Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (April 12, 1917)
Sivu kaksi N o . 86 TOVERI V E R I Vlnncn »uomalaisen tySvlen «Enenkannattaj», ilmestyy Astoria»»», Oregon joka päivä, paitsi maanantaina. ' , T O IM IT U S K U N T A : kelien itseänne avuttomampaa oliota*syödäksen- ne hänet kirvelevän nälkänne sammuttamiseksi. Tämä ihmeellinen ja aikaan . saava o- . T ihmeitä . * kaikkea, häntä kannustaa taiste luun aineellinen etu. Jos se. mikä on työläisten hyöty, olisi myöskin hänen hyötynsä, niin se on, joka luopil minkäänlainen taistelu tvönan- kuitenkin tyytyy j tajan ja työläisten välillä ei voi- | si tu,la kysymykseenkään. Mut- kaudesta, niin eivätkö he myös kin saman rakkauden kannusta mana lyhentäisi pitkiä työpäiviä. Mutta sitäpä työnantajat eivät omasta alotteestaan koskaan tee Tämä juuri osottaa selvästi sen seikan, että työpäivää lyhentä mään ovat herrat työnantajat kaikkein vastahakoisimpia. M is sä työpäivä on saatu taistelun avulla kymmentuntisesta kahdek san tuntiseksi, siellä sitä ei voi dakaan jatkaa jälleen entisen mittaiseksi yhtä helposti kuin pienen palkankorotuksen voi poistaa teollisen lamaannuksen varjossa. Tämä juuri saattaa kin työnantajat kiivaasti taiste lemaan työpäivän lyhennyksiä vastaan. Työläisten etujen kannalta katsoen taasen lyhyt työpäivä on monessa suhteessa parempi kuin pieni palkankorotus. Silloin kun työläisen täytyy raataa luonnot toman pitkiä päiviä, ei hän jak sa seurata maailman tapahtumia, eikä työn ja pääoman välistä taistelua. Hän ei myöskään jak sa, eikä ajan niukkuuden tähden voikaan kehittää itseään henki sesti eikä toimia tehokkaasti luokkansa järjestymiseksi tais- telukuntoiseksi kapitalistista riis toa vastaan. Lyhyt työpäivä si tä vastoin antaa hänelle riittä västi lepoaikaa ja tilaisuuksia kaikkeen edellisessä lueteltuun. Näin ollen on ja tuleekin olla kaikkialla järjestyneitten työläis ten ensimäisenä vaatimuksena työpäivän lyhennys. Muutama vuosi takaperin XYashingtonin valtiossa oli ää nestyksen alaisena kahdeksan- tunnin tyopäivälaki, mutta se hävisi suurella äänten enemmis töllä. Tämä oli osotus siitä, että suurin osa sanotun valtion tvöläisäänestäjistä oli kokonaan loukkatiedottomia. Jos he olisi vat ymmärtäneet oman hyvänsä, niin heidän voittonsa olisi ollut varma. Mutta sitä he eivät ym märtäneet, ja siksi esitys tulikin kumotuksi. He uskoivat soke asti työnantajien agitaattoreja kun nämä selittivät, että lain voimaan tulo tulisi aiheuttamaan palkkojen laskun, ja niin tuhan net työläiset pitivät lakiehdotus ta eduilleen vaarallisena ja ää nestivät sen alas. Mutta tämä häviö ei velvota työläisiä luopu maan taistelustaan lyhyen työ päivän puolesta vaan päinvas toin työläisten kaikkialla on agi- teerattava siitä työtovereilleen ja koetettava saada heidät ymmär tämään oman etunsa ja järjesty mään taistelukuntoiseksi etujen sa puolustamiseksi. Jos missään on lyhyempi työpäivä kipeään tarpeeseen, niin se on lännen puutavarateollisuudessa ja sillä alalla työskentelevien työläisten on taisteltava kaikella voimallaan sen puolesta. lento On työläinen. JUUII hän kaiken eikä omista mitään ja TOVERI (The Comrade) kohtaloonsa. The organ of the Finnish workers in the Western States. The only Ainoastaan joskus, kun kurjuuden aallot uh- ta uyt kun kerta kaikkiaan hei - Finnish daily in the W est Published daily, except Monday, at Astoria, Ore., by the Western Workmen’s Publishing Society. kaavat hänet tykkänään niellä ilmaisee hän t y y - j ^ J ^ i , , 0^ ' Advertising rates in effect July i, 1912, 40c per inch. Special discount allowed for larger and continuous advertisements. tymättömyyttään, m utta silloinkin hyvin hiljaa pakko kummankin taistella etu TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. ja varoen, verrattuna siihen voimaan, jonka hän jensa puolesta. _____ ________________________ AUG UST N IK U L A , Manager. Ja . kannalta katso- Sintered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at omaa ja siihen hätään joka häntä ympäröi. Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879. saatuaan murusen on hän taas kauan tyytyväi- I en -pieni > ,nanta'an palkankorotus ei ole 8UBSCRIPTION RATES: nen. niinkään vaarallista, sillä sopi IN TH E UNITED STATES AND CANADA: Myöskin hän on tottelevaisin olento mitä kos van tilaisuuden tullessa voi sen For 1 year »3.75; For 6 Months, $2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c. kaan on maa päällään kantanut. Käskystä ra nyhtäistä pois, ilman että työ TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: väestö suurestikaan nousisi tais 1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c kentaa hän mitä hirveimmät murhavälineet, SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: teluun sellaista toimenpidettä 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00. peittää maa-alat linnoituksilla ja meret sotalai vastaan. Ja teollisuudessa tapah voilla ja käskyn saatuaan rientää kymmen-mil- tuva alinomainen nousu ja lasku Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. ~ Telefooni: konttori 365, tolm. 832. joonaisina joukkoina teurastam aan toisia ja tu antaa juuri edullisia tilaisuuksia lemaan itse teurastetuksi—taaskin unhoittaen pienille palkankorotuksille ja taasen niitten pois nyhtäisemisel- itsensä ja toimien toisten hyväksi. le. Jossakin tapauksessa työn Jos ei hän olisi äärimäisen uhraantuvainen, antajat aivan omasta aiot tee-- niin hän jo aikoja sitten olisi lakannut huolta taan korottavat työläistensä m asta käskijöitään ja alkanut huolehtia itses- oalkkoja, estääkseen sillä tem- tään, m utta hänen rajaton uhraantuvaisuutensa Pulla työiäisiään järjestymästä, Kuka on tyytyväisin olento maailmassa? on hänet saattanut lyömään laimin omat etunsa Ja kieltämättä 'tällainen toimen Kuka on tottelevaisin olento maailmassa? pide vaikuttaa luokkatiedotto ja kaikessa huolehtimaan toisten eduista—on tniin työläisiin kerrassaan lu- Kuka on uhraantuvaisin olento planeetalla? saattanut hänet melkeinpä vihaamaan itseään. moovasti. He alkavat jälleen us Kuka on uskollisin ja luotettavin käskijälleen? Sellainen on työläinen niin kauan kuin hän on koa työntäjien inhimillisyyteen Kuka uurastaa elämän ikänsä rikkauksien luo sivussa omista järjestöistään. ja hyvään tahtoon, joskin se lap misessa ja itse kärsii tyytyväisenä puutetta? sellinen usko olisi jostakin syys Kuka kuluttaa voimansa rakentaessaan uh Vasta järjestöihin liittymällä ja niissä toimi tä alkanut heissä järkkymään. keita palatseja toisille ja tyytyy itse koko elä malla kasvaa hänelle käsitys oikeasta ja vääräs Epäilemättä tällaista tekoa seu tä—käsitys siitä, että sokea totteleminen, nauta- raa työläisissä välinpitämättö mänsä asumaan viheliäisimmässä luolassa mitä mainen tyytyväisyys ja rajaton myys järjestymistä kohtaan — ajatella saattaa? x ... „ , .. uhraantuvaisuus ., . 1 i i............ i x i tuottaa hänelle itselleen ja hänen rakkaimmil- ‘'mitäpä sitä kannattaakaan vaa- • e +in^ nS^ 00l^a^ een ?UU ” ^ een kärsimyksiä ja on sinänsä rikos, josta on Itiä koska työnantajat korottavat i Jurin rnnranoo-öS1 e ’ luovuttava. Luovuttava siten, että on jaettava ‘Palkkoja aivan hyvästä tahdos- öitä. L aa tik a a p iiru stu k se t, m in £ f Vnin v /ii^ n ’ p°n <a n kkaat hänelle vis- tasan velvollisuudet ja oikeudet. ¡taan” ~ o t e l e v a t tiedottomat Pulmallinen kysymys täm kälaisia ta rv its e tte ja k u in —TZ , ,, a l e * ........... , ........ Silloin hän uhraantuu luokalleen ja s a m a s s a ; . pU(lles; se Toverin talo n h an k in ta. Se ta rv it ka m onta, hu s o ijo n eita ite ttu in a T A SA PO H JA I see uuden kodin, siitä ollaan yksim ie Kuka ottaa varteen, pitää mielessään ja uhraa itselleen. Hän tottelee järjestönsä käskyjä ja tepsiväisyyden <un ' lN !1 1 , 1 1 PR.OOM UUN—ta sa p o h ja ise e n lisiä. M utta sille ei saa ra k e n ta a ta SEE N ja käyttävät sitä scu täh d en ttä voi lask u v ed etläk iu kaiken voimansa annettujen käskyjen tä y ttä -; uhraa voimansa niiden täyttämiseen tietoisena yhtenä parhaimpana aseenaan, loa A storiaan, koska se tulev aisu u s e istä ran , n a e ssa . H ö y rykoneet tie olisi e ste e n ä T overin m u u tta misessa. ..... siitä, että hän siten parhaiten hyödyttää niitä ehkäistäkseen työväestiiä järjes d m essa ty sti täytyy olla k ä y ttä m ä s s ä k irja iselle pois A storiasta. E ikä sille painon koneistoa. Sam koneilla, Kuka pitää annetun määräyksen täyttäm istä joita hän rakastaa ja jotka häntä rakastavat, tymästä. He varsin hyvin tietä nykyään p y sty tä rak e n tam a a n om aa jos ne kä e lä is i k ä y ttä m oilla ä ä n siip irat- m unallekaan, sillä isom m issa tärkeäm pänä kuin henkensä säilyttämistä ja luo- Hän toimii innolla, sillä hän tietää toimivansa vät. että järjestynyt joukko on taloa taita , voisi s itte v ä listä teh d ä m a t ja myöskin kykene liikekaupungelssa ovat p aik at kallii kojakin, m inne k an sa v aatii, esim . PH.1}. ennen hengestään kuin jättää saamansa ihmisyyden voittoon saattamiseksi ja sorron ku- vaativaista vää taistelemaan vaatimustensa ta, rak e n n u k se t vielä kalliim pia, k aik C olum biaa ylös P o rtla u d iin , jolloin ki k a llista —ja m u u tto k u sta n n u k set määräyksen täyttäm ättä? kistamiseksi. puolesta ja siksi on paras lyödä liikanaisla nykyisille varoille. A sto T overi ilm esty isi siellä. J o s s itte , ..^u^.a uhi*aa kaikkensa käskijänsä hyväksi, e i-! Hänkin on työläinen, m utta hän on järjestynyt ajoissa inhimillisyydellä höystet ria s ta käsin ei T o v erista koskaan sa a S e a ttle ssa olisi hyvä aik a, tu h a tk u n iiä koskaan ajattele omaa parastansa? . työläinen—siinä ero. tyä soopaa työläisten silmille, da oikein elinvoim aista lehteä, m utta ta tila u sta lu v assa ja p a ljo naim a- pitääkseen heidät sokeina ja ha jos se NYT m uualle viedään, on se ilm otuksia, niiu m itäs m uuta kuin Kuka on hän, jolle kaikki muu on kallista pait- * E ikä m ik ään surm an isku lehdelle heti. J a kui köydet irti ja sinne! * kään ei ole katkerampaa työnan janaisina. si oma onnensa; hän, joka huolehtii kaikesta Lyhyen työpäivän tenkin on om a koti tarp een juu ri e stä isi k ä y m ä stä jo llo in k in Tacom as- tajalle kuin joutua lyhentämään sa, A berdeenissa, G rays H a rb o rissa muusta paitsi itsestään, siitä hän ei ehdi välittä- puolesta Mainitulla toimenpiteellä työn NYT. Suo siellä, vetelä täällä. ja m uualla. A rv ata sopii, e ttä cali- työpäivää. Työnantaja saattaa maan? antajat koettavat myiiskin eh T äm m öisessä y leislän teläisessä pu fo rn ia la ise t m yös k u tsu isiv a t rak k a a n Viimeisten vuosikymmenien suostua pieneen palkan korotuk työiäisiään vaatimasta ly- lassa täytyy m inunkin ty ö n tää järk i- T overinsa luokseen v ieia ilu lle pah im vähäni avuksi, vaikka a sia ei m eitä Tunnetteko häntä? Oletteko häntä nähneet?' aikana on jä riestvnvt työväki seen, kun työläiset sellaista vaa käistä hempää työpäivää, sillä samalla canadalaisia niin kovin kip eästi kos- m an talven ajak si. Seinä siellä olisi Kyllä te hänet tunnette, hän on teidän nähtä- kaikkialla pyrkinyt saamaan tivat, mutta kun tulee kysymyk kun ne taidokkailla ja kauaksi kekaan. Luulen keksineeni keinon, kellua F risco n lah d essa tai S an Die vissänne kaikkialla. Teidän ei tarvitse häntä mahdollisimman lyhyen työpäi seen työpäivän lyhentäminen, tähtäävillä tempuillaan hidastut jonka pitäisi ty y d y ttää kaikkia, a in a gon satam assa. mistään etsiä, sillä ilman hänen läsnä oloaan j vän. Taistelu sen puolesta on taistelee hän kaikialla käytettä tavat työläisten järjestymispyr- kin toistaiseksi. Ei silti p itäisi A sto ria a k aa n ¡jaksi vissään olevilla keinoilla viimei kimyksiä u nhottaa. Sopisi sielläkin jo sk u s p is ollut tuimaa monella teollisuu M issä se on sanottu, e ttä T overille ja lamaannuttavat olisi teidän elämänne iloton. Teillä ei olisi ruo seen asti sen estämiseksi. täy ty ä, jos ei m uulloin, niin reg a tta - pitää lu n astaa k alliit ra k e n n u slo tit alalla, ehkä luimempaa kuin heissä taisteluintoa, he myöskin kaa eikä verhoja, ei asuntoa eikä mitään elämän den ju h lien aik aan , jolloin k a la s ta ja t o- ja m uurata kiv italo t? Eikö ole sillä taistelu minkään asian I Tällaiseen menettelyvu ehkäisevät lyhyen työpäivän vaa hyvä, kun h an k itaan kaikinpuolin vat rah ak k aim u iillaan . . . . . . muun . . - . tvön > välttämättömyyksiä, vaan harhailisitte te villi puolesta ja • epäilemättä tulee sitä 1 antajan puolelta on johtamassa j timuksien kehittymistä. Jos he T u rh a a k en en k ään v ä ittä ä v a sta a n . OMA KOTI? nä ja avuttomina jossakin aarniometsässä etsis- olemaan edelleenkin, sillä mi- varsin luonnolliset syvt. Ennen i korottaisivat palkkoja ihmisrak- kunnollinen T äm ä on ainoa m ahdollinen ra tk a isu . O nhan siellä A storiassa laivaveis- i W . N. REIVO, A. S A LM I, L. M O ILA N E N , J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . SIELTÄ Ja TÄÄLTÄ kansallisuuksien tahi! nyt. Kieltämätön tosiasia on. neet satoja tuhansia ääniä vaa- pänä tehtävänä tulee olemaan henkeä, jolta ei kukaan ole tur sotaa vastaan, kurjuutta vas valtioitten rajoja. Hillquitin puhe puolue- tuntematta että sota ja sosialistien osanotto leissa, — mutta pahin kaikesta juurruttaa ja vahvistaa tä- vattu. Sodan aikana rankaise taan, jota vastaan mekin koe Ylpeinä mahtavan Internatio- sotaan oli puukonisku suoraan i on se.- että meidän keskuudes-i tä vastustustamme yhä jatku matta hyökätään pyhimpien va tamme taistella. Jännityksellä nalemme voittokulusta me val Internationalen sydämeen. tamme on hävinnvt paljon sitä vaksi, yhä voimakkaammaksi ja pauksiemme kimppuun ja hävite odotamme nyt hetkeä, jolloin konventsionin mistimme itseämme ottamaan Ja taantumus, jonka valtaan elävää rohkeata taisteluhen- tehokkaammaksi. tään niitä. Sosialistipuolueen baksan työläiset senraavat Ve osaa Internationalen suureen joutui koko vanha maailma, uu keä, sitä ja innostusta, sitä luokka-! “Seisokaa presidentin takana”, äänin täytyy kohota kirkkaana näjän esimerkkiä ja kaatavat maailmaninielenosoitukseen, In destaan arvioiden kaikkia arvoja, avajaisissa ' ■'»hkeutta ja luokkaylpeyttä, jo- huutavat meille jingoistiset tni- ja vt imaKkaana tätä taantumus maahan mädäntyneen Hoheiizol- ternationalen yleiseen k iro u k jakaen Europan työläisiä viliol- rc' w«., Hyvät toverit. Emme koskaan ennen puolueemme historiassa ole kokoontuneet kriitillisempänä hetkenä tahi nähneet edessämme vakavampia tehtäviä. Kun vuon na 1912 kokoonnuimme viime konventioniimme lndianapolis’- issa, meidän järjestömme oli tie toinen voimastaan ja täynnä elä vää innostusta. Puolueessa ole vat miehet ja naiset täydellä sy dämellään antautuivat tehtävään, joka oli heidän edessään. Kah den vuoden sisässä tästä kon- ventionista kohosi jäsenmääräm me 120,000 :een. meillä oli 5,000 osastoa maan eri osissa, käytet tävänämme oli yli 300 sosialis tista julkaisua ja sanomalehteä. Näinä vuosina me voitimme en- simäiset huomattavat politilli- set taistelut ja meidän äänimää rämme presidenttivaaleissa ko hosi korkeammalle kuin koskaan ennen, luvaten nopeasti kohot taa puolueemme ratkaisevaksi tekijäksi maan valtiollisessa elä mässä. Koko ilmakehä ympärillämme näytti olevan kyllästytetty so sialismilla. Me näimme suuria voittoja edessämme. Tämä mieliala ja nämä saavu tukset eivät myöskään rajoittu neet yksinomaan Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1913 mennessä useissa maissa sosialistinen liike oli voi tolle pääsemäisillään. iVoitto voiton, jälkeen merkittiin histo riamme lehdille. Yli 30 miljoo naa miestä ja naista maailman kaikilla äärillä taisteli voitokkai na sosialismin lipun ympärillä. Se oli yksi mahtava, elävästi tunteva, voimakkaasti toimiva armeija jota elähytti yhteishenki seen, joka oli määrätty pidettä lisleireihin, rikkoen meidän rha- väksi Wienissä elokuussa 1914. nimpia toiveitamme, herättäen Silloin, yhtäkkiä, kerääntyi tai surua, ihmettelyä, vihaa meidän vaallemme synkkiä pilviä. Ne riveissä, tämä taantumus aikojen uhkuivat turmiota ja ne toivat kuluessa tuli valtameren tällekin turmiota mukanaan. Kapitalis puolelle. Se lannisti tovereitäm- min ja sen seuralaisen imiperialis- me täällä, se rikkoi monen luot min ja militarisanin voimat ke- tamuksen ja uskalluksen ja us rääntvivät ulkkospilveksi, ja yli kon. Se vaikutti turmiollisesti della iskulla heittivät koko maa .^meidänkin liikkeeseemme. Sodan ilman historian verisimmän, ka- raivottaret herättivät militaris inalimman, rikoksellisimman min ja halpahintaisen patriotis sodan pyörteisiin. min henkeä. Monen annerikalai- Europan sota puhkesi voiton sen työläisen mieltä sekotti se toiveittemme keskellä. kin seikka, että sodan liikevoi Kaikki, minkä maailman sivis toista luotiin tähän maahan kei tyselämä vuosisatojen tuskalli notekoinen “hyvinvointi”, joka sella työllä oli rakentanut ihmi tylsistytti selvää luokkakäsitys- syyden periaatteitten turvaami tämme. Presidentti Wilsonin "te seksi romahti. Ja muun mukana kopyhä esiintyminen rauhan a- romahti Internationalemme, jon postolina, tämä esiintyminen, ka rakentamiseen kaksi sukupol jonka koko vilpillisyys niin räi vea työläismiehiä ja naisia oli keänä on näkyvissä näitten päi uhrannut parhaat voimansa, ne vien tärisyttävien tapahtumien ronsa ja rakkautensa. valossa, johti useita työläisiä Me emme ole kokoontuneet •harhaan koetelluista luokkatietoi tänne istumaan tuomareina 'Eu suuden teiltämme. Puolueemme ropan tovereittemme yli. Mei elämään vähitellen hiipi välinpi dän tehtävämme tällä hetkellä tämättömyyttä, passiivista fata ei ole tutkia, mitkä voimat o- lismia. joka mitä turmiollisimmin soi Hautuivat voimakkaimmiksi heijastui puolueemme elämän kuin järjestömme periaatteet, heikkenemisessä. Ei pidetty kon tulokset, tärkeämmiksi kuin us ventiona tärkeänä vaalitaistelun kollisuutemme luokkamme tais vuonna, ei osattu löytää yhte- telua kohtaan ja johtivat . . .. Euro näistä ja eheää pohjaa jalkojem- pan tovereita heittaytvmääu nie alle. luokki vihollistemme provosee- Ja niinpä viime konventionis- raamaan ja johtamaan sotaan. ta kuluneen viiden vuoden jäl Tulevaisuuden historia tulee lau keen me löydämme itsemme sumaan tämän tuomion. taantnhnuskauden keskeltä. Mei Mutta niinkuin asiat nykyään dän ei tarvitse kieltää itseltäm ovat. Internationalemme, uljas me sitä tosiasiaa, että tällä ajal 1 nternationalentme, toiveittemme la olemme menneet taaksepäin. ja ylpeytemme esine, makaa haa Meidän jäsenmäärämme on alen voitettuna ja vertavuotavana. tunut «S0,000:een, me olemme Saattaa ottaa vuosia rakentaa menettänet 'monta äänenkannat ylös se. minkä sota on hävittä- tajaamme, me olemme menetti - .-seisoKaa presiucntm takana , k <a on johtavana voimana Hik- hjtarismin kannattajat. Ei ole keemme edistvmisessä................. koskaan heitetty yleisölle tuil la nyt kaiken tämän lisäksi nuslausetta, joka olisi enemimän olemme mekin, tämän maan työ i rjstjrjidassa kansanvallan alkeel lis e t, joutuneet sodan pyörtei-; lisimpicnkin perusteitten kanssa, siili. Amerika, joka näytti ole- Meitä kehotetaan luopumaan ar van niin turvassa Europan tuli- ■ vostclukv vystämme ja vapaudes- palon liekeistä, on nyt joutunut1 tamnie ja sitomaan itseämme yh- sodan kiehuvaan virtaan. Monet • den miehen tahdon taakse. Mei- luulevat, että Amerikan osanot-i tä kehotetaan uhraamaan kal lo sotaan tulee olemaan vain j leimman perintöoikeutemme, teoreettinen mielenosoitus, joka ' Kongressissa pitämässään so- ei tule tuomaan tälle maalle nii-1 tajulistuspuheessaan presidentti tä kärsimyksiä ja kauhuja, joi-1 Wilson heitti keskusvaltioita den alla kolme vuotta on mu- vastaan sen aivan oikean svv- sertunut vanha maailma. Mutta töksen. että siellä sota provo- tällainen usko on hyvin turha. seerattiin kysymättä kansan mie- Ennen pitkää tulemme näke-1 lipidettä ja vastoin kansan tah mään, että Amerikan osanotto i toa. Mutta me samalla toden- sotaan on katkera ja kamala to-j namme, että presidentti W ilson dellisuus miljoonille työläisille. 1 itse julistaa sodan kvsxtnättä Miljoonia miehiä, työläisten ;poi- j kansan mieltä. Tämän ’ maan kia tullaan valjastaimaan milita kansa ei tahdo sotaa. Mutta rismin veristen vaunujen eteen. sille ei annettu tilaisuutta lausua Työläisten poikia, sillä työläiset siitä mielipidettä. Se tilaisuus, saavat taistella Amerikan kapi mikä sillä oli viime vaaleissa talistien sotaa, niin kuin työläi selvästi osotti sotavastaista mie set ovat Europassakin uhran lialaa. Presidentti 'Wilson tuli neet henkensä ja verensä kapi valituksi etupäässä sen vuoksi talistien rikoksellisen sodan a lt että hän otti ohjenuorakseen lau tarille. seen : “Minä olen välttänyt so Sota ei ole mikään pelkkä mie dan.” Ja nyt hän julistaa so lentila. Sota on tosiasiallista dan. hävitystä, verenvuodatusta, kuo Meidän on horjumatta jatket lemaa. tuskaa, surua, sanoma tava työtämme siihen suuntaan, tonta kurjuutta. Sen kamalat että järki ja ihmisyys pääsisivät seuraukset ensi tilassa lankeavat! voitolle. Nyt kun sota on tullut työväenluokan hartioille. ! katkeraksi tosiasiaksi tässä maas- Sosialistipuolue on ainoa huo-' sa, meidän on kymmenkertaisi!- mattava yhteiskunnallinen järjes-j la voimilla työskenneltävä rau- tö tässä maassa, joka yhä edel- lian palauttamiseksi aivan viipv- leen seisoo tinkimättömän väsym ättä, rauhan, joka olisi sitä laa- tustuksen kannalla sotaan näh- tua. että se kaikiksi ajoiksi te- den. Se on ainoa järjestö, joka kisi sodat mahdottomiksi. keskellä irtipäästettyjä intohimo Sota en enemmän kuin pelkkä ja on säilyttänyt selvän ajatus taistelu taistelukentillä. 'Sota kykynsä ja järkensä. merkitsee taantumusta kotimaas , Tämän 4tonventsionin tärkeitn- sa. Sota siittää roskajoukko- ta ja sen kaikkia seurauksia vas taan. Sota tulee vaatimaan meiltä ei ainoastaan vertamme ja vapaut tamme. Se vaatii varojammekin. Työväenluokka tullaan pakotta maan kantamaan sodan taloudel listakin taakkaa. \ aatikaanime, että lie, jotka sotia tahtovat ja niistä hyötyvät, itse maksaisivat irstailun hinnan. Älkäämme sal liko, että kukaan saisi niittää liikevoittoja sodasta. Jos me voimme herättää kansan vaati maan tätä, meidän riistäjiltämme hyvin pian häviää innostus so taan. Ioverit. 'Meidän edessämme ovat synkät päivät. Alkäälmme väheksykö niitä vaaroja ja vai voja, joiden eteen saatamme joutua. Mutta älkäämme myös olko epätoivoisia. Sosialismin kulku voittoja kohti kulkee aina kautta kärsimysten ja meidän täytyy ne ottaa vastaan lujalla ja lannistumattomalla taistelu- hengellä. Sillä sosialismi sit tenkin kulkee voittoa kohti. Sen voitto tämän päivän pimeydestä huolimatta on ehkä lähempänä kuin kukaan meistä saattaa aa vistaa. 1 innostuttava, valoisana tapa uksena on meillä suuri V enäjän vallankumous. Kapitalistiluokka koettaa unskottaa meille, että \ enäjän vallankumouksen ai kaansaivat ja veivät voittoon Ve näjän liberaaliset porvariainek- set, ja että vallankumouksen tar koituksena on sotatoimenpiteit- ten edistäminen. Mutta nte tie dämme paremmin. Me tiedäni me, että Venäjän työläiset lähti vät kaduille taistelemaan ratkai sevaa taistelua ja he lähtivät taisteluun järjestelmää vastaan, lerien ja 1 labsburgien vallan rai vaten tie tä kansojen yiiteisvm- märrykselle ja vapaudelle. Sota tulee päättymään. Mutta se ei tule päättymään diplomaat tien velikeilylliä. 'Sodan tulee päättämään Europan kapinalli nen kansa. Hetki lähenee, jol loin maailman köyhälistö jälleen on löytävä itsensä. Pitäkäämme liuolta siitä, että pidämme itseämme valmiina ot tamaan vastaan näitä suuria toi minnan ja toiveitten aikoja. Val vokaamme, että me silloin myös seisomme meille kuuluvassa pai kassa internationalen suuressa jälleen heräämisessä. Voidaksem me tehdä se, meidän täytyy nyt, raskaitten koettelemusten ja vai keitten toimintasuhteitten kes- keJlä väsymättä rakentaa järjes töjämme, sillä ne ovat aseita, joiden kautta voimamme ilme nee ja kelpaa käytettäväksi. y?n . n.” .” helppo olla mukana sosialistiliikkeessä silloin kun kuljemme esteettömästi voitosta voittoon, silloin kun melkein ktiuluu hienoon tapaan olla so sialisti. Mutta kuntomme tulee todelliselle koettelemukselle ko vina aikoina, silloin nähdään kenelle sosialistinen liike on muutakin kuin hetken innostus ta ja mukavaa ajanviettoa. Olkaamme uskollisia itsellem me ja asiallemme. I amä konventioni tulee joko rakentamaan tahi hävittynään A f r ik a n sosialistipuolueen. Kv hty käämine työhömme täysin vmniartäen sen vastuunalaisuu den, joka nyt lepää hartioillam me ei ainoastaan tämän maan työväenluokan edessä, vaan ko- ko maailman kansainvälisen »u- sia.istihikkeen edessä.
