Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (March 2, 1917)
TOVERI Sivu kaksi. No. 50 TILAUSHINNAT ' tämän sodan kautta ■ TOVERIN tä erehdyksessä, eikä siis myös mäiseksi numeroksi niissä vasta- asian että kaikkien työläisten Nvkvään alkaen 1 päivänä maaliskuuta, ovat ' ' . . - t pan kään tule peruuttamaan niitä lausekokouksissa, joita pannaan ’ kohtalo muodostui samanlaisek- tulevat Marx'in ennustukset käy- toi5taigeksi Llnnen »uomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Aatoriassa, Oregon, 1 vuosikerta ........................ A >3.75 saatuaan kuulla niistä työväes toiineen. Tai oikeammin: niis-1 si, sillä he kaikki työskentelivät mään toteen. joka päivä, paitsi maanantaina. ___j v u o sik e rta a ...................................>2.00 tön mielipiteen; niiden alentami tä vastalausekokouksista, joita kapitalistille eikä enää jollekin IO 1 M 1 T U S K U N T A ; Nykyinen sota on aiheuttanut 3 k u u k a u tta .................................... >1.25 .......................................... »0 W . N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. HEIKKINEN. nen ei ole tuskin mahdollista pannaan toimeen, olisi muodos- yksityiselle tavaran ostajalle. Tä- tuskaa, kärsimyksiä ja ääretöntä ! 1 kuukausi Pyy{Umme a sia m ie ste m m e otta- kaan, joten on siis käytävä tais tettava järjestöjen muodostamis-’ mä puolestaan vaikutti sen että kurjuutta työväenluokan keskuu- maan täm än nuom ioonsa. Kaikki TOVERI u k se t, jo tk a o v a t o te tu t ennen ’« ^ e t u . u n Jotka teluun työpalkkojen kohottami kokouksia, samalla kun niistä heidän etunsa kävivät vhtäläisik- dessa, se on saattanut työväen tila (The Comrade) m ’» aalisk 1 päivää, voidaan saada The organ of the Finnish workers in the Western States. The only seksi. Ja helposti kai käsitetään, lähetellään vastalauseita halli- si, s. o. toinen ei ollut toistaan rivit hajalleen niin että eri mai e n tisillä hinnoilla. TOVERIN KONTTORI. Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astona, että se merkitsee taistelua, josta tusherroille. Vain silloin tulee j paremmassa asemassa. Kaikkien den työläiset tappelevat miekko Ore., by the W estern Workmen's Publishing Society. työväestö käsittämään asemansa heidän etunsa olivat vastakkaisia jen ja tykkien kanssa toisiaan Advertising rates in effect July l, 1912, 4oc per inch. Special discount on leikki kaukana. allowed for larger and continuous advertisements. Ja tämä ainoa käytännöllinen ja sen vaatimukset oikeassa v a-; kapitalistien etujefa kanssa, sillä vastaan. Mutta samalla nykyi sen kehitykselle, huolimatta sii TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. mahdollisuutemme, mikäli mis lossa, vain silloin voillaan to i-' kapitalisti pyrki heistä saamaan nen sota on myöskin saanut tek tä että ne ovat hyvin verisiä AUGUST NIKULA, Manager. mia työväestön luokkaetujen mahdollisimman paljon, joko nillistä kehitystä aikaan, varsin saavutuksia. Mutta kehityksen Entered as second-class mail m atter July 18, 1912, a t the Post-Office at tään sellaisesta voi olla kysy pitkällä työpäivällä tai pienellä kin kemia ja fysiikka ovat so kulku 011 ennenkin kaikkina ai mystä, olisikin asetettava ensi- vaatimalla tavalla. Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1819. palkalla, jota vastoin työläiset dan ajalla edistyneet miltei yh koina ollut veristä, tuskaa ja SUBSCRIPTION RATES: VAIKUTTAAKO NYKYINEN EUROPAN SO taasen puolestaan yrittivät saa tä paljon kuin viimeisen puoli - kärsimyksiä. Miekan ja tulen, IN TH E UNITED STATES AND CANADA: F o r 1 y e a r >3.50; F o r 6 M onths, >1.<5; For 3 M ouths, >1.00; F o r 1 M outh 40c. TA TYÖVÄENLIIKKEESEEN TAANNUT da lyhemmän työpäivän ja kor vuosisadan kuluessa, joka puo kautta kehitys on kaikkina hi?- keamman palkan työstään, mut lestaan merkitsee sodan loppu torian aikoina raivannut esteet Ilm o tu sh in ta 4t>c p a lsta tu u iu alta. K uoiem au-nuiotukset >1.5U k e rta ja TA VASTI TAI EDISTÄVÄSTI? m u isto v ärsy illa >2.UU k erta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-lliuotukset öoc ta tämä ei ollut muuten saavu essa teollisuuden kehittymistä, tieltään. k e rta , h aju ta an tieto - ja uim eiim uutto-ilm otuaset 25c k erta, u aim a-iim o tu k sit Meidän ei tarvitse olla epätoi >1.50 k e rta , avioero-ilinotukset >1.00 kerta. S eisovat ilm otukset se u ra a v a n Tätä kysymystä on varmasti että ovat puoluekurilla pakotta tettavissa kuin yhtymällä yh- sillä kaikki ne keksinnöt mitä h in ta lu e tte lo n m u k aan p a lsta tu u iu a lta : 1 v. 20c, ‘,-a v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. tämän sodan aikana moni puo neet vähemmistön alistumaan ja teen Kun työväestö kerran oli tekniikassa ovat saavutetut so voisia siitä että nykyinen soti S a tu n n a is is ta ilm o tu k sista tulee rah a n s e u ra ta m ukana. E n g la n n in luetoveri joutunut ajattelemaan, kannattamaan nykyistä sodan joutunut uudemman ajan kapita- dan ajalla, tullaan asettamaan saattaa aikaan taantumusta tyo- k ie le s tä su o m en n etaan vapaasti. ! listiseli koneteollisuuden palve- teollisuuden palvelukseen ja tä- väenliikkeessä, vaan paini asto 1 sillä nykyään ainakin näyttää jatkamista. TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: Tämä Saksan ja Ranskan so-!luksee“ Ja sen ikeen ' mä merkitsee koneiden parannus- nykyisen sodan seurauksena tu- 1 vuosikerta >3.50; 6 kuukautta >1.75; 3 kuukautta >1.00; 1 kuukausi 40c. siltä että Europas sota on saa SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE: nut taantumusta aikaan työvä sialistien menettely *on saanut ; alle, syntyi siinä yhtenäinen ta, tuotantomuodon nopeistunns- lee olemaan työväenliikkeen edis 1 vuosikerta >5.50; 6 kuukautta >3.00. enliikkeessä. ‘Miltei jokaisessa monet suuret tyoläisrvhmiit ja 1 luokkakäsite. Se näki ettei sen ta yijarvon suurenemista ja kä tyminen joka merkitsee yhteis Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. sotaakäyvässä maassa on sosia vijäpä vähemmän tietoiset so-’ascma .kor,.aannu! elka sc sa‘‘ l>‘talistisen ruston kiristymistä. kunnallisen vallankumouksen no Telefooni: konttori 365, toim. 832. listinen liike jakaantunut loih sialistitkin menettämään luotta- | yksilöllisesti mitään aikaan, vaan Nykyinen sota lm) edellytykset peampaa lähestymistä. J. S. tia. Varsinkin Saksassa ja Rans-i luuksensa, sosialistiseen liikkee sen on koko joukkona lähdettävä nousevalle työväenliikkeelle ja ~ kassa tämä repeäminen on ollut seen. Sillä useasti ennen ny taistelemaan jos mieli saada jo - : tain parannuksia itselleen. Ny-I myöntää, cua että nykyisten Näiden maiden Työmiehelle oma talo n.vomau, ..yaj.avv.. ja uh- «»- perinpohjaista. permponjaista. Aamen marne. kyistä kvist- ,Euj.opan Europan S(>taa sotaa ve(lcttiir vedettiin kyinen sosialistinen liike ei siis, kaavaili tapahtumain vastapa;-} vastapa;-' sosialistipuolueista on muodos- muodos- Saksan ------------ kaavani Saksan sosialistincn sosialistinen ]iike liike ja ja ser sen ole muuta kuin olevien olojen, . ................... ... .. . noksi tävtyisi olla-olemassa kei-itunut kaksi ryhmää, nini, isän- leille viimeksi tullut 1 vomies > . , . . . , 1 . ' .... ... kaikki saavutukset esille kaikis- s. o. uudemman ajan kapitalisti •Meille ...... . . noja, jotka voitaisi nyt ynt ak- maalliset ja ei-isanmaallise.. ! , .,. •... tav alla. V oim m ehan o tta a oppia El VALLIH AUDOISSAK AAN too, että liikkeen johtokunta ... . .. . ... . ... . sa kj>v mvk,i>sa mikäli ne kos sen koneteollisuuden tuote. kertoo , • ! kia kuntia esille ja panna ka>-| Isänmaalliset sosialistit ovat i.„„ , h iis tä h a s su tte lu is ta , jo ita . keskipii- M ilw aukee L ead erissa k irjo itta a päättänyt kaupan, jolla *......................... )f !. * . . . ' , ... . . ... . . k,k:‘t vain tvovaenluokan taiste on juuri Nykyinen työväenliike kehit J 1 ' . ' . ,, . tantoon, min sittekin tavtvv eli- ¡m enneet täydellisesti hallituksien i , .. , , m uuan henkilö, m iten hän olisi val rissä k in h a rjo ite ltiin vuosikausia, ja . . , , • , , * , • ll,a Capital,stiluokkaa vastaan tyy vain sitä mukaa kun tuotan mis m enem ään so tap alv elu k seen sit- joiden se u ra u k se n a liik k eellä on vain se osti liikkeelle 21,010 dollaria dottomasti luopua siitä ajatuk-! taakse. kannattamaan niiden nii- Aina vedottiin siihen mitenkä maksavan liikerakennuksen Su- sesta, että sellaisia keinoja olisi litaristista raivoa. Saksan sosia j vankaksi Saksan sosialistinen lii- totavoissa tapahtuu muutoksia, te kun R ockefellerit, M organit ja velkaa ja a u tio ita lo tteja . K oti saa daan siten, e ttä se h a n k ita a n ja jä periorissa. Rakennus on sama olemassa. Kun kerran on totta, listinen enemmistö on miltei kai- 5 ke on kasvanut ja mitenkä nuu kuten Engels lausuu: “Sosialis- m uut sam an luokan jä s e n e t olisiv at te tä ä n sy rjä ä n s e lla ise t a ja tu k se t, ensin m enneet sinne, tai oikeam m in jossa Työmies on asunut vuok että nykyiset tapahtumat ovat l miu taistelukeinoja ja päämääriä olisi valm is m enem ään sinne heidän e ttä se p itä ä h e ti olla sad an tu h an n en ........ kissa tapauksissa osoittanut ole- . , • , ,, ' • , , * j den oli>i o te tta v a e sim erk k iä Sil ralla siitä saakka kun se muu yhteiskunnallisen kehityksen tu van hallituksen kanssa yhtämiel- tä. Mutta kun sodan syttyessä. ! ei voida keksiä vaan .ne täytyy rinnallaan. d o llarin p alatsi. tettiin Superioriin. Talo on kol loksia, niin niiden suunnan , - , hajaannus - ' i löytyä tosiolojen pohjalla s. o. E p ä ile m ä ttä m oni m uukin yhtyisi N iin, e ttä k e rta k a ik k ia an e d u sta tä mikäli kysymykset vain ovat syntyi ja suuri osa. mikerroksinen tiilirakennus ja muuttamiseksi tarkoitettujen kei- koskeneet sotaa, jotavastoin se Saksan sosialisteista alkoi k an -; (olevissa oloissa. Jos ei kerran sam aan “ sa n k arijo u k k u e e se e n ", sillä jien, jo tk a tä llä k e rra lla tu le v a t ko koukseen, on v a lm ista u d u tta v a ra t sen hinnasta suoritettava $?,000 I ilojenkin täytyy olla pitkäaikai osa sosialisteista joka vastustaa mättämään i„ rvaristoa, niin tämä työväenliikkeelle löydy perustaa m itään v a a ra a ei siinä olisi, m u tta kaisem aan kysym ys siitä, m ihin To kolmen kuukauden ajalla ja lop sen kehityksen tuloksia, sillä kä sotaa, on vain pienenä vähem 1 I olevissa oloissa, niin silloin se sittek in , m iksi yh ty isi kukaan työ läinen siih e n k ä än ? Jo s jo llak in y lä veri sijo ite ta a n tu lev an kesän ku on saanut sen aikaan että monet pu $15,000 $2,500 vuodessa. T ä den käänteessä eivät sellaiset on ilmassa leijailevaa haavetta mistönä. mutta pienilukuisuudes- Se on s ijo ite tta v a toiseen luokan jä se n e llä on h alu a — sy y tä luessa. hän saakka liike on maksanut voimat, joilla nykyisessä tilan taan huolimatta on se ollut kan työläiset jotka eivät ymmärrä j joka ei kestit, vaan sortuu omaan heillä kyllä on — tap e lla vallihau- paik k aan nyt v iiv y tte lem ä ttä . , asioita, ovat menettäneet kaiken ■ . . .. $2,400 vuodessa vuokraa samasta teessa voisi olla vaikutusta, voi M utta niihin se s iirre ttä is i? doissa. niin se ei o llenkaan e d e lly tä , mitättömyyteensä. sainvälisen sosialistisen nenää:-h , 1 . luottamuksensa työväen luokka- .... , . . . . ... Jo h to k u n n a n huoleksi jä te ttiin ky- talosta. Kun nyt käsimaksu saa muodostua. teen kannalla 1 ja vastustanut s : liikkeeseen. o - ' Sikäli kuin yhteiskunnallisessa sitä, e ttä työ läisillä olisi sam oja vel- vollisuuksia. T yöläisillä ei ole m itään syniys v; ai. vuoden k o k o u k sissa j- daan suoritetuksi, käy vuosimak taa aina alusta pitäen. ■ Tuotannossa tapahtuu kehitystä, tek em istä sam oissa vallihaudoissa e- • s jjja tai! ia olla p aik k a k atso ttu n a, Kapitalistinen kehitys on vuo sujen suorittaminen miltei yhtä N yt luonnollisesti tulee kysy- muuttuvat olevat olot ja sitä d e llä m a in ittu je n h e rra sm ie ste n kans- ‘ T o iv o tta v asti jo u tu u selityksineen muodostanut S am o in on n iv u sk in la ita R a n s -i helpoksi kuin vuokran maksami sikausien kuluessa • . , . ... . | . . . . i n ty s'. uutLM Aiiiisaiu x antien Soila onko kansainvälinen susia-j mukaa myöskin kehittyy työvä- sa; jos heillä on koskaan a sia a bar- ! ju lk isu u teen en n en Jätkää. N äin etu- sielläkin ovat s o s i a l i s t i t ; , . .... , ,, , , , nen, kun erotus summissa on lle voimat, .. jotka ovat pakotta- kassa; . . . . . . 'listinen liike kuollut, koska ker- enliike. Mitä korkeammalle kapi rik aad eille ja vallihautoiliin om ien ; k ä te e n ta ita a p itä ä tu n n u sta a , e ttä neet nyt esiin maailman sodan jakaantuneet kahteen ryhmään, vain $100 vuodessa. ran eri maiden puolueet ovat ja talistinen koneteollisuus kehit e tu je n sa tak ia, niin p itä ä silloin olla . tu sk in sillä m u u ta o n kaan kuin paik- Onnittelemin^ Tvöiniestä ja ja sitä seuranneet muut kauhut, s. o. isänmaallisiin ja ei-isänmaal- kaantuneet kahtia, sekä tuleeko tyy. sitä mukaa kärjistyvät luok- selvillä siitä, e ttä se on vastakkaisel-¡"ka m u tta hyvä s itte n k in . K un paik- la puolelli» oleviin. V iidessä Rocke- j ka on, niin se in ä t e iv ä t kai paljoa Ranskan isänmaalliset samalla lupaamme alustaa erään kuten leipäkapinat ia muut sel lisiin. siitä johtuva taantumus olemaan kavastakohdat, etujen ristiriitai fellerien, M organien j.n.e. k a n ssa ei : m ak san e eik ä k a tto k a an . kysymyksen Toverin yhtiökoko laiset. jotka nyt näyttävät tu- sosialistit samoin kuin Saksan pysyväistä, tai vain tilapäistä? suus käy jyrkemmäksi, yhä suu työläisten e tu ja a je ta vallihaudoissa- T älle kysym ykselle jo u ta a k u o n a ukselle, kunhan edustajat saa levän päiväjärjestykseen. Hil kin kannattavat täydellisesti ka Tästä kysymyksestä on miltei remmat joukot joutuvat työvä kaan. om ine n y t parem m in senkin puo puvat perille, niin nuorinta vel joilleen tapahtuneen kehityksen pitalistien imperialistista raivoa. mahdoton lähteä tekemään tark enluokkaan, josta on seuraukse- On tu rh a n p ä iv ä istä , eikä aivan v a a lesta , kun tie tä ä k se m m e e iv ä t m u u t tuloksena on kapitalistiluoikk.". Muissa sotaakäy vissä maissa rato n tak a a n , sa n ah e lin ä ä puhua so ti kaan a sia t ole su u re st kokouksen a i jeä kuin hoitelemmekin. koja johti >päät< »ksiä varsinkaan, na luokkarajojen selveneminen laaksi a n ta u tu m ise sta silloin, jo s ylä luonut ne järjestönsä, jotka se eivät asiat ole sen paremmalla Ihan varmaan! kun ei ole tarkkoja tietoja Eu ja luokkataistelun jyrkkenemi luokkakin sik si a n ta u tu u . E ivät edut kaa h ä iritse m ä ssä . M ikäli teh d y istä a lu s tu k s is ta voi p ä ä ttä j. e i niiden nyt asettaa taisteluun sekä oman kannalla, kaikkien maiden susia ropan sotaakäy \ ien maiden sosi nen. Tämän todistaa se tosi yhdisty, m u tta kylläkin pide- ; n ssa m ene p a ljo ak aan aik aa. Saam- sillä KÄYTÄNNÖLLISET luokkansa toisia osia vastaan, listipuolueissa on tapahtuhut ha alistien menettelyistä. Olemme asia että kaikissa niissä maissa tään yllä sellaisia k ä sitte itä , e ttä so- | k m a eko sii; toivoa, e ttä nyt k e rra n k in että aina ja kaikkialla läsnäole jaannus, joskaan ei varsin niin MAHDOLLISUU taan s a a te ta a n kyllä m ennä porvari- teh d ä ä n sellain en p äätö s T overinkin enkä liiankin ankarasti tuomin-’ missä tekniikka ja koneteollisuus vaa viili»llistaan. työväenluokkaa perinpohjaista kuin Saksassa ja luokan puolellekin, jos vain p orvarit s u hteen, joka m yöskin to te u te ta a n , TEMME vastaan, ja jos työväestö mielii Ranskassa. Tämä kuitenkin on neet heitä ja heidän menettely-' uVat korkealle kehittyneet, niis- itse tu le v a t m ukaan. L uonnollisesti . x iin , saam m eko? Se riippuu edus- aän sotakysymykseen nähden. myöskin työväenliikkeet ovoat se lla ista k ä s ite ttä y lläp itäv ät se lit ta jistu ja heidän e v ä sty k sisiä ä n . asettaa tepsivän voiman etujensa riippunut siitä ettei sosialistinen Nykyinen aika, jolloin koko puolesta taistelemaan, täytyy sil- liike ole muissa Europan sotaa- Me emme tunne läheskään ta r-; suurempia, jotavastoin kaikissa tävät, e ttä p o rv arit eiv ät itse sinne □ □ □ yhteiskunta näyttää ikäänkuin lä òlla samanlainen järjestö puo käyvissä maissa ollut yhtä voi koin sitä asemaa, missä Europan niissä maissa missä ei koneteol m ene ja niin s ie ltä sä ä sty isiv ä t työ- K U N N IA N H IM O IN E N JA “TYÖ sosialistit ovat tänäpäivänä ja lisuus ole vielä minkään vertaa läisetk in , m u tta m iksi ei h eti sano liikkuvan pohjakerroksiaan myö lellaan kuin kapitalistiltiokalla- makas K Y K Y IN E N ” MIES. kuin yllämainituissa millä tavalla he ovat menetel saanut jalansijaa, ovat työväes selvästi, e ttä porvarien so d issak aan | ten, jolloin jokaisella yhteiskun kin on. järjesti’) jonka mahtia maissa. Sama hajaantuminen ei m eillä ole yh teisiä e tu ja porva J o tk u t p e ssim istit a litu is e sti valii- nan jäsenellä näyttää olevan jo yhteiskunnallisten voimien täy- kuitenkin on tapahtunut kaikki- leet vhtyessään kannattamaan tön itsenäiset liikkeet takapajul rien kanssa. ( tav a t s itä seik k aa, e ttä vanhanaikai- la. kuten esimerkiksi Venäjällä, Niin, m iksi ei? takin ajattelun aihetta, tarjoaa ¡’v— { .j|a s. o., jonka edessä' en sotaakäyvien maiden sosia- jm >rvaristen valloituspuuhia. i nen, kaik k iin p y sty v ä m ies, jo k a oli Kysymyksestä, josko nykyinen □ □ □ Itävalta-unkarissa ja monessa eräissä suhteissa työväenluokalle kapitalistiluokan järjestön täy listisissa liikkeissä. ' todella hyödyllinen, on n opeasti ka sota saattaa aikaan taantumusta muussa maassa, jossa uudemman RENTOA MEININKIÄ. • to am assa ja e ttä n y k y a ik a n a on m el kin muutamia edullisuuksia, sa tyisi taipua. Ja ellei sillä ole Ensi silmäyksellä katsoen n äyt kein m ah d o to n ta saad a toim eensa tai edistystä työväenliikkeessä ajan teollisuus ei ole vielä pääs malla kun se asettaa sen ratkais sellaista järjestöä käytettävä T untuu siltä kuin “me lä n te lä is e t’’ ' py sty v ää m iestä. Se ei k u ite n k a a n ole tavaksi kysymyksiä, joiden edes nään, täytyy sen alistua kohta tää tila siltä kuin koko kansain tulevaisuudessa, me emme voi syt valtaan. saisim m e jo Iropua siitä kulu n eesta ¡ to tta . E rä s c le v e la n d ila in eu vakuu- Nykyisen sodan kautta tulee fraasistam m e, jolla on ta h d o ttu tu l ' tu sa siain ie s jo ita k in päiviä sitten il- sä sen täytyy tunnustaa voimat loonsa siksi kunnes se sellaisen välinen työväenliike olisi hajaan muuta katsella kuin sen teoreet tunut ja joutunut tuuliajolle, tista puolta. Ainoastaan niitä varmasti tapahtumaan suuria kita lä n te lä isy y ttä , s. o. lännen ren- tomuutensa. ; m otti leh d e ssä p ik a k irjo itta ja a itsel- muodostaa, huolimatta siitä mi sillä kansainvälinen työväenliike yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka muutoksia Europan teollisuus- ! toa kurssia- Mutta jotta niitä etuisuuksia ten toivottomalta . sen tilanne I E fin v » 4 « 4 <-* I » » sellaisen k ä sity k sen ! leen. E rä ä lle , p a ik a n h a k ija lle hän la- ttä « inistäkö perustuu olemukseltaan kaiken ovat olleet työväen liikkeen syn- maailmassa. Nykyinen sota an- I h e tti se u ra a v a t kykeneväisyysvaui i- joita nykyinen aika tarjoaa työ saattaakin nykyisin näyttää. saa? laisten porvarillisten sotien vas ; tilukset: “T äytyy o sa ta sanella ja nyttäjinä ja niitä olevia oloja taa kuoliniskun kaikille vanhoil- väestön käytettäväksi, todella M itäpä m uuta k ä sity stä ollenkaan Yastalausekokouksilla saate tustamiseen, olivatpa ne sitten jotka ovat pakottaneet tvöväes- le feodalisille jäännöksille, saisik aan kuin sellaista, v arsin k in ; jälje n tä ä, a s e tta a k irje e t säiliöön ja osattaisi käyttää oikein, kä_\ tt.ia taan ainoastaan osoittaa mieltä, jä rje s tä ä , k ä y ttä ä m on istu sk o n etta, työväenluokan hyödyksi, on en eikä niitä suinkaan ole hylättävä, hyökkäys- tai puolustussotia. tön nousemaan taisteluun omien , jotka vielä näihin asti ovat ol- kun ta rk a s ta a tä tä lä n te lä iste n m ei v a lja sta a “ pony” k ä rry je n eteen ja , leet vallassa, kuten esim. Venä- ninkiä ja v e rta a sitä siih en m itä “ me a ja a kaup u n k iin k a h d e sti päivässä, nen kaikkea välttämätöntä, että missä suinkin on mahdollisuus koska ei työläisillä kerran ole etujensa parantamiseksi. k e sk ip iirilä ise t” ovat sa a n e e t aikaan. lafkasta ja p ö ly y ttä ä .” käsitetään ne voimat jotka ovat saada sellaisia aikaan, mutta har minkäänlaisia sellaisia oikeuksia Nvkyinen uudemman ajan palk-, jällä ja Itävalta-Unkarissa, \'e- Jo s jollakin n iistä a u tu a ista , jo tk a jotka olisivat kapitalistien eduil M uutam ien päivien p e rä s tä asia katyöväestön tieteellinen liike j näjän teodalinen maaylimystö saiv at kunnian o t t a a osaa piirim m e panneet yhteiskuntamme nykyi haanjohtavaa on uskoa niiden le yhtenäisiä ia joita heidän k a ei suinkaan ole minkäänlaisen samoin kuin Itävalta-Unkarinkin, viim evuotiseen piirikokouksen ja To m ies sai se u ra a v a n v a sta u k se n : seen liikkeeseen. avulla ratkaistavan sitä taistelua, pitalistien kanssa olisi sotien “ H yvä h e r r a : — M inulla on ollut ¡aatteen voimasta saanut alku-Joutuu väistymään nousevan ka v erin vuosikokoukseen, on e n tin e n kunnia Vaikka näyttääkin siltä, että jonka kohtauksia olemme nykyi v a sta a n o tta a kirjeen n e. Pyy avulla ruvettava puolustamaan, i aan. Nykyinen työväenliike on m uisti p aik allaan , niin to tta k a i m uis pitalistin tieltä. Ja tämä puoles on tapahtunut jotain aivan äkki sin näkemässä muodossa ja toi dän ilm o ittaa, e ttä olen koneklrjoit a I ylhäisillä ei ole sellaista isän- j kapitalistisen koneteollisuusaika- taan merkitsee uudemman ajan ta v a t silloin olleen sellaisen puheen, ja ja voin k irjo itta a sa ta san aa ne näistä ja odottamatonta, jotain sessa. e ttä T overi on vietävä n y k y ise stä nuutissa. Olen 42 vuoden vanha, ok , maata jota heidän tarvitsisi por-i kauden tulos: kapitalistinen ko- kapitalistista koneteollisuuthi p a ik a staa n kiireen k aupalla pois. ; oi,u sellaista joka on vältettävissä t E n g lan n in lä h e ty stö ssä Mad Ei ole olemassa mitään sei-Kariston kanssa yhdessä miekalla j neteollisuus oli se perusta jolle näissä mainituissa maissa ja vain samanlaisella äkkinäisellä ja E d u s ta ja t m yönsivät sen tarpeelli- g a sk arilla ja en oJe a in o a sta a n eks työväenliike perustui, sillä enti-; vieläpä muissakin. Ja silloin kun seksi jo eläin su o jelu sv aisto n k a n n a l p e rtti e lä m ä k e rra n k irjo itta ja , kiel ikäänkuin ennen kuulumattomal laista mahtia, joka voitaisi n y t1, ja tulella puolustaa Tänäpäivänä asioiden laita ei manata esiin uhkaava vaara tor set työväenliikkeet mikäli niitä ¡kerran kapitalistinen tuotantota- takin, vaikkapa ei ollenkaan o te t m ies, s ä h k ö ttä jä , m u tta m inulla nii la toiminnalla, niin siten ei kui kuitenkaan ole näin, sillä kuten oli olemassa, eivät olleet selviä pa pääsee etuoikeutettuun ase- taisi lukuun sitä, e ttä T o v erissa ty ö s den ohella on m onta m uuta puoles tenkaan ole laita. Ei ole tapah jumaan ; se sympatia jota osa kentelee jo itak in työläisiäkiu, noin ta n i puhuvaa kykyä. tunut mitään sellaista, jota ei porvaristosta osottaa muka yh- jo mainitsimme, ovat Europan luokkaliikkeitä vaan enemmän: maan, syntyy uudemman ajan parisenkym m entä. “ Ne kevyet te h tä v ä t, jo ita k ir je e - sosialistit yhtyneet porvarien tvessään työväestöön rauhan sekalaisia liikkeitä. \ asta kun työväenluokka, joka astuu näyt- olisi voitu aavistaa, ei mitään M utta siitä h u o lim atta kaikki on j sä u n e lu e tte le tte , e iv ä t riitä minulle. sellaista, jonka varalle ei olisi vaatimuksissa ja elintarpeitten kanssa sotakysymyksessä. Var kapitalistinen koneteollisuus ke- tämölle uusine luokkavaatimuk- niin kuin viim e vuonnakin. T overia P elk ään e ttä m inulle tu lisi kotl-ikäv.» voitu etukäteen varustautua, sii hintojen laskemis vaatimuksissa. sinkin Saksassa heti kun halli- hittyi, kehittyi myöskin -selvä | sineen. Esim. Venäjän työväen- el ole siirre«, ,„11,¡„kään. uok- ota lukuun sitä y len n y stä jo k a on ei ole pysyväistä laatua, eikä tus karkasi diplomaattiset välit työväestön itsenäinen luokkalii-j liike tulee saamaan uuden kään täkin huolimatta vaikka ei ole kainen lum enluoja, “p e a n u t'sie n " pai- kaan osattu varustautua. Se mi siihen pidä luottaa liian paljon. enajtin. Ranskan ja Englannin ke. Kapitalistinen koneteollisuus i teen, se muodostuu puhtaaksi ta p a h tu n u t huoneuston, sam oin kuin ta ja ja m m. m inulla on kokem us tila a ja m ä ä rä n k in su h te e n ,—jo ita kum kä näyttää äkkinäiseltä ja eris Se sama porvaristo, joka tänään kanssa, r\h tv i\at sosialistit suu- j irroitti ammattilaiset ja mutit| tvöväen luokkalukkeeksi, se ei p aakaan ei sovi laskea riittä v ik si, i jo ssak in m ä ä rä ssä liiallisen tuka kummalliselta, on vain jo kauan allekirjoittaa työväestön kanssa ressa määrin tukemaan sikäläis- sekatyöläiset pois omista tuotan-¡tuie olemaan niin sekavaa mitä Edelleen olem m e sa m a ssa pap erik o ria po istam isessa. M inä nivuskin oh i. sa an u t m italin “ T he Curfew Shall vaikuttaneitten voimien hiljaisen saman rauhanvaatimuksen. saat- tä hallitusta. Enemmistö Saksan tovälineistään ja sijoitti heidät se on tänäpäivänä. Karl Marx m u istu ttav a ssa h u o nerälfjässä, jo sta N ot’in ” lau su m isesta. kehitystyön muuan ilmenemis taa jo huomenna lähettää halli-! sosialisteista hylkäsi minkäänlais- tehdaslaitoksiin josta oli seura- ¡o aikoinaan lausui että ennen- ei voi m uuta sanoa, kuin e ttä huo “ M inä olen e k s p e rtti varpaan kan nom paa ty ö h u o n etta ei a in a k a a n tä s muoto; yhteiskunnallisen kehi tukselle pyynnein miliisijoukon ta vastalausetta panematta, kan- ukstna että aina satoihin nouse- ’«uin Venäjällä syntyy mitään tä v altiosta voi löytää. sien leik k a aja , voin k eittää, hoitaa tyskulun varrella sattuva kohta lähettämiseksi kukistamaan sen j sainvälisen sosialistipuolueeji pe- va työläisjoukko joutui työsken- suurempaa työväestön itsenäistä T ällainen venyttelem ini-u el ole hevosia (te id än ponynne hoitam iin lakkoa. jonka riaatteet. kannattamalla porvaris teleinään yhdessä ja samojen luokkaliikettä, tulevat Venäjän m itään reu to a m eininkiä, ja siksi olisi laisk an virka», “ p rä ssä tä ho us, joka kiinnittää ihmisten huo työläisjoukon s u ja ”, a v a ta o iste re ita , ko rjata - • o tetta v a esim erkki keski- miota muka erikoisuudellaan, kanssa äsken toimi yhdessä, jos ton sotaista varustelua, josta sit kohtaloiden alaisina. Näin ollen feodalismi ia Preussin militaris- >oukin vastakkain. P iiriläisistä, jo tk a o stivat lehdelleen tee n v a rjo ja ja tuoleja ja ennen kai«- ten oli seurauksena Saksan so- i tvöväestö tuli irti temmatuksi mi törmäämään mutia jossa ei itse asiassa ole sen edut niin vaativat. - kea m inä olen sham pioni tupakan- Elintarpeitten hintoja olisi sialistisen liikkeen kahtia ja-iniistä oloista missä se ennen olit Edelleen lausui hän. että \ enä- kodin noin vain hissukseen s a n a a p u rija L ouisianassa. Svlkeuils-rekor!- sen suurempaa erikoisuutta, kuin kaan puhum atta. Sillä tav a lla sitä tähkän muodostumisella on oljen alennettava mitä pikemmin, mut kaantuminen. Ovatpa sotaa kan ollut, joten sen keskuudessa al jälle on sota välttämätön ennen osoitetaan m iten to isinaan voidaan tin i on 38^2 jalk aa. ta siitä ei ole suuriakaan toiveita. nattavat sosialistit menneet sota- koi ilmestymään yhtenäisiä jouk- kuin sen työväestössä svntvv toim ia ilm an su u rta m eluakin. Tääi- M inua m yös voi k ä y ttä ä ka ui '• näähän. tu k se n a k in , sillä m inulla on sank!.* Vaikkakin täytyy tavallaan• Porvarista ei ol^ kohottanut nii- kysymyksessä niinkin pitkälle kovaatimuksia. Se näki sen tosi- vakavampi sosialistinen liike, i lä tarv itse e vain m enetellä sam alla p a rta , jo ta e p ä ile m ä ttä voi käyt m T O V E R I -f «
