Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 17, 1917)
SIVU KAKSI. «IHH'-f1 « TOVERI No. 90 tunne. Jo niin alhaisella asteel siten kohottaa sitä elinympäris ta edistystään opissa ja taidossa, on pieninä lomahetkinä vaivallapa! tus on kokonaan yhteiskunnan järjestetty. la, jolloin ihmisellä ei ole aa töä, missä nouseva sukupolvi Tarvitaan siis yhteiskunnallisia poimittava. Mutta juuri tämä o- toimesta toi Llnnen «uomalaisen työväen äänenkannattaja, iimeatyy Astoriasaa, Oregon, Sillä kaikki välttämättömät vistustakaan mistään kasvatuk kasvaa. Täten itse työläisper laitoksia, jotka täydentävät sitä i sattomuus kiihottaakm kahta ko- joka p ilv i, paitsi maanantaina. sesta, hän ympäröivien olosuh heissä tulee huomattavasti suo mitä kodissa ei voida lapsen kas-¡»vempiin ponnistuksiin. Ulottu- niin pienet kuin suuret parannuk TOIMITUSKUNTA: w . H. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . teitten pakoittamana joutuu ra tuisammat edellytykset lasten • vatuksen ja huolenpidon hyväksi i koon nämä ponnistukset myös set lasten kasvatuksessa ja huo- kentamaan jonkunlaista suojaa, kasvatukselle ja huolenpidolle. suorittaa. Ja missä epäsuotuisa l tietojen hankintaan yhteiskun- lenpidossa ovat vain askeleita, TOVERI tai etsii turvaa lflölista, joissa Niinpä köyhälistöä innostaakin ympäristö, kuten katu vahingoit naliisen kasvatustieteen alalla. jotka johtavat yhä laveampaan (The Comrade) yhteiskunnan myötävaikutukseen The organ of the Finnish workers in the Western States. The only hän saa rauhassa levätä tarvitse taloudelliseen ja yhteiskunnalli taa lasta, siellä on kiiruhdettava Tieto, mihin lasten kasvatukses Finnish daily in the W e s t Published daily, ezdept Monday, at Astoria, matta pelätä, että hänen henken seen taisteluun halu turvata per- järjestämään parempaa vastavai sa on pyrittävä on ase, aivan tällä alalla, kunnes se lopulta Ore., by the W estern W orkm en’s Publishing Society. Tämä turvalli heitten ja jälkeläisten olemassa kutusta. Sekä silloin kun huol välttämätön, jos mielitään jota kokonaan astuu siinä johta<vak ,i Advertising rates in effect July I , 1912, 40c per inch. Special discount sä on vaarassa. tekijäksi. allowed lor larger and continuous advertisements. suus petoeläinten vaaraa vastaan oloa, tahdo luoda järjestelmää, tajia puuttuu tai ovat ne voimat kin saavuttaa. TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. Näemme siis, miten suuri ja tekee hänelle “'kodin mieXyttä- jossa näitä odottaisi onnellisempi tomat lapsen turvaamiseen, on Ja ennen kaikkea tulisi naisten AUG UST N IK U L A , Manager. vaksi ja siitä asti oman i kbdin elämän kohtalo. yhteiskunnan otettava lapsi o- innostua tuollaisen tiedon han- samalla laajakantoinen on sosia Entered as second-class mail matter July 18, 1912, a t the Post-Office at Mutta sen lisäksi on sosialide niakseen. kaipuu seuraa ihmistä läpi mo • kintaan. Silloin seViäisi millai- lidemokratian kasvatusohjelma. Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. nivaiheisten kehity ¿ajanjaksojen mokratialla oma yhteiskunnalli Täten on köyhälistön lasten I sen mullistuksen alaisena perhe Eipä kumma, että se innostaa SUBSCRIPTION RATES: ja on olemassa vielä nykyisellä nen lasten kasvatusohjelma. Se kasvatusta koskeva uudistusoh-; kapitalismin jaloissa on. Vanhat kaikkia oikeamielisiä, jotka tun IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA: 'Selit on syntynyt niiden olojen joh jelma laaja. Siihen kuuluvat kai unelmat palaamattomalta ajalta tevat kansan suurten kerrosten F o r i year |3.75; For 6 Months, 52.00 ; For 3 Months, |1.26; For 1 Month 50c. kulttuuriaikakaudellakin. tää, että kodittomuutta on nyky dosta. joihin kapitalismi on köy- kenlaiset laitokset, kuten lasten häipyisivät ja selkeneisivät, uusia hädän ja puutteen. ’Mutta en T IL A U S H IN N A T YHD Y S VA LLO IS S A JA CANADA6SA: lastensa vanhempina seimet, tarhat, kodit ja maksutto- päämääriä: voitokas työskentely nenkaikkea se innostaa köyhälis 1 vuosikerta >3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c. ään sen tähden, kun yhteiskun- hälisten SUO M EEN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E : nan vähävaraiset eivät omaa syössyt. Kun näet köyhälistön mat, lapsille ruoka- ja vaateavus-' kapitalismin painoa vastaan nai- tön heränneitä naisia. PerinjKih- 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $8.00. kylliksi oman kodin kaipuuta, on taloudellinen tila on epävarma, tusta antavat koulut. Kaikkein | sen ollessa palkkatyöläinen ja jaisen pohdinnan alaisena oli Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-ilmotukset $1.50 kerta ja samaa kuin selittää, että ruoka- aineellisesti ahdinkoinen ja useis niiden tulee olla varustelultaan,; samalla äitiyden suojelus ja tur- kysymys toisessa kansainvälises m nistovirsyiliä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliltto-ilmotukset 50c kerta, hajutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-llmotuks st tarpeita ei ole riittävästi kaikil sa tapauksissa turvaSmaton, niin kohtelultaan ja hengeltään hy-! vaaminen. Näkyisi tie kapitalis- sä sos. naisten kongressissa. Kö- $1.50 kerta, avioero-ilmotukset $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset seuraavan la siksi kun ei ole kylliksi ruo ei parhainkaan palkkataistelu ei vät ja vapaat kaikista omistavain tisen tuotantotavan kautta sosia penhaminassa v. 1910. Sen jäl hintaluettelon mukaan palstatuumalta: 1 v 20c, M v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 80c. vätkä lakien avulla saadut työ luokkien sivupyyteistä. Valoisa, lismia kohti, jolloin työn orjuus keen on se ollut eri maitten Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin kahalua. kielestä suomennetaan vakaasti. Mutta nykyään kuitenkin, jo l väen suojelusta ja vakuutusta se lämmin, ylitä vähän hemmoittele- on lakannut, naisenkin työ on “työläisnaisten päivän -viettojen loin ruokatarpeet ovpt ennenkuu kä muuta toimintaa koskevat \a kuin orjuuttava tulee olla se turvattu samalla kuin lasten kas- ohjelmissa. Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. Telefooni: konttori 365, toi m. 832. lumattoman korkeassa hinnassa, uudistukset voi estää ilmenemäs kasvatus, jonka on luotava uusi ei kai kenenkään päähän pälkäh tä lukuisia tapauksia, jolloin las enemmän humaaninen sukupolvi, j dä selittää, että siihen on syynä ten yhteiskunnallinen kasvatus lii mikään rahallinen uhraus vh-' ruokahalun puute, vaan alkeel- ja huolenpito ovat välttämättö teiskunnan puolelta ole liian suu Oman kodin kaipuu ja kun oman kodin kaipuuta on lisiinmillakin tiedoilla varustettu mät. ri tuota kaunista tehtävää tote s e tta m ain ittu to im itu s oli siepannut kyllin saatu istutetuksi, sitte vas henkilö uskoo sen johtuvan jois Alhaista sanomalehti- uttaessa. leb te en sä san o tu n a rtik k e lin ensim äi- Tapaturmat ja ennenaikaiset ; Sitä mukaa kuin omaisuus kes ta lainlaadintakin sillä alalla takin muista syistä. Todellisuu miesmoraalia sen “p a ra k ra h fin ” a lu s ta ja kuuluvut raadantaan ja kärsimyksiin nään- M utta nuo monet laitokset taa- kittyy yhä harvenpiin .käsiin ja tuottaa tuloksia. ne n äin : dessa se on kapitalistisessa jä r R ik k atu n k io ta ei oik eastaan k a u Tuossa ajatuksessa piilee se jestelmässä sallitun äärimmäisen tymiset luovat orjxija. Avioliiton sen eivät synny jollakin hyvän- yleensä kapitalistinen järjestelmä “S u u rin ta ep äjo h d o n m u k aisu u tta, n a n a s i pöyhiä, sillä se alk aa löyh kehittyy, vähenee työtätekevän sama iankaikkinen fraasi, joka keinottelun tulos. Samoista syis taloudelliset vm. esteet aviotto tekeväisyysharrastuksella ja yk k ä tä e n tistä ä n k in in h o ttav am m alta. m itä ihm inen s a a tta a ed u staa, edus luokan jäseniltä mahdollisuudet kuuluu: “kasvattakaa ihmiset en tä johtuu kodittomuuskin. Kun mia lajisia. Vanhempain saira sityisten erikoisella ponnistelulla. R akas lukija k aik etik in tie tä ä m itä ta v a t A m erikan su o m alaiset “ihanne- oman kodin saantiin. Kapitalis sin hyviksi, niin kaikki tulee työläisen tvöh tulokset riistetään us, työttömyys, suuren perheen Todellinen tehoisa lasten kasva- rik k atu n k io lla ta rk o ite ta a n ? Kaik- sieÄit”, raittiu sa p o ö to lit ja kirkon H e s e litte le v ä t suurella tinen järjestelmä onkin kehityk heille kuin itsestään." Tässäkin I niin tarkoin, ettei hänelle jää elatukseen riittämättömät palkat, tus saadaan vain aikaan yhteis-! kien m ahdollisuuksien v a ra lta olkoon pylväät. ihastu k sella, kuin k a hyvää ja hedel sessään Amerikassa ehtinyt niin yksilö asetetaan etutilalle ja yh muuta kuin sen verran, että luovat aivan köyhiä, monasti hä kunnallisella toiminnalla, teke k uitenkin sanottu, e ttä se on sellai m ällistä ty ö tä k irk o t ja raittiu sseu - nen yleinen k aato läjä, johon puh- pitkälle, että suurin osa työvä teiskunta vasta viimeiselle. Yh vaivoin pysyy hengissä, niin o- dänalaisia lajisia. Elintarpeitten mällä se lakien velvoittamaksi. ta u tta h a rra s ta v a t ihm iset a n ta v a t r a t ovat te h n e e t siirto k a n sa m m e kes- tuon käsityksen kallistuminen tekee yhä raskaam Lasten kasvatusta kosketa lain k u lje tta a kaiken tarp e etto m a n ryö- k u u d essa.” enluokan jäsenistä on vaijla omaa teiskunnalla, man kodin saanti jää hänelle pel Lause on k a tk a stu , m u tta s iitä huo kotia, asuen vuokrahuoneissa ja mukaan, on velvollisuuksia vasta käksi unelmaksi, niin intohimoi maksi lasten vaatteitten ja jalki- säädäntö on senvuoksi uudistet nän. N äinollen tuohon ry ö n äläjääu lim a tta h e rra t to im itta ja t o v at lyö sitte kun kaikki asian suhteen ncitten hankkimisen. Työnanta tava ja siinä onkin sosialidemok kulkeutuu, p aitsi rum aa ja lik a ista usein perin kurjissa hökkeleissä, sesti kuin hän sitä kaipaakin. n e e t siihen pisteen , ik ää n k u in se oli joita tuskin voi ihmisasunnoksi on jo aivan tarpeetonta. Yh Vasta sitten kun työläiset saavat jain ja tunnottomani tavarain ratialle suurin tehtävä suoritet- “sto ffia ”, m yöskin varsin viatonta ja si ollut a lk u p e rä ise ssä k in . J a sitten teiskunnan ei tarvitse olla al- välittäjäin hillitön halu kartuttaa tavanaan. Yleensä olevia oloja ensisilm äy k sellä katsoen puh d astak in he ja tk a v a t o m asta p u o lestaan se u kutsua. täyden tuloksen työstään, voivat tav a raa , m u tta silti k e rra ssa a n ta r Tämä kodittomuus on jo käy kuunpanevana tekijänä niin y- he saada oman kodin. Tämä on pääomiaan supistaa tuhansien ja säilyttävät kansamluokat ovat peetonta. ra a v a s ti: nyt niin yleiseksi ja ivakavaluon- leishvödyllisessä hommassa kitin mahdollinen ainoastaan sosialis satojen tuhansien työläislasten myös kasvatuslakeja laadittaessa “ Yhtä k u in sanoisi su o ra a n , e ttä toiseksi ilmiöksi, että porvaril- on oman kodin hankkiminen mil tisessa yhteiskunnassa. Kapita- muutoinkin niukkoja moka-an kehitystä jarruttavia. ’Köyhälis K uluu päivä, kuluu kuukaudet, jo jo h d o n m u k aista on p u o lu sta a väki- pa vuosikin v ie r ä h tä ä ... J a rikka- kohdin tunkiolle koottu ryönä a lk aa haista ju o m a liik että ja siksi ei s itä ota so- listenkin julkisen sananpalveli- joonille yhteiskunnan vähävarai listisessakin yhteiskunnassa voi noksia. Eleensä keko vallitseva tön osuus tulee tässäkin . jain täytyy kiinnittää siihen huo sille jäsenille. Se kuuluu yksi daan riistoa rajoittamalla lain tuotantotapa tuo mitä moninai o .a lainlaadinnassa jouduttava ¡ju m a la tto m an in h o ttav alta. N äkevät sialistip u o lu c o h jelm aan sa. K uinka jo h d o n m u k aisia se on. e ttä taa n tu u , miotansa ; sitä käsitellään puhu löille. kasvattajille ja heidän teh laadinnan avulla helpottaa vähä- sempia tuhoja köyhälistön lasten voima. Siten monet f koululait j ihm iset k a rtta v a t tu o tg läjää kuin vaikka on v äk ijuouialiikkeen oikea un luotava kaikkien lasten, eikä ’ ru tto a, m u tta sokeat joskus käydä käsi. k u ten so sialistip u o lu e on teh- jalavoilta ja sanomalehtimiehet tävänään on ennen kaikkea kiin varaisille oman kodin saannin kasvatusoloihin. nittää kodittomien huomiota o- Olemme tässä puhuneet kasva vain omistaivain etuja silmällä köpP^sevät sen lem uavaan hajupii- | ' n y t? ” kirjoittavat siitä toimitusartik- mahdollisuuksia, mutta koditto- r iin —vahingossa tietenkin. Kun he N oissa sa n o issa piilee syvä filo- keleissaan. Mutta kuten kaikkia man kodin tarpeellisuuteen ja muutta ei voida poistaa muutoin tuksen aineellisesta edellytykses pitäen. eivät näe, niin he ihm etteleA ät, m is i sooffinen viisaus, jo k a onkin om i kuvailla sitä onnea, jonka ihmi tä. Sikäli kun se on heikko, o- K<iyhäli?ti'i on siinä asemassa, yhtciskuntailmiöitä porvarilliset tä sa a tta a k in lem uta niin saastain en kuin sosialistisen yhteiskuntajär n a ista “ P ohjan T ä h d e n ” to im itta jille nen oman kodin kautta saavut val myös henkiset kasvatuskeinot että sen tulee toiselta puolen haju kuin m äd än ty n eestä kissan ra a yhteiskuntäpuoskarit käsittelevät jestelmän avulla. ja sam alla siin ä m yöskin su ru lli puutteellisia. Äitien ansiotyö purkaa vanhoja oloja» ja toiselta dosta. J a he kään ty v ät k au h istu n ei sen ih an a n ä y te on puhtaasti yksilöllisen maailman taa. suom enkielen su ju Tuollainen kasvatustoimenpide riistää äidin kodilta ja lapsilta. puolelta luoda uusia. ’Mutta juu na takaisin tie tä m ä ttä itsek ään e p ä v a sta k äy tö stä. — M utta sanom aleh- katsomuksen valossa, näkevät he Köyhälistön’ kasvatus \ aivoilta ja ohjaus joutuvat si- ri tässä haittaa sitä tiedon useit olivat h a rh a ille et kohti rik k a tu n tim iesm o raalillak iu on s e n tä ä n e rä ä n tässäkin ilmiössä vain paljaan on kuitenkin aivan tarpeeton, ei ja huolenpito laisia vaatim uksia ja ne ovat se lla i \ nakille. Yleensä ankara leipä- ten heikkous. Se on itse saanut kiota. .. yksilöllisyyden. Ile kylläkin kä sillä voida ketään auttaa saa M utta nyt m eidän täy ty y pyytää sia, e ttä kun lain aa kohdan jo sta k in maan omaa kotia. kamppailu ehkäisee vanhempien kovan kohtalon kasvaa aineelli myöntävät, että lainlaadinnan a- lu k ijalta tu h an n e sti a n teek si, e ttä k id u tu k s e s ta , ei siihen sa a m ennä < hnan kodin kaipuu ei ole kas- Kysymys koyhälistölasten kas harrastusta saada kasvattajal sen puutteen ohella, vailla koulu- vulla voidaan jossakin määrin kesken kaikkea joudum m e puhum aan i m ie liv a lta ise sti p istä m ä ä n p is te ttä Monet opetusta. taata mahdollisuuksia oman ko ivatuksen tulo<, vaan on se ih vatuksesta ja huolenpidosta on le tarpeellisia tietoja. 1 } rkiessään korjaa- : “ Pohjan T äh d en ” to im itu k sesta ja sen p erään silloin kun toinen puoli lai- din saantiin vähävaraisille, mut misen myötäsyntynyt tunne. Ai eräs sosialidemokratian ohjel huolet kuluttavat hermoja ja re maan lastensa kasvatusoloja se { a lh a isesta m oraalista! — S an o ttu I n a ita v a s ta lau se e sta jä te tä ä n pois. ta he luulevat, ettei noilla vähä van samoin kuin jokaisella elä man suurarvoisimmista kohdista. pivät kodin rauhaa. Voittamatto mielipahakseen näkee, että sen i toim itus näet oli näh n y t hyväkseen ; M utta n ä itä m oraalin s ä ä n tö jä nou varaisilla ole kylliksi oman ko vällä olennolla on ravinnon tar Kaikkien köyhälistön luokkahar- miksi huomaa raataja ne esteet, oma kasvatus on ollut laimin- | lain ata puolitoista la u se tta lelides- d a tta m a a n n ä y ttä ä “ P o h jan T ä h d e n ” i säinm e olleesta, nim im erkki A.N.K. to im itu s olevan liian m oraaliton. din kaipuuta ja siksi on kasvat- ve luonnonlakien mukainen vält rastusten tarkotus on luoda pa jotka haittaavat hänen yrityksi lyötyä. Enimmän kellityksensä ! k irjo tta m a sta a rtik k e lista “A m erikan N äinollen sopiikin v arsin m ainiosti tajien ensi töikseen istutettava tämättömyys, on ihmisellä omaa remmat aineelliset elinehdot suu ään seurata lapsensa luonteen saa köyhälistöläinen itsekasva- ¡ ■ suom alaisen työväestönkö siveellisyys k ysym yksessä olevan a rtik k e lin ensi- tuota tunnetta kasvatettaviinsa, kodin kaipuu luonnon istuttama relle työtätekevälle väestölle ja laadun kehitystä ja hänen muu- tuksella. Jokainen tiedon muru ’rap p e u tu m a ssa? ” Nuo puolitoista iau- m äinen “p a ra k ra h fi” tu lk itse m a a n T O V E R I teollisuutensa ia kauppan tilalleen merkitseisi «yhteiskun Mutta vuosisadan lähetessä puo päästäksemme selville hänen siä humaanisesti. Se toimeen niitä on viljeltävä ja käytettävä, HISTORIALLISESTA sensa. sa julisti se olevan edellä kai nallista taantumusta, jonkunlais liväliä, heidän täytyi jo alkaa luonteestaan ja moraalistaan. panee siirtomaaretkiä levittääk- että ne tuottaisivat sille mahdol kista entisistä saavutuksista. ta raakalaisuuteen palaamista. rajottaa innostustaan; proletaria 1 lallitseva luokka julistaa oi- seen sivistystä raakalaisväestöjen lisimman paljon korkoa. Menneisyys oli vain tietämättö Voitetulla aristokratialla oli juu tin ilmestyminen Englannin ja keaksi sen. mikä palvelee sen keskuuteen ja parantaakseen hei Rahamiehet täyttävät liikekir MATERIALISMISTA myyttä. raakuutta, oikeudetto ri samanlainen käsitys. Porva Ranskan poliittiselle näyttämöl taloudellisia ja jiolittisia etuja ja dän kurjia olojaan. Kukapa voi jelmänsä isänmaallisuus-periaat lJatk .) Boussuet ja deistit ( jumalalli sen ilmestyksen kieltäjät), jotka antoivat jumalalle historiallisten tapausten tietoisen ohjaajan ar von, näin tehdessään vain muo- vasivat juxnaluusajatusta yleisen mielipiteen mukaiseksi, sa malla kun vapaa-ajattelijat, jot ka asettivat hänen tilalleen, voi makkaat aatteet, tulkitsivat his toriaa porvariston vallitsevan mielipiteen kannalta. Jokainen porvariston jäsen uskottelee, että edistvs, oikeus, ihmisyys, isän maallisuus j. n. e. määräävät hä nen yksityisiä ja yleisiä tekojaan. Tullaksemme vakuutetuksi tästä tarvitsee meidän vain lukea teh- 1 iin p ! kauppuulen L ’ i , Uihjam jlmutuk- su , raham.esten lnkekirjclm.a ja politiikkojen puheita. Edistys- ja kehitysaatteiden alkuperä on nykyaikainen; ne ovat toisintoja kahdeksannella - toista vuosisadalla olleesta käsi tyksestä ihmisen täydellistymi sestä historiallisen kehityksen kulussa. Porvaristo välttämättä piti vallananastustaan yhteiskun nallisena edistyksenä, samalla kun aristokratia näki siinä taan tumuksen. Koska Ranskan val lankumous tapahtui toistasataa vuotta myöhemmin kuin Eng lannin, kypsyneissä olosuhteissa, asetti se porvariston niin äkkiä ja täydellisesti aristokraattien ennen hallitsemaan asemaan, että aina siitä saakka on edistysaate ollut lujasti juurtuneena porva riston hallitsemien kansojen - leiseen mielipiteeseen. Europan porvaristo pitää itseään edistyk sen valtuutettuina edustajina. Tapojen« ja tottumustensa. yk sityisen ja julkisen moraalinsa, perhe- ja yhteiskuntajärjestyk- muutta, tyhm yyttä: vihdoin, ja ensi kerran, huudahtaa Hegel, aate alkaa hallita maailmaa! MLitta yksi historiallinen tosi asia, niinkään tärkeä kuin por variston valtaannousu, ei sinän sä riitä edistysteorian luomiseen. Bossuet asetti jumalan ainoaksi liikevoimaksi historiassa: histo rioitsijat ja vapaa-ajattelijat filo sofian seassa huomasivat, että menneisyydessäkään ei edistys ole ollut hidas jumala. Keski- aikanakin oli hän valmistanut porvariston voittoa järjestämäl lä heitä, rikastuttamalla heitä ja antamalla heille henkistä kult tuuria, samalla kun aristokraat tien hyökkäys- ja puolustusvoi mat lannistuivat ja kivi toisen sa vieri P°is katolilaisuu- ,lcn iälkecn Hlinoluksc¡t¿. Ellistvsaa,. teen ji|k kehitysaate laitta- mättä otti paikkansa« historian käsityksessä. Porvariston tulkinnan mukaan kuitenkin kehityksen kulku oli määrättävissä ainoastaan niin pitkälle kuin se oli vaikuttanut heidän voittoonsa. Ja kun his torioitsijat voivat seurata tapa usten kehitystä vain noin tu hannen vuotta taaksepäin, he ka dottivat Ariadnen lankansa niin pian kuin he uskalsivat samota aikaisemman historian labyrint tiin : silloin tvvtyvät he kerto maan hajallisista seikoista teke mättä mitään yritystä ryhmit tää niitä kehitykselliseksi sar jaksi. Koska edistyksellisen ke hityksen päämääränä on vallan hankkiminen porvaristolle, lak kaa edistys silloin kun tämä pää määrä on saavutettu. ¡Niinpä porvaristo, joka pitää valtaan- nousuaan verrattomana edistys askeleena historiassa, uskookin, että proletariatin nousu heidän rillisten kansanjoukkojen vaisto mainen ja tiedoton usko, että edistyskulku lakkaisi, kuvastuu porvarillisten filosofien teoksista tietoisesti. Hegel ja Comte, mai nitaksemme vain kaksi kuului- simpien joukosta, julistivat filo sofisten järjestelmiensä sisältä vän kaiken, mitä edistyksellisestä ajattelun kehityksestä voitiin sa noa. Näinollen yhteiskunnalliset ja valtiolliset laitokset ja filoso fiat edistyvät saavuttaakseen vain porvarillisen muotonsa; saavutettuaan sen, edistyskulku pysähtyy. le herätti porvaristossa huolta heidän valtansa ikikestäväisyv- den suhteen ; edistys menetti, vie- hättäväisvytensä. \ ihdoin edis tys- ja kehitvsaatteet olisivat jää neet pois porvarillisten intellek- tualien lanseistosta elleivät tie demiehet olisi omaksuneet niitä. Kahdeksannenti lista vuosisadan lopussa olivat he omaksuneet porvariston piireissä pohditun kehitysajatuksen ja alkoivat käyt tää sitä selittääkseen sen avulla maailmojen alkuperää ja kasvi- ja eläinkuntien rakennetta ja il miöitä. Ile antoivat sille sellai sen tieteellisen pätevyyden ja Porvaristo, etevimpine intel- sellaisen kansanomaisuuden, että lektualeineen, menee vielä pitem sitä oli enää mahdoton loihtia mälle, rakennellen voittamatto pois. mia esteitä edistyksen jatkumi Mutta porvariston julistaman selle ja edistys-kulun jatkumisel edistyksellisen kehityksen totea le oleellisten organismien/ toimin nalle. 1 odi s taakseen, että omai minen muutamien vuosisatojen suuden yksityisomistusta ja pat- ajalta ei tarjoa parempaa seiltvs- riarkallista perhemuotoa ei voi tä tämän historiallisen liikkeen da muuttaa, taloustieteilijät ja syistä kuin ilmaan viskatun ki siyeysfilosofit julistavat näiden ven kaarimainen liike selittää laitosten olleen aina olemassa. meille sen putoamisen syitä. Fi He tekevät näitä mielettömiä losofiset historioitsijat väittävät, vä’5tei.V‘ huolimatta tosiasiasta, että tämän kehityksen syyt ovat että viimeisen puolen vuosisadan löydettävissä voimakkaiden aat kuluessa tehdyt tutkimukset o- teiden toiminnasta — varsinkin vat osuttaneet alkuperäisten per oikeuden, joka on voimakkain he- ja omaisuusolojen muodot. niistä ja joka. erään virallisen He joko ovat tietämättömiä tai akat eemisen filosofin mukaan tekeytyvät tietämättömiksi. "on muuttumaton ja kaikkialla oleva. vaikka sen tajuaminen, Y hdeksännentoista vuosisadan alkuvuosina, jolloin porvaristo realisatsioni, tapahtuu ainoastaan oli vielä humaltuneena poliitti vähitellen ihmismielessä ja yh sesta voitostaan ja taloudellisten teiskunnallisissa teoissa." Näin rikkauksiensa suunnattomasta ollen porvarillinen yhteiskunta kehityksestä, edistys- ja kehitys- ja porvarillinen ajattelutapa ovat aatteet olivat vielä ylen suures viimeisiä ja korkeimpia oikeuden sa suosiossa; filosofit, historioit- ilmaisuja, ja noustakseen tälle s’jat« novelistit ja runoilijat harjanteelle tämä rouva on työs höystivät kirjotuksiaan sepustuk- kennellyt historian maanalaisis jatkuvasta edistyksestä, sa käytävissä. hourierin yksinään tai melkein Mutta tarkastakaartimepa sa yksinään tätä intoilua ivatessa. notun rouvan mainetodistusta, vääräksi sen, mikä vastustaa nii si kieltää, ettei sen sivistys il teilla. inhimillisillä tunteilla ja tä. Oikeus, sen käsityksen mu menisi alkoholimyrkytyksinä, edullisiksi ylistetyillä sijotustar- kaan. on tapahtunut, kun näitä jiakkotyonä. alkuasukasten ros jouksilla. Näillä jiettämättoinil- intressejä ou palveltu. Näinol voamisena ja hei<län hävittämi lä syöteillä ongitaan herkkäus len porvariston edut ovat joh senä. Mutta ei tule uskoa, että koisten rahoja. Lesseps kykeni teena oikeuteen; tajuttomalla se kohtclisi barbaareja puolueel järjestämään suunnattoman Pa- ironialla se kuvaa oikeutta oli lisesti eikä antaisi valtikkansa naniankanava-hui jätiksensä yh- oksi, jolla on side silmillään, alla olevien kansojen saada o- deksännellätoista vuosisadalla ja epäilemättä siksi, ettei hän nä saansa sivistyksestään ja humaa kahmaisemaan itselleen vli HOH.- kisi, niitä viheliäisiä, halpamaisia nisuudestaan. Sen sivistyksen ja j 000 vaatimattoman henkilön intressejä hän suojaakaan kil- humaanisuuden mittana o v at! säästöt vain sillä, että "suuri vellään. suunnattomat joukot miehiä, nai-; ranskalainen lupasi liittää uu Näinollen läänitys- ja ammat sia ja lajisia, jotka, putipuhtaak-: den lehden Ranskan kunniasep- tikuntalaitokset olivat vääriä, si riistettyinä, ovat tuomitut raa pelecseen, laajentaa ihmiskunnan koska ne olivat esteinä porvaris tamaan kovassa työssä yötä päi sivistystä, rikastuttaa aikalaisi ton poliittisen valtaannousun vää, paitsi milloin heidät sulje aan, j. n. e. Aatteet ja periaat tiellä ja haittasivat sen taloudel taan työstä, ja jotka sortuvat teet ovat niin pettämättömiä hou lista kehitystä. Ne hävitti his alkoholismin. tuberkuloosin v. kutteita, ettei ole yhtään poliit torian oikeus, sillä — sanovat m. vaivojen uhreina. Noita ja tista ohjelmaa, finanssi-, kaup- nämä moralistit — se ei voinut louksia on mitattava pahanteko |>a- tai teollisuusilmotusta, ei uu ristissä käsin katsella läänitvs- jen ja rikosten lisääntymisellä, den alkoholijuoman eikä rohdon paroonien rosvouksia, jolla kei heikkomielisten 'vankiloiden kas kehumista, jonka viehkeyttämi- nolla nämä vain osasivat täyttää vamisella ja rangaistusjärjestel niitä ei käytettäisi. Po rahasakkejään. Siitä huolimatta män kchittämiseMä ja täydentä s5k:i* liittinen petollisuus ja taloudelli tama kunniallinen oikeus tukee misellä. nen ryövärimäisyys purjehtivat rautanyrkein varkauksia, joita Koskaan ennen ci ole hallitse aatteiden ja periaatteiden li porvaristo toinieenp. Aasian, Af va luokka teeskennellyt omaa puilla. *) rikan ja Oseanian sivistymättö vansa niin paljon ihanteita, sillä, missä maissa, panematta omia koskaan ennen ei ole hallitsevan • ’ ) Räppaport. \ anderveldc ja nahkojaan vaaraan. Eijiä sillä, luokan tarvinnut peittää teko muut toverit eivät pidä siitä epä että tällaiset varkaudet miellyt jaan niin paljolla idealistisella kunnioitettavasta * ja “äärimmäi täisivät tätä hyveellistä vallas- loruilulla. Tämä hianteilla pöyh- sestä tavasta, jolla ininä pal naista; oikeastaan hän hvväksvv keileniinen on sen varmin ja te jastan Ikuisia aatteita ja periaat vain taloudellisen 'varkauden, hokkain poliittisen ja taloudelli teita. Miten häväisevää onkaan, jonka hän vahvistaa kaikilla lail sen nenästävetämisen keino. lisilla etuoikeuksilla; sen var Mutta tämä niin räikeä ristiriita huudahtaa Peguv, kutsua oikeut kauden, jota porvaristo joka päi sanojen ja tekojen välillä, jota ta, vapautta, isänmaallisuutta. vä harjottaa käyttämättä fvvsil- ainoastaan sokea voisi yrittää J- n e., metafyysilliseksi ja listä voimaa. Tämä taloudelli kieltää, ei ole estänyt filosofeja eetillisiksi portoiksi, jotka antau nen varkaus niin sopii oikeuden ja historioitsijoita pitämästä aat- tuisivat moisiin kunniattomiin |>ai\eluksiin. Jos nämä toverit luonnonlaadulle ja arvolle, että ¡teitä ja periaatteita porvarihan olisit at eläneet engsyklopedistien se tekee itupÄtään _ ainoina liikevoi itsestään kapitalistisen sojen u historian olisivat he kohdistanee: rikkauden vahtikoiran — rikkau mina. Heidän monumentalinen aikana, leimuavan suuttumuksensa Didc- den, joka on koottu varkauk erehdyksensä, joka itseasiassa on rotia ja \ oltairea vastaan, silla sin. rehellinen vaikkakin se käy yli ' he ottivat aristokraattien aate- Porvaristo, joka järjestää kai iärjellisen sallinnau rajojen, on joukkoa kurkusta ja vetivät sen ken omien ’vaatimustensa mu sinänsä kieltämätön todistus aat järkensä tuomioistuimen eteen; kaan, liittää yhteiskunnalliseen teiden ja periaatteiden vaikutuk- he »vasivat kristinuskon totuuk- järjestykseensä sivistyskoristeen sesta ja jiorvariston konnantai-. siä, Orleansin Neitsyttä aatelis- ja uskottelee kohtelevansa ihmi- suudesta, joka on tiennyt kuinka [ton siniverta ja kunniaa,’aukion-
