TOVERI
TOVERI
Lännen suomalaisen työväen äänenkannattaja,
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
TOIMITUSKUNTA:
W. N. RE1VO
LAURI MOILANEN
ADOLPH SALMI
K. E. HEIKKINEN
A. N. KOSKELA.
TOVERI
(THE COMRADE)
The organ of the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western Work
men's Publishing Society.
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40
cents per inch. Special discount is allowed
for larger and contiuous advertisements.
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, ORE.
AUG. NIKULA, Manager.
Entered as second-class mail matter July 18,
1912, at the postoffice at Astoria, Oregon,
under the Act of March 3, 1879.
TILAUSHINNAT
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuu. kautta. .$2.25
3 kuukautta........$1.35
1 kuukausi............ 50
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta...$6.50 6 kuukautta.. .$3.50
SUBSCRIPTION RATES:
In the United States and Canada
One year..........$4.00
Sir. months...........$2.25
Three months. .$1.35
One month................ 50
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365,
toimitus 832.
1
Rikkureilleko vapaus?
Tiedonannot 'Butten k aivos
työläisten järjestäm ispyrkim yk-
sistä ovat verrattain niukkoja ja
suurim m alta osalta epäluotetta-
viakin, tullen porvarillisten uutis
toim istojen välityksellä. M utta
sen verran kuitenkin on tiettyä,
että miesten keskuudessa on vi
reillä järjestym ishom m a ja sikä
läisten kaivosparoonien taholta
on pantu kaikki voimat liikkeel
le sen tukahuttam iseksi alk u u n
sa.
Butten sanom alehdistö keksii
jutun toisensa jälkeen siitä, m i
ten työläisistä vain osa haluaa
järjestyä ja sekin tarkoituksella
auttaa saksalaisia. Meneepä se
niinkin pitkälle, että se lupaa va
pauden sotapalveluksesta jokai
selle joka ei mene lakkoon.
Luonnollisesti ei sellainen ole
totta. Sotapalveluksesta ei tu l
tane
vapauttam aan skääppejä
enempää kuin m uitakaan, joskin
on todennäköistä,
että esim.
sellaisessa paikassa kuin But-
tessa tarkastuslautakunnat saat
tavat m äärätä palvelukseen jo
kaisen joka uskaltaa vaatia oi
keuksiaan työläisenä.
Kaivosm iesten
järjestäm inen
Buttessa on nykyisin tav atto m i
en vaikeuksien takana, m utta
kun nyt on työvoim asta p uutet
ta. niin se seikka avustaa jär
jestym istä. Toiseltapuolen kui
tenkin sotatilanne saattaa antaa
työnantajien käsiin mitä parhaat
aseet järjestöä vastaan, m utta
vaikka niinkin on, niin järjesty
miselle ei ole odotettavissa suo
tuisam paakaan aikaa, joten jo
kaisen työläisen siellä olisi n vt
liityttävä järjestöön ja ennen
kaikkia tehtävä kaikkensa siihen
suuntaan, että eri järjestöt liit
tyvät yhteen, sillä kahden jä rje s
tön syntym inen rinnakkain m er
kitsee 'keskinäistä tappehffe. ja lo
pullisesti kum m ankin tuhoa. Äl
kää antako teoreetisten saivarte-
lijain, jotka useassa tapaukses
sa B uttessakin vetävät m aksun
sa ‘‘H ennessevn kuudennelta"
estää järjestym istänne yhteen
voimakkaaseen
'kaivosmiesten
järjestöön.
Eiköhän palkankoro-
tusliike olisi sitte-
kin tehokkain?
Eri hallitusvirastpt ovat viime
aikoina ryhtyneet toimiin "yh
teisen kansan" tarpeista huoleh
tiakseen. ia tässä huolehtimises-
saan ne eivät ole unohtaneet
m uuta kuin yhden seikan.
Ne ovat antaneet verrattain
tarkkoja neuvoja,
m iten olisi
syötävä se ravinto, joka kun
kin syötäväksi sattuu tulem aan,
ovat neuvoneet miten olisi m e
neteltävä kallellisten
kengän
kantojen kanssa, mille puolelle
asetettava paikka, miten ja mil
loin rasvattava kengät jne. T ä
mä neuvonta on ulottunut aina
solkkuämpäriin saakka; sieltäkin
olisi paljon pelastettavaa,
jos
vain osottaisi pelastaa.
Isällisempää huolenpitoa
ei
voi hallitukselta ylimalkaan o d o t
taa, vaikkapa olisi vähän vaati-
vaisempikin. jos kerran tunnus
taa täm än halhtsem isperiaatteen.
Vain niille, joiden mielestä ih
misten hallitsemisen tilalle tuli
si asettaa asiain hoitaminen,
tuntuu tämä isällisyys kaikkine
neuvoineen peräti tympäsevältä
ja määrätyssä tarkoituksessa an
netulta. Niiden mielestä siitä
puttuu se jonka pitäisi asettaa
kaikkien neuvonantojen ja am-
mattitaitoisuusvaatimusten
pe
rusteeksi: keinot millä saadaan
ne hyödykkeet, joita ilman ei
voida näitä neuvojakaan noudat
taa.
Hallitus on tykkänään unohta
nut palkkaliikkeet.
kali näyttää, tuleekin siitä vil-
jankorjuuaikana tilapäinen puute
varsinkin niillä ehdoilla, joita
farmarit ascttelevat työvoimaa
saadakseen. Nythän selitetään
olevan farmarien kultainen aika
ja he siis pyrkivät saamaan työ
voimaa m« 78578
a,
voidakseen saada parempia voit
toja.
H allituksen taholta suunnitel
laan jonkinlaista työvoiman kes-
kusvälitystä, jonka taholta val
vottaisi, milloin niissäkin osassa
m aata on saatavana työvoimaa
enemmän kuin tarvitaan, ja mil
loin sitä missäkin tarvitaan e-
nemmän kuin on saatavana.
Kussakin kaupungissa olisi eri
koinen asioimisto, joka valvoisi
minkä verran siellä on olem as
sa liikaa työvoimaa, ilmoittaisi
siitä kauniin toimistolle, joka
puolestaan valvoisi työvoiman
m arkkinasuhteita kauntissa ja
vuorostaan
ilm oittaisi
valtion
toimistolle.
V altion
toim isto
taas puolestaan pitäisi silmällä
suhteita valtiossa ja ilmoittaisi
yleiselle kansalliselle toimistolle.
Siten suunnitellaan'
voitavan
käyttää kaikki saatavissa oleva
työvoima mahdollisimman ta r
koin.
Ei sentään tykkänään, kyllä
se on ne o ttan u t huomioonsa,
m utta toisella tavalla kuin tyy
tym ätön työväestö, s. o. om at
etunsa tunteva tvöväestö vaati-
si. Se ei ole m uistanut antaa
yhtään neuvoa siitä, miten ny
kyiset vallan riittäm ättöm iksi o-
soittautuneet palkat saataisi ko
hotetuksi. N äyttääpä siltä kuin
se olisi antanutkin näitä neuvo
jaan juuri tarkoituksella estää
palkankorotusliikkeiden syntym i
sen ; ikäänkuin se olisi tahtonut
osoittaa, että kyllä sitä pärjää
nykyisilläkin annokisilla,
kun
vain osaa p ä rjä tä ; osaa kiristää
nalkävvötä ja oppii analysoim aan
solkkuäm päristäkin kaikki rav in
Tällainen suunnittelu tehtävä
teiset ainekset.
H allitus on siis asettanut oi nä olevan työn ja käytettävissä
kein perinpohjaisen am m attaitoi- olevan työvoiman välillä saattaa
näyttää ensi silmäyksellä hyvin
suuden opettajaksi.
M utta vaikka meillä ei sen kin järkevältä, m utta kun ta r
suurinkaan takia olisi mitään kemmin tutustuu sen luonteeseen
hallitusta vastaan, niin me sit ja sen tarkoitukseen, niin h u o
mitä
tekin asettaisim m e palkankoro- maa sen luokkaluonteen
alastom
im
pana.
tusliikkeet etutilallc.
Me neu
Vaikkakin yhteiskunnan e tu
voisimme työläisiä näitä h alli
tuksen neuvoja tutkiessaan v er jen selitetään vaativan sellaista
tailem aan niitä siihen, mitä saa tarkkaa järjestelyä, niin sietää
taisi aikaan jos vaikka niihin vie sellaisesta selittelystä tinkiä ko
lä lisättäisi se palkankorotusliike ko joukon, kun ottaa huomioon
ja vaadittaisi ensin korkeampaa vallitsevat luokkasuhteet, s. o.
palkkaa kaikkialla, jotta voitaisi kenen hyväksi koko suunnitelm a
päästä käsiksi niihin aineksiin, on laadittu.
Mistä siis oikeastaan on ky
joita näiden neuvojen to te u tta
misessa välttäm ättä tarv ita a n .— sym ys?
Ei ainakaan työn hankinnasta
1 äytyy näet
saada toisinaan
työläisille.
Ei mahdollisimman
kengätkin, ennen kuin voi tu tu s
markki nasuh teitten
tu a siihen mille puolelle kallel edullisten
leen kuluneeseen kantaan olisi hankkim isesta työvoiman m yy
paikka asetettava, ja nykyisillä jälle. vaan työvoiman ostajalle.
palkoilla ci tahdo saada irti edes \ hteiskunnallisesti välttäm äton-
parkkanahkaakaan, se kun kuu tö on. että tviivoima käytetään
luu olevan kohonnut kolm inker mahdollisimman tarkoin, m utia
työläisten luokkaeduille on aivan
taisesti hinnoissa.
Ilman
pitem m ittä puheitta: sam antekevä, miten sitä käyte
palkankorotusliike olisi juuri nvt tään. sillä lukuunottam atta sit i,
asetettava kaikkien muiden n eu j että mahdollisimman vähän työ-
vojen eteen, lukuunottam atta si läsiä tulee siten olemaan joultgj .
tä. että ensin olisi saatava työ on koko suunnitelm a työväenluo
läiset käsittäm ään palkanköro- kan etuja vastaan.
tusliikkcen välttäm ätön edellä
lällaisen laitoksen kautta tu
kävijä: järjestym inen.
lee hallitus valvomaan, että työ
väenluokan koko voima tulee
Yleiset työnvälitystoi tarkoin käytetyksi, m utta kun
koko työvoiman käyttö tapahtuu
mistot luokka-
vain
kapitalistiluokan
etujen
laitoksina
m äärääm ällä tavalla, niin m uut-
i
i tuu tama m uuten niin oivalli
1 ästä aineesta kirjoittam inen nen suunnitelm a, m itä törkeim-
ei taida nykyisin näyttää kuin mäksi luokkasorroksi: tvöväestö
kaan tarpeelliselta, sillä eihän joutuu sen alaisena aivan tä y
nyt yleisesti ole puhetta työn dellisten pakkolakien alaiseksi.
puutteesta, eikä siis myöskään
Toisenlaisten yhteiskunnallis
työ välitystoim istojen
m enettely ten suhteitten alaisena m uuttui
voi olla sellainen "päivän ky si täm äkin laitos työläisiä h y ö
sym ys
joka työläisten mieliä dyttäväksi.
Sellaisen laitoksen
kiinnittää.
avullahan olisi mitä helpoin val
Mitä työnsaantiin yleisesti t u voa. että kenenkään ei tarvitse
lee, niin kai nykyisin on työtä olla työttöm änä,
samoin kuin
saatavana enemmän kuin sitä on sitäkin, että kaikkialla olisi sa a
viime vuosien kuluessa ollut, tavissa tarpeellinen m äärä työ
m utta kysym ys työnvälitystoi voimaa. Valtion tehtävä ei suin
m istoista on sittekin päivän ky kaan ole vähäinen tässäkään suh
symyksenä. vieläpä uhkaa lä teessa, eikä työvoiman yhteis
himmässä tulevaisuudessa m uut kunnallista käyttöä voidakaan
tua varsin vakavaksikin, joten kunnollisesti
ja yhteiskunnan
siitä puhum inenkin on siis pai tarpeita
vastaavasti järjestää
kallaan.
m uuten kuin sellaisen
yleisen
Jos työnvälitystoim istolla on työnvälitvslaitoksen avulla.
Ta
kin verrattain vähän vaivaa työn sen avullahan on helppo järjes
hankkim isessa nykyisin,
niin tää sekin, miten pitkiä työpäiviä
saattaa olla että niillä on sitä olisi tehtävä, jotta kaikki saata
kin enemmän tehtävää työläisten vissa oleva työvoima voidaan
hankkim isessa, ja se puoli asi mahdollisimman edullisesti kävt-
asta saattaa m uuttua varsin v a tää. tai miten lyhyillä voidaan
kavaksikin. Me emme tarkoita saavuttaa mahdollisimman paras
että työvoim asta tulisi puutetta, toim eentulo yhteiskunnan jäse
m utta saattaa käydä siten, että nistölle.
ennen pitkää aletaan työnvälitys
K apitalistinen järjestelm ä luo
toim istojen taholta
määritellä, ne puitteet, joissa sosialistinen
niillä
ehdoilla tvöläisten
on teh- kin voi alkaa Toimintansa, ja kun
4
*
tävä työtä. Ja sellaisiksi mää yhteiskunta m uuttuu luokkayh
ritteleviksi työnvälitystoim istoik teiskunnasta yhteishyvän yhteis
si m uuttuvat
valtion
yleiset kunnaksi.
m uuttuu näidenkin
työnvälitystoim istot.
luokkalaitosten tehtävä yhteis
N yt jo puhutaan maanvilje- kunnan koko jäsenistöä hyödyt
lystyövoim an puutteesta ia mi- täväksi.
No. 141
Yleisiä uutisia
SELK K A U K SET
JÄ LLÄ .
VENÄ
(Jatkoa cnsimäiseltä sivulta)
joka vastauksessaan luki k ap p a
leen Y hdysvaltain itsenäisyyden
julistusta. Saapuvilla olivat V e
näjän kaikki m inisterit. Amcri
kalaiset saivat sen käsityksen,
ettei V enäjä tee erikseen rauhaa
Saksan kanssa, vaan jatkaa so
taa.
Venäjän työväen ja. sotilasten
neuvosto vastaa liittolais
m aiden m inisterisosia-
listeille.
Sen johdosta, että Belgian so
ta tar vein ¡liisteri
V ander velde,
Ranskan sotatarvem inisteri Al
bert Thom as ja Englannin sa l
kuton ministeri A rth u r H en d er
son. jotka kaikki esiintyivät työ
väenpuolueisiin kuuluvina ovat
lähettäneet yhteisen
kirjelmän
Venäjän
työväen ja sotilasten
neuvostolle, ilmaisten olevansa
häm m ästyneitä kun venäläiset
alkuunpani vat puuhan kansain
välisen järjestön herättäm isek
si ja sitä ennen kehottam atta
Belgian. Englannin ja Ranskan
sosialisteja erikoisiin neuvotte
luihin, on nyt Venäjän työväen
ja sotilasten edustajien taholta
annettu vastaus, jossa m. m. sa
u n ta a n :
"V enäjän vallankumous joka
oli kapinaannousu ei yksistään
tsaarin tyrannihallitUsta,
vaan
myöskin sodan jatkam ista v a s
taan — josta jatkum isesta k an
sainvälinen kapitaalihallitus on
syyllinen — on asettanut jokai
sen maan hallituksille tärkeänä
ja huomioon otettavana sodan lo
pettam isen tarpeen. Samalla on
Venäjän vallankumous samoin
osoittanut kansalle tien päästä
¡»uimasta liittäm ällä
kaikkien
m aitten työväestö) yhteen estä
mään imperialistien sodan jat-
kamispyrkitnyksiä ja tahtoa es
tää rauhaa syntym ästä
ilman
valloituksia.
Kaikkien m aitten työväenluok
ka voi helposti tulla yksimieli
svvteen niin pian kuin ovat vaan
selvillä omista eduistaan ja toi
mivat sen mukaan jättäen syr
jään hallitsevien luokkien edut
ja pyrkimykset.
Työväen edustajat hyväksyen
k a n so je n
oik eu d en
itse
hallit i
itseään helposti voivat tulla y k
simielisyyteen Elsass-Lothringin
ja muitten
alueitten
suhteen
tarpeellisista toim enpiteistä s a
moin kuin vapaina imperialistien
ylläpitäm istä ennakkoluuloista ja
vihamielisyydestä tvöläisten e-
du st ajat
neuvottelukokoukses
saan voivat m äärätä tarpeelliset
vahingonkorvaukset sodan hävi
tyksestä
kärsineille kansoille.
Eikä sellaisilla toimenpiteillä ole
mitään yhteyttä sotakustannus-
ten vaatimiseen voitetulta kan
salta."
Työväestön voimia koetettu ha
jottaa. Suunnitelma hyljätty.
Antti Maar-Syynimaa Metsävalkeat uhkaa
saanut juudas-rahoja
vat kaupungin
olemassaoloa
(O m alta kirjeenvaihtajalta
lo m ia
e tu ja a n .
M o le m m a t k o e tta v a t
p itä ä sen osan. m in k ä n y t saavat
ja h a n k k im a a n its e lle e n lisää, o tta
m a lla jo ta k in to is e lta p u olelta . N ä it-
! teu
e tu je n
r is t ir iit a a
k u ts u ta a n
■ lu o k k a ta is te lu k s i.
T äm än
lu o k k a ta is te lu n
olem assa-
Los Angeles. Cal., kesäk. 16 p.
Seattle. W ash., kesäk. Ib p. ■— — O iain
k-.nnnnmn
lähellä
r
i
e
-
P
,on
ta
k
ia
^
'»
Iä
is
e
t
jä
r
je
s
ty
ä t tip u |io
n i
in .,
a n i t n ^ in
a le .
jo ih in , o s u u s k u n tiin ja s o s ia v lis
-
Toverin lukijat kai m uistavat, luvat kulovalkeat uhkaavat h a .' i jueeseen.
O m is ta ja t
jä rje s ty v ä t
että ylläm ainittu henkilö nom | vittää sen ja erään toisen, Car- j ty ö n a n ta ja y lid is tjfk s iin ,
k a u p p a liit-
y uosi takaperin nosti jutun pc-j pintera nimisen pikkukaupungin, j tö ih in ja “ k a n s a la is s e u ro ih in "
li.
riäkseen $24.500 saam atonta ju u -¡T ä llä kertaa on vhtevs O iain m y ö s k in h a llits e v a t ja k o n tro lh e -
• i o - 1 raavat
ra a v a t suuria
s u u ria va,tioJli®
v a ltio llis ia
daspalkkaansa
suomalais-
ia puolueita.
Puoll,Pita
i •
,
• muka
.
,
i
| ikanssan
Kanssan kokonaan
Kokonaan katkennut
katkennut, jo
j T y ö v äe n lu o k a n p ä ä a s ia llis e t aseet <>
ten kanantom icsten äänten ka- ten pelataan, että kaupunki p a r - 'vat lakk(> Ja b o y k o tti. K a p ita lis tit
lastam isesta
M artin
Elyztkin haillaan on liekkien vallassa, i vastaavat s u ' lu illa , m u s tilla lis to ill;
Täm ä
kainala
valitsemiseksi
kaivantom iesten \ enturasta on palopaikalle lähe-i ia jo u k k o m u rh illa
union presidentiksi.
' ite tty valkean
"
.
.
.
i
»
...
sammutus-kojeita P a?kkasi>,a u lo ttu u k o k o m aailm an
Silloin ei
kukaan
varm
aan
ia
lääkäreitä
anttneuvoineen
y? j,a
on vakaxana ? aarana •
...
.
l a a K u i t i i a a p u n t u v u in e e n .
v is ty k s e lle . Sen p o is ta m in e n on tar-
tiennyt,
oliko
se
suoranainen,
O
iaista
tä
n
ä
a
a
m
u
n
a
s
a
a
rn
i-
ia
n/ilttavin
kv
mv«
. . .
.
suoranainen
jaista tänä aam una saapu- k ___
e in
ja
p o ltta v in
k y s sv
ym
y s , mikä
p risty sy rity s. jolla m ainittu hen- nessa sähkösanom assa kerrottiin koskaan on o llu t ih m is k u n n a n cd.
kilo koetti saada rahaa Garbona- asem asta lyhyesti
seuraavaan sä.
don kaivantokomp. vai oliko j ta p a a n : "O jai laaksossa riehu-
N y k y is tä tu o tta m is - ja jakotapa.»
se yhteinen salajuoni jolla y n - vat kulovalkeat uhkaavat h ä v it-; k u ts u ta a n k a p ita lis tis e k s i jä r ie s ,e i
tettiin
saada
kaivantom iesten tää
kaupungin.
A rvokkaita i n ia k s L e ro tu k s e k s i useista y h te is
järjestössä aikaan
hälinää ja m aataloja palaa parhaillaan. V ä . I kuntaj.ärj<‘8telraiv a2 jo^k a , olivat
h n ia a n n n c ta
.
i
• i
i nen olem assa: k u te n k a h le o rju u s ja
l . ‘ 7 ‘ .. .. ' .
pakenee uim
minkä
en .n n id ättääj
fo o d a a a lu
lljä a rje
te lm ä a .
K
p ita lis m in
... .
. I : , esto
ina
L
iiu .i to
rje s ste
K a apitalism
i
A t t ta n ta n ju tu n käsittelen pi- laaksosta pois ja useiden ilm ote-j v a llite s s a on olem assa k a k s i seiväs
ti i alkaa kesäk. 19 p. Pacoman taan saaneen vaikeita palohaavo- H to is is ta a n e ro te tta v a a lu o k k a ,.
lii iitto-oikeudessa.
h fäk
k iä J* ja.
jaista v ovat
kaikki
---
_ vaan
---- v --
--------|
** ' O / juipin
> » a v i miltei
il 11 LV i r\.<
x ir\ in . i ; k a p lta lis tilu o k k a ja työ vä e n lu o kka
i m a asta’
s ta .
a p l ita l a lis
ot
S tilikin
i ^ v v tie
ö to n , • T la a n ™ni»
e ett.-i
ttä. m uuta
Paitsi pankinvirkailijat A j , K aZ
v tilu
uo o
k k r a k a a , e lä
k o ttä
rk ä o a itseään
ja Hik,
Autti Sy y uimaan lakimiehet o- ja puhelinlaitoksen palvelusväki j v o itto ja ,
vat valmiit sopimaan koko $24.- paenneet klo 9 mennessä aamul-
T y ö v ä e n lu o k k a ,
jo k a
ei
om ista
te o llis u u s la ito k s ia
■>00 jutun $1.500:11a. Garbona- la.”
elää
saam allaan
p a lk a lla .
T y ö lä in e n
m yy
ainoan,
don kaivantokom ppanian laki
m in k ä hän o m is ta a :
työvoim
ansa,
mies ilmoitti puhelimella kaivan R E G I S T E R Ö IM ISE N L A I T äm ä ty ö v o im a
vähenee s itä m ukaa
tounion lakimiehelle Seattleen
M IN L Y Ö N E IT Ä P A K E
k u in ty ö lä in e n vanhenee.
sovinnon hieronnasta, pyytäen
N E E M AASTA
K o n tro lle e ra te n
h a llitu s ta
kapita
lis tilu o k k a la a tii la k e ja om a ksi e-
saapumaan heti Tacoinaan. T ääl
lä sitten < hrbonadon kaivanto-
Ttiarez, 'Mexico, kesäk. 16 P- — dukseen. N ä itte n lu o k k a la k ie n ta
kana o y a t k a ik k i h a llin n o n välineet,
komppanian lakimiehet ilm oitti A meri kalaisia
asevelvollisuutta p y h ittä e n ja s u o je lle n m aan ja teol-
vat ylläm ainitusta sovintoehdos- pakoon tulleita miehiä on viime i lis u u s la ito k s ie n o m is ta m is ta ja n ii
ta, huom auttaen, että ju tu n kuu-¡päivien
kuluessa
ilm aantunut tä e rik o is o ik e u k s ia , jo id e n k a u tta
lustelu tulee maksamaan kolme täkäläisille kaduille enem mältä- 1 ty ö lä is iä riis te tä ä n .
tai neljätuhatta dollaria, joten kin. Nämä ovat hyvin A^ähään
T ä llä ta v a lla ta lo u d e llin e n
kysy
siis olisi helpompi sopia se tyytyväistä väkeä, sillä he k äy m ys m uodostuu v a ltio llis e k s i kysy-
$E500:lla. I nion lakimies pro- vät kaupungin eri liikehuoneissa m ykse ksi. M ite n te e lä tte , on tä r
testeerasi sovintoa vastaan h u o enimmäkseen tarjoutum assa ru o keä v a ltio llin e n k y sym ys. K a n s a n
is e n
h a llitu k s e n
te o ria n a
on
m auttaen. että presidentin jako- kapalkalla useaksi kuukaudeksi v h a a lta
n k k ia m a h d o llis im m a n p a ljo n hv
ko järjestön maine on kysymyk- työhön. M iehet julkisesti selit vää m a h d o llis im m a n m o n e lle ih m i
T y ö v ä e n lu o k k a
on
paljon
sessä, sekä väitti, että ei ole kai ikävät tulleensa rajan vli rckiste selle.
k u in
k a p ita lia tilu o k k u .
vosmiesten järjestön syy jos : r<»imistä ja pakollista asevelvolli s u u re m p i
Täm ä s e ik k a on ty ö v ä e n lu o k a n luon
komppanialla ja Syy nimaalla on suutta pakoon.
n o llin e n etu isu u s.
Y h d is ty m ä llä e
yhteisiä .syntejä, järjestö ei ha-,
-----------------
heästi om aan v a ltio llis e e n puolue<>-
TY Ö V Ä EN O P IS T O N
Itiä. e ttä svy U om ien ih m isten
seensa ty ö lä is e t v o iv a t v a lla ta h a l
litu k s e n ja sen v a lla n sekä k ä v ttä ä
T U L IP A L O .
maine jää täten häm ärään ja
s itä om aksi edukseen.
että heidät saatetaan epäluulon
S o s ia lis tip u o lu e
ta h to o
h ä v ittä ä
D uluth, Mimi., kesäk. 12.—
alaiseksi. Ja jos kysymyksessä
Jy
ö
v
aen
.
>
pis,,,„
asioita
j
S
Ä
”
t
X
. S
on joitakin m uita rikoksia, niin
ei ole oikein, että ne sovitaan yat taalla ovat ilm oittaneet ( )pis- tila lle uuden, y h te is h v v ä lle perustu-
ton palon aiheuttam asta a in e el-: van .. yhteiskuntajärjestelmän, jossa
tämän jutun yhteydessä.
’ .l a ’ set . on’ is ’ a 'a t
ja
h a llits e *
M utta protesteista huolim atta lisesta vahingosta seuraavaa: i k ,ty<.
a ik k i ta lo u d e llis e n eläm än v ä lineet
Opiston
rakennusten
arvo
on
saman päivän illalla ju ttu sovit
Se ku ts u u k a ik k ia ty ö lä is iä äänestä
tiin. E ttä se olisi sovittu tä $42,000 ja olivat ne vakuutetut määu s am alla ta v a lla k u in he Iak
män jutun takia, ei ole u sk o tta yhteensä $40,000:sta. nfitä v a s k o titu v a t ja la k k o u tu m a a n sam alh
vaa. sillä naurettavalta tuntuu, taan ollen $18,000 kiinteim istö- ta v a lla k u in ä ä nestä vät — k a ik k
että niin leuhkaa ihmistä lövtvi- lainoja. Palaneen kirjaston arvo yhdessä r iis iä jä lu o k k a a vastaan.
si. joka menisi lupaamaan $25. oli $2,000 ja oli se vakuutettu
A in o a sta a n y h d is tä m ä llä v o im ia n i
000 parin, tai kolmensadan suo- $1.500 :sta. irtaim iston arvo vli me voim m e p y s ty ttä ä y h te is to im i!,
.........................
tava- nalhsen ta s a v a lla n , jossa ty ö lä is e
malaisen äänestä henkilölle, jo $b,000. kirjevaihtokoulun
ja läksyjen noin $1.000 k ir - iX d ? n Vat i>'öPaikkan3a ja fiaava
ka ei ole järjestön jäsenkään, e, < rain
in k - iiin i,, G ,,,
-
•
i
y h te is k u n n a llis e n
a rv o t
o m a i s u u d e n , työnsä tu lo k sista. Silloin
ka m uutoinkaan »maa nikkelin ja K a u p a ii y. m .
tuo^etaai
kään vaikutusvaltaa uni»»n jäse arvo noin $2,000, (»Heti ne va-, elämän ta rp e ita ei m u u ta m ie n h a r
v o l<oks‘i. vaan k a ik k ie n työ
niin. ( )n siis tävtynvt olla m ui-' i kuutettu yhteensä noin $7.500:- J
ta
te
k
e
v
ie
u d e k s i ja onnek
ta vanhoja komppanian ja Antin sta, yhteensä palovakuutukset 81. Y k s n ity is m e u s k ti a v u ('lu
is te ttu je n
teol
välisiä asioita, joista täytyi näin nousten $49,000 :iin ja O piston lis u u s la ito k s ie n ja n iid e n h e rro je t
tulipalossa kärsimä vahinko vä- .M o rjie n tila lla tu le e eläm än v ä li
maksaa! —
l nion 10.unen ¡»iirin toimeen ¡nm m ässä askussa noin 40.000 ' " ‘ ib e n y h te in e n o m istu s, ja K illo ir
t lie v ä t
k a ik k i
m a a ilm a n to im in ta
paneva komitea kokoontuu tä - d< »Ilariin.
«»■’ »ot ja tila is u u d e t olem aan v itiä
män kuun 18 p. päättäm ään sii-
la is e t ja vapaat k a ik ille .
K A K SI
N U O R U K A IST A
tä. mihin toimenpiteisiin jä rje s
Tämä lo is ta v a pääm äärä on ih m is
HUKKUNUT.
tö ryhtyy.
kunnan k o rk e in ilta n n e .
N äin o lle t
w jo k a is e n ih m is o le n n o n edun mu
Suomalaiset sosialistit sano
ka.sta y h ty ä ty ö v ä e n lu o k a n ta is le
Sheryvood, Ore,, kesäk 16
tuissa vaaleissa yleensä kannat
\\ ill t hristensen ja Ewan '•un Ja ta is te lla lo p p u u n a s ti s<
tivat
ldvzikin vastaehdokasta.
’ <J° ka •tuIee vapauttäinaai:
Thom as RusselPia.
Meillä ei < biens nimiset pojat, joista edel k.ik-vU
t- o n a n
h Ile ‘ Ja haiSet S6kä koh,a
■dis ole mitään svvtä peljätä, ttil- linen oli 20 ja jälkim äinen 16 G '"
* hpl,“ at
aare tto m ä n
p a ljot
koonpa sitten tuulta tai tuiskua, Vl’9(lc;\ ikäinen hukkuivat tä ntis^.
Ja
paremmaH«
elä
ku,n ..,,n
on m
a h d o llis ta n
nään I ulatin jokeen. Pojat oli „ . 2 ' ’7 ; i‘u,H
'»anaoiiista
ni iin
ftsepuolestani luulen tämän
vat. työskennelleet kovasti t u lle n ' je s n d tn ä 1' ” KC8tÄä k a P h a lis tin t*n ja
tun (»levän vain hienon leikkau
sen Antin puolelta saadakseen hikisiksi ja sitten menneet t i i
1 tBMIXTApHJEUMA
taskurahoja entisistä palve hik - maan kylmään veteen. Kumpi
sistaan, ja hänen takanaan voi tVk h,1' atk k ,a ank' ;‘ n } n s u o n e n v e J Seuraavat v a a tim u k s e t ovat k .
o koiitauksen. mikä ankarassa i ta n n ö llis e s ti tä rk e itä n v t h e ti n n
sita paitsi olla joku virkaheitt
t herrasmies, joka koettaa näin virrassa saattoi pojat kykene-Lkäy",?,e n ii<*en puo le sta voim akas
uimaan
rantaan. tuistcih«!:
kostaa lihavan virkansa m enet inat h »maksi
V a ltio llis ia v a a tim u k s ia
tämisen. Jos asia olisi päässv t Kummankaan ruum ista ei tähän
oikeuden ratkaistavaksi, niin o niennessä ole hivdetty
llin e n
ä ä n io ik e u s . ,
i- - T T ä ä y y d d e e llin
suk
Ien varma siitä, että jotkut o.. .
p io i-, asunto- ja
s iv is ty s s u h te is i
y
h
d
y
s
v
a
l
t
a
in
il
m
a
p
a
l
k a tso m a tta ;
kaikkien re g iste e ra t
vat sitä tekoa ikänsä ihmetelleet
JO
RÄ
JÄ
H
TÄ
N
Y
T.
m
aksujen,
h
e
n
k iv e ro je n ja m u in .
Emil Hendrickson.
---------------
|
» V.
I • . V. I I V i n
,< g
-------- |
...............» I . - V i n x c i
I I U I M I U V I V I N ''
Pietarin työväen ja sotilasten
neuvosto on päättänyt olla h y
väksym ättä ehdotusta
työväen
siirtäm isestä Pietarin
tehtaista
muualle, jossa heitä »»n ilmoitettu
tarvittavan
sotatarvetehtaissa.
Päätöksen on työväen ja sotilas
ten neuvoston taholta tulkittu
tark< »ittaneen vallankum oukselli
sen työväestön pääkaupungista
muille seuduille kuljettamiseen.
Niinikään
päätöslauselm assa
i ‘‘antL° keUSPS,e’tte n P i t ä m i n e n
ä
(»n ilmaistu, että työväen ja soti
ike u se sb e itte n
is ta m in e n :
ä
1 •
1
x- ,
,
...
n nio
J°ikeusegtiRitten
p o ist
lasten edustaja-neuvosto yksin
Lmcolii, Neb., kesäk. 16 p. — i "¡o ik e u d e n m yö n tä m in e ©n niille, j<
Roskajoukko lakia
on lopullisesti oikeutettu ra tk a i
Eräs suuri arm eijan ilm a p a llo in °.vat asuneet tässä
lukemassa
räjähti tänään
n m tä in vuoden aja n l „"ISTlk,,;
semaan työväen ja omaisuuden
om istajien välisissä riidoissa.
nie l.i.
I ai.at.lrn.an sattuessa , maan kansalaiS“
P‘‘“S'a ,än“
Työväen ja sotilasten edustaja-
>at
lento-osastoon
kuuluva
luut-
2
K
a
n
s
a
n
v
a
lta
in
e
n
k o n tr o lli
Oklahoma City, Okia., kesäk.
h:
neuvostoon rautatieläisiä ed u s 16 ]». — Henry Gonlv niininen n ä tti,J_ o st heviä p alo h aav o ja. |
, -v li ä ä n e stä m ä llä » e ri,s t
tam aan on valitin Plehanoff, tu n neekeri lynchattiin tänään lähel
nettu patriootti sosialisti.
f » L H I M : 1 n 1 n 1 n 11 n
<ie„
' y Ja takai«>nkutSUoik(
lä Holdenvilleä, Okia., siitä, et
tä
erään
rikkaan
farmarin
eukko
Amerikan hallitus huolissaan
väitti tämän loukanneen häntä I
edelleen Venäjän suhteen.
io n it- O lk e u k s ie n v a lla n poistam in»
noin viikko sitten. Kun väki
W ashington. 1). < . 16 p. ke- joukkoa alkoi käydä neekerin -t-p; m u n
onk.i nojapa ne la a tiv a t ja kumr
•+ ' at ,a ke ->a » 'id e n v ä ite ty n e p ä n e ri
säk. — Yhdysvaltain hallitusvi- kimppuun,
niin
viranomaiset
ranom aiset ovat edelleen huolis riensivät apuun, m utta kun vä K A N S A L L IS P U O L U E E N Y L E IS - ! ^ i s i ä U " Uden VUokfii ta l’ i m uís
ÄÄNESTYS
saan asioitten kehityksen suh , keä „ kerääntyi
..
. .. tuhatkunta
.
D" '* ” ■
ko‘ "?»'>»n.i..
pai-
teen Venäjällä. Rootin jo h ta
¿ « 7 ' p “ ojueen
"
man lähetystön uskotaan voivan tettava uhri ulN valiè r.rskajou-
vaikuttaa edullisesti venäläisiin, kolle,
a se vi
joka sen kuljetti sen far
...........................
työv»
m utta vielä tähän saakka ei ole marin talon luo. jonka em äntää
m itään varm uutta siitä, josko täm än oli pitänyt loukata ja siel
‘ Sota v e lk o je n peruutus.
J o h d a tu s
lähetvskunta tarpeeksi onnistuu lä sitten lynehaus tapahtui k a ik
T a lo u d e llls e t v a a tim u k s e t
toimessaan.
R u u m iillis e n ja -henkisen ty ö n te -.
kia asiaan kuuluvia raakuuden
'U<(f A m e rika ssa
o v a t k u rju u d e n 1 l - I t a u t a t e it t e n , p u helin - ia s
näytteitä esittäen.
k o s a n o m a la ito s te n .
la i v a lin im in
YHÄ VA IN LISÄÄ RAHAA
u h re ja .. H eidän työ p a ik k a n s a on
m u itte n
k u lk u
v <‘ ,v a iin jo je n
pavarm
a
ja
he
L IIT T O L A IS IL L E
-ftina e lä v ä t puut- ja ia k o v ä lin e u te n ¡ ¡ ™ ? m
S äily‘
U N K A R ISSA K IN
M U O D O S teen pelossa.
ja k o n tr o lli
kan8alU n«a
T E T A A N KO KOO M US-
Täm ä jo h tu u
s iitä ,
e ttä
h e ille !
m
aksetaan
i
i
j
an
p
ie
n
tä
palkka
a H"tenPi*vakum',??? j*
H
A
L
L
IT
U
S.
W ashington, kesäk. — 16 p
H eidän saam ansa p a lk k a on v a in ' ^ i b s t u t t a i S
t6n yhtel8k
— Englannin hallitukselle on
p ie n i osa U p o tta m a s ta a n rikka u d e s-
Y hdysvaltain valtion rahastosta
Am sterdam , kesäk. 16 p.
t ja sellainen p a lk k a ei r iit ä kun- , ‘ kUt.„.,,jae,n,’!rn valUonie E
”**0
taasen annettu 25,000,000 dolla Budapestista saapuneitten tieto- noliiseen y llä p ito o n .
;
liii
ria, mikä Englannin hallituksen jen mukaan o n ' kreivi M oritzi
kurjuus, s^ lai«»sa y- vo itto a .
velan Yhdysvaltain hallitukselle E sterhazy m uodostanut uuden on s u u rin aikam m e rikos. Am erika>
Lisävaatimuksia
nvt nostaa täyteen $500,000,000 m m isteristön, jossa kaikilla vas-
P a lk k a ty ö lä in e n ei ole vapaa
Ril' ki.QnUra.a v a i vaaH m ukset e iv ä t su
summaan. .Tähän mennessä on tustuspuolueillakin tulee olemaan Iä. häu voi te h d ä ty ö tä ainoastaan
Yhdysvaltain hallitus liittolaisil edustajansa.
p a ik a n . , o m is ta ja n lu v a lla
Kreivi E sterh azy , työ nrnia,
le lainannut kaikkiaan $948,000.- tulee itse toimimaan pääministe- j a tv ö lä ts e r’ im u t* e? a t tee ty ö ta ’
00Q ja vhä vain ollaan aikeissa rma hoitaen samalla sisäasiain, lis u u s ia ito k s ia , t i e t y s t i ja ^ iu o n n o m
enemmän lainata.
m in is t e r in te h tä v iä
! sesti k o e tta v a t « „o le ile ia
f Järjestömme asioita!