TOVERI
Sivu kaksi.
No. 50
TILAUSHINNAT
' tämän sodan kautta ■ TOVERIN
tä erehdyksessä, eikä siis myös mäiseksi numeroksi niissä vasta- asian että kaikkien työläisten Nvkvään
alkaen
1
päivänä
maaliskuuta, ovat
' '
.
. -
t pan
kään tule peruuttamaan niitä lausekokouksissa, joita pannaan ’ kohtalo muodostui samanlaisek- tulevat Marx'in ennustukset käy- toi5taigeksi
Llnnen »uomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Aatoriassa, Oregon,
1 vuosikerta ........................ A >3.75
saatuaan kuulla niistä työväes toiineen. Tai oikeammin: niis-1 si, sillä he kaikki työskentelivät mään toteen.
joka päivä, paitsi maanantaina.
___j
v u o sik e rta a ...................................>2.00
tön mielipiteen; niiden alentami tä vastalausekokouksista, joita kapitalistille eikä enää jollekin
IO 1 M 1 T U S K U N T A ;
Nykyinen sota on aiheuttanut 3 k u u k a u tta .................................... >1.25
.......................................... »0
W . N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. HEIKKINEN. nen ei ole tuskin mahdollista pannaan toimeen, olisi muodos- yksityiselle tavaran ostajalle. Tä- tuskaa, kärsimyksiä ja ääretöntä ! 1 kuukausi
Pyy{Umme a sia m ie ste m m e otta-
kaan, joten on siis käytävä tais tettava järjestöjen muodostamis-’ mä puolestaan vaikutti sen että kurjuutta työväenluokan keskuu- maan täm än nuom ioonsa. Kaikki
TOVERI
u k se t, jo tk a o v a t o te tu t ennen
’«
^ e t u . u n Jotka
teluun työpalkkojen kohottami kokouksia, samalla kun niistä heidän etunsa kävivät vhtäläisik- dessa, se on saattanut työväen tila
(The Comrade)
m ’»
aalisk
1 päivää, voidaan saada
The organ of the Finnish workers in the Western States. The only seksi. Ja helposti kai käsitetään, lähetellään vastalauseita halli- si, s. o. toinen ei ollut toistaan rivit hajalleen niin että eri mai e n tisillä hinnoilla.
TOVERIN KONTTORI.
Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astona, että se merkitsee taistelua, josta tusherroille.
Vain silloin tulee j paremmassa asemassa. Kaikkien den työläiset tappelevat miekko
Ore., by the W estern Workmen's Publishing Society.
työväestö käsittämään asemansa heidän etunsa olivat vastakkaisia jen ja tykkien kanssa toisiaan
Advertising rates in effect July l, 1912, 4oc per inch. Special discount on leikki kaukana.
allowed for larger and continuous advertisements.
Ja tämä ainoa käytännöllinen ja sen vaatimukset oikeassa v a-; kapitalistien etujefa kanssa, sillä vastaan. Mutta samalla nykyi sen kehitykselle, huolimatta sii
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
mahdollisuutemme, mikäli mis lossa, vain silloin voillaan to i-' kapitalisti pyrki heistä saamaan nen sota on myöskin saanut tek tä että ne ovat hyvin verisiä
AUGUST NIKULA, Manager.
mia työväestön
luokkaetujen mahdollisimman paljon, joko nillistä kehitystä aikaan, varsin saavutuksia. Mutta kehityksen
Entered as second-class mail m atter July 18, 1912, a t the Post-Office at tään sellaisesta voi olla kysy
pitkällä työpäivällä tai pienellä kin kemia ja fysiikka ovat so kulku 011 ennenkin kaikkina ai
mystä, olisikin asetettava ensi- vaatimalla tavalla.
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1819.
palkalla, jota vastoin työläiset dan ajalla edistyneet miltei yh koina ollut veristä, tuskaa ja
SUBSCRIPTION RATES:
VAIKUTTAAKO NYKYINEN EUROPAN SO taasen puolestaan yrittivät saa tä paljon kuin viimeisen puoli - kärsimyksiä. Miekan ja tulen,
IN TH E UNITED STATES AND CANADA:
F o r 1 y e a r >3.50; F o r 6 M onths, >1.<5; For 3 M ouths, >1.00; F o r 1 M outh 40c.
TA TYÖVÄENLIIKKEESEEN TAANNUT da lyhemmän työpäivän ja kor vuosisadan kuluessa, joka puo kautta kehitys on kaikkina hi?-
keamman palkan työstään, mut lestaan merkitsee sodan loppu torian aikoina raivannut esteet
Ilm o tu sh in ta 4t>c p a lsta tu u iu alta. K uoiem au-nuiotukset >1.5U k e rta ja
TA VASTI TAI EDISTÄVÄSTI?
m u isto v ärsy illa >2.UU k erta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-lliuotukset öoc
ta tämä ei ollut muuten saavu essa teollisuuden kehittymistä, tieltään.
k e rta , h aju ta an tieto - ja uim eiim uutto-ilm otuaset 25c k erta, u aim a-iim o tu k sit
Meidän ei tarvitse olla epätoi
>1.50 k e rta , avioero-ilinotukset >1.00 kerta. S eisovat ilm otukset se u ra a v a n
Tätä kysymystä on varmasti että ovat puoluekurilla pakotta tettavissa kuin yhtymällä yh- sillä kaikki ne keksinnöt mitä
h in ta lu e tte lo n m u k aan p a lsta tu u iu a lta : 1 v. 20c, ‘,-a v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c.
tämän sodan aikana moni puo neet vähemmistön alistumaan ja teen Kun työväestö kerran oli tekniikassa ovat saavutetut so voisia siitä että nykyinen soti
S a tu n n a is is ta ilm o tu k sista tulee rah a n s e u ra ta m ukana. E n g la n n in
luetoveri joutunut ajattelemaan, kannattamaan nykyistä sodan joutunut uudemman ajan kapita- dan ajalla, tullaan asettamaan saattaa aikaan taantumusta tyo-
k ie le s tä su o m en n etaan vapaasti.
! listiseli koneteollisuuden palve- teollisuuden palvelukseen ja tä- väenliikkeessä, vaan paini asto 1
sillä nykyään ainakin näyttää jatkamista.
TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
Tämä Saksan ja Ranskan so-!luksee“ Ja sen
ikeen ' mä merkitsee koneiden parannus- nykyisen sodan seurauksena tu-
1 vuosikerta >3.50; 6 kuukautta >1.75; 3 kuukautta >1.00; 1 kuukausi 40c. siltä että Europas sota on saa
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE:
nut taantumusta aikaan työvä sialistien menettely *on saanut ; alle, syntyi siinä yhtenäinen ta, tuotantomuodon nopeistunns- lee olemaan työväenliikkeen edis
1 vuosikerta >5.50; 6 kuukautta >3.00.
enliikkeessä. ‘Miltei jokaisessa monet suuret tyoläisrvhmiit ja 1 luokkakäsite. Se näki ettei sen ta yijarvon suurenemista ja kä tyminen joka merkitsee yhteis
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
sotaakäyvässä maassa on sosia vijäpä vähemmän tietoiset so-’ascma .kor,.aannu! elka sc sa‘‘ l>‘talistisen ruston kiristymistä. kunnallisen vallankumouksen no
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
listinen liike jakaantunut loih sialistitkin menettämään luotta- | yksilöllisesti mitään aikaan, vaan Nykyinen sota lm) edellytykset peampaa lähestymistä.
J. S.
tia. Varsinkin Saksassa ja Rans-i luuksensa, sosialistiseen liikkee sen on koko joukkona lähdettävä nousevalle työväenliikkeelle ja
~
kassa tämä repeäminen on ollut seen. Sillä useasti ennen ny taistelemaan jos mieli saada jo - :
tain parannuksia itselleen. Ny-I
myöntää, cua
että nykyisten
Näiden maiden
Työmiehelle oma talo n.vomau,
..yaj.avv.. ja uh-
«»- perinpohjaista.
permponjaista. Aamen
marne. kyistä
kvist- ,Euj.opan
Europan S(>taa
sotaa ve(lcttiir
vedettiin
kyinen sosialistinen liike ei siis,
kaavaili tapahtumain vastapa;-}
vastapa;-' sosialistipuolueista on muodos-
muodos- Saksan
------------
kaavani
Saksan sosialistincn
sosialistinen ]iike
liike ja
ja ser
sen
ole muuta kuin olevien olojen,
.
................... ... .. . noksi tävtyisi olla-olemassa kei-itunut kaksi ryhmää, nini, isän-
leille viimeksi tullut 1 vomies >
. ,
. . .
,
1
. '
....
...
kaikki saavutukset esille kaikis- s. o. uudemman ajan kapitalisti
•Meille
......
. .
noja, jotka voitaisi nyt ynt ak- maalliset
ja
ei-isanmaallise.. !
,
.,. •...
tav alla.
V oim m ehan
o tta a oppia
El VALLIH AUDOISSAK AAN
too, että liikkeen johtokunta ... . .. .
... .
...
.
sa kj>v mvk,i>sa mikäli ne kos sen koneteollisuuden tuote.
kertoo
,
•
! kia kuntia esille ja panna ka>-| Isänmaalliset
sosialistit ovat
i.„„
,
h
iis
tä
h
a
s
su
tte
lu
is
ta
,
jo
ita . keskipii-
M ilw aukee
L ead erissa
k irjo itta a
päättänyt kaupan, jolla *......................... )f !. * . . . '
, ...
. . ... . .
k,k:‘t vain tvovaenluokan taiste
on juuri
Nykyinen
työväenliike
kehit
J
1
' .
' . ,, . tantoon, min sittekin tavtvv eli- ¡m enneet täydellisesti hallituksien
i , ..
, ,
m uuan henkilö, m iten hän olisi val rissä k in h a rjo ite ltiin vuosikausia, ja
.
. ,
, • ,
, *
,
• ll,a Capital,stiluokkaa vastaan tyy vain sitä mukaa kun tuotan mis m enem ään so tap alv elu k seen sit- joiden se u ra u k se n a liik k eellä on vain
se osti liikkeelle 21,010 dollaria dottomasti
luopua siitä ajatuk-! taakse. kannattamaan niiden nii- Aina vedottiin siihen mitenkä
maksavan liikerakennuksen Su- sesta, että sellaisia keinoja olisi
litaristista raivoa. Saksan sosia j vankaksi Saksan sosialistinen lii- totavoissa tapahtuu muutoksia, te kun R ockefellerit, M organit ja velkaa ja a u tio ita lo tteja . K oti saa
daan siten, e ttä se h a n k ita a n ja jä
periorissa. Rakennus on sama olemassa. Kun kerran on totta,
listinen enemmistö on miltei kai- 5 ke on kasvanut ja mitenkä nuu kuten Engels lausuu: “Sosialis- m uut sam an luokan jä s e n e t olisiv at te tä ä n sy rjä ä n s e lla ise t a ja tu k se t,
ensin m enneet sinne, tai oikeam m in
jossa Työmies on asunut vuok että nykyiset tapahtumat ovat
l miu taistelukeinoja ja päämääriä olisi valm is m enem ään sinne heidän e ttä se p itä ä h e ti olla sad an tu h an n en
........
kissa tapauksissa
osoittanut
ole-
.
,
•
,
,,
'
•
,
,
*
j den oli>i o te tta v a e sim erk k iä Sil
ralla siitä saakka kun se muu yhteiskunnallisen kehityksen tu van hallituksen
kanssa yhtämiel- tä. Mutta kun sodan syttyessä. ! ei voida keksiä vaan .ne täytyy rinnallaan.
d o llarin p alatsi.
tettiin Superioriin. Talo on kol loksia, niin niiden suunnan
, - , hajaannus
-
'
i löytyä tosiolojen pohjalla s. o. E p ä ile m ä ttä m oni m uukin yhtyisi N iin, e ttä k e rta k a ik k ia an e d u sta
tä mikäli kysymykset vain ovat syntyi
ja suuri osa.
mikerroksinen tiilirakennus ja muuttamiseksi tarkoitettujen kei-
koskeneet sotaa, jotavastoin se Saksan sosialisteista alkoi k an -; (olevissa oloissa. Jos ei kerran sam aan “ sa n k arijo u k k u e e se e n ", sillä jien, jo tk a tä llä k e rra lla tu le v a t ko
koukseen, on v a lm ista u d u tta v a ra t
sen hinnasta suoritettava $?,000 I ilojenkin täytyy olla pitkäaikai
osa sosialisteista joka vastustaa mättämään i„ rvaristoa, niin tämä työväenliikkeelle löydy perustaa m itään v a a ra a ei siinä olisi, m u tta kaisem aan kysym ys siitä, m ihin To
kolmen kuukauden ajalla ja lop sen kehityksen tuloksia, sillä kä sotaa, on vain pienenä vähem
1
I olevissa oloissa, niin silloin se sittek in , m iksi yh ty isi kukaan työ
läinen siih e n k ä än ? Jo s jo llak in y lä veri sijo ite ta a n tu lev an kesän ku
on
saanut
sen
aikaan
että
monet
pu $15,000 $2,500 vuodessa. T ä den käänteessä eivät sellaiset
on
ilmassa
leijailevaa
haavetta
mistönä. mutta pienilukuisuudes-
Se on s ijo ite tta v a toiseen
luokan jä se n e llä on h alu a — sy y tä luessa.
hän saakka liike on maksanut voimat, joilla nykyisessä tilan taan huolimatta on se ollut kan työläiset jotka eivät ymmärrä j joka ei kestit, vaan sortuu omaan heillä kyllä on — tap e lla vallihau- paik k aan nyt v iiv y tte lem ä ttä .
, asioita, ovat menettäneet kaiken ■ . . ..
$2,400 vuodessa vuokraa samasta teessa voisi olla vaikutusta, voi
M utta niihin se s iirre ttä is i?
doissa. niin se ei o llenkaan e d e lly tä
,
mitättömyyteensä.
sainvälisen sosialistisen nenää:-h ,
1
. luottamuksensa työväen luokka-
.... , .
. . .
...
Jo h to k u n n a n huoleksi jä te ttiin ky-
talosta. Kun nyt käsimaksu saa muodostua.
teen kannalla 1 ja vastustanut s : liikkeeseen.
o
-
'
Sikäli kuin yhteiskunnallisessa sitä, e ttä työ läisillä olisi sam oja vel-
vollisuuksia. T yöläisillä ei ole m itään syniys v; ai. vuoden k o k o u k sissa j-
daan suoritetuksi, käy vuosimak
taa aina alusta pitäen.
■
Tuotannossa tapahtuu kehitystä, tek em istä sam oissa vallihaudoissa e- • s jjja tai! ia olla p aik k a k atso ttu n a,
Kapitalistinen
kehitys
on
vuo
sujen suorittaminen miltei yhtä
N yt luonnollisesti tulee kysy- muuttuvat olevat olot ja sitä d e llä m a in ittu je n h e rra sm ie ste n kans- ‘ T o iv o tta v asti
jo u tu u selityksineen
muodostanut
S am o in on n iv u sk in la ita R a n s -i
helpoksi kuin vuokran maksami sikausien kuluessa
• . ,
. ... . |
. . . . i n ty s'. uutLM
Aiiiisaiu x antien Soila
onko kansainvälinen
susia-j mukaa myöskin kehittyy työvä- sa; jos heillä on koskaan a sia a bar- ! ju lk isu u teen en n en Jätkää. N äin etu-
sielläkin ovat s o s i a l i s t i t ; , . .... , ,,
, , ,
nen, kun erotus summissa on lle voimat, .. jotka ovat pakotta- kassa;
.
. . . . . 'listinen liike kuollut, koska ker- enliike. Mitä korkeammalle kapi rik aad eille ja vallihautoiliin om ien ; k ä te e n ta ita a p itä ä tu n n u sta a , e ttä
neet nyt esiin maailman sodan jakaantuneet kahteen ryhmään,
vain $100 vuodessa.
ran eri maiden puolueet ovat ja talistinen koneteollisuus kehit e tu je n sa tak ia, niin p itä ä silloin olla . tu sk in sillä m u u ta o n kaan kuin paik-
Onnittelemin^ Tvöiniestä ja ja sitä seuranneet muut kauhut, s. o. isänmaallisiin ja ei-isänmaal- kaantuneet kahtia, sekä tuleeko tyy. sitä mukaa kärjistyvät luok- selvillä siitä, e ttä se on vastakkaisel-¡"ka m u tta hyvä s itte n k in . K un paik-
la puolelli» oleviin. V iidessä Rocke- j ka on, niin se in ä t e iv ä t kai paljoa
Ranskan isänmaalliset
samalla lupaamme alustaa erään kuten leipäkapinat ia muut sel lisiin.
siitä johtuva taantumus olemaan kavastakohdat, etujen ristiriitai fellerien, M organien j.n.e. k a n ssa ei : m ak san e eik ä k a tto k a an .
kysymyksen Toverin yhtiökoko laiset. jotka nyt näyttävät tu- sosialistit samoin kuin Saksan pysyväistä, tai vain tilapäistä? suus käy jyrkemmäksi, yhä suu työläisten e tu ja a je ta vallihaudoissa-
T älle kysym ykselle jo u ta a k u o n a
ukselle, kunhan edustajat saa levän päiväjärjestykseen. Hil kin kannattavat täydellisesti ka Tästä kysymyksestä on miltei remmat joukot joutuvat työvä kaan.
om ine n y t parem m in senkin puo
puvat perille, niin nuorinta vel joilleen tapahtuneen kehityksen pitalistien imperialistista raivoa. mahdoton lähteä tekemään tark enluokkaan, josta on seuraukse-
On tu rh a n p ä iv ä istä , eikä aivan v a a lesta , kun tie tä ä k se m m e e iv ä t m u u t
tuloksena
on
kapitalistiluoikk.".
Muissa
sotaakäy
vissä
maissa
rato
n tak a a n , sa n ah e lin ä ä puhua so ti kaan a sia t ole su u re st kokouksen a i
jeä kuin hoitelemmekin.
koja johti >päät< »ksiä varsinkaan, na luokkarajojen selveneminen
laaksi
a n ta u tu m ise sta silloin, jo s ylä
luonut
ne
järjestönsä,
jotka
se
eivät
asiat
ole
sen
paremmalla
Ihan varmaan!
kun ei ole tarkkoja tietoja Eu ja luokkataistelun jyrkkenemi luokkakin sik si a n ta u tu u . E ivät edut kaa h ä iritse m ä ssä . M ikäli teh d y istä
a lu s tu k s is ta voi p ä ä ttä j. e i niiden
nyt asettaa taisteluun sekä oman kannalla, kaikkien maiden susia
ropan sotaakäy \ ien maiden sosi nen.
Tämän
todistaa
se
tosi
yhdisty,
m
u
tta
kylläkin
pide-
;
n ssa m ene p a ljo ak aan aik aa. Saam-
sillä
KÄYTÄNNÖLLISET luokkansa toisia osia vastaan, listipuolueissa on tapahtuhut ha alistien menettelyistä. Olemme asia että kaikissa niissä maissa tään yllä sellaisia k ä sitte itä , e ttä so- | k m a eko
sii; toivoa, e ttä nyt k e rra n k in
että aina ja kaikkialla läsnäole jaannus, joskaan ei varsin niin
MAHDOLLISUU
taan
s
a
a
te
ta
a
n
kyllä
m
ennä
porvari-
teh
d
ä
ä
n
sellain en p äätö s T overinkin
enkä liiankin ankarasti tuomin-’ missä tekniikka ja koneteollisuus
vaa
viili»llistaan.
työväenluokkaa
perinpohjaista
kuin
Saksassa
ja
luokan
puolellekin,
jos
vain
p
orvarit
s
u
hteen,
joka m yöskin to te u te ta a n ,
TEMME
vastaan, ja jos työväestö mielii Ranskassa. Tämä kuitenkin on neet heitä ja heidän menettely-' uVat korkealle kehittyneet, niis- itse tu le v a t m ukaan. L uonnollisesti . x iin , saam m eko? Se riippuu edus-
aän sotakysymykseen nähden.
myöskin työväenliikkeet ovoat se lla ista k ä s ite ttä y lläp itäv ät se lit
ta jistu ja heidän e v ä sty k sisiä ä n .
asettaa tepsivän voiman etujensa riippunut siitä ettei sosialistinen
Nykyinen aika, jolloin koko puolesta taistelemaan, täytyy sil- liike ole muissa Europan sotaa- Me emme tunne läheskään ta r-; suurempia, jotavastoin kaikissa tävät, e ttä p o rv arit eiv ät itse sinne
□ □ □
yhteiskunta näyttää ikäänkuin lä òlla samanlainen järjestö puo käyvissä maissa ollut yhtä voi koin sitä asemaa, missä Europan niissä maissa missä ei koneteol m ene ja niin s ie ltä sä ä sty isiv ä t työ-
K U N N IA N H IM O IN E N JA “TYÖ
sosialistit ovat tänäpäivänä ja lisuus ole vielä minkään vertaa läisetk in , m u tta m iksi ei h eti sano
liikkuvan pohjakerroksiaan myö lellaan kuin kapitalistiltiokalla- makas
K Y K Y IN E N ” MIES.
kuin
yllämainituissa
millä tavalla he ovat menetel saanut jalansijaa, ovat työväes selvästi, e ttä porvarien so d issak aan |
ten, jolloin jokaisella yhteiskun kin on. järjesti’) jonka mahtia maissa.
Sama hajaantuminen
ei m eillä ole yh teisiä e tu ja porva
J o tk u t p e ssim istit a litu is e sti valii-
nan jäsenellä näyttää olevan jo yhteiskunnallisten voimien täy- kuitenkin on tapahtunut kaikki- leet vhtyessään kannattamaan tön itsenäiset liikkeet takapajul rien kanssa.
( tav a t s itä seik k aa, e ttä vanhanaikai-
la. kuten esimerkiksi Venäjällä, Niin, m iksi ei?
takin ajattelun aihetta, tarjoaa ¡’v— { .j|a s. o., jonka edessä' en sotaakäyvien maiden sosia- jm >rvaristen valloituspuuhia.
i nen, kaik k iin p y sty v ä m ies, jo k a oli
Kysymyksestä,
josko
nykyinen
□ □ □
Itävalta-unkarissa ja monessa
eräissä suhteissa työväenluokalle kapitalistiluokan järjestön täy listisissa liikkeissä.
' todella hyödyllinen, on n opeasti ka
sota saattaa aikaan taantumusta muussa maassa, jossa uudemman
RENTOA MEININKIÄ.
• to am assa ja e ttä n y k y a ik a n a on m el
kin muutamia edullisuuksia, sa tyisi taipua. Ja ellei sillä ole
Ensi
silmäyksellä
katsoen
n
äyt
kein m ah d o to n ta saad a
toim eensa
tai
edistystä
työväenliikkeessä
ajan teollisuus ei ole vielä pääs
malla kun se asettaa sen ratkais sellaista järjestöä käytettävä
T untuu siltä kuin “me lä n te lä is e t’’
' py sty v ää m iestä. Se ei k u ite n k a a n ole
tavaksi kysymyksiä, joiden edes nään, täytyy sen alistua kohta tää tila siltä kuin koko kansain tulevaisuudessa, me emme voi syt valtaan.
saisim m e jo Iropua siitä kulu n eesta
¡ to tta . E rä s c le v e la n d ila in eu vakuu-
Nykyisen sodan kautta tulee fraasistam m e, jolla on ta h d o ttu tu l ' tu sa siain ie s jo ita k in päiviä sitten il-
sä sen täytyy tunnustaa voimat loonsa siksi kunnes se sellaisen välinen työväenliike olisi hajaan muuta katsella kuin sen teoreet
tunut ja joutunut tuuliajolle, tista puolta. Ainoastaan niitä varmasti tapahtumaan suuria kita lä n te lä isy y ttä , s. o. lännen ren-
tomuutensa.
; m otti leh d e ssä p ik a k irjo itta ja a itsel-
muodostaa, huolimatta siitä mi sillä kansainvälinen työväenliike
yhteiskunnallisia
tekijöitä,
jotka
muutoksia
Europan
teollisuus-
!
toa
kurssia-
Mutta jotta niitä etuisuuksia ten toivottomalta . sen tilanne
I E fin
v » 4 « 4 <-* I » » sellaisen k ä sity k sen ! leen. E rä ä lle , p a ik a n h a k ija lle hän la-
ttä «
inistäkö
perustuu olemukseltaan kaiken ovat olleet työväen liikkeen syn- maailmassa. Nykyinen sota an-
I h e tti se u ra a v a t kykeneväisyysvaui i-
joita nykyinen aika tarjoaa työ saattaakin nykyisin näyttää.
saa?
laisten
porvarillisten
sotien
vas
; tilukset: “T äytyy o sa ta sanella ja
nyttäjinä ja niitä olevia oloja taa kuoliniskun kaikille vanhoil-
väestön käytettäväksi, todella
M itäpä m uuta k ä sity stä ollenkaan
Yastalausekokouksilla
saate tustamiseen, olivatpa ne sitten
jotka ovat pakottaneet tvöväes- le
feodalisille
jäännöksille, saisik aan kuin sellaista, v arsin k in ; jälje n tä ä, a s e tta a k irje e t säiliöön ja
osattaisi käyttää oikein, kä_\ tt.ia taan ainoastaan osoittaa mieltä,
jä rje s tä ä , k ä y ttä ä m on istu sk o n etta,
työväenluokan hyödyksi, on en eikä niitä suinkaan ole hylättävä, hyökkäys- tai puolustussotia. tön nousemaan taisteluun omien , jotka vielä näihin asti ovat ol- kun ta rk a s ta a tä tä lä n te lä iste n m ei v a lja sta a “ pony” k ä rry je n eteen ja
, leet vallassa, kuten esim. Venä- ninkiä ja v e rta a sitä siih en m itä “ me a ja a kaup u n k iin k a h d e sti päivässä,
nen kaikkea välttämätöntä, että missä suinkin on mahdollisuus koska ei työläisillä kerran ole etujensa parantamiseksi.
k e sk ip iirilä ise t” ovat sa a n e e t aikaan.
lafkasta ja p ö ly y ttä ä .”
käsitetään ne voimat jotka ovat saada sellaisia aikaan, mutta har minkäänlaisia sellaisia oikeuksia Nvkyinen uudemman ajan palk-, jällä ja Itävalta-Unkarissa, \'e-
Jo s jollakin n iistä a u tu a ista , jo tk a
jotka
olisivat
kapitalistien
eduil
M uutam ien päivien p e rä s tä asia
katyöväestön tieteellinen liike j näjän teodalinen maaylimystö saiv at kunnian o t t a a osaa piirim m e
panneet yhteiskuntamme nykyi haanjohtavaa on uskoa niiden
le yhtenäisiä ia joita heidän k a ei suinkaan ole minkäänlaisen samoin kuin Itävalta-Unkarinkin, viim evuotiseen piirikokouksen ja To m ies sai se u ra a v a n v a sta u k se n :
seen liikkeeseen.
avulla ratkaistavan sitä taistelua, pitalistien kanssa olisi sotien
“ H yvä h e r r a : — M inulla on ollut
¡aatteen voimasta saanut alku-Joutuu väistymään nousevan ka v erin vuosikokoukseen, on e n tin e n kunnia
Vaikka näyttääkin siltä, että jonka kohtauksia olemme nykyi
v a sta a n o tta a kirjeen n e. Pyy
avulla
ruvettava
puolustamaan,
i
aan.
Nykyinen
työväenliike
on
m
uisti
p
aik
allaan
,
niin
to
tta
k
a
i
m
uis
pitalistin
tieltä.
Ja
tämä
puoles
on tapahtunut jotain aivan äkki sin näkemässä muodossa ja toi
dän ilm o ittaa, e ttä olen koneklrjoit a
I ylhäisillä ei ole sellaista isän- j kapitalistisen koneteollisuusaika- taan merkitsee uudemman ajan ta v a t silloin olleen sellaisen puheen, ja ja voin k irjo itta a sa ta san aa ne
näistä ja odottamatonta, jotain sessa.
e ttä T overi on vietävä n y k y ise stä nuutissa. Olen 42 vuoden vanha, ok
, maata jota heidän tarvitsisi por-i kauden tulos: kapitalistinen ko- kapitalistista
koneteollisuuthi p a ik a staa n kiireen k aupalla pois. ; oi,u
sellaista joka on vältettävissä
t E n g lan n in lä h e ty stö ssä Mad
Ei ole olemassa mitään sei-Kariston kanssa yhdessä miekalla j neteollisuus oli se perusta jolle näissä mainituissa maissa ja
vain samanlaisella äkkinäisellä ja
E d u s ta ja t m yönsivät sen tarpeelli- g a sk arilla ja en oJe a in o a sta a n eks
työväenliike perustui, sillä enti-; vieläpä muissakin. Ja silloin kun seksi jo eläin su o jelu sv aisto n k a n n a l p e rtti e lä m ä k e rra n k irjo itta ja , kiel
ikäänkuin ennen kuulumattomal laista mahtia, joka voitaisi n y t1, ja tulella puolustaa
Tänäpäivänä
asioiden
laita
ei
manata
esiin
uhkaava
vaara
tor
set työväenliikkeet mikäli niitä ¡kerran kapitalistinen tuotantota- takin, vaikkapa ei ollenkaan o te t m ies, s ä h k ö ttä jä , m u tta m inulla nii
la toiminnalla, niin siten ei kui
kuitenkaan
ole
näin,
sillä
kuten
oli olemassa, eivät olleet selviä pa pääsee etuoikeutettuun ase- taisi lukuun sitä, e ttä T o v erissa ty ö s den ohella on m onta m uuta puoles
tenkaan ole laita. Ei ole tapah jumaan ; se sympatia jota osa
kentelee jo itak in työläisiäkiu, noin
ta n i puhuvaa kykyä.
tunut mitään sellaista, jota ei porvaristosta osottaa muka yh- jo mainitsimme, ovat Europan luokkaliikkeitä vaan enemmän: maan, syntyy uudemman ajan parisenkym m entä.
“ Ne kevyet te h tä v ä t, jo ita k ir je e -
sosialistit
yhtyneet
porvarien
tvessään
työväestöön
rauhan
sekalaisia liikkeitä. \ asta kun työväenluokka, joka astuu näyt-
olisi voitu aavistaa, ei mitään
M utta siitä h u o lim atta kaikki on j sä u n e lu e tte le tte , e iv ä t riitä minulle.
sellaista, jonka varalle ei olisi vaatimuksissa ja elintarpeitten kanssa sotakysymyksessä. Var kapitalistinen koneteollisuus ke- tämölle uusine luokkavaatimuk- niin kuin viim e vuonnakin. T overia P elk ään e ttä m inulle tu lisi kotl-ikäv.»
voitu etukäteen varustautua, sii hintojen laskemis vaatimuksissa. sinkin Saksassa heti kun halli- hittyi, kehittyi myöskin -selvä | sineen. Esim. Venäjän työväen- el ole siirre«, ,„11,¡„kään.
uok-
ota
lukuun
sitä
y
len
n
y
stä
jo
k
a
on
ei
ole
pysyväistä
laatua,
eikä
tus
karkasi
diplomaattiset
välit
työväestön
itsenäinen
luokkalii-j
liike
tulee
saamaan
uuden
kään
täkin huolimatta vaikka ei ole
kainen lum enluoja, “p e a n u t'sie n " pai-
kaan osattu varustautua. Se mi siihen pidä luottaa liian paljon. enajtin. Ranskan ja Englannin ke. Kapitalistinen koneteollisuus i teen, se muodostuu puhtaaksi ta p a h tu n u t huoneuston, sam oin kuin ta ja ja m m. m inulla on kokem us
tila a ja m ä ä rä n k in su h te e n ,—jo ita kum
kä näyttää äkkinäiseltä ja eris Se sama porvaristo, joka tänään kanssa, r\h tv i\at sosialistit suu- j irroitti ammattilaiset ja mutit| tvöväen luokkalukkeeksi, se ei p aakaan ei sovi laskea riittä v ik si, i jo ssak in m ä ä rä ssä liiallisen tuka
kummalliselta, on vain jo kauan allekirjoittaa työväestön kanssa ressa määrin tukemaan sikäläis- sekatyöläiset pois omista tuotan-¡tuie olemaan niin sekavaa mitä Edelleen olem m e sa m a ssa pap erik o ria po istam isessa. M inä nivuskin oh i.
sa an u t m italin “ T he Curfew Shall
vaikuttaneitten voimien hiljaisen saman rauhanvaatimuksen. saat- tä hallitusta. Enemmistö Saksan tovälineistään ja sijoitti heidät se on tänäpäivänä. Karl Marx m u istu ttav a ssa h u o nerälfjässä, jo sta N ot’in ” lau su m isesta.
kehitystyön muuan ilmenemis taa jo huomenna lähettää halli-! sosialisteista hylkäsi minkäänlais- tehdaslaitoksiin josta oli seura- ¡o aikoinaan lausui että ennen- ei voi m uuta sanoa, kuin e ttä huo “ M inä olen e k s p e rtti varpaan kan
nom paa ty ö h u o n etta ei a in a k a a n tä s
muoto; yhteiskunnallisen kehi tukselle pyynnein miliisijoukon ta vastalausetta panematta, kan- ukstna että aina satoihin nouse- ’«uin Venäjällä syntyy mitään tä v altiosta voi löytää.
sien leik k a aja , voin k eittää, hoitaa
tyskulun varrella sattuva kohta lähettämiseksi kukistamaan sen j sainvälisen sosialistipuolueeji pe- va työläisjoukko joutui työsken- suurempaa työväestön itsenäistä T ällainen venyttelem ini-u el ole hevosia (te id än ponynne hoitam iin
lakkoa.
jonka riaatteet. kannattamalla porvaris teleinään yhdessä ja samojen luokkaliikettä, tulevat Venäjän m itään reu to a m eininkiä, ja siksi olisi laisk an virka», “ p rä ssä tä ho
us, joka kiinnittää ihmisten huo työläisjoukon
s u ja ”, a v a ta o iste re ita , ko rjata - •
o tetta v a esim erkki keski-
miota muka erikoisuudellaan, kanssa äsken toimi yhdessä, jos ton sotaista varustelua, josta sit kohtaloiden alaisina. Näin ollen feodalismi ia Preussin militaris- >oukin
vastakkain. P iiriläisistä, jo tk a o stivat lehdelleen tee n v a rjo ja ja tuoleja ja ennen kai«-
ten oli seurauksena Saksan so- i tvöväestö
tuli irti temmatuksi mi
törmäämään
mutia jossa ei itse asiassa ole sen edut niin vaativat.
-
kea m inä olen sham pioni tupakan-
Elintarpeitten
hintoja
olisi sialistisen liikkeen kahtia ja-iniistä oloista missä se ennen olit Edelleen lausui hän. että \ enä- kodin noin vain hissukseen s a n a a p u rija L ouisianassa. Svlkeuils-rekor!-
sen suurempaa erikoisuutta, kuin
kaan puhum atta.
Sillä tav a lla sitä
tähkän muodostumisella on oljen alennettava mitä pikemmin, mut kaantuminen. Ovatpa sotaa kan ollut, joten sen keskuudessa al jälle on sota välttämätön ennen osoitetaan m iten to isinaan voidaan tin i on 38^2 jalk aa.
ta siitä ei ole suuriakaan toiveita. nattavat sosialistit menneet sota- koi ilmestymään yhtenäisiä jouk- kuin sen työväestössä svntvv toim ia ilm an su u rta m eluakin. Tääi- M inua m yös voi k ä y ttä ä ka ui '•
näähän.
tu k se n a k in , sillä m inulla on sank!.*
Vaikkakin täytyy tavallaan• Porvarista ei ol^ kohottanut nii- kysymyksessä niinkin pitkälle kovaatimuksia. Se näki sen tosi- vakavampi
sosialistinen liike, i lä tarv itse e vain m enetellä sam alla p a rta , jo ta e p ä ile m ä ttä voi käyt m
T O V E R I
-f
«