Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 23, 1917)
T O V IR I No. 19 kpftBe, nn so hyöty, e ttä ei p a lja s ta tie tä - ;t ö n lisä ä m ise stä s a a tta is iv a t m inun k an sallisk o n v en tsio n i; p itä ä k ä ä m m e , paikkansa pitäm ättöm yyden. o- m ättöm yyttään koko m aailm alle v a i-' useiden vuosien v a n k ila ra n g a istu k sen se m ahdollisim m an pian soittam alla syyn yhteiskunnal lan niin hävyttöm ästi. M eille ei ole v aaraan . He e iv ä t tiedä, e ttä m inä ----------------- liseen kurjuuteen löytyvän tuo ta r jo ttu “ N atsareetin K irvesm iehes- m elko usein teen ra u ta tie m a tk o ja S ijaiseh d o tu s New Yorkin osaston teh n y t New n aisten k an ssa, joiden k a n ssa en ole . ’ ’m säanestysendotua, t ä ” m uuta pahvia ju la lsta v a k si kuin ja suh ehdotuksen tila p e , tehnyt Cook tannon nurinkurisessa nim im erkki H. A: n k irjo itta m a ja av io liito ssa (E u ro p a ssa vlelnen tapa i ^ n rkin osasto. C auntyn. lii., yhdeksännen wardin teettom assa jaossa ja ettei liika- Että* kansallisk o n v en tsio n i pidetään osasto : ‘-en me julkaisim m e heti saatuam m e. jo sta on luovuttu» ja e ttä täm än ta- kansoittum isesta ole mitään pel (No. 303 viime vuonna». J a ennen kia minä. voisin p ä ä ttä ä päiväni Arne-1 k u usikym m entä päivää täm än ehdo- E ttä y lim ääräinen k an sallisk o n v en t sen julkaisem ista ei o le. arv o ste ltu rik a ssa rik o k se n te k ijä n kopissa. Ile j tu ksen hyväksym isen jälkeen. Edus- sioni pidetään Chicagossa, alkaen koa. vaikka ihm iskunnan lisäy- enA npää kirjaa kuin pah v iak aan . e iv ä t tieilh. e ttä m onessa valtiossa 1 ta jia täh ä n konventsioniin läh e tetä ä n su n n u n ta in a 2 p. syyskuuta, 1917. tym isproscssi pysyisikin ennal Voimmeko toivoa e ttä Työm ies ju l kau n iin kaulaliinan o stam inen tai kaksi sa ta a (eikä kolm ea sataa, ku E dustus konventsionissa tulee ole laan. Luonnon rikkaudet, joita kaisee kaikki arv o ste lu t “ N atsaree- v ie h e ttä v ä sti k o ristellu n nenäliinan ten k an sallisp eru slak i m ä ä rä ä ). Kan- m aan kahden sadan e d u sta jan p e ru s vielä ihmiskunnan työ ja äly kom itea m ää teella (eikä kolm en sadan e d u stajan tin K irvesm iehestä” sam oin kuin To- sa tu n n a in e n e s ille tu o m in e n task u sta- sallis-toim eenpaneva kansallis-peruslaki m ää rää ) ovat suunnattom asti kehittäneet, veri on teh n y t? — T o iv o tta v asti jo- ni (ja siihen sa a k k a kuin sota e ro tti rää konventsionin paikan sekä päi kuten v änm äärän. K onventsionin k u stan n u k set, joihin ovat niin suuret ja ehtym ättö kainen lukee k irja n , sitte p ä h ä n t i e - ! m eidät s a k sa la is ista v ä rjä y sa in e ista JOULU-ALBUMI (UUDEN AJAN K Y N Y K 8E LLX .............. Hinta 40c tää kenen a rv o ste lu t ovat o |le e t pai- m inun k au laliin an i ja nen äliin an i oli- ...... , . , sisälty y rau ta tie k y y d it sekä päiväpal- mät, ettei suinkaan elinehtojen A listettu k a n n a tu k sille tam m ikuun * , . , h- k at k u ten m ä ä rä tä ä n kansallisperus- vähyyden takia kenenkään ta r kallaan. i vat Lontoon h ä m m ä sty ttä v im p iä) SUOMEN NUORISON JOULU ........................................... hinta 20c ---- ------------- [ s a a tta is i m inut vankilaan, jos poliisi ’ *' ¡Jäissä, h a n k ita a n kahdenkym m enen vitse olla syntym ättä tähän m aa KALENTERI AMERIKAN SUOM. TYÖV........................... Hinta 50c ¡viiden sentin y lim ääräisellä vero tu k m ies huom aisi naishenkilön itse teos- P e ru ste lu a : ilmaan. Pintapuolisesti asiaa sella, joka on jokaisen täysiarvoisen OIKEITA “ H EN G EN JÄ TTILÄ ISIÄ ” . sa ih ailem assa niitä. M utta m inä tie- LASTEN JOULU .............................................. - ............. Hinta 15c öän näm ä a sia t ja paljon m uita sa- Puolueem m e ä än im äärän pienene-1 jäsen en m ak se tta v a sam alla tavalla katsoen me siis voisimme si Näitä julkaisuja on ainoastaan pienempi määrä jälellä. Toiset leh- S uom alaisen seu ra k u n tae läm ä n rap- m an laisia ja ne luonnollisestikin saat- niinen tänä syksynä, joka oli ensi kun säännöllinen jäsenverokin. Kan- vuuttaa koko kysym yksen ja las det ilmottivat että esim. Kalenteri on heiltä loppunut. joten eivät p e u tu m ise sta tä ssä m aassa ovat pnr- ta v a t m inut h erm o stu n eek si. Jos k e rta kun puolueem m e osoitti taan- -“a in sk o m ite an kokousta ei pidetä kea sen persoonallisten kysvmys- ole voineet täyttää kalkkia tilauksia. Halulliset saavat Toverin v arim m e usein pu h u n eet — m ikäji p resid e n tti W ilson tak a isi m inulle tu n n ista p residentin vaalivuotena, ai- ehdotus kansalliskonventsio- Näin ei ole k u :- Kirjakaupasta yllämainittuja.* kt n lähettävät tilauksensa nyt heti. he jo u ta v a t sosialistien p a rja a m is e l-' tu rv a llise n palu u m atk an A m erikan I noustaan painostaa liikkeem m e v a li- tnin p itä m ise stä tu lee hyväksytyksi. , ! ten , joukkoon. • t - c Arvokasta lukemista pienellä hinnalla. ta a n — m u tta syytä ei ole su v a ittu - siv e e llisy y srin ta m a n läv itse niin mi- vistam isen tarp e ellisu u tta . On to tta, A listettu k a n n a tu k sille tam m ik. 13 I L • * j *1' . • lau su a julki. E ttä syy on su u re lta nä olisin paljo enem m än taipuvainen e ttä poliitillinen asem a oli epäsuotui-i P-» 1917. saa yhteiskunnallisen luonteen osalta siinä h en k isessä rappeutune!- a se tta m a a n itsen i kotkan nokittavak- sa joissakin su h teissa, m u tta on ; K an sap istoim eenpanevan kom itean sisällyttäm ällä itseensä vaaran ASTORIA, OREGON BOX 99, suudessa, joka vallitsee suom alaises- si.’ Työni. m yöskin to tta, e ttä p u o lu ejirjestö m - lau su n to edelläolevan ehdotuksen J.ioka voi viedä ihm iskunnan no- sa p ap isto ssa, jonka suurim m an osan ine oli hyvin huonossa kunnossa ja su h teen : pein askelin loppuaan kohden. m uodostavat e rä ä n la ise t “k u tsu m u k ei voinut täydelleen k ä y ttä ä hyväk- J» s kansalliskonventsioni tulee pi- Lapsirajoitusoppi ei- ole suin se n ” sa an e e t henkilöt on selvä j u ttu .' seen ta rjo p a olevia tilaisu u k sia eikä tiettäv äk si, kansallistoim eenpaneva •‘Päivälehti'*, joka m uuten on se u ra Olen avannut ensiluokan ruoka- ja s e k a ta v a ra k a u p a n , jo ssa m yyn jyviä, eikä teh o k k a a sti ta iste lla esiin tulleiden kom itea puolustaa sijaiseh d o tu sta kaan tyhjästä tem m attu, k u n taeläm än innokas k a n n a tta ja — jauhoja y. m. O stan kaik k ia fa rm itu o tte ita k o rk eim m asta h in n asta , m yyn vaikeuksien poistam iseksi. siitä sy y stä e ttä se on enem m än so- vain m is-m althuksellistcn aivois lu onnollisesti siksi, e ttä sen tilaaja- v a a te tta , kenkiä y.m. M onta u u tta talo u d ellista ja polii- i p usoinnussa k ansallisperuslain k an s sa syntynyt ajatus, vaan on se k u n tan a eivät voi pysyä m uut kuin K äykää k atsom assa, jo s voim m e palvella teitä . sa kun a lk u p eräin en ehdotus, ja e rit taloudellisien olojen synnyttäm ä. p apiston k a n ssa s a m a p a " siv isty s ta « 4 tillista kysym ystä on ilm ennyt s itte Y stävyydellä. täin k in siitä syystä, että se ta rjo a a Sitä mukaa kuin huomaamme so lla” olevat — k ertoo p a ris ta malli- 4OISISI1IZII13S!CSIII!III8I81SIIIIII1IIII vuoden 1912 kansallis-konventsionin. vieläpä k an saliisk o m itean 1915 ko . keinon konventsionin p häm iseen tar- yhteiskunnallisen kehityksen ole p ap ista, o ik eista Am. suom alaisen pa kouksen jälkeenkin. Me em m e voi i vittav ien k u sta n n u sten hankkim iseen. piston ty y p eistä , s e u ra a v a a ; S. S. JÄRJ. LUENNOITSIJAN K an sallisp eru slain IX luvun 2 py- van kulkem assa käsiteollisuuden sen itsenäisyyteen ja henkiseen I om aisten moneen kertaan “ un- neet perinpohjin tu tk ia n ä itä proble- "E n n e n a ik a a n puh u ttiin tä ä llä aik a M. HAHLTN i kala m äärää e ttä sellaisia konvent- aikakaudelta suurtuotannon aika m eja eikä m uodostaa selvää ja v ar paljon siitä, m iten e rä s v iera sk ie li vapauteen. Se muun m uassa ■ destaan tehdä” — ja lvhentääk- ’ sioneja voidaan pitää milloin tah a n sa kaudelle. m aa k a n ta a niiden suhteen, syystä, sitä mukaa näemme tulee olemaan yksi keino vapa- seen ne vielä “alkuperäistä” tc- sessä s e m in a rissa papiksi itse n sä vi-1 H elm ikuulla: e itä keskuirtepim m e olivat e ris te tty . jos puolueen jä se n istö yleisäänestyk- m vöskin liittänyt, heim olaisem m e oli p arisen lapsirajoitusk vsvm vk- uttam aan hänet miehen holho- ostaan lvhem m äksi. niistä putosi jä. usein pin tap u o lisistak in ja vailla , sellä niin 'p ä ä ttä ä , ja < lelleen m ää k u u k a u tta h a rjo ite llu t nim ensä kir- R e d Lodge, Mont., 4-5-6-7 | jä rje ste lm ä llisy y ttä , jo ista ei voinut räfi että “sellaisessa yloisäärtestyk-1 sen voittavan vhä s u u re m n a a ja- uksesta ja kohottam aan h ä n e n ' pois useita tärkeitä kohtia, jot- jo itta m a a n , jo tta läpäsisi “ tu tk in n o s Bear Creek, Mont., 8—9 p. M uuttuneet taloudelli oman arvon tuntoaan. Se hä-1 ka neuvottelukokous oli niihin m uodostaa m en e tte ly ta p a a puolueelle L sessä on inyöskin määrättävä sellai- la n sijaa . sa ”, jo ta tie ty s ti ei voitu to im itta a , sen konventsionin aika ja paikka." o lo su h te e t o v a t m u u tta n e e t Carney ville, \ \ yo., 11— 1- p. kokonaisuudessaan. Vielä täm än li kun papiksi aikova ei o sannut m uuta peällinen ja naista alentava käsi- m äärännyt ja hyväksynyt. Sitten, Yorkin ehdotuksessa ei määrätä < • , , . -, i säksi. itse puoluejärjeatöm m e on ollut i New kuin suom ea ja tu tk ija t ei m u u ta j Stockett, Mont., Id— 15 p. . „ o ■ m , i rnvosKiu perhesuhteita. Lapsen tys. eikä vksin käsityskään vaan tehdäkseen säännöt vieläkin Iv- konventsionin a ik aa eikä p a ik k a a t - 1 ..... ‘ kuin n o rja a ja e n g la n n in k ie ltä . Ja S a n d Colilee, Mont., 16 17 P- p a ik a lliste ttu , sen eri o sat eivät ole vaan jä te tä ä n m olem m at kansallis-i s.v n U ,n ,,ien p a lk k a ty ö lä ise n per- katkera totuus, että avionainen hemmiksi, hänen tekem änsä neu o l|e e t vuorovaikutuksessa to isten sa pappi vain tuli tu o p a n im ensä k ir Gevser, Mont., 18—19 p. k a n ssa ; liikkeem m e y h te istu n n e on toim eenpanevan kom itean m ä ä r ä ttä - j h eessä ei ole m ikään' iloinen ta- on jonkunlainen miehen elätti, vottelukokouksen pöytäkirja oli jo itta m ise n h a rjo itu k se lla . Jo k u aik a i h eik e n ty n y t; monin paikoin puolue täväksi, vastoin ylläm ainittua perus 1 patis. Ja miksikä ei?" Johtuuko tulee kadottam aan m erkityksen tehty niin nolosti ja epäselvästi, s itte n k e rro ttiin ta a s e ttä e rä s p a p ik -, Mullan. Maho, 22-23-24-25 . | se ehkä ihmiskunnan raaistum i- sä. si vihitty, jo n k a tuli s a a rn a ta malli- Enaville, Maho, _6-_/-_8 ja 1 p. on ta k e rtu n u t yksinom aan paikalli lain m ääräy k sistä. että sen tekijä katsoi parhaaksi siin asioihin, kun ta a s to isissa pai- ! K ansalliskonventsioni jossa on k ak ¡sesta? sa arn a to im ituksen p ä ä ttä jä is ik s i, ei m aliskuuta. lii ollenkaan. Se yksin si sa ta a e d u sta ja a tulee m aksam aan On luultavaa, ettei nainen tule hävittää koko pöytäkirjan — k u koin se on vaipunut toim ettom uuteen, | ollut o saan u t edes isäm eidän ru k o u s-, kertaisesti johtuu vain siitä että kamun lamaan äiteyttä, jos hän ten minulle on osoitettu aina kun K orjatuksem m e kaiken täm än, he-: 120,000 pakoille edustajien rau tatie- ia eikä lö y tän y t sitä k irja s ta k a a n ! ” O sastoja ja yksityisiä toverei kyydeissä ja palkoissa. K ansallisvi- palkkatvöläinen ei liyödv mitään lla niillä paikkakunnilla niissä ei rä ttä ä k se m tn e jälleen sen tu n teen e t rasto lla ei ole yh tään varoja täh än lapsistaan. Päinvastoin ne ovat vain saa täydellisen korvauksen olen, m uitten m uassa, vaatinut m eidän puolueem m e on yksi koko energiansa m enetyksestä. Sekii: ja tahtonut nähdä sanottua neu ¡osastoja ole, pyydetään valmis- n tä aisu u s k a u tta koko m an te re e n : vir- ta rk o itu k se en , ja ain o astaan vähäi hänelle m itä suurim maksi rasi- nen osa siitä voidaan <aada jä s e n olettam us että raskaus ja svn- vot tel ukokouk se n pöy t äk i r j aa. M IK S I B E R N A R D S H A W El TULE tam aan tov. Halli in luentotilai- k istääk sem tn e sen h e n k istä eläm ää ! tvkseksi. Toisin oli asian lait t nvtvs hävittää hänen vartalonsa m aksuista ennen konventsionia; Y H D Y S V A L T O IH IN . Siinä oli m onta tärkeätä kohtaa i suudet ja ilm oittam aan niistä •kavilla K eskusteluilla jo tk a sukeu-j vaikkapa konventsionin alkam inen feodaalisella ja m anufactuuri- ia kasvojensa kauneutta, on eh-J joista “hoopom estari” ei pitänvt. tuvat e d u sta jia valitessa, v e rta illa k -! K uuluisa en g lan tilain en k i r j a il ij a ; paikkakunnallaan sekä ym päris- a se te tta islin k in syyskuun toiseksi aikakäudella. Silloin pidettiin dottom asti harhakäsite. sem m e eri paikoilla v allitsevia m ieli-, päiväksi. Se ei ¡ joten hävitettiin koko pfiytäkir- ja sosialisti B ernard Shaw on lähet- tössään m ahdollisim m an hyvin, p ite itä ja p unnitaksem m e puolelta ja lapsen syntym istä iloisempana sitä tee, vaan pikem m inkin se ja. S am asta syystä puolustam m e kan- tänyt kirjelm än, jo ssa se lo staa m m . Tov. M. H a h fin luentoaineiksi to iselta e s ite tty jä väitö k siä; m ääri- salliskom itean kokouks n sivuutta- tapauksena perheessä, sillä isä ylim ääräinen ruum iillinen pon se u ra a v a sti sy itä siihen, m iksi hän v a l j ts i pjjrikom itea se u ra a ja t: Kun hoopo-Santeri on nämä telläksem m e kan tam m e t ä r k e itte n ,) , , . .... . , ; m istä, jo sta jo h tu isi useam pien tu tuivoi pojastaan itselleen apulais nistelu, missä lähes jokainen tyo- kieltäytyy h y v äk sy m ästä New Yorkin kansa listen seka k a n sain v älisten ky- ,..... . . ••, u stan , n u k , set ja ■ tu , |isi pureksinut, niin sitten voimme s Hansien lisäk n äy telm äk irjailija in liiton kohotusta', ta verstaaseensa tai pellollensa, läisäiti saa raskauden tilan ai — jos hän jättää pois “ lyhen 1) Sosialismi teoriassa ja käy- sym ysten suhteen o ttaak sem m e sel- vain su o rittam aan saman työn kun äiti taas tvttärestään itselleen saapua v iera ilu m a tk a p e täh ä n mpa-1 tännössä. ; ville puolueen voim asuhteet tai h e ik -; ^ iJe ttu ^ k ö n V e n t^ io n i. kanaankin raataa ja se kalvava nykset" — alkaa puhum aan itse lian: apulaista villojen kehruussa, huoli millä ruokkia ja vaatettaa säännöistä. Siinä mielessä, kun 2 ) .. Sosialismin auiiM suhde c n im p eria-' fiPka .t t a, r ,JolIa o,evat t,laA 87 * 1 S- P- K. K ansallis-toim eenpaneva “ Minun otaksuin iseni. e ttä ininä en iip v iiu rjet j a SUUn n ltel]ak sem m e m enettely- H . kankaitten kutom isessa ynnä näitä pienokaisiaan. Silloin kun Santeri nyt on, hänen “pole- ty y d y ttäisi A m erikan, s a a tta a m inut i lismiin, ! tapoja teh o k k aalle ja todelliselle s o - ' ________________ omi ea muissa taloudellisissa tehtävissä. joskus ajatu k siin , jo tk a p ä ä tty v ä t sii yhteiskunta nostaa synnyttävän m iikkinsa” on asiatonta sohlaus- 3) Kunnallissosialism i ja I V q _ i sia listise lle valistus- ja järjestäm is-! hen, e ttä m inä ih m e tte le n jo sk o Aine-, \ aan mitä voi täm änpäiväinen naisen hartioilta työlle — me tarv itse m m e kansalli- ruumiillisen ta oman noloutensa peittäm isvri- rika koskaan a ja tte le e , e ttä se ei voi väenlainsäädäntö. : sen konventsionin vuonna 1917. palkkatvöläinen toivoa lapsis työn ja huolien taakan, on löy tyksessä. si ty y d y ttää m inua. Jo s a m e rik a la i-, 4) Teollisuuden kehitvs V h - ! T ärkein väitös konventsionin pitä- taan? Kapitalistien vetojuhtia tyvä kylliksi naisia, jotka ilolla set tie tä isiv ä t m itään A m erikasta. ■ dvsvalloissa, A llekirjoittanut kyllä puhuu sekä sosialistien i nii*tä v astaan on siitä johtuvat kus saa hän kasvattaa. Ja täm än tie- niin he k ieltä isiv ä t m aihin pääsyn antautuvat tähän tehtävään, äi- tan n u k set. V oidaksem m e o sittain säännöistäm m e, kun m inua k aik ilta v ierailijoilta siksi kuin he , suhde taloudellisiin järjestöihin. kohdata sen. m e ehdotam m e e ttä CANADAN S. S. JÄ RJESTÖ N toisuus saattaa hänen etsimään tevsvaisto on norm alinaisessa ylempi orgaani antaa siihen lu 5) K äytännöllinen toim inta o- ! konventsioni m uodostuu k ah d esta sa sa av a t huoneensa jä rje sty k se e n . M ut P U H U JA N K. K O PIL A N ¡keinoja syntYväisyyden ehkäise siksi voimakas. Synnytyksen van — joka nähtävästi pitää sal ta m inä en ole vielä koskaan ta v a n sastoissa. d a sta e d u sta ja sta , eikä kolm esta sa- M A TK A -O H JE LM A . miseksi. Iässä juuri on se yh tulittam at kivutkaan eivät tule n u t a m e rik a la ista , jolla olisi m in paa — ainakin vanha tarttu i sii j d asta. K u sta n u k se t eivät tule n o u se -; \ iimeinen aine päiväkursseil Allaolevia osastoja pyydetään i teiskunnallinen probleem i: vaara. pelottam aan naista. k ä ä n la ista a a v is tu sta k o tim aan sa t a - , niin pian hen lujasti vuoden lopussa. j m aan korkeam m alle kuin kahteen» j voista ja la ito k sista p aitsi sitä y je is - ; le niissä niitä osastot jä rje s j kym m eneen viiteen se n ttiin jä s e n e l Inttäm ään huomioon tämä. m uu-¡joka olisi torjuttava. H allitseva kuin uusi keksintö n. s. tw ilight H. J. tä ja p ä ä a sia ssa v äärää a ja tu s ta , e ttä I tävät. tä. k o rk ein taan , ehkä vain alle kah- lettu matka-ohjelm a, sillä Maran ¡aines, s. o. kapitalistit näkevät sleep (kivuton synnytys) tulee Veljemme H errassa — Me ne ovat lo istav at. Ile eivät k ä s itä l Länsipiirikomitea. . denkym m enen sentin. Se tosiaan- osasto on lopettanut t em in tan -1 kin vaaran, vaan kuten aina läh- yleisesti käytäntöön -otetuksi. puolestam m e toivoisim me “hi’.- \e a rrta , ii !.» :i kello ttav at imin an K :tta 'Tvvni Ilyrskvm urto, k ir; . kaatr- ei painane m itään sen hyödyn sa ja ilm oitetaan suom alaisten! tevät sitä torjum aan väärällä t a ta u tu m a a n p y y täessään m inun kulke Vaan ennen kuin tähän h au tau sta” koko sääntö- ! rinnalla m ikä koituu konveiitsionisia. valla. Täm än, kuten kaikkienkin ehditään, täytyy \ allankum ouk-. jjäistä ¡e u stttn een p a ik k a k im n a ltt. m aan A tlan tin ylitse. Ile eiv ät tiedä, 1 ! Me m enetäm m e m onta dollaria jot- jutulle, sen tähänastisessa ääni epäkohtien sen tapahtua inyöskin ih m iste n ; lajissa. — Toim. e ttä m inua ei p itä isi lask ea m aihin. j ! yhteiskunnallisten I lelmikuulla : jo s m inä lau su isin to tu u d en pöllit ti- i | korjaam inen ci voi tulla kapita- ajatuksissa ja käsitteissä. Äiteys --------------- ----------------- Trochu. 2, 3 ja 4 p. sista ja usk o n n o llisista vakaum uksia-1 1 listiselle hallitukselle kysymyk on kohotettava arvoonsa. M in ä )________ fani tai ehkäpä lie eivät ole koskaan 6, 7 ja 8 ! seenkään, sillä se sotisi heidän uskon, tai ainakin toivon, että kuulleet k en en k ään lau su v an to tu u t Je ste ,n ’ällisem niän a g ita tsio n in muo- B o w ie , K), 11. M ja 10 p. lmikkaetujaan vastaan. ta n o ista asio ista. He eiv ät tiedä, vielä kerran on koittava aika. dossa, ja ovat apuna p o rta is s a m m e S a in io n A r in , 14, 15 ja lii p. e ttä m ielipiteeni uskonnosta ja väes-i 1 19IG k ä rsitty ä häviötä. P itäk ääm m e W j j;i pj p jolloin ei äiteyttä niin raa’a lla ! ( )n m ieletöntä heidän taval \ \ liite Kake, 1/ Puolueasioita SUOMEN JOULUALPUMI vasta saapunut kauppaamme TOVERI WOODLANDILAISET HUOMATKAA! i Järjestömme asioita S Chas. J. Palo, Woodland, Wash. CANADAN S. S. JÄR JESTÖN ASIOITA Uudistakaa tilauksenne ajoissa ettei lakkautus- til lehden länettiirniSeS“ '>• > ■' Yleisiä uutisia sä tule tapahtumaan ! laan koettaa estää lapsirajotuk- 22 p. maihin. \ \ ebster's Corner, 2 rionnettom uuden sattuessa on ! Iïu» ikä v n ta huono ja palvelus-? \am ulla pääsimme sen levenemistä. pidättäm ällä Albion, 23 ja 24 p, siirtolaisten turvallisuus epävar-1 väen käytös samoin tym päsevän i Maihin nousukin hitaan pu deis- W ebster's Corner. 25 ja 2ii p laajat kansankerrokset tietäm ät ma. välikannella kun on vaan j epäkohteliasta kuin tälläkin lai- ta. Päästiinhän siitä kuitenkin Port Moody, 28 p. ja niaalisk. 1. töminä sikiytymisen ehkäisemis- vksi ahdas kävtävä. Pelastus- valla. Ellis-saarelle. Täällä tavanm u- j keinoista, sekä vangitsemalla ja 2 ja 3 p. veneet eivät m yöskään tarkotus- • Väinö Järvinen. K annatan sa- kaiset tarkastukset läpäistyäm m e \ anconver, 6 p. ' sakottam alla tämän opin julkisia taan vastaa. — Epäkohdista sa- < lm m alehtikirjoituksia. Kirjoituk- piti taas olla kaikki reilassa ia , O sastojen ylläolevilla paikka-j levittäjiä ja leimaamalla heidän nom alehdissä tiedotettava suo stssa olisi m ainittava että laivat saapua rautatielle. U seat näet ¡kunnilla pyvdetitän ottam aan S oppinsa siveettöm äksi opiksi, malaisille niin Suomessa kuin kulkevat Englannin kautta ku olivat ostaneet rautatiepiletin lin muistiin niille m äärätyt päivät i Päinvastoin jokaisen naisen ja Am erikassakin. ten m uittenkin linjain . laivat. jan konttorista jo Suomessa ja järjestäm ään puhetilaisuudet1 miehen tietoon olisi saatettava J. Järvi. Olen m atkustellut At- Olen tullut työtäni vastaan ja K uniimme siis pääsevämme m a t m ainituiksi päiviksi, sekä pitä- j sikiytymisen ehkäisemiskeinot, lannin ristiin rastiin, tiima m at niin joutunut työskentelem ään kustam aan suorinta rautatietä , maan huoli puhetilaisuuksien hv- sillä jokaisella pitäisi olla valta kani ollen seitsemäs. Laivayhtiö m atkustajani ruuantarjoiluhuo- määräpaikkoihimm e. M utta taas- . \ in ilm oittam isesta. ¡omien tekojensa yli. Ainoa jär on suom alaisiltakin perinyt 3 :ncn n e e s s a . Olen nähnyt siellä eneni kin erehdvs. Meidät tuotiinkin i’uhujalla tulee olemaan mu- jellinen keino estää im niskunta luokan pilelin hinnan, m utta sil- mäti kuin te toiset. Kuvaavana eläinten kanssa sekaisin johon kana hyvää kirjallisuutta, joten syöksym ästä itsem urhaan. on tä sijoittanut useassa valtam eri- j seikkana m ainitsen, että esim. kin rahtilaivoihin, jotka toivat ! lukuhaluiset varatkaa hieman ra-1 tunnustaa lasten synnytys ja laivassa olevaan neljänteen tänään leivosten loppuessa on- Bostoniin. haa siltäkin varalta m ukaanne.! Kasvatus yhteiskunnalliseksi lttokkaan. — “slit-reissiin”, — j gittiin niitä ylös likaäm päristä ja T ästäkään — I M vvdvstä kirjallisuudesta ja leh- työksi ja palkita se kuten kaikki , . . ei .... vielä , riittänyt. .... johon piletin hinta on koko jou- ; tarjottiin jälkipöydissä ruokaili- ainakaan unkaan yhdellä perheellä - e n - , (]j; v jankcaa proSentli järjestölle 1 tärkeät yhteiskunnalliset tvot kon halvempi kuin 3 rteen luok- joille. Pidän sopim attom ana n en en ostam ansa piljetti., vaan ta v - ; j A H L Q V IST . palkitaan. kaan. Laivayhtiötä m o ititta v a ! tvötä vastaan yli m atkustajani tvi pulittaa lisämaksuksi vähin sihteeri. On laskettu, että ihm iskunta sanomalehdissä. käyttäm istä ruuan tarjoiluhuo tään yli $7.00. L injalta ostetut voisi hyvästi säilyttää olem assa E. Jääskeläinen, todisteli il neen t"issä. rautatiepiletitkin oli esim. New CANADAN S. S. OSASTOILLE. olonsa jos jokainen nainen syn man vai hdelait teiden kehnoutta. 4 pyk. P äätettiin epäkohdista Y orkista W oreesteriin $2.95 kal Pelastusveneitä arveli vähäksi ja kirjoittaa N orjan Sosialidemok- liimpia kuin New Yorkin asem a!-1 Tam m ikuun 7 p. päätty n eellä yleis- nyttäisi keskim äärin neljä lasta K ris tia a n ia s ^ h i - ääne-^ ’ksellä järjestön osa8^ ® n | On kuitenkin luultavaa, ettei kelvottom iksi. Todisti m erisai ratenissa. Suomen Työm iehessä ta ostaissa i u i d d u id s .ii m . j a jä rje s tö n jäsen istö n enem m istön raita kohdeltavan säälim ättöm än sekä kaikissa Am erikan suomen jän konttorissa m vvtnn myös tahdolla, p ä ä te tty lä h e ttä ä e d u staja löydy m ontakaan naista tu ltu julm asti, aina ehken kuolemaan kielisissä tvöväenlehdissä ja m atkakirstujen siteiksi nuoraa Työm iehen yhtiökokoukseen, joka a l aan tietäm ään sikiytym isen eh- ! käisvkeinoista, joka vaivautuisi asti ilman «toisten m atkustajain New Y orkin Uutisissa. K irjo-j $1.00 hinnasta. New Yorkiin tul- kaa 3 p. heim ik. S uperiorissa. Toim eenp. komit, kokouksessaan synnyttäm ään neljää lasta vain apua. tuksia laatim aan valittiin E. Jääs | lessa ei 13 m ik. valitsi jä rje stö IU n V edus- . .. noita . . . . nuoria . . . . . kummin- .[ A O p. tam IdtIlIIllK. Valllal JcA IJtJölA ULI»-. ii •• . •• velvollisuudentunteen K. Mäki yhtyi edellisiin. Pai keläinen, varalle R. Roine. kaan ollut yhdenkään kirstun s t - , rajak si täh ä n kookukseen allekirjoit- P e lk a s t a nosti sanom alehtikirjoituksen 5 pyk. Pöytäkirjan tark a sta teenä. T äm ä kaikki riittäköön taneeu. : välttäm ättöm yyttä Suomen työ- jiksi valittiin Rantala, Järvinen nyt vt jo todistam aan otsikossa! J°s jollakin C anadan s. s. osastolla ( Ellei lasten svnnytystä ja kas- väenlehdissä. koska suom alaisia ja Salo. m ainitun linjan hävytöntä kohte- on osakkeita T y ö m ies-jh tiö stä ja tah- vatusta tulla tunnustam aan vh- ■ ' !i°yat tuPa «du8te^ ua V ^ A T ^ V l a ^ h - o l t t t o e o i s k u n n a l l i s e k s i tvöksi. * ja ellei laivakonttoreissa uskotellaan lin In * a • • I ’ö v t ä k i r j a n vak n n d ek s i to to n b a iittn iin lv a t ta ja n k au tta, n niin voivat lä h e ttä ä . jan kaikinpuolisella kuntoisuu E. Jääskeläinen, puheenj. Tahdom m e vaan lopuksi yh v a lta k irja n , oso tteella: Box 553, Su- miestä tulla vapauttam aan lsyy- den velvollisuuksista, on m ah della. Rich Roine, kirjuri. teisesti varoittaa ketään suom a perior, W is. J. W. AHLQVIST, dollista. että tvöläisavionaisista- E sa laulaja vertaili sairaiden Pöytäkirjan olenume tark asta laista käyttäm ästä m ainittua lin sihteeri. kin tulee tulevaisuudessa kehit hoitoa tällä ja muilla laivalinjoil neet ja havainneet sen kokouk jaa. Löytyyhän esim. Norjan teinään ainoastaan parasiittinai- la. E nglantilaisilla linjoilla sanoi sen menon mukaiseksi. Amerikan linja, joka on todistet Uusmalthuslaisuus ja sia, jotka elelevät m iestensä esim. sairaille tarjottavan e ri J. R antala, Kosti Salo, tu edes vähän ihmismäisem<mäksi kustannuksella, yllä pitävät yksi sen ratkaisu koista, kunkin maun m ukaista m atkustavaisiaan kohtaan tän ä Väinö Järvinen. tyistä kotia, josta suurtuotanto ruokaa. Sanoi toisinaan joutues Kokous oli innostava. Lopuk kin sodan niinkuin rauhankin ai U usm althuslaisuus tai niin (on vienyt kaiken työn tehtaisiin saan jälkipöydässä syömään, si laulettiin useita työväen- ja kana. Jokainen kun kirjottaa Uit syytetyn häntä siitä, että ate- Suomen kansallislauluja. Tulk- tavilleen Suomeen, tekisi s u u re n ' k u tsu ttu lapsirajoitusoppi pyrkii tai kunnallisiin laitoksiin. Eivät riansa oli jo syönyt toisessa pöy- keinsa avulla kokousta seuran , palveluksen tuttavalleen, joka ai- yhä enemmän ja enemmän yh- tahdo synnyttää lapsia, koska dässä. nut laivan m iehistö näytti tu le -! koo tänne m atkustaa, ilmoitta-1 teiskunnallisten kysym ysten se vain muka pilaisi heidän var- J. Järvi. O len viidettä kertaa van vähän niinkuin nokalle lyö maila hänelle ettei missään ta-1 joukkoon. Ei enää siinä mer- talonsa ja toisi turhia kustan Vtlannin yli kulkem assa. K ul dvksi. Noustiin kannelle otta pauksessa käyttäisi Skandinavi- kityksessä kuin opin perustajat nuksia. Mitä on tällaisella nai kenut useilla eri linjoilla. En maan vastaan tuota kuuluisaa an-Am erikan linjaa, vaikkakin sen esittivät. ‘He nim ittäin us sella yhteiskunnassa tehtävää? kuitenkaan ole ennen tavannut vapauden patsasta. Emme k n i-js itä Suomessa kuinka kehuttai- koivat työläisten kurjan asemaat Ei mitään. Hän on parasiitti- tällaista kohtelua kuin tällä lin tenkaan ehtineet näkem ään sitä. siin. Ehkäiskääm m e yhdessä tun johtuvan Jiikakansoituksesta ja nainen. pelkkä sukupuoli olento jalla. Sairaiden kohtelu aivan Laivam m e ankkuroi ‘kauaksi min tuo kapitalistisen koplan hä esittivät lapsirajoituksen ratkai- j a tuskin sitäkään, säälim ätöntä. tuosta toivom astam m e tähdestä. vytön rovoillamme rikastum inen , se vaksi yhteiskunnalliseksi p a -! Jos lasten synnytys ja kasva- rannuskeinoksi. Sosialistinen y h - : tus tullaan tunnustam aan yh- K. Salo. Olen m atkustanut ker- Painuim m e siis vielä unella itsc- vähepimäksi. \ \ oreester, Mass., tammik. 10 teisktintaoppi on kuitenkin sei- teiskunnalliscksi työksi, tulee se ran ennen tämän linjan parhaal- ämme härnääm ään noihin haise- p., 1917. västi todistanut täm än teorian J samalla olem aan suuri askel nai- la laivalla Fredrik X III:n e lla .| viin luoleihin. '""7 "•» s - . **~^~ i tavalla häväistä kuin te h d ä ä n !I LIITTO U TU N EET VAATI tänä meidän sivistym ättöm änä VAT KREIKALTA KAUP aikakautenam me. Mikäli minä PALAIVASTON. kykenen yhteiskunnallisen kehi tyksen kulusta päättäm ään, on (Jatkoa enslmäiselti sivulta) se kehittävä aikakauden, jolloin- A m sterdam , 22 p. tammik. — ka yhteiskunta tulee kunnioit tam aan ja palkitsem aan jokais Kreikkalaisilla ei ole edessään ta naista, joka vaivautuu sy n m uuta kuin antaa kauppalaivas nyttäm ään sille, yhteiskunnalle tonsa englantilaisille taikka k ä r (ei miehelle, sillä hän ei niitä siä nälkää, sillä liittoutuneet e- tule tarvitsem aan) terveen lap päilem ättä eivät lakkauta K rei sen. kysym ättä ensinkään mitä kan saartam ista ellei Kreikka seremoonia on käytetty sen siit hvväksv E nglannin “tarjo u sta”. Huom enna pitäisi saarto lak tämisessä. kauttaa, edellyttäen, että kreik- Olen paljon tu tkinut tätä k y sym ystä. enkä ole sille m uuta , kalaiset ovat täyttäneet liittou Ennem ratkaisua löytänyt kuin yllä esi tuneitten vaaimukset. min esitetyt vaatim ukset ovat tetyn, joka on hiytänyt parem täytetyt. Yenizelosin kanssa inan esittäköön sen. kapinaa puuhanneet vapautetut M ariana Koivu. ja sotaväki viety Thessaliasta e- -O- telään jättäen m aakunnan liit YLEISÖLTÄ toutuneitten armoille. Sen jä- lestä Englanti vaatii K reikalta Vastaus varmuutta haluavalle. kauppalaivaston. Englantilaisten Toveri-lehden N ;o 11 var käsissä suuri osa laivoista jou m uutta haluavalle kohteliaam tuisi m erenpohjaan upotetuiksi min ilmoitan, että olen m u u tta Kreikka raukka. nut nimeni A ustraliassa. Jos tah dotte tarkem pia tietoja niin ol Saksa asettaa Englannin saar kaa hyvä ja ilm oittakaa osoit roksiin. teenne. kerron asiat yksityis New York, 22 p. tammik. — kirjeessä. Englannista ja Skandinavian Kunnioituksella A. Holmes. --------------- □--------------- LISÄÄ JÄRSIMISTÄ HOOPO- SANTERILLE. T:ri K. Pitkänen Suomessa tutkinnon suoritta n o t lääkäri. Vastaanottetunnit Koska Santeri on nähnyt hy •n— 12 a. p. p., 2—4 ja 7—S j. pp väksi edelleen järsiä omaa no Iltasin ja sunnuntaisin tarpeen loa tekelettään, noita “sivusään- mukaan. tö jä” — joissa hän “ei ole p y r BUTTE. MONTANA kinytkään säätäm ään” m itään asiallista — sellaista, josta ei ENSILUO K AN alituiseen saisi kinastella, — niin tässä on lisää pureksim ista. hanteri jo heti ensimaisessä “polem iikissaan” rintoihinsa lyö den kertoi, että juuri hän oli noita valtiomme "sivusääntöjä” yleinen hinta ja hyvä palvelus, tekem ässä ja siksi hän niistä nim on meidän motto Tulkaa katso hyvin tykkää. Kuitenkin kaikki maan, huomaatte sen todeksi tuossa kuuluisassa n eu v o ttelj kokouksessa olleet tietävät, että Union Pacific Coal Co. Santerin tekele oli niin nolosti H ANNA. WYO. laadittu, että sitä täytyi asian- KAUIMIIA*
