Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 23, 1917)
No. 19 Joutuessaan tällaiseen pulaan, mahtavia sanoja niistä samoista nattoman kohtuuttomia hintoja porvareista, joita juuri kehoitti ja kun Yhdysvalloille aijötaan kutsui laivastosihteeri Daniels Linnan auomalaiaen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, työväestön äänestämään, eikä se nyt rakennuttaa mahtava sota keskenään kilpailevien amerika- TO V ER I laitos, niin miksikä sitä pitäisi laisten asetehtaiden edustajat ! te n sa paisuu kuin n isu taik m a, Johon TOIMITUSKUNTA: HÄN “ PELKÄÄ” . hipveinnialia kuin ulkomaitakaan luokseen konferenssiin, jossa ke on s e k o te ttu vahva panos tuo retta W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . L eveän w :n pojat ovat p itä n e e t palvella? Miksi ei tätäkin ti hotti näitä laskemaan hintojaan su u rta su u ta siitä, kuinka ty ö n a n ta “ H yvinkään painohiivaa". J a täiuau TOVERI laisuutta käytettäisi hyväksi it alemmaksi, jotta erotus niitten j a t m uka p elk ääv ät heidän voulio- kaiken , on sa an u t ' tuo “p e lk ä ä v ä ” (The Comrade) selle yhä suurempien rikkauksien ja englantilaisten välillä ei olisi tu k siaan , ja sen ta k ia k a rk o tta v a t p aasi aik aan , tilaam alla hänelle “ Uni T h e o rg an of th e F in n ish w orkers in th e W estern S tates. T he only luomiseksi? Ja niinpä tullaan niin kovin räikeä ja voidakseen h e ik ä läise t pois työp aik o iltaan , m issä on”, k irjo itta m a lla hänet sen jä s e F in n ish daily in th e W est. P ublished daily, except M onday, a t A storia, O re., by th e W estern W orkm en's P ublishing Com pany. kin siihen hämmästyttävään ko siten välttää sitä, että nuo ura vaan saav at tie tä ä h e itä olevan. V as n ek si ja m aksam alla hänen puoles A d v e rtisin g ra te s in effect Ju ly i, 1912, 40c per incn. S pecial discount ulkomaalaisille tap ain o k si on s e lo ste ttu kuinka “van taa n jäse n m ak su t. kemukseen, että kun laivaston kat joutuvat allowed for la rg e r and continuous ad v ertisem en ts. K a ik e sta h u o lim atta tu n tu u kuin h o illise t” uniot ovat niin y h tiö itte n TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON. suuria tykkejä varten julkais Tässä konferensissa, joka pidet suosiossa, e ttä y h tiö t p e riv ä t niiden tu o ssa paasien m en ettely ssä olisi jo- AUGUST NIKULA, Manager. taan ampumatarve-urakkatarjo tiin tk. 10 p. ei kuitenkaan pääs puolesta jä se n m ak su tk in . T äm än o n ! tak in vähem m än kum ouksellista — E n te re d a s second-class m ail m a tte r Ju ly 18, 1912, a t th e Post-O ffice a t uksia, niin muutaman englanti ty minkäänlaiseen tulokseen, sil p itä n v t o so tta a heidän “jä rje s tö n s ä se h a is k a h ta a jo n k u n la ise lta vakuu A Storia, O regon, u n d er th e A ct of M arch 3rd, 1879. HALLITUKSEN URA laisen asetehtaan asiamies Had- lä amerikalaiset tehtailijat kiel k u m o u k sellisu u tta ja to isten jä rje s tö tu k se lta . N ä y ttä ä siltä kuin paa^i SUBSCRIPTION RATES: olisi h a is ta n u t m ie ste n sä alkavan KAT JA ASETEHTAI- fieldistä, Englannista, tarjoutuu täytyivät laskemasta 14- ja 16- jen v an h o illisu u tta. IN TH E UN ITED STATES AND CANADA: tuum ia to d ellise sta jä rje sty m ise stä ja M utta, jos jäse n m ak su jen perim i- LIJAIN ISÄNMAAL näitä valmistamaan huomatta tuumaisten tykinpanoksien hin r e n yhtiön k a u tta m erk itsee sen u- e stä ä k se e n täm än p ä ä tti tila ta le F o r 1 y e a r $3.50; F o r 6 M onths, $1.75; F or 3 M onths, $1.00; F o r 1 M onth 40c. vasti halvemmalla kuin täkäläi toja alle tekemäinsä kustannus p.ion v an h o illisu u tta, jonka puolesta veän w :n p o jat se k o tta m a a n m iesten llm o tu sh in ta 40c p a lsta tu u m a lta . K uolem an-ilm otukset $1.50 k e rta ja LISUUS m u isto v ärsy illä $2.00 k e rta . K ihlaus-, syntym ä- ja av ioliitto-ilm otukset 50c set tehtailijat. Niinpä lupau arvioiden, jonka vuoksi kävi jä se n m a k su t k e rä tä ä n , niin m itä m er aikom uksia. E ik äh än siin ä e re h ty n y t k e rta , h aju taan tleto - ja nim enm uutto-ilm otukset 25c k e rta , n a im a-iim o tu k sit Sanotaan että ruokahalu kas duttiin hänen tarjouksessaan välttämättömäksi antaa englanti k itse e s itte n se, kun ty ö n an ta ja o- kään, ne p o jat kyllä p itä v ä t huolen $1.50 k e rta , avioero-ilm otukset $1.00 k erta. S eisovat ilm otukset se u ra a v a n 16-tuu- laiselle Hadfieldin liikkeelle tä m asta p u ssistaa n m aksaa union jä p aasin to iv e itten to te u tta m ise sta . E t h in ta lu e tte lo n m ukaan p a ls ta tu u m a lta : 1 v. 20c, ’<2 v. 2<Jfc, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. vaa svödessä. mutta että sen lo valmistamaan panoksia se n m a k su t? S ellaistak in on ta p a h tu te m istään heidän jä ie ltä ä n löydä S a tu n n a isista ilm o tu k slsta tulee rah a n s e u ra ta m ukana. E nglannin- p Ul t a<’<in s e n t ä ä n saa tyvdytetlvä maisia tykkejä varten 513 dolla mä huomattava urakka. nut tä ssä kum ouksien m aailm assa ja p ien in tä k ä ä n pysyvää jä rje s tö ä , he k ie le stä su om ennetaan vapaasti. Mutta niin ei ole rikkauden hi rilla, kuu taasen Bethlehcmin te- Laivastosihteeri oli perustellut vielä itselleen 1. W. W.-liitQlle. M itä ovat niin m e sta rillisia n iitä “n itis tä TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA: mon kanssa asianlaita, sillä se rästrusti samasta tavarasta vaa toiveensa siilien, että hänen en sa n o tte se u ra a v a sta , jonka itse m ä ä n ”. K atso k aa vain B uttea, Min 1 vuosikerta $3.50; 6 kuukautta $1.75; 3 kuukautta $1.00; 1 kuukausi 40c. kasvaa jokaisen suupalan jäl tii 755 doll., eli toisin sanoen n esotaa, A kronia, O. ja ljaw reucea, “ T eo llisuustyöläinen” kertoo suurella nemmin oli onnistunut tinkiä SUOMEEN JA MUUALLE ULKOM AILLE: keen. ollen auttamattomasti tyy M ass., eli m itä hyvänsä heidän tem- riem ulla: 1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00. 262 doll. enemmän. Brittiläiset miljoonan dollaria Bethlehem dyttämätön. Tästä antavat so- tarjoutuivat valmistamaan 14 “Jo tuli hoppu! E rä s tällä ym nie’ly sk e n ttä ä n sä, löydättekö sieltä teräsyhtiöltä erään sotalaivan p ä ristö llä m etsäk äm p p ää runnaava jä rje s tö ä ? Eipä suinkaan. N e ovat Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa. tatarvetehtailijoittemme viimei tuuniaisten tykkien panoksia 356 Telefooni: konttori 365, toim. 832. rakennuttamisen yhteydessä ja paasi oli lä h e ttä n y t yhden m iehistään sieltä läh te n ee t leveän w :n poikien set toimenpiteet taasen valaise dollarilla kappale, ’kun taasen ennen sotaa 170 dollaria jokais tä ä ltä A uroorasta hakem aan I. W. joukkoon. van esimerkin. On näet jokai Washington Steel and Ordnance K uitenkaan ei täm ä i.w .w :laisten ta tykin jiauosta kohden kun sil W :n jä r je s tä jä ä hänen m etsäkäm päl- selle tuttua mitenkä suuria sum Co. niistä vaatii 500 doll. kap ja paasien y h teistyö ole estä n y t leh- leen jä rje s tä m ä ä n m iehiä I. W . W - lladfield yhtiö olisi muu jä rje stö ö n ja oli lu v an n u t m aksaa I den to im itu sta p arjaam assa kaivos Kuinka se on mahdol symyksen ollessa taloudellisesta mia nämä herrat jo tähän men paleelta. Kaiken tämän lisäksi loinkin ten hintojensa puolesta urakan union m aksut niiden puolesta, jo tk a m iesten jä rje s tö ä siitä kun se pak o t taistelusta, suhteet muuttuvat. nessä ovat itselleen kohlineet ja lista? Miksi riistäjät ottavat ollenkaan i mitenkä ne niitä yhä yltyvällä tarjoutuu tämä englantilainen saanut. Tällä kertaa amerikalai eivät itse halua m aksaa. H än oli ta a yhtiöt tu n n u sta m a a n union oi liike toimittamaan tilaukset pe set tehtailijat kuitenkin olivat san o n u t: “ En m inä halua n äh d ä käm keudet m ää rite llä ty ö eh to ja ja sen Ylläoleva kysymys tulee mie osaa valtiolliseen taisteluun, j ° s | j nnoija koettavat itselleen haalia. rille 16 kk. ajalla, kun taasen taipumattomia. 4‘W'orld”-lehden pälläni re tte lö itä sen tak ia, e ttä es jälk een m yöskin p a k o tta a y h tiöt kan ! leen lukiessa Gompersin äsket niiden edut eivät siinä ole sa- ('Tästä saa selvän käsityksen sil- nämä kotimaiset liikkeet pyytä mukaan leimaa Daniels amerika- täisin m iesten jä rje s ty m is tä .” — Äijä tam aan m iehiltä union jä se n m a k su t täin antamaa lausuntoa, jossa moin vastakkaisia työläisen t_ mäillessään Yhdysvaltain teräs- vät kolmen vuoden lvkkävstä laisteu vaatimuksia "häpeällisek oli kuullut, e ttä C ussonin linjalla oli ja su o ritta m a a n ne uniolle. Tä<nä on p a la n u t 15 tu k k ik äm p p ää jälk een la ty k k än ä ä n toista, kuin I. W. W :n hän selittää että "kun työläisten duille kuin lakkotaistelussakin. | trustjn presidentin, herra E. 1, Rekordin hintain korkeudessa sai si nylkemiseksi” ja vakuuttaa, kon puhkeam isen. hom m a, joka ei koskaan ole kyennyt jonka jo Gomperskin tunnustaa ja työnantajien suhteet ovat ky Garyn tekemää katsausta trus yhdysvaltalainen Midvale Co., että hallituksen on ryhdyttävä p “Jokos k e lta se t I. W. W :n v a stu s ak o ttam aan y h tään ty ö n a n ta ja a tu n symyksessä. asettuu sanomaleh luokkataisteluksi, jää luonnolli tin viimevuotiseen toimintaan. joka 16-tuumaisten panoksista toimenpiteisiin omien tehtaitten ta ja t huom aavat, e ttä I. W. W : llä on n u stam aan työläisilleen o ik e u tta jä r distö melkein poikkeuksetta työ sesti vain Gompersin selitettä Tässä vlpeässä voitontoitotuk- jesty ä. dollaria, mutta lupasi rakennuttamiseksi, jotta se kenes jetain vaikutusvaltaa?”* ) väksi. Koko valtiollinen taistelu | sessa jossa Yhdysvaltain tule vaati läisten vastustajien puolelle.” Luulisi ain ak in huom aavan! Sillä Ja tk u k o o n vain täm ä paasien ja I. toki täyttää tilauksensa kahdessa täkään riippumatta saattaisi am- kaikkine huijauksilleen, murhi- i W. W :n a g ita a tto rie n y hteistyö, se ei kai kukaan paasi ilm an “ vaik u tu s Jos emme pahoin väärin muis vaisuus kuvataan loistavilla, e- vuodessa. pumatarpeensa valmistaa. Mutta v a lta a ” tila a “ u n io ta ” ty ö p aik allen i. ehkä joskus a v aa ty ö lä iste n silm ät ta, niin tässä vaalien aikana oli neen, petoksilleen ja kujeilui- i rinomaisen loistavilla väreillä, Xämä häpeämättömän korkeat silloinkos vasta "patriootit” ää K yllä siin ä on “ v a ik u tu sv a lta a ”, on n ä k e m ä in täm än y h teisty ö n syytkin. vat Gontpers ja sanomalehdistö neen, jäisi siis vain ikäänkuin sanotaan m. m.: "Me olemme vaatimukset ovat tietenkin he to tise sti ja " iis iä ” onkin, kun k erran Ja s i t t e n .. . . ? nensä kohottaisivat vastustaak — porvarillinen nimittäin — niin leikiksi, jossa etujen erilaisuus ei maailman rikkain kansa; meillä paasi vielä m aksaa m iesten m ak su t rättäneet ‘kiukkua \Yashingtonis- seen ulkomaalaisten suosimista yhtäpoikaa. että mitään eroa ei määräisikään taistelevien paik-. on eniten kultaa; meillä on suu S IL L Ä K IN T A V A L L A sa. Xe asettavat hallituksen mel ja hallituksen omistamien laitos kin, e tte i heidän itse n sä ta rv itse Jo tuli m uuta kuin olla ja elää. voinut hiytää. Koko "linja” oli kaa. rin määrä puhtaita maksuvälinei- ko kierään asemaan. Pitääkö ten rakennuttamista. Tunnettu voidaan tehdä, e ttä a r v o s te ta a n jo yksimielistä siinä, että työnan Kyllähätt se niin on, että por- ; tä. meistä on tullut lainaava sen antaa näin tärkeän ja hyvän ( ’harles M. Schwab on jo litto - “ ty ö läisille” joulu, tuli to tisesti, kun takin puhvia. niinkuin äsk en “ Nat- pääsit tilaa v a t heille "union”, inak- sa re tin K irvesm iehen" p ah v ia kuin- tajien ehdokkaat ovat valittavat värillinen sanomalehdistö, radi-i kansa: Yhdvsvaltain vuotuinen urakan valmistamisen ulkomai- mauttanutkin siitä vaarasta, mi savat heidän puolestaan jäse n m ak su t, l m assakin v eljesleh d essäu n n e, vaan ei virkoihin. Täytyykö siis vetää kaalisinkin, on mitä tiukemmin tuotantokykv kolioo huom atta <ille tehtailijoille? Tähän se olisi hin "isänmaa" joutuu jos ampu tek ev ät sopim ukset ja toim ivat kaik- ju la jstu itse puhvia. jo sta on kysy- se johtopäätös, että Gomperskin vastaan työläisten etuja, mutta vasti yli kaikkien töisten kans ,- lainkaan isänmaallista ja onpa matarpeet ulkomailla valmiste k, m itä jä rje sty m ise n alalle kuuluu. n» 8- S ellaisella tem p u lla ei o so te ta .. ko h tu u llisu u tta lukijaa ko h taan , joka pelasi tietensä työnantajien kä se 011 sitä aina ja kaikkialla, ei ien vastaavien mahdollisuuk- muuan asekapitalistien lehti jo taan ia jos hallituksen tehtailla T yöläisille jaa p t vain työnteko. He h a , uaa , ukpa ensjn puhvjn voivat silläkin a ik aa olla työssä, kun . vasta arv ostelun siitä, — jos sellai- siin ? kä ainoastaan lakkotaisteluissa., sien.” korottanut äänensäkin tässä ää hävitettäisiin kotimainen teolli heidän p aasin sa k irjo itta a h e itä “ uni- tien k a tso ta an ta rp e e llis e k s i.” Gompers luonnollisesti selit Se ajaa riistäjien etuja valtiolli-, Saattaisi edellyttää, että tä- nilajissa. Mutta toisaalta on hin oon” ja m aksaa heidän jäsenm aksun- j F.delläoleva 011 Työm iehen pals- sutis. täisi kysymyksen ja suhteensa sessa taistelussakin ja se olisi mä huumaava rikkaus tyydyttäi- noissa niin suuri erotus, että kun sa. T äten tulee ty ö lä isistä n e to ista , tavaH a vq. tehdä< m u tla nji siten, että valtiollisissa suhteis Gom persiakin perässä juoksijain j si intohimoisintakin ahmattia ja noita panoksia kuitenkin tarvi ■Mutta “isänmaahan” on aina i.w .w :läisiä ja “ p e ria a tte e llisia ta is käli Toveri on kysym yksessä, ei sillä sa. joissa hänen mielestään työ tunnustettava, tai käsitettävä o i-1 että se johtaisi uhrauksien te- taan suuri määrä, niin englanti vaarassa silloin kun raharuhti- te lijo ita ”, joille lu o k k arajat ovat s e l tav alla ole te h ty , m u tta m iten n ä h tä vät kuin plakki, ja täm ä tap ah tu u a i västi on käynyt, on siten, e ttä a s ia n Iäiset ja työnantajat voivat kyl keammin, sillä ei kai työväestöä-; koon paljon kiitetyn isänmaan laisilta tehtailijoilta otettaissa näitten rahasäkkejä om ainen k irjo itta ja ei ole tu]lut lu k e läkin olla samassa puolueessa tä voida sanoa, että se äänes-i hyväksi. Mutta siinäpä juuri säästettäisi huomattavia sum Sen tulee kyllä vielä Danielskin van m iesten tie tä m ä ttä . Mies voi s a neeksi m itä T overissa on ollut, ja on h a ta puuta, eikä hänellä ole pienin tullut san o n eek si vain um pim äh ia toimia täydellisessä sopusoin telisi porvarilehdistön neuvoje 1 erehtyvkin, sillä kaikki tämä ei mia. la kaiken lisäksi on halli huomaamaan, kunhan “patrioot- täk ä ä n a a v istu sta siitä k eh ity sp ro siis kään jo tak in . nussa. sanomalehdistökin aset mukaan tietäen paremminkin, i vielä likimainkaan tyydytä mei- tuksen ajateltava sitäkin seik tavalla voidaan tehdä. timme” asianmukaisesti painos sessista. joka h än essä 011 käym ässä, Silläkin Olisi edullisem paa kysyä edes jo l tuu työläisten puolelle samoin ja siitä huo lim atta hän en tietoisuu- Mutta näin vaalien väliajoin 1 dän magnaattejamme. Sodan luo kaa. että ampumatarpeita on niin tak in joka on luk en u t leh teä ja sitte kuin työnantajatkin, joiden edut ja varsinkin juuri vaalien jälkeen I ma hätä on pakottanut liittolai- pian kuin mahdollista saatava taen tällä seikalla hänen nenän v asta k o e tta a se littä ä m itä siin ä ei *) T um m ennukset alk u p eräiset. ole ojlut. P u o lu eleh d en lu k em isesta sä alustaa kutkuttavat. ovat yhtäläiset, mutta että ky- voi Gomperskin toisinaan lausua set maksamaan kaikesta suun varastoon. joka päivä, paitsi maanantaina. ollenkaan estä häntä seuraavtssa vaaleissa selittämästä, että työ läisten on taas äänestettävä vir koihin samat riistäjät, joita vas- taan on saanut tapella koko vaa lien välisen ajan. Kuinka kaikki tämä on mahdollista, on selitet jtävrssä vain sillä, että nukkunut ! ei tiedä mitään rukouksensa si- 1 säilöstä. c<x>cooooc<xx>oococ<x>oc<x>c<xxx: vian Amerikan linjan höyrylai naisilla. tarpeen tullessa, kokoon-! ¡imetettiin konttorissa päästävän tä Skandinavian linjan laivat ei osakseen yhden naissairaan hoi dätt toisten kovaa taistelua hä nen puolestaan. Hänen jo pu va < fskar 11 :13a Atlannilla 20 don. Sairaiden hoito oli ehdotto pantavilla seinillä. Ruokailupöy-, laivaan ja jo klo 7 sen lähte- vät poikkea Englannissa, vaan p. jotiluk. 1916 suom alaisten humattomana ja jäykistyneenä tiä on alimmaisten lastiruumani i vän. Joudumme siis. 'Tämän matkustavat vapaasti ilman soti- masti toisten matkustajain teh matkustajain pitämässä koko luukkujen päällä, jotka lastia öt-i kirjotta ja myöhästyy. Klo 6 u i vain valtain tarkastusta yli At- tävä. Sairaanhoitaja ja lääkäri ollen sanoo lääkäri ei hänellä Puheenjohtajatta toi Skandinavian Amerikan linja taessa ja purkaessa lyödään ka- j jen vasta laivalle, mutta silti on lännin.” Koetin puolustautua, kävivät tosin joka päivä hyttien mitään vaaraa olevan. Aivan vii uksessa. mi E. Jääskeläinen, sihteerinä mehetkellä pakottamalla pakotta ovella sanomassa "olreit", teke saan lattialle roskaisen lastitava- vielä noin puolen neliökilometrin että l i s k o n sen olleen linjan a- siirtolaisten kiduttajana. R. Roine. Saapuvilla noin en saimme lääkärin antamaan mättä kerrassaan mitään muuta. ran sekaan. Rakenteeltaan muu- ala kansaa aivan kuin jonkin genttien agiteerausta. Mutta mi UM ) henkilöä. hänelle apuansa, samalla koetta Nykyisen sota-ajan synnyttä teukin epäkäytännöllinen mat- hätäpaniikin synnyttämässä ah- kään ei auttanut, sillä olihan hei- Hoidökkaani oli yhteisessä hy 1 pyk. Kokouksen avasi alle- mä ahdinkotila työtätekeville kustajille kolmannessa luokassa dingossa. Ahaa! Laivaan pää tii niin paljon vastassani. Puli- tissä ns. mustan, lapsellisen, nai en hieromisen ytn. käsittelyn kirjottanut R. Roine, ilmoittaen avulla häntä elvyttää. sen kanssa. Musta oli 'myöskin kansankerroksille, niin sotivissa noin pitkää matkaa. Tämä linja' seekin vain yksi kerrallaaan aina janmeren suosiessa hyvällä il Useampia samanlaatuisia t i- kokouksen tulleen kutsutuksi li sairas, vaan en voinut Itänen kuin myöskin puolueettomissa se kuitenkin enimmän raklatnee- noin minuutin tai kahden väli- mallaan jo sunnuntaina. 16 päi kanssaan puhua. 'Ilän lapsineen patiksia oli. joskaan ei aivan ni”t seain suomalaisten toivonuikses- Et/ropan maissa, on nostattanut raa matkustajien mukavuuksista, ajoilla. Viimeiset on laivassa vänä, kello <) kuuluu huudah ei päässyt vlös sillä hänellä nitkälle menneitä. Toiset mat-j ta tarkotuksella keskustella epa- Amerikan matkalla. Suomen j vasta kello 10. duksia: "Maat näkyvät!” T un kustajat ehtivät ennemmin a i t t a kohdista, jotta suomalaiset m at kaikki kapitalistit, pienimmästä höyrylaiva o. v. 011 nvt sillä jotka ennen olivat matkus- nin päästä seisomillekin jo ank ei tainnut olla hoitajaa — oli avuksi. Lapsista ei myöskään kustajat laivalla matkustaess 1 vuollet suurimpaan, suurimman kullan agenttina, myyden pilettejä tuol-| taneet täältä. mutta toisilla lin- kuroituna miinaverkolla suljetus pakotettu käyttämään myöskin ulostuksiausa välitettv mitään. Mitään eri ovat saaneet kärsiä ja larkotuk- kasaamishimon valtaan. Lailli le linjalle. Siellä pilettiä osta- ; joilla, ihmettelivät kovasti tuom sa lahdelmassa, parin 'kolmen tansa varten. sopii minkälai koista lasten ruokintaa ei edes sella ilmituoda mielipide siitä set ja laittomat törkeimmätkin essa ylistetään linjan mukayuu-! moista laivaan päästämistapaa. suuren ja kymmenien (lienten so nen ilma Arvata siitä syntyy. 1 ämmöi- sallittu jiuhumattakaau ylimää töykeydestä, jolla suom alaisia keinottelumuodot ovat voimas let voittamattomiksi. Lukijani. jossa kuusi tuntia saa tapella tataivain vahtaamana. Nvt u laivan jialveluskunnan taholta on räisestä hoidosta. saan. Onhan nyt niin hyvä ti Seuratkaa nvt tarkasti mukana tavattoman kansanpaljouden koivat jo kaikki matkustajat scssa ilmassa makasivat heikot Suomalaisia naisia. samoin kohdeltu. laisuus puristaa viimeinenkin ro matkustaessamme Oskar toisel-; kanssa, sentin, .istenkin, jotka ei tuon “vapaan matkan" olevtin naiset ja lapset sairaina. Ilman vaihflosta ei ollut puhettakaan. kuin miehiäkin ajettiin jiois pöy 2 jivk. Puheenjohtajaksi va lin ja n vat olleet matkaan lähtijöitä vaati törkeää agitatsioii po kövliän pussista pors. Aina la New Yorkiin. Ilman vaihtolaitteita. joita voisi dästä syömättä, syyllä, että he littiin L. Jääskeläinen, sihteerik kärsimyksiä kestämään oppineen Ruotsin ja Norjan rautateillä Kyljet verillä, toisilla nyrkitkin puolesta. si allekirjoittanut R. Roine. Jännitettyinä odotimme jota käyttää, ei löydy mistään. Huo ovat jo muka toisessa jiöydas-Tt piskuisen Suomen nykyistä kär kuljemme kuten ihmiset aina- ¡mustelmissa kuin nyrkkeilystä 3 pyk. Ida Lehto ilniotti tul mautettua tästä laiva väestölle syöneet saman aterian ja nyt simystilannetta en yritäkään ku kin. Saavumme Kristiaanian palatessa, pääsemme toki vih- kin. Ja tulihan sitä. mutta vasta saa vihaisen vastauksen etteivät ahmisivat toisen kerran. Laiva- leensa rttokapö* dästä aiheetto vaamaan, sillä kynäni ei kyke asemalle. Vastassamme on hv- iloin laivaan. Hengähdämme huomenna, maanantaina. Meidät he voi parempaa laittaa. väestön kohtelu oi', matkustavai masti poisajetuksi. Samoin sa ne siihen. Sanniin Skandinavian västi syönyt herra. Hän kokoaa' helpotuksesta, emmekä huomaa siirtolaiset ajettiin kuin villikar Koetettuani saada ruokaa sai sia kohtaan aivan alhaisimman noi K) vuotiaalle jKijalleen use «maitten "puolueettomuus" on meidät yhteen laumaan kuin hä- puutteellisuuksia. Annamme kli ja yhteen ahtaaseen käytävään, amman kerran tajiahtuneen, puolueettomuutta kapitaalille, keistään karanneet villipedot.: vaväestön itsemme taluttaa vas- jossa oli kuljettava ohitse, ties raalleni, sain parisen kertaa tui raaka la isä jän tajioja jäljittelevää. vaikka jmjalla 011 täysikasvulleen mutta työväenluokalle ankarinta Sitten johdattaa Skandinavian tustelematta vaikka minkälaisiin minkäarvoisten sotaherrtiin. Suo man toyttäyksen rintaani käs 'Tanskalaiset ja ruotsalaiset oli jiiletti ja sitäkin' suuremmalla sotaa elinehtojen valtiasta vas Amerikan linjan 'pääagentin A n -! porsaiden pahnoihin, lllallisem- malaisia ei sentään muuta tut kyllä mennä helvettiin. Li kuu vat kyllä ihiniskohtclun anoisit, svvllä olisi oikeutettu nauttimaan taan. Ihmiselon vaatiessa vält ges Nilsonin nimellä olevaan s i-1 mekin ahmimme hyvällä ruoka- kitin kuin puhutettiin suomea, lunut olevan lujia kantaa hyttiin mutta ei muut kansallisuudet. samoja oikeuksia kitin m uut tämättömät tarpeensa, pakottaa kolättiin — anteeksi — hotelliin , halulla. Sitävartenko lie ollut jär- saadakseen varmuuden että o- ruokaa. “Tulkoon ruualle jokai- S u o m a la ise t k e h u iv a tk in m atkii? kin matkustajat. J. Koivuluhta se viimeisenkin konstin koetta piti sanoa. Täällä tervehtää vas-, jestettykin tuo tappelu, että ih-( lemme todella suomalaisia. Kol nen ken haluaa, ken ei halua, ol- lavansa neljännessä luokassa, moitti alarntimassa matkalla val maan. Henkensäkin uhalla yrit taamme täydellisesti sikoläävän: miset olisivat kaikelle muulle me saksalaista toisen luokan koon syömättä, mutta sinne ei vaikka maksavatkin kolmannen linnutta sietämättömiin löyhkää tämään parempaa. Ja mitäpä voimakas löyhkä. Nukutaan pa- kuurot ja sokeat, paitsi villiin- matkustajaa sanottiin vietiin, saa kantaa”, vastattiin. Puhuin luokan kustannukset. Näissä oloissa sitä tuiki re vää ilmaa. 'Sanoi sen etupäässä en tiedä oliko sitten tosi. Tulli- norjaa ja sen nojalla aina jos muuta, kuin henkensä uhalla rittain ja »kolmittain kapeissa ; tyneelle ruokahalulle. aiheutuvan huonosta likat iemä- yrittämistä, on jo mainituista rautasängyissä. Makuuvaatteet Valmistutaan lähtemään. Köy tarkastaja tarkasti lastin ja osa»; kus sain. mutta ne, jotka eivät tuutettiin vaan hiljalleen ilman ristii. Sanoi joutuneensa useas matkustajain tavaroita voineet puhua muuta kuin suo erikoisempaa, kunnes 26 jiäivä ti ns. jälkijiöytään syömään, —- maista tänne Amerikaankin h ä s t ä tumman lunnaat ja mun- det irtautuvat. Kone ulottaa ta- vaan mea. eivät saaneet muutoin kuin nä jaettiin suomenkielellä kirjo- matkustaminen. < inhan nyt täl tenkin paksun likakerroksen saisen tahtinsa. Monen siirtolai- Kaipa eivät mitään löytäneet. tettuja lajijiuja: “ Stt< »malaisetj kaikki matkustajat kun eivät Keli.» 4 jpp. sitä sitten pääs pöydästä hiukan “vohkimalla." lä matkalla karkki vaarat tarjo peittämät. ' sen silmään ci vaan tahdo uni llyttien ja koko laivan siirto Kokoonnutaan tänä iltana klo 7 inahdit yhtaikaa ateri»jimaan. — lähtemään, seisottuamme na. Luettelo niistä selviää seu : tarttua. Kristiansandissa pvsäh- tiin Maksaa vain kr. 1.50 vöitä. dymme pikkuisen. Otamme pos toista vuorokautta. Kauan emme laisten puolen puhdistuskin on etumaiseen alarttumaan. 'loim ek ja silloin useasti jääneensä usei raa vasta matkakertomuksesta, ta ^ruokalajeja -aamatta. useasi: .jonka on velvotettu allekirjotettu Tässä asuu sitten ruotsalaisia, tin sekä heitämme viimeiset ter- kumminkaan päässeet 'kulkemaan vaan tavan vuoksi, mutta ei puh si saanut." N iittiä lä jitit o lit a'. myös vallan ilman ruokaa. J. tuohon, laatimaan, osottaaksen myöskin suomalaisia, venäläisiä, persialai vehdyskortit Norjan rannikoilla kun saimme kunnian kahdelle, distavaa. Sänkyjen alukset ovat syntyneet joittenkin. Rantala yhtyi Koivulehtoon, sv västi suut tulleitten otsikossa mainitun Skandinavian sia. juutalaisia, mustaa, valkos-1 rakkaillemme. “ Nvt sitä ei sei- laukauskoniettnolla taas seisah oksennuskerrosten likaamat. As kohteluun j Palvelusväkeä moitiskeli töykeän Amerikan linjan hävyttömyyteen ta ja ties mitä kansallisuutta sii-jsahduta ennenkuin Xew Yor- tua. Kaksi suurta murhakonet tiat seisovat täynnä. Klosetitkin hommasta, Oli puuhattu kap- ! cjiäki»hteliaaksi. asti menevää keinottelua siirto nä onkaan. Asumme tässä seka-1 kissa", kuulen vierelläni aletta- ta kohdisti hirmuisen val<kitan ovat siinä kunnossa, ettei voi teenilta lujia v i t i . tar¡ieelh>et vaj R. Roine. Laivan ilmavaihtee sorrossa toiset pitemmän — aina ! van keskustelun. "Kyllä Eng- sa vastaamme. Toinen laski ven- edes istua. Kalossit tai kengät mistukset tuota kokousta varten lai Sten kustannuksella. ovat vanhanaikaiset ia tatkotu-- Ettei allekirjoittanutta syytettä! Kävivät laivassamme on myöskin puhdistettavat siellä Mainittu linja, tanskalainen viisikin viikkoa — toiset ly-1 lännissä Kirkvallin edustalla sei- heensä. si yksilöllisestä liian ankarasta taan vastaamattomat. Matkust. . _ somme, mutta en tiedä kuinka Pääsimme tästä n »in tunnin sei- käytyä Mustat eivät siksi kai osakeyhtiö, omistaa "Oskar 11” hemmän aikaa. linjan hävvttöuivvden arvostele-(i;*t laivassa luokitetaan: K»»peu- ia "Frederik \ 111” nimiset linja Olemme ehtineet ostaa pilctit, kauan", vastaan minä. "Miksi sahduksella. ja toiset, kai useam halunneetkaan käyttää klösettia, misesta. julkaistakoon tässä tu >u j hamtuassa tulleet tanskalaiset vaan tarpeilivat hyttien käytä laivat. Ainakin "Oskar 11” on ja käydä tavanmukaiset tarkas-' puhutte joutavia, vaikka olette- mat. kamalalla säikähdyksellä. parhaille paikoille. Näin kokouksen jiöytäkirja. todistuk asetetaan Lähdemme Atlannille. Li erit viin ja likaviemäreihin. näistä puoliksi rahti- ja puoliksi tukset, mitä täällä tarvitsee. Nyt : kin Norjassa ollut."'" saan silmil Heidän jälestä tulee ruotsalais seksi jonka jiuolesta, santoi" ehken ei sitäkään — matkustaja on joulukuun 8 päivä sotavuote- Jeni ja hän jatkaa: "Tiedämme täin myrskyä, mutta silti jiaJjon syntyneessä ilmassa ei ole kum ten ja norjalaisten vuon». Lai kuin tiiman matkakertomuksen laiva. Soilan ajaksi 011 väliaikai 11a 1916, kun astelemme raunal- mekin jotakin vaikka tulemme- merisairaita, erittäinkin naisia. ma jos terveestäkin tulee sairas sesti muutettu kokonaan mat le, noustaksemme tuon aina kii-1 kin Suomesta. Sanottiinhan Nyt vasta opituillekin tuntemaan Sairaat aina enemmän sairastu kin. kaikki suomalaiset matkus van huoiioimjiaan osaan, — keu lapuoleen, — sijoitetaan suoma kustajia varten. Toinen lasti tetyn Oskar toisen tuuditelta-! meille pilettiä ostaessa Suomen laivan “voittamattomat muka- vat. Minunkin hoidokkini olisi tajat viidessä vastaavat. laiset “ niustain” sekaan. — Me- Pöytäkirja, tehty Skandiuj ruuma on laitettu hyteiksi irto vaksi, yli Atlannin. Kello 4 jppJ höyrylaiva o. y:n konttorissa, et- m uudet.” A llekirjoittanutkin sa ; ehdottom asti kuollut ilman m e;-1 SOTA-AJAN KEINOT TELU HUIPUSSAAN
