SIVU KAKSI.
«IHH'-f1 «
TOVERI
No. 90
tunne. Jo niin alhaisella asteel siten kohottaa sitä elinympäris ta edistystään opissa ja taidossa, on pieninä lomahetkinä vaivallapa! tus on kokonaan yhteiskunnan
järjestetty.
la, jolloin ihmisellä ei ole aa töä, missä nouseva sukupolvi
Tarvitaan siis yhteiskunnallisia poimittava. Mutta juuri tämä o- toimesta
toi
Llnnen «uomalaisen työväen äänenkannattaja, iimeatyy Astoriasaa, Oregon,
Sillä kaikki
välttämättömät
vistustakaan mistään kasvatuk kasvaa. Täten itse työläisper laitoksia, jotka täydentävät sitä i sattomuus kiihottaakm kahta ko-
joka p ilv i, paitsi maanantaina.
sesta, hän ympäröivien olosuh heissä tulee huomattavasti suo mitä kodissa ei voida lapsen kas-¡»vempiin ponnistuksiin. Ulottu- niin pienet kuin suuret parannuk
TOIMITUSKUNTA:
w . H. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . teitten pakoittamana joutuu ra tuisammat edellytykset lasten • vatuksen ja huolenpidon hyväksi i koon nämä ponnistukset myös set lasten kasvatuksessa ja huo-
kentamaan jonkunlaista suojaa, kasvatukselle ja huolenpidolle. suorittaa. Ja missä epäsuotuisa l tietojen hankintaan yhteiskun- lenpidossa ovat vain askeleita,
TOVERI
tai etsii turvaa lflölista, joissa Niinpä köyhälistöä innostaakin ympäristö, kuten katu vahingoit naliisen kasvatustieteen alalla. jotka johtavat yhä laveampaan
(The Comrade)
yhteiskunnan myötävaikutukseen
The organ of the Finnish workers in the Western States. The only hän saa rauhassa levätä tarvitse taloudelliseen ja yhteiskunnalli taa lasta, siellä on kiiruhdettava Tieto, mihin lasten kasvatukses
Finnish daily in the W e s t Published daily, ezdept Monday, at Astoria, matta pelätä, että hänen henken seen taisteluun halu turvata per- järjestämään parempaa vastavai sa on pyrittävä on ase, aivan tällä alalla, kunnes se lopulta
Ore., by the W estern W orkm en’s Publishing Society.
Tämä turvalli heitten ja jälkeläisten olemassa kutusta. Sekä silloin kun huol välttämätön, jos mielitään jota kokonaan astuu siinä johta<vak ,i
Advertising rates in effect July I , 1912, 40c per inch. Special discount sä on vaarassa.
tekijäksi.
allowed lor larger and continuous advertisements.
suus petoeläinten vaaraa vastaan oloa, tahdo luoda järjestelmää, tajia puuttuu tai ovat ne voimat kin saavuttaa.
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
Näemme siis, miten suuri ja
tekee hänelle “'kodin mieXyttä- jossa näitä odottaisi onnellisempi tomat lapsen turvaamiseen, on
Ja ennen kaikkea tulisi naisten
AUG UST N IK U L A , Manager.
vaksi ja siitä asti oman i kbdin elämän kohtalo.
yhteiskunnan otettava lapsi o- innostua tuollaisen tiedon han- samalla laajakantoinen on sosia
Entered as second-class mail matter July 18, 1912, a t the Post-Office at
Mutta sen lisäksi on sosialide niakseen.
kaipuu seuraa ihmistä läpi mo
• kintaan. Silloin seViäisi millai- lidemokratian kasvatusohjelma.
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
nivaiheisten kehity ¿ajanjaksojen mokratialla oma yhteiskunnalli
Täten on köyhälistön lasten I sen mullistuksen alaisena perhe Eipä kumma, että se innostaa
SUBSCRIPTION RATES:
ja on olemassa vielä nykyisellä nen lasten kasvatusohjelma. Se kasvatusta koskeva uudistusoh-; kapitalismin jaloissa on. Vanhat kaikkia oikeamielisiä, jotka tun
IN T H E U N IT E D STATES AND CANADA:
'Selit on syntynyt niiden olojen joh jelma laaja. Siihen kuuluvat kai unelmat palaamattomalta ajalta tevat kansan suurten kerrosten
F o r i year |3.75; For 6 Months, 52.00 ; For 3 Months, |1.26; For 1 Month 50c. kulttuuriaikakaudellakin.
tää, että kodittomuutta on nyky dosta. joihin kapitalismi on köy- kenlaiset laitokset, kuten lasten häipyisivät ja selkeneisivät, uusia hädän ja puutteen. ’Mutta en
T IL A U S H IN N A T YHD Y S VA LLO IS S A JA CANADA6SA:
lastensa vanhempina seimet, tarhat, kodit ja maksutto- päämääriä: voitokas työskentely nenkaikkea se innostaa köyhälis
1 vuosikerta >3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c. ään sen tähden, kun yhteiskun- hälisten
SUO M EEN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E :
nan vähävaraiset eivät omaa syössyt. Kun näet köyhälistön mat, lapsille ruoka- ja vaateavus-' kapitalismin painoa vastaan nai- tön heränneitä naisia. PerinjKih-
1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $8.00.
kylliksi oman kodin kaipuuta, on taloudellinen tila on epävarma, tusta antavat koulut. Kaikkein | sen ollessa palkkatyöläinen ja jaisen pohdinnan alaisena oli
Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-ilmotukset $1.50 kerta ja samaa kuin selittää, että ruoka- aineellisesti ahdinkoinen ja useis
niiden tulee olla varustelultaan,; samalla äitiyden suojelus ja tur- kysymys toisessa kansainvälises
m nistovirsyiliä $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliltto-ilmotukset 50c
kerta, hajutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotukset 25c kerta, naima-llmotuks st tarpeita ei ole riittävästi kaikil sa tapauksissa turvaSmaton, niin kohtelultaan ja hengeltään hy-! vaaminen. Näkyisi tie kapitalis- sä sos. naisten kongressissa. Kö-
$1.50 kerta, avioero-ilmotukset $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset seuraavan la siksi kun ei ole kylliksi ruo ei parhainkaan palkkataistelu ei vät ja vapaat kaikista omistavain tisen tuotantotavan kautta sosia penhaminassa v. 1910. Sen jäl
hintaluettelon mukaan palstatuumalta: 1 v 20c, M v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 80c.
vätkä lakien avulla saadut työ luokkien sivupyyteistä. Valoisa, lismia kohti, jolloin työn orjuus keen on se ollut eri maitten
Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana.
Englannin kahalua.
kielestä suomennetaan vakaasti.
Mutta nykyään kuitenkin, jo l väen suojelusta ja vakuutusta se lämmin, ylitä vähän hemmoittele- on lakannut, naisenkin työ on “työläisnaisten päivän -viettojen
loin ruokatarpeet ovpt ennenkuu kä muuta toimintaa koskevat \a kuin orjuuttava tulee olla se turvattu samalla kuin lasten kas- ohjelmissa.
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
Telefooni: konttori 365, toi m. 832.
lumattoman korkeassa hinnassa, uudistukset voi estää ilmenemäs kasvatus, jonka on luotava uusi
ei kai kenenkään päähän pälkäh tä lukuisia tapauksia, jolloin las enemmän humaaninen sukupolvi, j
dä selittää, että siihen on syynä ten yhteiskunnallinen kasvatus lii mikään rahallinen uhraus vh-'
ruokahalun puute, vaan alkeel- ja huolenpito ovat välttämättö teiskunnan puolelta ole liian suu
Oman kodin kaipuu ja kun oman kodin kaipuuta on lisiinmillakin tiedoilla varustettu mät.
ri tuota kaunista tehtävää tote
s e tta m ain ittu to im itu s oli siepannut
kyllin saatu istutetuksi, sitte vas henkilö uskoo sen johtuvan jois
Alhaista
sanomalehti-
uttaessa.
leb
te en sä san o tu n a rtik k e lin ensim äi-
Tapaturmat ja ennenaikaiset ;
Sitä mukaa kuin omaisuus kes ta lainlaadintakin sillä alalla takin muista syistä. Todellisuu
miesmoraalia
sen “p a ra k ra h fin ” a lu s ta ja kuuluvut
raadantaan ja kärsimyksiin nään-
M utta nuo monet laitokset taa-
kittyy yhä harvenpiin .käsiin ja tuottaa tuloksia.
ne n äin :
dessa se on kapitalistisessa jä r
R ik k atu n k io ta ei oik eastaan k a u
Tuossa ajatuksessa piilee se jestelmässä sallitun äärimmäisen tymiset luovat orjxija. Avioliiton sen eivät synny jollakin hyvän-
yleensä kapitalistinen järjestelmä
“S u u rin ta
ep äjo h d o n m u k aisu u tta,
n a n a s i pöyhiä, sillä se alk aa löyh
kehittyy, vähenee työtätekevän sama iankaikkinen fraasi, joka keinottelun tulos. Samoista syis taloudelliset vm. esteet aviotto tekeväisyysharrastuksella ja yk k ä tä e n tistä ä n k in in h o ttav am m alta. m itä ihm inen s a a tta a ed u staa, edus
luokan jäseniltä mahdollisuudet kuuluu: “kasvattakaa ihmiset en tä johtuu kodittomuuskin. Kun mia lajisia. Vanhempain saira sityisten erikoisella ponnistelulla. R akas lukija k aik etik in tie tä ä m itä ta v a t A m erikan su o m alaiset “ihanne-
oman kodin saantiin. Kapitalis sin hyviksi, niin kaikki tulee työläisen tvöh tulokset riistetään us, työttömyys, suuren perheen Todellinen tehoisa lasten kasva- rik k atu n k io lla ta rk o ite ta a n ? Kaik- sieÄit”, raittiu sa p o ö to lit ja kirkon
H e s e litte le v ä t suurella
tinen järjestelmä onkin kehityk heille kuin itsestään." Tässäkin I niin tarkoin, ettei hänelle jää elatukseen riittämättömät palkat, tus saadaan vain aikaan yhteis-! kien m ahdollisuuksien v a ra lta olkoon pylväät.
ihastu
k
sella,
kuin k a hyvää ja hedel
sessään Amerikassa ehtinyt niin yksilö asetetaan etutilalle ja yh muuta kuin sen verran, että luovat aivan köyhiä, monasti hä kunnallisella toiminnalla, teke k uitenkin sanottu, e ttä se on sellai m ällistä ty ö tä k irk o t ja raittiu sseu -
nen yleinen k aato läjä, johon puh-
pitkälle, että suurin osa työvä teiskunta vasta viimeiselle. Yh vaivoin pysyy hengissä, niin o- dänalaisia lajisia. Elintarpeitten mällä se lakien velvoittamaksi. ta u tta h a rra s ta v a t ihm iset a n ta v a t r a t ovat te h n e e t siirto k a n sa m m e kes-
tuon käsityksen
kallistuminen tekee yhä raskaam Lasten kasvatusta kosketa lain k u lje tta a kaiken tarp e etto m a n ryö- k u u d essa.”
enluokan jäsenistä on vaijla omaa teiskunnalla,
man
kodin
saanti
jää
hänelle
pel
Lause on k a tk a stu , m u tta s iitä huo
kotia, asuen vuokrahuoneissa ja mukaan, on velvollisuuksia vasta käksi unelmaksi, niin intohimoi maksi lasten vaatteitten ja jalki- säädäntö on senvuoksi uudistet nän. N äinollen tuohon ry ö n äläjääu
lim
a tta h e rra t to im itta ja t o v at lyö
sitte
kun
kaikki
asian
suhteen
ncitten hankkimisen. Työnanta tava ja siinä onkin sosialidemok kulkeutuu, p aitsi rum aa ja lik a ista
usein perin kurjissa hökkeleissä,
sesti
kuin
hän
sitä
kaipaakin.
n
e
e
t siihen pisteen , ik ää n k u in se oli
joita tuskin voi ihmisasunnoksi on jo aivan tarpeetonta. Yh Vasta sitten kun työläiset saavat jain ja tunnottomani tavarain ratialle suurin tehtävä suoritet- “sto ffia ”, m yöskin varsin viatonta ja si ollut a lk u p e rä ise ssä k in . J a sitten
teiskunnan ei tarvitse olla al-
välittäjäin hillitön halu kartuttaa tavanaan. Yleensä olevia oloja ensisilm äy k sellä katsoen puh d astak in he ja tk a v a t o m asta p u o lestaan se u
kutsua.
täyden
tuloksen
työstään,
voivat
tav a raa , m u tta silti k e rra ssa a n ta r
Tämä kodittomuus on jo käy kuunpanevana tekijänä niin y- he saada oman kodin. Tämä on pääomiaan supistaa tuhansien ja säilyttävät kansamluokat ovat peetonta.
ra a v a s ti:
nyt niin yleiseksi ja ivakavaluon- leishvödyllisessä hommassa kitin mahdollinen ainoastaan sosialis satojen tuhansien työläislasten myös kasvatuslakeja laadittaessa
“ Yhtä k u in sanoisi su o ra a n , e ttä
toiseksi ilmiöksi, että porvaril- on oman kodin hankkiminen mil tisessa yhteiskunnassa. Kapita- muutoinkin niukkoja moka-an kehitystä jarruttavia. ’Köyhälis K uluu päivä, kuluu kuukaudet, jo jo h d o n m u k aista on p u o lu sta a väki-
pa vuosikin v ie r ä h tä ä ... J a rikka-
kohdin tunkiolle koottu ryönä a lk aa haista ju o m a liik että ja siksi ei s itä ota so-
listenkin julkisen sananpalveli- joonille yhteiskunnan vähävarai listisessakin yhteiskunnassa voi noksia. Eleensä keko vallitseva tön osuus tulee tässäkin
.
jain täytyy kiinnittää siihen huo sille jäsenille. Se kuuluu yksi daan riistoa rajoittamalla lain tuotantotapa tuo mitä moninai o .a lainlaadinnassa jouduttava ¡ju m a la tto m an in h o ttav alta. N äkevät sialistip u o lu c o h jelm aan sa. K uinka
jo h d o n m u k aisia se on. e ttä taa n tu u ,
miotansa ; sitä käsitellään puhu löille. kasvattajille ja heidän teh laadinnan avulla helpottaa vähä- sempia tuhoja köyhälistön lasten voima. Siten monet f koululait j ihm iset k a rtta v a t tu o tg läjää kuin vaikka on v äk ijuouialiikkeen oikea
un luotava kaikkien lasten, eikä ’ ru tto a, m u tta sokeat joskus käydä käsi. k u ten so sialistip u o lu e on teh-
jalavoilta ja sanomalehtimiehet tävänään on ennen kaikkea kiin varaisille oman kodin saannin kasvatusoloihin.
nittää
kodittomien
huomiota
o-
Olemme tässä puhuneet kasva vain omistaivain etuja silmällä köpP^sevät sen lem uavaan hajupii- | ' n y t? ”
kirjoittavat siitä toimitusartik-
mahdollisuuksia,
mutta
koditto-
r iin —vahingossa tietenkin. Kun he
N oissa sa n o issa piilee syvä filo-
keleissaan. Mutta kuten kaikkia man kodin tarpeellisuuteen ja muutta ei voida poistaa muutoin tuksen aineellisesta edellytykses pitäen.
eivät näe, niin he ihm etteleA ät, m is
i
sooffinen
viisaus, jo k a onkin om i
kuvailla
sitä
onnea,
jonka
ihmi
tä.
Sikäli
kun
se
on
heikko,
o-
K<iyhäli?ti'i
on
siinä
asemassa,
yhtciskuntailmiöitä porvarilliset
tä sa a tta a k in lem uta niin saastain en
kuin sosialistisen yhteiskuntajär
n
a
ista
“
P
ohjan
T ä h d e n ” to im itta jille
nen
oman
kodin
kautta
saavut
val myös henkiset kasvatuskeinot että sen tulee toiselta puolen haju kuin m äd än ty n eestä kissan ra a
yhteiskuntäpuoskarit käsittelevät
jestelmän
avulla.
ja
sam
alla
siin
ä
m yöskin su ru lli
puutteellisia.
Äitien ansiotyö purkaa vanhoja oloja» ja toiselta dosta. J a he kään ty v ät k au h istu n ei sen ih an a n ä y te on
puhtaasti yksilöllisen maailman taa.
suom enkielen su ju
Tuollainen kasvatustoimenpide
riistää äidin kodilta ja lapsilta. puolelta luoda uusia. ’Mutta juu na takaisin tie tä m ä ttä itsek ään e p ä v a sta k äy tö stä. — M utta sanom aleh-
katsomuksen valossa, näkevät he
Köyhälistön’
kasvatus
\ aivoilta ja ohjaus joutuvat si- ri tässä haittaa sitä tiedon useit olivat h a rh a ille et kohti rik k a tu n tim iesm o raalillak iu on s e n tä ä n e rä ä n
tässäkin ilmiössä vain paljaan on kuitenkin aivan tarpeeton, ei
ja
huolenpito
laisia vaatim uksia ja ne ovat se lla i
\ nakille. Yleensä ankara leipä- ten heikkous. Se on itse saanut kiota. ..
yksilöllisyyden.
Ile
kylläkin kä sillä voida ketään auttaa saa
M
utta
nyt
m
eidän
täy
ty
y
pyytää
sia, e ttä kun lain aa kohdan jo sta k in
maan
omaa
kotia.
kamppailu ehkäisee vanhempien kovan kohtalon kasvaa aineelli
myöntävät, että lainlaadinnan a-
lu
k
ijalta
tu
h
an
n
e
sti
a
n
teek
si,
e
ttä
k id u tu k s e s ta , ei siihen sa a m ennä
< hnan kodin kaipuu ei ole kas-
Kysymys koyhälistölasten kas harrastusta saada kasvattajal sen puutteen ohella, vailla koulu-
vulla voidaan jossakin määrin
kesken kaikkea joudum m e puhum aan i m ie liv a lta ise sti
p istä m ä ä n p is te ttä
Monet opetusta.
taata mahdollisuuksia oman ko ivatuksen tulo<, vaan on se ih vatuksesta ja huolenpidosta on le tarpeellisia tietoja.
1 } rkiessään korjaa- : “ Pohjan T äh d en ” to im itu k sesta ja sen p erään silloin kun toinen puoli lai-
din saantiin vähävaraisille, mut misen myötäsyntynyt tunne. Ai eräs sosialidemokratian ohjel huolet kuluttavat hermoja ja re maan lastensa kasvatusoloja se { a lh a isesta m oraalista! — S an o ttu I n a ita v a s ta lau se e sta jä te tä ä n pois.
ta he luulevat, ettei noilla vähä van samoin kuin jokaisella elä man suurarvoisimmista kohdista. pivät kodin rauhaa. Voittamatto mielipahakseen näkee, että sen i toim itus näet oli näh n y t hyväkseen ; M utta n ä itä m oraalin s ä ä n tö jä nou
varaisilla ole kylliksi oman ko vällä olennolla on ravinnon tar Kaikkien köyhälistön luokkahar- miksi huomaa raataja ne esteet, oma kasvatus on ollut laimin- | lain ata puolitoista la u se tta lelides- d a tta m a a n n ä y ttä ä “ P o h jan T ä h d e n ”
i säinm e olleesta, nim im erkki A.N.K. to im itu s olevan
liian
m oraaliton.
din kaipuuta ja siksi on kasvat- ve luonnonlakien mukainen vält rastusten tarkotus on luoda pa jotka haittaavat hänen yrityksi lyötyä. Enimmän kellityksensä ! k irjo tta m a sta a rtik k e lista “A m erikan N äinollen sopiikin v arsin m ainiosti
tajien ensi töikseen istutettava tämättömyys, on ihmisellä omaa remmat aineelliset elinehdot suu ään seurata lapsensa luonteen saa köyhälistöläinen itsekasva- ¡ ■ suom alaisen työväestönkö siveellisyys k ysym yksessä olevan a rtik k e lin ensi-
tuota tunnetta kasvatettaviinsa, kodin kaipuu luonnon istuttama relle työtätekevälle väestölle ja laadun kehitystä ja hänen muu- tuksella. Jokainen tiedon muru ’rap p e u tu m a ssa? ” Nuo puolitoista iau- m äinen “p a ra k ra h fi” tu lk itse m a a n
T O V E R I
teollisuutensa ia kauppan tilalleen merkitseisi «yhteiskun Mutta vuosisadan lähetessä puo päästäksemme
selville hänen siä humaanisesti. Se toimeen niitä on viljeltävä ja käytettävä,
HISTORIALLISESTA sensa.
sa julisti se olevan edellä kai nallista taantumusta, jonkunlais liväliä, heidän täytyi jo alkaa luonteestaan ja moraalistaan.
panee siirtomaaretkiä levittääk- että ne tuottaisivat sille mahdol
kista
entisistä saavutuksista. ta raakalaisuuteen palaamista. rajottaa innostustaan; proletaria
1 lallitseva luokka julistaa oi- seen sivistystä raakalaisväestöjen lisimman paljon korkoa.
Menneisyys oli vain tietämättö Voitetulla aristokratialla oli juu tin ilmestyminen Englannin ja keaksi sen. mikä palvelee sen keskuuteen ja parantaakseen hei
Rahamiehet täyttävät liikekir
MATERIALISMISTA myyttä.
raakuutta, oikeudetto ri samanlainen käsitys. Porva Ranskan poliittiselle näyttämöl taloudellisia ja jiolittisia etuja ja dän kurjia olojaan. Kukapa voi jelmänsä isänmaallisuus-periaat
lJatk .)
Boussuet ja deistit ( jumalalli
sen ilmestyksen kieltäjät), jotka
antoivat jumalalle historiallisten
tapausten tietoisen ohjaajan ar
von, näin tehdessään vain muo-
vasivat juxnaluusajatusta yleisen
mielipiteen
mukaiseksi,
sa
malla kun vapaa-ajattelijat, jot
ka asettivat hänen tilalleen, voi
makkaat aatteet, tulkitsivat his
toriaa porvariston
vallitsevan
mielipiteen kannalta.
Jokainen
porvariston jäsen uskottelee, että
edistvs, oikeus, ihmisyys, isän
maallisuus j. n. e. määräävät hä
nen yksityisiä ja yleisiä tekojaan.
Tullaksemme vakuutetuksi tästä
tarvitsee meidän vain lukea teh-
1 iin p ! kauppuulen
L
’
i ,
Uihjam
jlmutuk-
su , raham.esten lnkekirjclm.a ja
politiikkojen puheita.
Edistys- ja kehitysaatteiden
alkuperä on nykyaikainen; ne
ovat toisintoja kahdeksannella -
toista vuosisadalla olleesta käsi
tyksestä ihmisen täydellistymi
sestä historiallisen kehityksen
kulussa. Porvaristo välttämättä
piti vallananastustaan yhteiskun
nallisena edistyksenä, samalla
kun aristokratia näki siinä taan
tumuksen. Koska Ranskan val
lankumous tapahtui toistasataa
vuotta myöhemmin kuin Eng
lannin, kypsyneissä olosuhteissa,
asetti se porvariston niin äkkiä
ja täydellisesti aristokraattien
ennen hallitsemaan asemaan, että
aina siitä saakka on edistysaate
ollut lujasti juurtuneena porva
riston hallitsemien kansojen -
leiseen mielipiteeseen. Europan
porvaristo pitää itseään edistyk
sen valtuutettuina edustajina.
Tapojen« ja tottumustensa. yk
sityisen ja julkisen moraalinsa,
perhe- ja yhteiskuntajärjestyk-
muutta, tyhm yyttä: vihdoin, ja
ensi kerran, huudahtaa Hegel,
aate alkaa hallita maailmaa!
MLitta yksi historiallinen tosi
asia, niinkään tärkeä kuin por
variston valtaannousu, ei sinän
sä riitä edistysteorian luomiseen.
Bossuet asetti jumalan ainoaksi
liikevoimaksi historiassa: histo
rioitsijat ja vapaa-ajattelijat filo
sofian seassa huomasivat, että
menneisyydessäkään ei edistys
ole ollut hidas jumala. Keski-
aikanakin oli hän valmistanut
porvariston voittoa järjestämäl
lä heitä, rikastuttamalla heitä ja
antamalla heille henkistä kult
tuuria, samalla kun aristokraat
tien hyökkäys- ja puolustusvoi
mat lannistuivat ja kivi toisen
sa
vieri P°is katolilaisuu-
,lcn iälkecn
Hlinoluksc¡t¿.
Ellistvsaa,.
teen ji|k
kehitysaate laitta-
mättä otti paikkansa« historian
käsityksessä.
Porvariston tulkinnan mukaan
kuitenkin kehityksen kulku oli
määrättävissä ainoastaan niin
pitkälle kuin se oli vaikuttanut
heidän voittoonsa. Ja kun his
torioitsijat voivat seurata tapa
usten kehitystä vain noin tu
hannen vuotta taaksepäin, he ka
dottivat Ariadnen lankansa niin
pian kuin he uskalsivat samota
aikaisemman historian labyrint
tiin : silloin tvvtyvät he kerto
maan hajallisista seikoista teke
mättä mitään yritystä ryhmit
tää niitä kehitykselliseksi sar
jaksi. Koska edistyksellisen ke
hityksen päämääränä on vallan
hankkiminen porvaristolle, lak
kaa edistys silloin kun tämä pää
määrä on saavutettu. ¡Niinpä
porvaristo, joka pitää valtaan-
nousuaan verrattomana edistys
askeleena historiassa, uskookin,
että proletariatin nousu heidän
rillisten kansanjoukkojen vaisto
mainen ja tiedoton usko, että
edistyskulku lakkaisi, kuvastuu
porvarillisten filosofien teoksista
tietoisesti. Hegel ja Comte, mai
nitaksemme vain kaksi kuului-
simpien joukosta, julistivat filo
sofisten järjestelmiensä sisältä
vän kaiken, mitä edistyksellisestä
ajattelun kehityksestä voitiin sa
noa. Näinollen yhteiskunnalliset
ja valtiolliset laitokset ja filoso
fiat edistyvät
saavuttaakseen
vain porvarillisen
muotonsa;
saavutettuaan sen, edistyskulku
pysähtyy.
le herätti porvaristossa huolta
heidän valtansa ikikestäväisyv-
den suhteen ; edistys menetti, vie-
hättäväisvytensä. \ ihdoin edis
tys- ja kehitvsaatteet olisivat jää
neet pois porvarillisten intellek-
tualien lanseistosta elleivät tie
demiehet olisi omaksuneet niitä.
Kahdeksannenti lista vuosisadan
lopussa olivat he omaksuneet
porvariston piireissä pohditun
kehitysajatuksen ja alkoivat käyt
tää sitä selittääkseen sen avulla
maailmojen alkuperää ja kasvi-
ja eläinkuntien rakennetta ja il
miöitä. Ile antoivat sille sellai
sen tieteellisen pätevyyden ja
Porvaristo, etevimpine intel- sellaisen kansanomaisuuden, että
lektualeineen, menee vielä pitem sitä oli enää mahdoton loihtia
mälle, rakennellen voittamatto pois.
mia esteitä edistyksen jatkumi
Mutta porvariston julistaman
selle ja edistys-kulun jatkumisel
edistyksellisen
kehityksen totea
le oleellisten organismien/ toimin
nalle. 1 odi s taakseen, että omai minen muutamien vuosisatojen
suuden yksityisomistusta ja pat- ajalta ei tarjoa parempaa seiltvs-
riarkallista perhemuotoa ei voi tä tämän historiallisen liikkeen
da muuttaa, taloustieteilijät ja syistä kuin ilmaan viskatun ki
siyeysfilosofit julistavat näiden ven kaarimainen liike selittää
laitosten olleen aina olemassa. meille sen putoamisen syitä. Fi
He tekevät näitä mielettömiä losofiset historioitsijat väittävät,
vä’5tei.V‘ huolimatta tosiasiasta, että tämän kehityksen syyt ovat
että viimeisen puolen vuosisadan löydettävissä voimakkaiden aat
kuluessa tehdyt tutkimukset o- teiden toiminnasta — varsinkin
vat osuttaneet alkuperäisten per oikeuden, joka on voimakkain
he- ja omaisuusolojen muodot. niistä ja joka. erään virallisen
He joko ovat tietämättömiä tai akat eemisen filosofin mukaan
tekeytyvät tietämättömiksi.
"on muuttumaton ja kaikkialla
oleva.
vaikka sen tajuaminen,
Y hdeksännentoista vuosisadan
alkuvuosina, jolloin porvaristo realisatsioni, tapahtuu ainoastaan
oli vielä humaltuneena poliitti vähitellen ihmismielessä ja yh
sesta voitostaan ja taloudellisten teiskunnallisissa teoissa." Näin
rikkauksiensa
suunnattomasta ollen porvarillinen yhteiskunta
kehityksestä, edistys- ja kehitys- ja porvarillinen ajattelutapa ovat
aatteet olivat vielä ylen suures viimeisiä ja korkeimpia oikeuden
sa suosiossa; filosofit, historioit- ilmaisuja, ja noustakseen tälle
s’jat« novelistit ja runoilijat harjanteelle tämä rouva on työs
höystivät kirjotuksiaan sepustuk- kennellyt historian maanalaisis
jatkuvasta edistyksestä, sa käytävissä.
hourierin yksinään tai melkein
Mutta tarkastakaartimepa sa
yksinään tätä intoilua ivatessa. notun rouvan mainetodistusta,
vääräksi sen, mikä vastustaa nii si kieltää, ettei sen sivistys il teilla. inhimillisillä tunteilla ja
tä. Oikeus, sen käsityksen mu menisi
alkoholimyrkytyksinä, edullisiksi ylistetyillä sijotustar-
kaan. on tapahtunut, kun näitä jiakkotyonä. alkuasukasten ros jouksilla. Näillä jiettämättoinil-
intressejä ou palveltu. Näinol voamisena ja hei<län hävittämi lä syöteillä ongitaan herkkäus
len porvariston edut ovat joh senä. Mutta ei tule uskoa, että koisten rahoja. Lesseps kykeni
teena oikeuteen; tajuttomalla se kohtclisi barbaareja puolueel järjestämään suunnattoman Pa-
ironialla se kuvaa oikeutta oli lisesti eikä antaisi valtikkansa naniankanava-hui jätiksensä yh-
oksi, jolla on side silmillään, alla olevien kansojen saada o- deksännellätoista vuosisadalla ja
epäilemättä siksi, ettei hän nä saansa sivistyksestään ja humaa kahmaisemaan itselleen vli HOH.-
kisi, niitä viheliäisiä, halpamaisia nisuudestaan. Sen sivistyksen ja j 000
vaatimattoman
henkilön
intressejä hän suojaakaan kil- humaanisuuden
mittana o v at! säästöt vain sillä, että "suuri
vellään.
suunnattomat joukot miehiä, nai-; ranskalainen lupasi liittää uu
Näinollen läänitys- ja ammat sia ja lajisia, jotka, putipuhtaak-: den lehden Ranskan kunniasep-
tikuntalaitokset olivat vääriä, si riistettyinä, ovat tuomitut raa pelecseen, laajentaa ihmiskunnan
koska ne olivat esteinä porvaris tamaan kovassa työssä yötä päi sivistystä, rikastuttaa aikalaisi
ton poliittisen
valtaannousun vää, paitsi milloin heidät sulje aan, j. n. e. Aatteet ja periaat
tiellä ja haittasivat sen taloudel taan työstä, ja jotka sortuvat teet ovat niin pettämättömiä hou
lista kehitystä. Ne hävitti his alkoholismin. tuberkuloosin v. kutteita, ettei ole yhtään poliit
torian oikeus, sillä — sanovat m. vaivojen uhreina. Noita ja tista ohjelmaa, finanssi-, kaup-
nämä moralistit — se ei voinut louksia on mitattava pahanteko |>a- tai teollisuusilmotusta, ei uu
ristissä käsin katsella läänitvs- jen ja rikosten lisääntymisellä, den alkoholijuoman eikä rohdon
paroonien rosvouksia, jolla kei heikkomielisten 'vankiloiden kas kehumista, jonka viehkeyttämi-
nolla nämä vain osasivat täyttää vamisella ja rangaistusjärjestel
niitä ei käytettäisi. Po
rahasakkejään. Siitä huolimatta män kchittämiseMä ja täydentä s5k:i*
liittinen
petollisuus ja taloudelli
tama kunniallinen oikeus tukee misellä.
nen
ryövärimäisyys
purjehtivat
rautanyrkein varkauksia, joita
Koskaan ennen ci ole hallitse aatteiden ja periaatteiden li
porvaristo toinieenp. Aasian, Af va luokka teeskennellyt omaa puilla. *)
rikan ja Oseanian sivistymättö vansa niin paljon ihanteita, sillä,
missä maissa, panematta omia koskaan ennen ei ole hallitsevan • ’ ) Räppaport. \ anderveldc ja
nahkojaan vaaraan. Eijiä sillä, luokan tarvinnut peittää teko muut toverit eivät pidä siitä epä
että tällaiset varkaudet miellyt jaan niin paljolla idealistisella kunnioitettavasta
* ja “äärimmäi
täisivät tätä hyveellistä vallas- loruilulla. Tämä hianteilla pöyh- sestä tavasta, jolla
ininä pal
naista; oikeastaan hän hvväksvv keileniinen on sen varmin ja te
jastan
Ikuisia
aatteita
ja
periaat
vain
taloudellisen 'varkauden, hokkain poliittisen ja taloudelli
teita.
Miten
häväisevää
onkaan,
jonka hän vahvistaa kaikilla lail sen
nenästävetämisen keino.
lisilla etuoikeuksilla; sen var Mutta tämä niin räikeä ristiriita huudahtaa Peguv, kutsua oikeut
kauden, jota porvaristo joka päi sanojen ja tekojen välillä, jota ta, vapautta, isänmaallisuutta.
vä harjottaa käyttämättä fvvsil- ainoastaan sokea voisi yrittää J- n e., metafyysilliseksi ja
listä voimaa. Tämä taloudelli kieltää, ei ole estänyt filosofeja eetillisiksi portoiksi, jotka antau
nen varkaus niin sopii oikeuden ja historioitsijoita pitämästä aat- tuisivat moisiin kunniattomiin
|>ai\eluksiin. Jos nämä toverit
luonnonlaadulle ja arvolle, että ¡teitä ja periaatteita porvarihan olisit at eläneet engsyklopedistien
se tekee itupÄtään
_ ainoina liikevoi
itsestään kapitalistisen sojen u historian
olisivat he kohdistanee:
rikkauden vahtikoiran — rikkau mina. Heidän monumentalinen aikana,
leimuavan
suuttumuksensa Didc-
den, joka on koottu varkauk erehdyksensä, joka itseasiassa on rotia ja \ oltairea
vastaan, silla
sin.
rehellinen vaikkakin se käy yli ' he ottivat aristokraattien aate-
Porvaristo, joka järjestää kai iärjellisen sallinnau rajojen, on joukkoa kurkusta ja vetivät sen
ken omien ’vaatimustensa mu sinänsä kieltämätön todistus aat järkensä
tuomioistuimen eteen;
kaan, liittää yhteiskunnalliseen teiden ja periaatteiden vaikutuk- he »vasivat kristinuskon totuuk-
järjestykseensä sivistyskoristeen sesta ja jiorvariston konnantai-. siä, Orleansin Neitsyttä aatelis-
ja uskottelee kohtelevansa ihmi- suudesta, joka on tiennyt kuinka [ton siniverta ja kunniaa,’aukion-