Sivu kaksi
N o . 86
TOVERI
V E R I
Vlnncn »uomalaisen tySvlen «Enenkannattaj», ilmestyy Astoria»»», Oregon
joka päivä, paitsi maanantaina.
'
,
T O IM IT U S K U N T A :
kelien itseänne avuttomampaa oliota*syödäksen-
ne hänet kirvelevän nälkänne sammuttamiseksi.
Tämä ihmeellinen ja
aikaan . saava
o- .
T ihmeitä
.
*
kaikkea, häntä kannustaa taiste
luun aineellinen etu. Jos se.
mikä on työläisten hyöty, olisi
myöskin hänen hyötynsä, niin
se on, joka luopil minkäänlainen taistelu tvönan-
kuitenkin tyytyy j tajan ja työläisten välillä ei voi-
| si tu,la kysymykseenkään. Mut-
kaudesta, niin eivätkö he myös
kin saman rakkauden kannusta
mana lyhentäisi pitkiä työpäiviä.
Mutta sitäpä työnantajat eivät
omasta alotteestaan koskaan tee
Tämä juuri osottaa selvästi sen
seikan, että työpäivää lyhentä
mään ovat herrat työnantajat
kaikkein vastahakoisimpia. M is
sä työpäivä on saatu taistelun
avulla kymmentuntisesta kahdek
san tuntiseksi, siellä sitä ei voi
dakaan jatkaa jälleen entisen
mittaiseksi yhtä helposti kuin
pienen palkankorotuksen
voi
poistaa teollisen lamaannuksen
varjossa. Tämä juuri saattaa
kin työnantajat kiivaasti taiste
lemaan työpäivän lyhennyksiä
vastaan.
Työläisten etujen kannalta
katsoen taasen lyhyt työpäivä on
monessa suhteessa parempi kuin
pieni palkankorotus. Silloin kun
työläisen täytyy raataa luonnot
toman pitkiä päiviä, ei hän jak
sa seurata maailman tapahtumia,
eikä työn ja pääoman välistä
taistelua. Hän ei myöskään jak
sa, eikä ajan niukkuuden tähden
voikaan kehittää itseään henki
sesti eikä toimia tehokkaasti
luokkansa järjestymiseksi tais-
telukuntoiseksi kapitalistista riis
toa vastaan. Lyhyt työpäivä si
tä vastoin antaa hänelle riittä
västi lepoaikaa ja tilaisuuksia
kaikkeen edellisessä lueteltuun.
Näin ollen on ja tuleekin olla
kaikkialla järjestyneitten työläis
ten ensimäisenä vaatimuksena
työpäivän lyhennys.
Muutama
vuosi
takaperin
XYashingtonin valtiossa oli ää
nestyksen alaisena kahdeksan-
tunnin tyopäivälaki, mutta se
hävisi suurella äänten enemmis
töllä. Tämä oli osotus siitä,
että suurin osa sanotun valtion
tvöläisäänestäjistä oli kokonaan
loukkatiedottomia. Jos he olisi
vat ymmärtäneet oman hyvänsä,
niin heidän voittonsa olisi ollut
varma. Mutta sitä he eivät ym
märtäneet, ja siksi esitys tulikin
kumotuksi. He uskoivat soke
asti työnantajien agitaattoreja
kun nämä selittivät, että lain
voimaan tulo tulisi aiheuttamaan
palkkojen laskun, ja niin tuhan
net työläiset pitivät lakiehdotus
ta eduilleen vaarallisena ja ää
nestivät sen alas. Mutta tämä
häviö ei velvota työläisiä luopu
maan taistelustaan lyhyen työ
päivän puolesta vaan päinvas
toin työläisten kaikkialla on agi-
teerattava siitä työtovereilleen ja
koetettava saada heidät ymmär
tämään oman etunsa ja järjesty
mään taistelukuntoiseksi etujen
sa puolustamiseksi. Jos missään
on lyhyempi työpäivä kipeään
tarpeeseen, niin se on lännen
puutavarateollisuudessa ja sillä
alalla työskentelevien työläisten
on taisteltava kaikella voimallaan
sen puolesta.
lento On työläinen. JUUII hän
kaiken eikä omista mitään ja
TOVERI
(The Comrade)
kohtaloonsa.
The organ of the Finnish workers in the Western States. The only
Ainoastaan joskus, kun kurjuuden aallot uh- ta uyt kun kerta kaikkiaan hei -
Finnish daily in the W est Published daily, except Monday, at Astoria,
Ore., by the Western Workmen’s Publishing Society.
kaavat hänet tykkänään niellä ilmaisee hän t y y - j ^ J ^ i , , 0^ '
Advertising rates in effect July i, 1912, 40c per inch. Special discount
allowed for larger and continuous advertisements.
tymättömyyttään, m utta silloinkin hyvin hiljaa pakko kummankin taistella etu
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
ja varoen, verrattuna siihen voimaan, jonka hän jensa puolesta.
_____ ________________________
AUG UST N IK U L A , Manager.
Ja
. kannalta katso-
Sintered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post-Office at omaa ja siihen hätään joka häntä ympäröi.
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
saatuaan murusen on hän taas kauan tyytyväi- I en -pieni
> ,nanta'an
palkankorotus ei ole
8UBSCRIPTION RATES:
nen.
niinkään vaarallista, sillä sopi
IN TH E UNITED STATES AND CANADA:
Myöskin hän on tottelevaisin olento mitä kos van tilaisuuden tullessa voi sen
For 1 year »3.75; For 6 Months, $2.00; For 3 Months, >1.25; For 1 Month 50c.
kaan on maa päällään kantanut. Käskystä ra nyhtäistä pois, ilman että työ
TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
väestö suurestikaan nousisi tais
1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c kentaa
hän
mitä
hirveimmät
murhavälineet,
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
teluun sellaista toimenpidettä
1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00.
peittää maa-alat linnoituksilla ja meret sotalai vastaan. Ja teollisuudessa tapah
voilla ja käskyn saatuaan rientää kymmen-mil- tuva alinomainen nousu ja lasku
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
~
Telefooni: konttori 365, tolm. 832.
joonaisina joukkoina teurastam aan toisia ja tu antaa juuri edullisia tilaisuuksia
lemaan itse teurastetuksi—taaskin unhoittaen pienille palkankorotuksille ja
taasen niitten pois nyhtäisemisel-
itsensä ja toimien toisten hyväksi.
le. Jossakin tapauksessa työn
Jos ei hän olisi äärimäisen uhraantuvainen, antajat aivan omasta aiot tee--
niin hän jo aikoja sitten olisi lakannut huolta taan korottavat työläistensä
m asta käskijöitään ja alkanut huolehtia itses- oalkkoja, estääkseen sillä tem-
tään, m utta hänen rajaton uhraantuvaisuutensa Pulla työiäisiään järjestymästä,
Kuka on tyytyväisin olento maailmassa?
on hänet saattanut lyömään laimin omat etunsa Ja kieltämättä 'tällainen toimen
Kuka on tottelevaisin olento maailmassa?
pide vaikuttaa luokkatiedotto
ja
kaikessa
huolehtimaan
toisten
eduista—on
tniin
työläisiin kerrassaan lu-
Kuka on uhraantuvaisin olento planeetalla? saattanut hänet melkeinpä vihaamaan itseään.
moovasti. He alkavat jälleen us
Kuka on uskollisin ja luotettavin käskijälleen?
Sellainen
on
työläinen
niin
kauan
kuin
hän
on
koa työntäjien inhimillisyyteen
Kuka uurastaa elämän ikänsä rikkauksien luo sivussa omista järjestöistään.
ja hyvään tahtoon, joskin se lap
misessa ja itse kärsii tyytyväisenä puutetta?
sellinen usko olisi jostakin syys
Kuka kuluttaa voimansa rakentaessaan uh Vasta järjestöihin liittymällä ja niissä toimi tä alkanut heissä järkkymään.
keita palatseja toisille ja tyytyy itse koko elä malla kasvaa hänelle käsitys oikeasta ja vääräs Epäilemättä tällaista tekoa seu
tä—käsitys siitä, että sokea totteleminen, nauta- raa työläisissä välinpitämättö
mänsä asumaan viheliäisimmässä luolassa mitä mainen
tyytyväisyys
ja rajaton
myys järjestymistä kohtaan —
ajatella saattaa?
x
... „
, .. uhraantuvaisuus
., .
1 i i............ i x i
tuottaa hänelle itselleen ja hänen rakkaimmil- ‘'mitäpä sitä kannattaakaan vaa-
•
e +in^ nS^ 00l^a^ een ?UU ” ^ een kärsimyksiä ja on sinänsä rikos, josta on Itiä koska työnantajat korottavat i
Jurin rnnranoo-öS1 e
’ luovuttava. Luovuttava siten, että on jaettava ‘Palkkoja aivan hyvästä tahdos-
öitä. L aa tik a a p iiru stu k se t, m in
£
f Vnin v /ii^ n ’ p°n <a n kkaat hänelle vis- tasan velvollisuudet ja oikeudet.
¡taan” ~ o t e l e v a t tiedottomat
Pulmallinen kysymys täm
kälaisia
ta rv its e tte ja k u in
—TZ ,
,,
a l e * ........... ,
........
Silloin hän uhraantuu luokalleen ja s a m
a s s a ; . pU(lles; se Toverin talo n h an k in ta. Se ta rv it ka m onta, hu s o ijo n eita
ite ttu in a T A SA PO H JA I
see uuden kodin, siitä ollaan yksim ie
Kuka ottaa varteen, pitää mielessään ja uhraa itselleen. Hän tottelee järjestönsä käskyjä ja tepsiväisyyden
<un
' lN
!1
1
,
1
1
PR.OOM UUN—ta sa p o h ja ise e n
lisiä.
M utta sille ei saa ra k e n ta a ta SEE N
ja käyttävät sitä
scu
täh
d
en
ttä voi lask u v ed etläk iu
kaiken voimansa annettujen käskyjen tä y ttä -; uhraa voimansa niiden täyttämiseen tietoisena yhtenä parhaimpana aseenaan, loa A storiaan, koska se tulev aisu u s e istä ran , n a e ssa
.
H ö y rykoneet tie
olisi e ste e n ä T overin m u u tta
misessa. .....
siitä, että hän siten parhaiten hyödyttää niitä ehkäistäkseen työväestiiä järjes d m essa
ty
sti
täytyy
olla
k
ä
y ttä m ä s s ä k irja
iselle pois A storiasta.
E ikä sille
painon
koneistoa.
Sam
koneilla,
Kuka pitää annetun määräyksen täyttäm istä joita hän rakastaa ja jotka häntä rakastavat, tymästä. He varsin hyvin tietä nykyään p y sty tä rak e n tam a a n om aa jos ne kä e lä is i k ä y ttä m oilla
ä
ä
n
siip irat-
m unallekaan, sillä isom m issa
tärkeäm pänä kuin henkensä säilyttämistä ja luo-
Hän toimii innolla, sillä hän tietää toimivansa vät. että järjestynyt joukko on taloa
taita , voisi s itte v ä listä teh d ä m a t
ja myöskin kykene liikekaupungelssa ovat p aik at kallii kojakin, m inne k an sa v aatii, esim .
PH.1}. ennen hengestään kuin jättää saamansa ihmisyyden voittoon saattamiseksi ja sorron ku- vaativaista
vää taistelemaan vaatimustensa ta, rak e n n u k se t vielä kalliim pia, k aik C olum biaa ylös P o rtla u d iin , jolloin
ki k a llista —ja m u u tto k u sta n n u k set
määräyksen täyttäm ättä?
kistamiseksi.
puolesta ja siksi on paras lyödä liikanaisla nykyisille varoille. A sto T overi ilm esty isi siellä. J o s s itte
, ..^u^.a uhi*aa kaikkensa käskijänsä hyväksi, e i-! Hänkin on työläinen, m utta hän on järjestynyt ajoissa inhimillisyydellä höystet ria s ta käsin ei T o v erista koskaan sa a S e a ttle ssa olisi hyvä aik a, tu h a tk u n
iiä koskaan ajattele omaa parastansa?
. työläinen—siinä ero.
tyä soopaa työläisten silmille, da oikein elinvoim aista lehteä, m utta ta tila u sta lu v assa ja p a ljo naim a-
pitääkseen heidät sokeina ja ha jos se NYT m uualle viedään, on se ilm otuksia, niiu m itäs m uuta kuin
Kuka on hän, jolle kaikki muu on kallista pait- *
E ikä m ik ään
surm an isku lehdelle heti. J a kui köydet irti ja sinne!
*
kään ei ole katkerampaa työnan janaisina.
si oma onnensa; hän, joka huolehtii kaikesta
Lyhyen työpäivän
tenkin on om a koti tarp een juu ri e stä isi k ä y m ä stä jo llo in k in Tacom as-
tajalle
kuin
joutua
lyhentämään
sa, A berdeenissa, G rays H a rb o rissa
muusta paitsi itsestään, siitä hän ei ehdi välittä-
puolesta
Mainitulla toimenpiteellä työn NYT. Suo siellä, vetelä täällä.
ja
m uualla. A rv ata sopii, e ttä cali-
työpäivää.
Työnantaja
saattaa
maan?
antajat koettavat myiiskin eh T äm m öisessä y leislän teläisessä pu fo rn ia la ise t m yös k u tsu isiv a t rak k a a n
Viimeisten
vuosikymmenien suostua pieneen palkan korotuk
työiäisiään vaatimasta ly- lassa täytyy m inunkin ty ö n tää järk i- T overinsa luokseen v ieia ilu lle pah im
vähäni avuksi, vaikka a sia ei m eitä
Tunnetteko häntä? Oletteko häntä nähneet?' aikana on jä riestvnvt työväki seen, kun työläiset sellaista vaa käistä
hempää työpäivää, sillä samalla canadalaisia niin kovin kip eästi kos- m an talven ajak si. Seinä siellä olisi
Kyllä te hänet tunnette, hän on teidän nähtä- kaikkialla pyrkinyt saamaan tivat, mutta kun tulee kysymyk kun ne taidokkailla ja kauaksi kekaan. Luulen keksineeni keinon, kellua F risco n lah d essa tai S an Die
vissänne kaikkialla. Teidän ei tarvitse häntä mahdollisimman lyhyen työpäi seen työpäivän lyhentäminen, tähtäävillä tempuillaan hidastut jonka pitäisi ty y d y ttää kaikkia, a in a gon satam assa.
mistään etsiä, sillä ilman hänen läsnä oloaan j vän. Taistelu sen puolesta on taistelee hän kaikialla käytettä tavat työläisten järjestymispyr- kin toistaiseksi.
Ei silti p itäisi A sto ria a k aa n ¡jaksi
vissään olevilla keinoilla viimei kimyksiä
u
nhottaa.
Sopisi sielläkin jo sk u s p is
ollut
tuimaa
monella
teollisuu
M
issä
se
on
sanottu,
e
ttä
T
overille
ja lamaannuttavat
olisi teidän elämänne iloton. Teillä ei olisi ruo
seen
asti
sen
estämiseksi.
täy
ty
ä,
jos
ei m uulloin, niin reg a tta -
pitää
lu
n
astaa
k
alliit
ra
k
e
n
n
u
slo
tit
alalla, ehkä luimempaa kuin
heissä taisteluintoa, he myöskin
kaa eikä verhoja, ei asuntoa eikä mitään elämän den
ju h lien aik aan , jolloin k a la s ta ja t o-
ja
m
uurata
kiv
italo
t?
Eikö
ole
sillä
taistelu minkään
asian I Tällaiseen menettelyvu
ehkäisevät lyhyen työpäivän vaa hyvä, kun h an k itaan kaikinpuolin vat rah ak k aim u iillaan .
. . . . . muun
.
. - . tvön
>
välttämättömyyksiä, vaan harhailisitte te villi puolesta ja • epäilemättä
tulee sitä 1 antajan puolelta on johtamassa j timuksien kehittymistä. Jos he
T u rh a a k en en k ään v ä ittä ä v a sta a n .
OMA KOTI?
nä ja avuttomina jossakin aarniometsässä etsis- olemaan edelleenkin, sillä mi- varsin luonnolliset syvt. Ennen i korottaisivat palkkoja ihmisrak- kunnollinen
T
äm
ä on ainoa m ahdollinen ra tk a isu .
O nhan siellä A storiassa laivaveis- i
W . N. REIVO,
A. S A LM I,
L. M O ILA N E N ,
J. MALO,
K. E. H E IK K IN E N .
SIELTÄ Ja TÄÄLTÄ
kansallisuuksien tahi! nyt. Kieltämätön tosiasia on. neet satoja tuhansia ääniä vaa- pänä tehtävänä tulee olemaan
henkeä, jolta ei kukaan ole tur sotaa vastaan, kurjuutta vas
valtioitten rajoja.
Hillquitin puhe puolue- tuntematta
että sota ja sosialistien osanotto leissa, — mutta pahin kaikesta juurruttaa ja vahvistaa tä- vattu. Sodan aikana rankaise taan, jota vastaan mekin koe
Ylpeinä mahtavan Internatio- sotaan oli puukonisku suoraan i on se.- että meidän keskuudes-i tä vastustustamme yhä jatku
matta hyökätään pyhimpien va tamme taistella. Jännityksellä
nalemme voittokulusta me val Internationalen sydämeen.
tamme on hävinnvt paljon sitä vaksi, yhä voimakkaammaksi ja pauksiemme kimppuun ja hävite odotamme nyt hetkeä, jolloin
konventsionin mistimme itseämme ottamaan Ja taantumus, jonka valtaan elävää
rohkeata taisteluhen- tehokkaammaksi.
tään niitä. Sosialistipuolueen baksan työläiset senraavat Ve
osaa
Internationalen suureen joutui koko vanha maailma, uu keä, sitä ja innostusta,
sitä luokka-! “Seisokaa presidentin takana”, äänin täytyy kohota kirkkaana näjän esimerkkiä ja kaatavat
maailmaninielenosoitukseen, In destaan arvioiden kaikkia arvoja,
avajaisissa
'
■'»hkeutta
ja luokkaylpeyttä, jo- huutavat meille jingoistiset tni- ja vt imaKkaana tätä taantumus maahan mädäntyneen Hoheiizol-
ternationalen yleiseen k iro u k jakaen Europan työläisiä viliol- rc'
w«.,
Hyvät toverit. Emme koskaan
ennen puolueemme historiassa
ole kokoontuneet kriitillisempänä
hetkenä tahi nähneet edessämme
vakavampia tehtäviä. Kun vuon
na 1912 kokoonnuimme viime
konventioniimme lndianapolis’-
issa, meidän järjestömme oli tie
toinen voimastaan ja täynnä elä
vää innostusta. Puolueessa ole
vat miehet ja naiset täydellä sy
dämellään antautuivat tehtävään,
joka oli heidän edessään. Kah
den vuoden sisässä tästä kon-
ventionista kohosi jäsenmääräm
me 120,000 :een. meillä oli 5,000
osastoa maan eri osissa, käytet
tävänämme oli yli 300 sosialis
tista julkaisua ja sanomalehteä.
Näinä vuosina me voitimme en-
simäiset huomattavat politilli-
set taistelut ja meidän äänimää
rämme presidenttivaaleissa ko
hosi korkeammalle kuin koskaan
ennen, luvaten nopeasti kohot
taa puolueemme ratkaisevaksi
tekijäksi maan valtiollisessa elä
mässä.
Koko ilmakehä ympärillämme
näytti olevan kyllästytetty so
sialismilla. Me näimme suuria
voittoja edessämme.
Tämä mieliala ja nämä saavu
tukset eivät myöskään rajoittu
neet yksinomaan Yhdysvaltoihin.
Vuoteen 1913 mennessä useissa
maissa sosialistinen liike oli voi
tolle pääsemäisillään.
iVoitto
voiton, jälkeen merkittiin histo
riamme lehdille. Yli 30 miljoo
naa miestä ja naista maailman
kaikilla äärillä taisteli voitokkai
na sosialismin lipun ympärillä.
Se oli yksi mahtava, elävästi
tunteva, voimakkaasti toimiva
armeija jota elähytti yhteishenki
seen, joka oli määrätty pidettä lisleireihin, rikkoen meidän rha-
väksi Wienissä elokuussa 1914. nimpia toiveitamme, herättäen
Silloin, yhtäkkiä, kerääntyi tai surua, ihmettelyä, vihaa meidän
vaallemme synkkiä pilviä. Ne riveissä, tämä taantumus aikojen
uhkuivat turmiota ja ne toivat kuluessa tuli valtameren tällekin
turmiota mukanaan. Kapitalis puolelle. Se lannisti tovereitäm-
min ja sen seuralaisen imiperialis- me täällä, se rikkoi monen luot
min ja militarisanin voimat ke-
tamuksen ja uskalluksen ja us
rääntvivät ulkkospilveksi, ja yli kon. Se vaikutti turmiollisesti
della iskulla heittivät koko maa .^meidänkin liikkeeseemme. Sodan
ilman historian verisimmän, ka- raivottaret herättivät militaris
inalimman,
rikoksellisimman min ja halpahintaisen patriotis
sodan pyörteisiin.
min henkeä. Monen annerikalai-
Europan sota puhkesi voiton sen työläisen mieltä sekotti se
toiveittemme keskellä.
kin seikka, että sodan liikevoi
Kaikki, minkä maailman sivis toista luotiin tähän maahan kei
tyselämä vuosisatojen tuskalli notekoinen “hyvinvointi”, joka
sella työllä oli rakentanut ihmi tylsistytti selvää luokkakäsitys-
syyden periaatteitten turvaami tämme. Presidentti Wilsonin "te
seksi romahti. Ja muun mukana kopyhä esiintyminen rauhan a-
romahti Internationalemme, jon postolina, tämä esiintyminen,
ka rakentamiseen kaksi sukupol jonka koko vilpillisyys niin räi
vea työläismiehiä ja naisia oli keänä on näkyvissä näitten päi
uhrannut parhaat voimansa, ne vien tärisyttävien tapahtumien
ronsa ja rakkautensa.
valossa, johti useita työläisiä
Me emme ole kokoontuneet •harhaan koetelluista luokkatietoi
tänne istumaan tuomareina 'Eu suuden teiltämme. Puolueemme
ropan tovereittemme yli. Mei elämään vähitellen hiipi välinpi
dän tehtävämme tällä hetkellä tämättömyyttä, passiivista fata
ei ole tutkia, mitkä voimat o- lismia. joka mitä turmiollisimmin
soi Hautuivat
voimakkaimmiksi heijastui
puolueemme elämän
kuin järjestömme periaatteet, heikkenemisessä. Ei pidetty kon
tulokset, tärkeämmiksi kuin us ventiona tärkeänä vaalitaistelun
kollisuutemme luokkamme tais vuonna, ei osattu löytää yhte-
telua kohtaan ja johtivat
. . .. Euro näistä ja eheää pohjaa jalkojem-
pan
tovereita
heittaytvmääu nie alle.
luokki vihollistemme
provosee-
Ja niinpä viime konventionis-
raamaan ja johtamaan sotaan. ta kuluneen viiden vuoden jäl
Tulevaisuuden historia tulee lau keen me löydämme itsemme
sumaan tämän tuomion.
taantnhnuskauden keskeltä. Mei
Mutta niinkuin asiat nykyään dän ei tarvitse kieltää itseltäm
ovat. Internationalemme, uljas me sitä tosiasiaa, että tällä ajal
1 nternationalentme, toiveittemme la olemme menneet taaksepäin.
ja ylpeytemme esine, makaa haa Meidän jäsenmäärämme on alen
voitettuna ja
vertavuotavana. tunut «S0,000:een, me olemme
Saattaa ottaa vuosia rakentaa menettänet 'monta äänenkannat
ylös se. minkä sota on hävittä- tajaamme, me olemme menetti -
.-seisoKaa presiucntm takana ,
k <a on johtavana voimana Hik- hjtarismin kannattajat. Ei ole
keemme edistvmisessä................. koskaan heitetty yleisölle tuil
la nyt kaiken tämän lisäksi nuslausetta, joka olisi enemimän
olemme mekin, tämän maan työ i rjstjrjidassa kansanvallan alkeel
lis e t, joutuneet sodan pyörtei-; lisimpicnkin perusteitten kanssa,
siili. Amerika, joka näytti ole- Meitä kehotetaan luopumaan ar
van niin turvassa Europan tuli- ■ vostclukv vystämme ja vapaudes-
palon liekeistä, on nyt joutunut1 tamnie ja sitomaan itseämme yh-
sodan kiehuvaan virtaan. Monet • den miehen tahdon taakse. Mei-
luulevat, että Amerikan osanot-i tä kehotetaan uhraamaan kal
lo sotaan tulee olemaan vain j leimman perintöoikeutemme,
teoreettinen mielenosoitus, joka ' Kongressissa pitämässään so-
ei tule tuomaan tälle maalle nii-1 tajulistuspuheessaan presidentti
tä kärsimyksiä ja kauhuja, joi-1 Wilson heitti
keskusvaltioita
den alla kolme vuotta on mu- vastaan sen aivan oikean svv-
sertunut vanha maailma. Mutta töksen. että siellä sota provo-
tällainen usko on hyvin turha. seerattiin kysymättä kansan mie-
Ennen pitkää tulemme näke-1 lipidettä ja vastoin kansan tah
mään, että Amerikan osanotto i toa. Mutta me samalla toden-
sotaan on katkera ja kamala to-j namme, että presidentti W ilson
dellisuus miljoonille työläisille. 1 itse julistaa sodan kvsxtnättä
Miljoonia miehiä, työläisten ;poi- j kansan mieltä. Tämän ’ maan
kia tullaan valjastaimaan milita kansa ei tahdo sotaa. Mutta
rismin veristen vaunujen eteen. sille ei annettu tilaisuutta lausua
Työläisten poikia, sillä työläiset siitä mielipidettä. Se tilaisuus,
saavat taistella Amerikan kapi mikä sillä oli viime vaaleissa
talistien sotaa, niin kuin työläi selvästi osotti sotavastaista mie
set ovat Europassakin uhran lialaa. Presidentti 'Wilson tuli
neet henkensä ja verensä kapi valituksi etupäässä sen vuoksi
talistien rikoksellisen sodan a lt että hän otti ohjenuorakseen lau
tarille.
seen : “Minä olen välttänyt so
Sota ei ole mikään pelkkä mie dan.” Ja nyt hän julistaa so
lentila. Sota on tosiasiallista dan.
hävitystä, verenvuodatusta, kuo
Meidän on horjumatta jatket
lemaa. tuskaa, surua, sanoma tava työtämme siihen suuntaan,
tonta kurjuutta. Sen kamalat että järki ja ihmisyys pääsisivät
seuraukset ensi tilassa lankeavat! voitolle. Nyt kun sota on tullut
työväenluokan hartioille.
! katkeraksi tosiasiaksi tässä maas-
Sosialistipuolue on ainoa huo-' sa, meidän on kymmenkertaisi!-
mattava yhteiskunnallinen järjes-j la voimilla työskenneltävä rau-
tö tässä maassa, joka yhä edel- lian palauttamiseksi aivan viipv-
leen seisoo tinkimättömän väsym ättä, rauhan, joka olisi sitä laa-
tustuksen kannalla sotaan näh- tua. että se kaikiksi ajoiksi te-
den. Se on ainoa järjestö, joka kisi sodat mahdottomiksi.
keskellä irtipäästettyjä intohimo
Sota en enemmän kuin pelkkä
ja on säilyttänyt selvän ajatus taistelu taistelukentillä.
'Sota
kykynsä ja järkensä.
merkitsee taantumusta kotimaas
, Tämän 4tonventsionin tärkeitn- sa. Sota siittää roskajoukko-
ta ja sen kaikkia seurauksia vas
taan.
Sota tulee vaatimaan meiltä ei
ainoastaan vertamme ja vapaut
tamme. Se vaatii varojammekin.
Työväenluokka tullaan pakotta
maan kantamaan sodan taloudel
listakin taakkaa. \ aatikaanime,
että lie, jotka sotia tahtovat ja
niistä hyötyvät, itse maksaisivat
irstailun hinnan. Älkäämme sal
liko, että kukaan saisi niittää
liikevoittoja sodasta. Jos me
voimme herättää kansan vaati
maan tätä, meidän riistäjiltämme
hyvin pian häviää innostus so
taan.
Ioverit. 'Meidän edessämme
ovat synkät päivät. Alkäälmme
väheksykö niitä vaaroja ja vai
voja, joiden eteen saatamme
joutua. Mutta älkäämme myös
olko epätoivoisia. Sosialismin
kulku voittoja kohti kulkee aina
kautta kärsimysten ja meidän
täytyy ne ottaa vastaan lujalla
ja lannistumattomalla taistelu-
hengellä. Sillä sosialismi sit
tenkin kulkee voittoa kohti. Sen
voitto tämän päivän pimeydestä
huolimatta on ehkä lähempänä
kuin kukaan meistä saattaa aa
vistaa.
1 innostuttava, valoisana tapa
uksena on meillä suuri V enäjän
vallankumous. Kapitalistiluokka
koettaa unskottaa meille, että
\ enäjän vallankumouksen ai
kaansaivat ja veivät voittoon Ve
näjän liberaaliset porvariainek-
set, ja että vallankumouksen tar
koituksena on sotatoimenpiteit-
ten edistäminen. Mutta nte tie
dämme paremmin. Me tiedäni
me, että Venäjän työläiset lähti
vät kaduille taistelemaan ratkai
sevaa taistelua ja he lähtivät
taisteluun järjestelmää vastaan,
lerien ja 1 labsburgien vallan rai
vaten tie tä kansojen yiiteisvm-
märrykselle ja vapaudelle.
Sota tulee päättymään. Mutta
se ei tule päättymään diplomaat
tien velikeilylliä. 'Sodan tulee
päättämään Europan kapinalli
nen kansa. Hetki lähenee, jol
loin maailman köyhälistö jälleen
on löytävä itsensä.
Pitäkäämme liuolta siitä, että
pidämme itseämme valmiina ot
tamaan vastaan näitä suuria toi
minnan ja toiveitten aikoja. Val
vokaamme, että me silloin myös
seisomme meille kuuluvassa pai
kassa internationalen suuressa
jälleen heräämisessä. Voidaksem
me tehdä se, meidän täytyy nyt,
raskaitten koettelemusten ja vai
keitten toimintasuhteitten kes-
keJlä väsymättä rakentaa järjes
töjämme, sillä ne ovat aseita,
joiden kautta voimamme ilme
nee ja kelpaa käytettäväksi.
y?n . n.” .” helppo olla mukana
sosialistiliikkeessä silloin kun
kuljemme esteettömästi voitosta
voittoon, silloin kun melkein
ktiuluu hienoon tapaan olla so
sialisti. Mutta kuntomme tulee
todelliselle koettelemukselle ko
vina aikoina, silloin nähdään
kenelle sosialistinen liike on
muutakin kuin hetken innostus
ta ja mukavaa ajanviettoa.
Olkaamme uskollisia itsellem
me ja asiallemme.
I amä konventioni tulee joko
rakentamaan tahi hävittynään
A f r ik a n
sosialistipuolueen.
Kv hty käämine työhömme täysin
vmniartäen sen vastuunalaisuu
den, joka nyt lepää hartioillam
me ei ainoastaan tämän maan
työväenluokan edessä, vaan ko-
ko maailman kansainvälisen »u-
sia.istihikkeen edessä.