te n h a llitu s ta kapita lis tilu o k k a la a tii la k e ja om a ksi e- saapumaan heti Tacoinaan. T ääl lä sitten < hrbonadon kaivanto- Ttiarez, 'Mexico, kesäk. 16 P- — dukseen. N ä itte n lu o k k a la k ie n ta kana o y a t k a ik k i h a llin n o n välineet, komppanian lakimiehet ilm oitti A meri kalaisia asevelvollisuutta p y h ittä e n ja s u o je lle n m aan ja teol- vat ylläm ainitusta sovintoehdos- pakoon tulleita miehiä on viime i lis u u s la ito k s ie n o m is ta m is ta ja n ii ta, huom auttaen, että ju tu n kuu-¡päivien kuluessa ilm aantunut tä e rik o is o ik e u k s ia , jo id e n k a u tta lustelu tulee maksamaan kolme täkäläisille kaduille enem mältä- 1 ty ö lä is iä riis te tä ä n . tai neljätuhatta dollaria, joten kin. Nämä ovat hyvin A^ähään T ä llä ta v a lla ta lo u d e llin e n kysy siis olisi helpompi sopia se tyytyväistä väkeä, sillä he k äy m ys m uodostuu v a ltio llis e k s i kysy- $E500:lla. I nion lakimies pro- vät kaupungin eri liikehuoneissa m ykse ksi. M ite n te e lä tte , on tä r testeerasi sovintoa vastaan h u o enimmäkseen tarjoutum assa ru o keä v a ltio llin e n k y sym ys. K a n s a n is e n h a llitu k s e n te o ria n a on m auttaen. että presidentin jako- kapalkalla useaksi kuukaudeksi v h a a lta n k k ia m a h d o llis im m a n p a ljo n hv ko järjestön maine on kysymyk- työhön. M iehet julkisesti selit vää m a h d o llis im m a n m o n e lle ih m i T y ö v ä e n lu o k k a on paljon sessä, sekä väitti, että ei ole kai ikävät tulleensa rajan vli rckiste selle. k u in k a p ita lia tilu o k k u . vosmiesten järjestön syy jos : r<»imistä ja pakollista asevelvolli s u u re m p i Täm ä s e ik k a on ty ö v ä e n lu o k a n luon komppanialla ja Syy nimaalla on suutta pakoon. n o llin e n etu isu u s. Y h d is ty m ä llä e yhteisiä .syntejä, järjestö ei ha-, ----------------- heästi om aan v a ltio llis e e n puolue<>- TY Ö V Ä EN O P IS T O N Itiä. e ttä svy U om ien ih m isten seensa ty ö lä is e t v o iv a t v a lla ta h a l litu k s e n ja sen v a lla n sekä k ä v ttä ä T U L IP A L O . maine jää täten häm ärään ja s itä om aksi edukseen. että heidät saatetaan epäluulon S o s ia lis tip u o lu e ta h to o h ä v ittä ä D uluth, Mimi., kesäk. 12.— alaiseksi. Ja jos kysymyksessä Jy ö v aen . > pis,,,„ asioita j S Ä ” t X . S on joitakin m uita rikoksia, niin ei ole oikein, että ne sovitaan yat taalla ovat ilm oittaneet ( )pis- tila lle uuden, y h te is h v v ä lle perustu- ton palon aiheuttam asta a in e el-: van .. yhteiskuntajärjestelmän, jossa tämän jutun yhteydessä. ’ .l a ’ set . on’ is ’ a 'a t ja h a llits e * M utta protesteista huolim atta lisesta vahingosta seuraavaa: i k ,ty<. a ik k i ta lo u d e llis e n eläm än v ä lineet Opiston rakennusten arvo on saman päivän illalla ju ttu sovit Se ku ts u u k a ik k ia ty ö lä is iä äänestä tiin. E ttä se olisi sovittu tä $42,000 ja olivat ne vakuutetut määu s am alla ta v a lla k u in he Iak män jutun takia, ei ole u sk o tta yhteensä $40,000:sta. nfitä v a s k o titu v a t ja la k k o u tu m a a n sam alh vaa. sillä naurettavalta tuntuu, taan ollen $18,000 kiinteim istö- ta v a lla k u in ä ä nestä vät — k a ik k että niin leuhkaa ihmistä lövtvi- lainoja. Palaneen kirjaston arvo yhdessä r iis iä jä lu o k k a a vastaan. si. joka menisi lupaamaan $25. oli $2,000 ja oli se vakuutettu A in o a sta a n y h d is tä m ä llä v o im ia n i 000 parin, tai kolmensadan suo- $1.500 :sta. irtaim iston arvo vli me voim m e p y s ty ttä ä y h te is to im i!, ......................... tava- nalhsen ta s a v a lla n , jossa ty ö lä is e malaisen äänestä henkilölle, jo $b,000. kirjevaihtokoulun ja läksyjen noin $1.000 k ir - iX d ? n Vat i>'öPaikkan3a ja fiaava ka ei ole järjestön jäsenkään, e, < rain in k - iiin i,, G ,,, - • i y h te is k u n n a llis e n a rv o t o m a i s u u d e n , työnsä tu lo k sista. Silloin ka m uutoinkaan »maa nikkelin ja K a u p a ii y. m . tuo^etaai kään vaikutusvaltaa uni»»n jäse arvo noin $2,000, (»Heti ne va-, elämän ta rp e ita ei m u u ta m ie n h a r v o l<oks‘i. vaan k a ik k ie n työ niin. ( )n siis tävtynvt olla m ui-' i kuutettu yhteensä noin $7.500:- J ta te k e v ie u d e k s i ja onnek ta vanhoja komppanian ja Antin sta, yhteensä palovakuutukset 81. Y k s n ity is m e u s k ti a v u ('lu is te ttu je n teol välisiä asioita, joista täytyi näin nousten $49,000 :iin ja O piston lis u u s la ito k s ie n ja n iid e n h e rro je t tulipalossa kärsimä vahinko vä- .M o rjie n tila lla tu le e eläm än v ä li maksaa! — l nion 10.unen ¡»iirin toimeen ¡nm m ässä askussa noin 40.000 ' " ‘ ib e n y h te in e n o m istu s, ja K illo ir t lie v ä t k a ik k i m a a ilm a n to im in ta paneva komitea kokoontuu tä - d< »Ilariin. «»■’ »ot ja tila is u u d e t olem aan v itiä män kuun 18 p. päättäm ään sii- la is e t ja vapaat k a ik ille . K A K SI N U O R U K A IST A tä. mihin toimenpiteisiin jä rje s Tämä lo is ta v a pääm äärä on ih m is HUKKUNUT. tö ryhtyy. kunnan k o rk e in ilta n n e . N äin o lle t w jo k a is e n ih m is o le n n o n edun mu Suomalaiset sosialistit sano ka.sta y h ty ä ty ö v ä e n lu o k a n ta is le Sheryvood, Ore,, kesäk 16 tuissa vaaleissa yleensä kannat \\ ill t hristensen ja Ewan '•un Ja ta is te lla lo p p u u n a s ti s< tivat ldvzikin vastaehdokasta. ’ <J° ka •tuIee vapauttäinaai: Thom as RusselPia. Meillä ei < biens nimiset pojat, joista edel k.ik-vU t- o n a n h Ile ‘ Ja haiSet S6kä koh,a ■dis ole mitään svvtä peljätä, ttil- linen oli 20 ja jälkim äinen 16 G '" * hpl,“ at aare tto m ä n p a ljot koonpa sitten tuulta tai tuiskua, Vl’9(lc;\ ikäinen hukkuivat tä ntis^. Ja paremmaH« elä ku,n ..,,n on m a h d o llis ta n nään I ulatin jokeen. Pojat oli „ . 2 ' ’7 ; i‘u,H '»anaoiiista ni iin ftsepuolestani luulen tämän vat. työskennelleet kovasti t u lle n ' je s n d tn ä 1' ” KC8tÄä k a P h a lis tin t*n ja tun (»levän vain hienon leikkau sen Antin puolelta saadakseen hikisiksi ja sitten menneet t i i 1 tBMIXTApHJEUMA taskurahoja entisistä palve hik - maan kylmään veteen. Kumpi sistaan, ja hänen takanaan voi tVk h,1' atk k ,a ank' ;‘ n } n s u o n e n v e J Seuraavat v a a tim u k s e t ovat k . o koiitauksen. mikä ankarassa i ta n n ö llis e s ti tä rk e itä n v t h e ti n n sita paitsi olla joku virkaheitt t herrasmies, joka koettaa näin virrassa saattoi pojat kykene-Lkäy",?,e n ii<*en puo le sta voim akas uimaan rantaan. tuistcih«!: kostaa lihavan virkansa m enet inat h »maksi V a ltio llis ia v a a tim u k s ia tämisen. Jos asia olisi päässv t Kummankaan ruum ista ei tähän oikeuden ratkaistavaksi, niin o niennessä ole hivdetty llin e n ä ä n io ik e u s . , i- - T T ä ä y y d d e e llin suk Ien varma siitä, että jotkut o.. . p io i-, asunto- ja s iv is ty s s u h te is i y h d y s v a l t a in il m a p a l k a tso m a tta ; kaikkien re g iste e ra t vat sitä tekoa ikänsä ihmetelleet JO RÄ JÄ H TÄ N Y T. m aksujen, h e n k iv e ro je n ja m u in . Emil Hendrickson. --------------- | » V. I • . V. I I V i n ,< g -------- | ...............» I . - V i n x c i I I U I M I U V I V I N '' Pietarin työväen ja sotilasten neuvosto on päättänyt olla h y väksym ättä ehdotusta työväen siirtäm isestä Pietarin tehtaista muualle, jossa heitä »»n ilmoitettu tarvittavan sotatarvetehtaissa. Päätöksen on työväen ja sotilas ten neuvoston taholta tulkittu tark< »ittaneen vallankum oukselli sen työväestön pääkaupungista muille seuduille kuljettamiseen. Niinikään päätöslauselm assa i ‘‘antL° keUSPS,e’tte n P i t ä m i n e n ä (»n ilmaistu, että työväen ja soti ike u se sb e itte n is ta m in e n : ä 1 • 1 x- , , ... n nio J°ikeusegtiRitten p o ist lasten edustaja-neuvosto yksin Lmcolii, Neb., kesäk. 16 p. — i "¡o ik e u d e n m yö n tä m in e ©n niille, j< Roskajoukko lakia on lopullisesti oikeutettu ra tk a i Eräs suuri arm eijan ilm a p a llo in °.vat asuneet tässä lukemassa räjähti tänään n m tä in vuoden aja n l „"ISTlk,,; semaan työväen ja omaisuuden om istajien välisissä riidoissa. nie l.i. I ai.at.lrn.an sattuessa , maan kansalaiS“ P‘‘“S'a ,än“ Työväen ja sotilasten edustaja- >at lento-osastoon kuuluva luut- 2 K a n s a n v a lta in e n k o n tr o lli Oklahoma City, Okia., kesäk. h: neuvostoon rautatieläisiä ed u s 16 ]». — Henry Gonlv niininen n ä tti,J_ o st heviä p alo h aav o ja. | , -v li ä ä n e stä m ä llä » e ri,s t tam aan on valitin Plehanoff, tu n neekeri lynchattiin tänään lähel nettu patriootti sosialisti. f » L H I M : 1 n 1 n 1 n 11 n <ie„ ' y Ja takai«>nkutSUoik( lä Holdenvilleä, Okia., siitä, et tä erään rikkaan farmarin eukko Amerikan hallitus huolissaan väitti tämän loukanneen häntä I edelleen Venäjän suhteen. io n it- O lk e u k s ie n v a lla n poistam in» noin viikko sitten. Kun väki W ashington. 1). < . 16 p. ke- joukkoa alkoi käydä neekerin -t-p; m u n onk.i nojapa ne la a tiv a t ja kumr •+ ' at ,a ke ->a » 'id e n v ä ite ty n e p ä n e ri säk. — Yhdysvaltain hallitusvi- kimppuun, niin viranomaiset ranom aiset ovat edelleen huolis riensivät apuun, m utta kun vä K A N S A L L IS P U O L U E E N Y L E IS - ! ^ i s i ä U " Uden VUokfii ta l’ i m uís ÄÄNESTYS saan asioitten kehityksen suh , keä „ kerääntyi .. . .. tuhatkunta . D" '* ” ■ ko‘ "?»'>»n.i.. pai- teen Venäjällä. Rootin jo h ta ¿ « 7 ' p “ ojueen " man lähetystön uskotaan voivan tettava uhri ulN valiè r.rskajou- vaikuttaa edullisesti venäläisiin, kolle, a se vi joka sen kuljetti sen far ........................... työv» m utta vielä tähän saakka ei ole marin talon luo. jonka em äntää m itään varm uutta siitä, josko täm än oli pitänyt loukata ja siel ‘ Sota v e lk o je n peruutus. J o h d a tu s lähetvskunta tarpeeksi onnistuu lä sitten lynehaus tapahtui k a ik T a lo u d e llls e t v a a tim u k s e t toimessaan. R u u m iillis e n ja -henkisen ty ö n te -. kia asiaan kuuluvia raakuuden 'U<(f A m e rika ssa o v a t k u rju u d e n 1 l - I t a u t a t e it t e n , p u helin - ia s näytteitä esittäen. k o s a n o m a la ito s te n . la i v a lin im in YHÄ VA IN LISÄÄ RAHAA u h re ja .. H eidän työ p a ik k a n s a on m u itte n k u lk u v <‘ ,v a iin jo je n pavarm a ja he L IIT T O L A IS IL L E -ftina e lä v ä t puut- ja ia k o v ä lin e u te n ¡ ¡ ™ ? m S äily‘ U N K A R ISSA K IN M U O D O S teen pelossa. ja k o n tr o lli kan8alU n«a T E T A A N KO KOO M US- Täm ä jo h tu u s iitä , e ttä h e ille ! m aksetaan i i j an p ie n tä palkka a H"tenPi*vakum',??? j* H A L L IT U S. W ashington, kesäk. — 16 p H eidän saam ansa p a lk k a on v a in ' ^ i b s t u t t a i S t6n yhtel8k — Englannin hallitukselle on p ie n i osa U p o tta m a s ta a n rikka u d e s- Y hdysvaltain valtion rahastosta Am sterdam , kesäk. 16 p. t ja sellainen p a lk k a ei r iit ä kun- , ‘ kUt.„.,,jae,n,’!rn valUonie E ”**0 taasen annettu 25,000,000 dolla Budapestista saapuneitten tieto- noliiseen y llä p ito o n . ; liii ria, mikä Englannin hallituksen jen mukaan o n ' kreivi M oritzi kurjuus, s^ lai«»sa y- vo itto a . velan Yhdysvaltain hallitukselle E sterhazy m uodostanut uuden on s u u rin aikam m e rikos. Am erika> Lisävaatimuksia nvt nostaa täyteen $500,000,000 m m isteristön, jossa kaikilla vas- P a lk k a ty ö lä in e n ei ole vapaa Ril' ki.QnUra.a v a i vaaH m ukset e iv ä t su summaan. .Tähän mennessä on tustuspuolueillakin tulee olemaan Iä. häu voi te h d ä ty ö tä ainoastaan Yhdysvaltain hallitus liittolaisil edustajansa. p a ik a n . , o m is ta ja n lu v a lla Kreivi E sterh azy , työ nrnia, le lainannut kaikkiaan $948,000.- tulee itse toimimaan pääministe- j a tv ö lä ts e r’ im u t* e? a t tee ty ö ta ’ 00Q ja vhä vain ollaan aikeissa rma hoitaen samalla sisäasiain, lis u u s ia ito k s ia , t i e t y s t i ja ^ iu o n n o m enemmän lainata. m in is t e r in te h tä v iä ! sesti k o e tta v a t « „o le ile ia f Järjestömme asioita!
