No. 19
Joutuessaan tällaiseen pulaan,
mahtavia sanoja niistä samoista nattoman kohtuuttomia hintoja
porvareista, joita juuri kehoitti ja kun Yhdysvalloille aijötaan kutsui laivastosihteeri Daniels
Linnan auomalaiaen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon, työväestön äänestämään, eikä se nyt rakennuttaa mahtava sota keskenään kilpailevien amerika-
TO V ER I
laitos, niin miksikä sitä pitäisi laisten asetehtaiden edustajat
! te n sa paisuu kuin n isu taik m a, Johon
TOIMITUSKUNTA:
HÄN “ PELKÄÄ” .
hipveinnialia kuin ulkomaitakaan luokseen konferenssiin, jossa ke
on s e k o te ttu vahva panos tuo retta
W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. H E IK K IN E N .
L
eveän
w
:n
pojat
ovat
p
itä
n
e
e
t
palvella? Miksi ei tätäkin ti hotti näitä laskemaan hintojaan
su u rta su u ta siitä, kuinka ty ö n a n ta “ H yvinkään painohiivaa". J a täiuau
TOVERI
laisuutta käytettäisi hyväksi it alemmaksi, jotta erotus niitten j a t m uka p elk ääv ät heidän voulio- kaiken , on sa an u t ' tuo “p e lk ä ä v ä ”
(The Comrade)
selle yhä suurempien rikkauksien ja englantilaisten välillä ei olisi tu k siaan , ja sen ta k ia k a rk o tta v a t p aasi aik aan , tilaam alla hänelle “ Uni
T h e o rg an of th e F in n ish w orkers in th e W estern S tates. T he only
luomiseksi? Ja niinpä tullaan niin kovin räikeä ja voidakseen h e ik ä läise t pois työp aik o iltaan , m issä on”, k irjo itta m a lla hänet sen jä s e
F in n ish daily in th e W est. P ublished daily, except M onday, a t A storia,
O re., by th e W estern W orkm en's
P ublishing Com pany.
kin siihen hämmästyttävään ko siten välttää sitä, että nuo ura vaan saav at tie tä ä h e itä olevan. V as n ek si ja m aksam alla hänen puoles
A d v e rtisin g ra te s in effect Ju ly i, 1912, 40c per incn. S pecial discount
ulkomaalaisille tap ain o k si on s e lo ste ttu kuinka “van taa n jäse n m ak su t.
kemukseen, että kun laivaston kat joutuvat
allowed for la rg e r and continuous ad v ertisem en ts.
K a ik e sta h u o lim atta tu n tu u kuin
h o illise t” uniot ovat niin y h tiö itte n
TOVERI, BOX 99, ASTORIA, OREGON.
suuria tykkejä varten julkais Tässä konferensissa, joka pidet suosiossa, e ttä y h tiö t p e riv ä t niiden tu o ssa paasien m en ettely ssä olisi jo-
AUGUST NIKULA, Manager.
taan ampumatarve-urakkatarjo tiin tk. 10 p. ei kuitenkaan pääs puolesta jä se n m ak su tk in . T äm än o n ! tak in vähem m än kum ouksellista —
E n te re d a s second-class m ail m a tte r Ju ly 18, 1912, a t th e Post-O ffice a t
uksia, niin muutaman englanti ty minkäänlaiseen tulokseen, sil p itä n v t o so tta a heidän “jä rje s tö n s ä se h a is k a h ta a jo n k u n la ise lta vakuu
A Storia, O regon, u n d er th e A ct of M arch 3rd, 1879.
HALLITUKSEN URA laisen asetehtaan asiamies Had- lä amerikalaiset tehtailijat kiel k u m o u k sellisu u tta ja to isten jä rje s tö tu k se lta . N ä y ttä ä siltä kuin paa^i
SUBSCRIPTION RATES:
olisi
h a is ta n u t
m ie ste n sä alkavan
KAT JA ASETEHTAI- fieldistä, Englannista, tarjoutuu täytyivät laskemasta 14- ja 16- jen v an h o illisu u tta.
IN TH E UN ITED STATES AND CANADA:
tuum ia to d ellise sta jä rje sty m ise stä ja
M
utta,
jos
jäse
n
m
ak
su
jen
perim
i-
LIJAIN ISÄNMAAL näitä valmistamaan huomatta tuumaisten tykinpanoksien hin r e n yhtiön k a u tta m erk itsee sen u- e stä ä k se e n täm än p ä ä tti tila ta le
F o r 1 y e a r $3.50; F o r 6 M onths, $1.75; F or 3 M onths, $1.00; F o r 1 M onth 40c.
vasti halvemmalla kuin täkäläi toja alle tekemäinsä kustannus p.ion v an h o illisu u tta, jonka puolesta veän w :n p o jat se k o tta m a a n m iesten
llm o tu sh in ta 40c p a lsta tu u m a lta . K uolem an-ilm otukset $1.50 k e rta ja LISUUS
m u isto v ärsy illä $2.00 k e rta . K ihlaus-, syntym ä- ja av ioliitto-ilm otukset 50c
set tehtailijat. Niinpä lupau arvioiden, jonka vuoksi kävi jä se n m a k su t k e rä tä ä n , niin m itä m er aikom uksia. E ik äh än siin ä e re h ty n y t
k e rta , h aju taan tleto - ja nim enm uutto-ilm otukset 25c k e rta , n a im a-iim o tu k sit
Sanotaan että ruokahalu kas duttiin
hänen tarjouksessaan välttämättömäksi antaa englanti k itse e s itte n se, kun ty ö n an ta ja o- kään, ne p o jat kyllä p itä v ä t huolen
$1.50 k e rta , avioero-ilm otukset $1.00 k erta. S eisovat ilm otukset se u ra a v a n
16-tuu- laiselle Hadfieldin liikkeelle tä m asta p u ssistaa n m aksaa union jä p aasin to iv e itten to te u tta m ise sta . E t
h in ta lu e tte lo n m ukaan p a ls ta tu u m a lta : 1 v. 20c, ’<2 v. 2<Jfc, 3 kk. 25c, 1 kk. 30c. vaa svödessä. mutta että sen lo valmistamaan panoksia
se n m a k su t? S ellaistak in on ta p a h tu te m istään heidän jä ie ltä ä n löydä
S a tu n n a isista ilm o tu k slsta tulee rah a n s e u ra ta m ukana.
E nglannin- p Ul t a<’<in s e n t ä ä n saa tyvdytetlvä maisia tykkejä varten 513 dolla mä huomattava urakka.
nut tä ssä kum ouksien m aailm assa ja p ien in tä k ä ä n pysyvää jä rje s tö ä , he
k ie le stä su om ennetaan vapaasti.
Mutta niin ei ole rikkauden hi rilla, kuu taasen Bethlehcmin te-
Laivastosihteeri oli perustellut vielä itselleen 1. W. W.-liitQlle. M itä ovat niin m e sta rillisia n iitä “n itis tä
TILA U SH IN N A T YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
mon kanssa asianlaita, sillä se rästrusti samasta tavarasta vaa toiveensa siilien, että hänen en sa n o tte
se u ra a v a sta ,
jonka
itse m ä ä n ”. K atso k aa vain B uttea, Min
1 vuosikerta $3.50; 6 kuukautta $1.75; 3 kuukautta $1.00; 1 kuukausi 40c. kasvaa jokaisen
suupalan jäl tii 755 doll., eli toisin sanoen
n esotaa, A kronia, O. ja ljaw reucea,
“
T
eo
llisuustyöläinen”
kertoo
suurella
nemmin oli onnistunut tinkiä
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOM AILLE:
keen.
ollen
auttamattomasti
tyy
M ass., eli m itä hyvänsä heidän tem-
riem
ulla:
1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00.
262 doll. enemmän. Brittiläiset miljoonan dollaria Bethlehem
dyttämätön. Tästä antavat so- tarjoutuivat valmistamaan 14
“Jo tuli hoppu!
E rä s tällä ym nie’ly sk e n ttä ä n sä, löydättekö sieltä
teräsyhtiöltä erään sotalaivan p ä ristö llä m etsäk äm p p ää runnaava jä rje s tö ä ? Eipä suinkaan. N e ovat
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
tatarvetehtailijoittemme viimei tuuniaisten tykkien panoksia 356
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
rakennuttamisen yhteydessä ja paasi oli lä h e ttä n y t yhden m iehistään sieltä läh te n ee t leveän w :n poikien
set toimenpiteet taasen valaise dollarilla kappale, ’kun taasen
ennen sotaa 170 dollaria jokais tä ä ltä A uroorasta hakem aan I. W. joukkoon.
van esimerkin. On näet jokai Washington Steel and Ordnance
K uitenkaan ei täm ä i.w .w :laisten
ta tykin jiauosta kohden kun sil W :n jä r je s tä jä ä hänen m etsäkäm päl-
selle tuttua mitenkä suuria sum Co. niistä vaatii 500 doll. kap
ja paasien y h teistyö ole estä n y t leh-
leen
jä
rje
s
tä
m
ä
ä
n
m
iehiä
I.
W
.
W
-
lladfield yhtiö olisi muu
jä rje stö ö n ja oli lu v an n u t m aksaa I den to im itu sta p arjaam assa kaivos
Kuinka se on mahdol symyksen ollessa taloudellisesta mia nämä herrat jo tähän men paleelta. Kaiken tämän lisäksi loinkin
ten hintojensa puolesta urakan union m aksut niiden puolesta, jo tk a m iesten jä rje s tö ä siitä kun se pak o t
taistelusta, suhteet muuttuvat. nessä ovat itselleen kohlineet ja
lista?
Miksi riistäjät ottavat ollenkaan i mitenkä ne niitä yhä yltyvällä tarjoutuu tämä englantilainen saanut. Tällä kertaa amerikalai eivät itse halua m aksaa. H än oli ta a yhtiöt tu n n u sta m a a n union oi
liike toimittamaan tilaukset pe set tehtailijat kuitenkin olivat san o n u t: “ En m inä halua n äh d ä käm keudet m ää rite llä ty ö eh to ja ja sen
Ylläoleva kysymys tulee mie osaa valtiolliseen taisteluun, j ° s | j nnoija koettavat itselleen haalia.
rille 16 kk. ajalla, kun taasen taipumattomia. 4‘W'orld”-lehden pälläni re tte lö itä sen tak ia, e ttä es jälk een m yöskin p a k o tta a y h tiöt kan
!
leen lukiessa Gompersin äsket niiden edut eivät siinä ole sa- ('Tästä
saa selvän käsityksen sil- nämä kotimaiset liikkeet pyytä
mukaan leimaa Daniels amerika- täisin m iesten jä rje s ty m is tä .” — Äijä tam aan m iehiltä union jä se n m a k su t
täin antamaa lausuntoa, jossa moin vastakkaisia työläisen t_ mäillessään Yhdysvaltain teräs-
vät kolmen vuoden lvkkävstä laisteu vaatimuksia "häpeällisek oli kuullut, e ttä C ussonin linjalla oli ja su o ritta m a a n ne uniolle. Tä<nä on
p a la n u t 15 tu k k ik äm p p ää jälk een la ty k k än ä ä n toista, kuin I. W. W :n
hän selittää että "kun työläisten duille kuin lakkotaistelussakin. | trustjn presidentin, herra E. 1,
Rekordin hintain korkeudessa sai si nylkemiseksi” ja vakuuttaa, kon puhkeam isen.
hom m a, joka ei koskaan ole kyennyt
jonka
jo
Gomperskin
tunnustaa
ja työnantajien suhteet ovat ky
Garyn tekemää katsausta trus yhdysvaltalainen
Midvale
Co.,
että
hallituksen
on
ryhdyttävä
p
“Jokos k e lta se t I. W. W :n v a stu s ak o ttam aan y h tään ty ö n a n ta ja a tu n
symyksessä. asettuu sanomaleh luokkataisteluksi, jää luonnolli tin viimevuotiseen toimintaan.
joka 16-tuumaisten panoksista toimenpiteisiin omien tehtaitten ta ja t huom aavat, e ttä I. W. W : llä on n u stam aan työläisilleen o ik e u tta jä r
distö melkein poikkeuksetta työ sesti vain Gompersin selitettä Tässä vlpeässä voitontoitotuk-
jesty ä.
dollaria, mutta lupasi rakennuttamiseksi, jotta se kenes jetain vaikutusvaltaa?”* )
väksi. Koko valtiollinen taistelu | sessa jossa Yhdysvaltain tule vaati
läisten vastustajien puolelle.”
Luulisi ain ak in huom aavan! Sillä
Ja tk u k o o n vain täm ä paasien ja I.
toki täyttää tilauksensa kahdessa täkään riippumatta saattaisi am-
kaikkine
huijauksilleen,
murhi-
i
W.
W :n a g ita a tto rie n y hteistyö, se
ei kai kukaan paasi ilm an “ vaik u tu s
Jos emme pahoin väärin muis
vaisuus kuvataan loistavilla, e- vuodessa.
pumatarpeensa
valmistaa.
Mutta
v a lta a ” tila a “ u n io ta ” ty ö p aik allen i. ehkä joskus a v aa ty ö lä iste n silm ät
ta, niin tässä vaalien aikana oli neen, petoksilleen ja kujeilui- i rinomaisen loistavilla väreillä,
Xämä
häpeämättömän
korkeat
silloinkos
vasta
"patriootit”
ää
K
yllä siin ä on “ v a ik u tu sv a lta a ”, on n ä k e m ä in täm än y h teisty ö n syytkin.
vat Gontpers ja sanomalehdistö neen, jäisi siis vain ikäänkuin sanotaan m. m.: "Me olemme
vaatimukset
ovat
tietenkin
he
to
tise sti ja " iis iä ” onkin, kun k erran Ja s i t t e n .. . . ?
nensä
kohottaisivat
vastustaak
— porvarillinen nimittäin — niin leikiksi, jossa etujen erilaisuus ei maailman rikkain kansa; meillä
paasi
vielä m aksaa m iesten m ak su t
rättäneet ‘kiukkua \Yashingtonis- seen ulkomaalaisten suosimista
yhtäpoikaa. että mitään eroa ei määräisikään taistelevien paik-. on eniten kultaa; meillä on suu
S IL L Ä K IN T A V A L L A
sa. Xe asettavat hallituksen mel ja hallituksen omistamien laitos kin, e tte i heidän itse n sä ta rv itse
Jo
tuli
m
uuta
kuin
olla
ja
elää.
voinut hiytää. Koko "linja” oli kaa.
rin määrä puhtaita maksuvälinei- ko kierään asemaan.
Pitääkö ten rakennuttamista.
Tunnettu
voidaan tehdä, e ttä a r v o s te ta a n jo
yksimielistä siinä, että työnan
Kyllähätt se niin on, että por- ; tä. meistä on tullut lainaava sen antaa näin tärkeän ja hyvän ( ’harles M. Schwab on jo litto - “ ty ö läisille” joulu, tuli to tisesti, kun takin puhvia. niinkuin äsk en “ Nat-
pääsit tilaa v a t heille "union”, inak- sa re tin K irvesm iehen" p ah v ia kuin-
tajien ehdokkaat ovat valittavat värillinen sanomalehdistö, radi-i kansa: Yhdvsvaltain vuotuinen urakan valmistamisen ulkomai-
mauttanutkin siitä vaarasta, mi savat heidän puolestaan jäse n m ak su t, l m assakin v eljesleh d essäu n n e, vaan ei
virkoihin.
Täytyykö siis vetää kaalisinkin, on mitä tiukemmin tuotantokykv kolioo huom atta <ille tehtailijoille? Tähän se olisi
hin "isänmaa" joutuu jos ampu tek ev ät sopim ukset ja toim ivat kaik- ju la jstu itse puhvia. jo sta on kysy-
se johtopäätös, että Gomperskin vastaan työläisten etuja, mutta vasti yli kaikkien töisten kans ,- lainkaan isänmaallista ja onpa matarpeet ulkomailla valmiste k, m itä jä rje sty m ise n alalle kuuluu. n» 8- S ellaisella tem p u lla ei o so te ta
..
ko h tu u llisu u tta lukijaa ko h taan , joka
pelasi tietensä työnantajien kä se 011 sitä aina ja kaikkialla, ei ien vastaavien mahdollisuuk- muuan asekapitalistien lehti jo taan ia jos hallituksen tehtailla T yöläisille jaa p t vain työnteko. He h a , uaa , ukpa ensjn puhvjn
voivat silläkin a ik aa olla työssä, kun . vasta arv ostelun siitä, — jos sellai-
siin ?
kä ainoastaan lakkotaisteluissa., sien.”
korottanut äänensäkin tässä ää hävitettäisiin kotimainen teolli heidän p aasin sa k irjo itta a h e itä “ uni- tien k a tso ta an ta rp e e llis e k s i.”
Gompers luonnollisesti selit Se ajaa riistäjien etuja valtiolli-, Saattaisi edellyttää, että tä- nilajissa. Mutta toisaalta on hin
oon” ja m aksaa heidän jäsenm aksun- j F.delläoleva 011 Työm iehen pals-
sutis.
täisi kysymyksen ja suhteensa sessa taistelussakin ja se olisi mä huumaava rikkaus tyydyttäi- noissa niin suuri erotus, että kun
sa. T äten tulee ty ö lä isistä n e to ista ,
tavaH a vq. tehdä< m u tla nji
siten, että valtiollisissa suhteis Gom persiakin perässä juoksijain j si intohimoisintakin ahmattia ja noita panoksia kuitenkin tarvi ■Mutta “isänmaahan” on aina i.w .w :läisiä ja “ p e ria a tte e llisia ta is käli Toveri on kysym yksessä, ei sillä
sa. joissa hänen mielestään työ tunnustettava, tai käsitettävä o i-1 että se johtaisi uhrauksien te- taan suuri määrä, niin englanti vaarassa silloin kun raharuhti- te lijo ita ”, joille lu o k k arajat ovat s e l tav alla ole te h ty , m u tta m iten n ä h tä
vät kuin plakki, ja täm ä tap ah tu u a i västi on käynyt, on siten, e ttä a s ia n
Iäiset ja työnantajat voivat kyl keammin, sillä ei kai työväestöä-; koon paljon kiitetyn isänmaan laisilta tehtailijoilta otettaissa näitten rahasäkkejä
om ainen k irjo itta ja ei ole tu]lut lu k e
läkin olla samassa puolueessa tä voida sanoa, että se äänes-i hyväksi. Mutta siinäpä juuri säästettäisi huomattavia sum Sen tulee kyllä vielä Danielskin van m iesten tie tä m ä ttä . Mies voi s a neeksi m itä T overissa on ollut, ja on
h a ta puuta, eikä hänellä ole pienin
tullut san o n eek si vain um pim äh
ia toimia täydellisessä sopusoin telisi porvarilehdistön neuvoje 1 erehtyvkin, sillä kaikki tämä ei mia. la kaiken lisäksi on halli huomaamaan, kunhan “patrioot- täk ä ä n a a v istu sta siitä k eh ity sp ro siis
kään jo tak in .
nussa. sanomalehdistökin aset mukaan tietäen paremminkin, i vielä likimainkaan tyydytä mei- tuksen ajateltava sitäkin seik
tavalla voidaan tehdä.
timme” asianmukaisesti painos sessista. joka h än essä 011 käym ässä, Silläkin
Olisi edullisem paa kysyä edes jo l
tuu työläisten puolelle samoin
ja siitä huo lim atta hän en tietoisuu-
Mutta näin vaalien väliajoin 1 dän magnaattejamme. Sodan luo kaa. että ampumatarpeita on niin
tak in joka on luk en u t leh teä ja sitte
kuin työnantajatkin, joiden edut ja varsinkin juuri vaalien jälkeen I ma hätä on pakottanut liittolai- pian kuin mahdollista saatava taen tällä seikalla hänen nenän
v asta k o e tta a se littä ä m itä siin ä ei
*)
T
um
m
ennukset
alk
u
p
eräiset.
ole
ojlut. P u o lu eleh d en lu k em isesta
sä
alustaa
kutkuttavat.
ovat yhtäläiset, mutta että ky- voi Gomperskin toisinaan lausua set maksamaan kaikesta suun varastoon.
joka päivä, paitsi maanantaina.
ollenkaan estä häntä seuraavtssa
vaaleissa selittämästä, että työ
läisten on taas äänestettävä vir
koihin samat riistäjät, joita vas-
taan on saanut tapella koko vaa
lien välisen ajan. Kuinka kaikki
tämä on mahdollista, on selitet
jtävrssä vain sillä, että nukkunut
! ei tiedä mitään rukouksensa si-
1 säilöstä.
c<x>cooooc<xx>oococ<x>oc<x>c<xxx:
vian Amerikan linjan höyrylai
naisilla. tarpeen tullessa, kokoon-! ¡imetettiin konttorissa päästävän tä Skandinavian linjan laivat ei osakseen yhden naissairaan hoi dätt toisten kovaa taistelua hä
nen
puolestaan.
Hänen
jo
pu
va < fskar 11 :13a Atlannilla 20
don.
Sairaiden
hoito
oli
ehdotto
pantavilla seinillä. Ruokailupöy-, laivaan ja jo klo 7 sen lähte- vät poikkea Englannissa, vaan
p.
jotiluk. 1916 suom alaisten
humattomana
ja
jäykistyneenä
tiä on alimmaisten lastiruumani i vän. Joudumme siis. 'Tämän matkustavat vapaasti ilman soti- masti toisten matkustajain teh
matkustajain
pitämässä koko
luukkujen päällä, jotka lastia öt-i kirjotta ja myöhästyy. Klo 6 u i vain valtain tarkastusta yli At- tävä. Sairaanhoitaja ja lääkäri ollen sanoo lääkäri ei hänellä
Puheenjohtajatta toi
Skandinavian Amerikan linja taessa ja purkaessa lyödään ka- j jen vasta laivalle, mutta silti on lännin.”
Koetin puolustautua, kävivät tosin joka päivä hyttien mitään vaaraa olevan. Aivan vii uksessa.
mi
E.
Jääskeläinen,
sihteerinä
mehetkellä
pakottamalla
pakotta
ovella
sanomassa
"olreit",
teke
saan lattialle roskaisen lastitava- vielä noin puolen neliökilometrin että l i s k o n sen olleen linjan a-
siirtolaisten kiduttajana.
R.
Roine.
Saapuvilla
noin
en
saimme
lääkärin
antamaan
mättä
kerrassaan
mitään
muuta.
ran sekaan. Rakenteeltaan muu- ala kansaa aivan kuin jonkin genttien agiteerausta. Mutta mi
UM
)
henkilöä.
hänelle
apuansa,
samalla
koetta
Nykyisen sota-ajan synnyttä teukin epäkäytännöllinen mat- hätäpaniikin synnyttämässä ah- kään ei auttanut, sillä olihan hei- Hoidökkaani oli yhteisessä hy
1 pyk. Kokouksen avasi alle-
mä ahdinkotila
työtätekeville kustajille kolmannessa luokassa dingossa. Ahaa! Laivaan pää tii niin paljon vastassani. Puli- tissä ns. mustan, lapsellisen, nai en hieromisen ytn. käsittelyn
kirjottanut
R. Roine, ilmoittaen
avulla
häntä
elvyttää.
sen
kanssa.
Musta
oli
'myöskin
kansankerroksille, niin sotivissa noin pitkää matkaa. Tämä linja' seekin vain yksi kerrallaaan aina janmeren suosiessa hyvällä il
Useampia
samanlaatuisia
t
i-
kokouksen
tulleen
kutsutuksi li
sairas,
vaan
en
voinut
Itänen
kuin myöskin puolueettomissa se kuitenkin enimmän raklatnee- noin minuutin tai kahden väli- mallaan jo sunnuntaina. 16 päi kanssaan puhua. 'Ilän lapsineen patiksia oli. joskaan ei aivan ni”t seain suomalaisten toivonuikses-
Et/ropan maissa, on nostattanut raa matkustajien mukavuuksista, ajoilla. Viimeiset on laivassa vänä, kello <) kuuluu huudah ei päässyt vlös
sillä hänellä nitkälle menneitä. Toiset mat-j ta tarkotuksella keskustella epa-
Amerikan
matkalla.
Suomen j vasta kello 10.
duksia: "Maat näkyvät!” T un
kustajat ehtivät ennemmin a i t t a kohdista, jotta suomalaiset m at
kaikki kapitalistit, pienimmästä höyrylaiva o. v. 011 nvt sillä
jotka ennen olivat matkus- nin päästä seisomillekin jo ank ei tainnut olla hoitajaa — oli avuksi. Lapsista ei myöskään kustajat laivalla matkustaess 1
vuollet
suurimpaan, suurimman kullan agenttina, myyden pilettejä tuol-| taneet täältä. mutta toisilla lin- kuroituna miinaverkolla suljetus pakotettu käyttämään
myöskin ulostuksiausa välitettv mitään. Mitään eri ovat saaneet kärsiä ja larkotuk-
kasaamishimon valtaan. Lailli le linjalle. Siellä pilettiä osta- ; joilla, ihmettelivät kovasti tuom sa lahdelmassa, parin 'kolmen tansa
varten.
sopii minkälai koista lasten ruokintaa ei edes sella ilmituoda mielipide siitä
set ja laittomat törkeimmätkin essa ylistetään linjan mukayuu-! moista laivaan päästämistapaa. suuren ja kymmenien (lienten so nen ilma Arvata
siitä syntyy. 1 ämmöi- sallittu jiuhumattakaau ylimää töykeydestä, jolla suom alaisia
keinottelumuodot ovat voimas let voittamattomiksi. Lukijani. jossa kuusi tuntia saa tapella tataivain vahtaamana. Nvt u
laivan jialveluskunnan taholta on
räisestä hoidosta.
saan. Onhan nyt niin hyvä ti Seuratkaa nvt tarkasti mukana tavattoman
kansanpaljouden koivat jo kaikki matkustajat scssa ilmassa makasivat heikot
Suomalaisia naisia. samoin kohdeltu.
laisuus puristaa viimeinenkin ro matkustaessamme Oskar toisel-; kanssa, sentin, .istenkin, jotka ei tuon “vapaan matkan" olevtin naiset ja lapset sairaina. Ilman
vaihflosta
ei
ollut
puhettakaan.
kuin miehiäkin ajettiin jiois pöy 2 jivk. Puheenjohtajaksi va
lin ja n
vat olleet matkaan lähtijöitä vaati törkeää agitatsioii
po kövliän pussista pors. Aina la New Yorkiin.
Ilman
vaihtolaitteita.
joita
voisi
dästä syömättä, syyllä, että he littiin L. Jääskeläinen, sihteerik
kärsimyksiä kestämään oppineen
Ruotsin ja Norjan rautateillä Kyljet verillä, toisilla nyrkitkin puolesta.
si allekirjoittanut R. Roine.
Jännitettyinä odotimme jota käyttää, ei löydy mistään. Huo ovat jo muka toisessa jiöydas-Tt
piskuisen Suomen nykyistä kär kuljemme kuten ihmiset aina- ¡mustelmissa kuin nyrkkeilystä
3 pyk. Ida Lehto ilniotti tul
mautettua tästä laiva väestölle syöneet saman aterian ja nyt
simystilannetta en yritäkään ku kin.
Saavumme Kristiaanian palatessa, pääsemme toki vih- kin. Ja tulihan sitä. mutta vasta saa vihaisen vastauksen etteivät ahmisivat
toisen kerran. Laiva- leensa rttokapö* dästä aiheetto
vaamaan, sillä kynäni ei kyke asemalle. Vastassamme on hv- iloin laivaan.
Hengähdämme huomenna, maanantaina. Meidät he voi parempaa laittaa.
väestön kohtelu oi', matkustavai masti poisajetuksi. Samoin sa
ne siihen. Sanniin Skandinavian västi syönyt herra. Hän kokoaa' helpotuksesta, emmekä huomaa siirtolaiset ajettiin kuin villikar
Koetettuani saada ruokaa sai sia kohtaan aivan alhaisimman noi K) vuotiaalle jKijalleen use
«maitten "puolueettomuus" on meidät yhteen laumaan kuin hä- puutteellisuuksia. Annamme kli ja yhteen ahtaaseen käytävään,
amman kerran
tajiahtuneen,
puolueettomuutta
kapitaalille, keistään karanneet villipedot.: vaväestön itsemme taluttaa vas- jossa oli kuljettava ohitse, ties raalleni, sain parisen kertaa tui raaka la isä jän tajioja jäljittelevää. vaikka jmjalla 011 täysikasvulleen
mutta työväenluokalle ankarinta Sitten johdattaa Skandinavian tustelematta vaikka minkälaisiin minkäarvoisten sotaherrtiin. Suo man toyttäyksen rintaani käs 'Tanskalaiset ja ruotsalaiset oli jiiletti ja sitäkin' suuremmalla
sotaa elinehtojen valtiasta vas Amerikan linjan 'pääagentin A n -! porsaiden pahnoihin, lllallisem- malaisia ei sentään muuta tut kyllä mennä helvettiin. Li kuu vat kyllä ihiniskohtclun anoisit, svvllä olisi oikeutettu nauttimaan
taan. Ihmiselon vaatiessa vält ges Nilsonin nimellä olevaan s i-1 mekin ahmimme hyvällä ruoka- kitin kuin puhutettiin suomea, lunut olevan lujia kantaa hyttiin mutta ei muut kansallisuudet.
samoja oikeuksia kitin m uut
tämättömät tarpeensa, pakottaa kolättiin — anteeksi — hotelliin , halulla. Sitävartenko lie ollut jär- saadakseen varmuuden että o- ruokaa. “Tulkoon ruualle jokai- S u o m a la ise t k e h u iv a tk in m atkii? kin matkustajat. J. Koivuluhta
se viimeisenkin konstin koetta piti sanoa. Täällä tervehtää vas-, jestettykin tuo tappelu, että ih-( lemme todella suomalaisia. Kol nen ken haluaa, ken ei halua, ol- lavansa neljännessä luokassa, moitti alarntimassa matkalla val
maan. Henkensäkin uhalla yrit taamme täydellisesti sikoläävän: miset olisivat kaikelle muulle me saksalaista toisen luokan koon syömättä, mutta sinne ei vaikka maksavatkin kolmannen linnutta sietämättömiin löyhkää
tämään parempaa. Ja mitäpä voimakas löyhkä. Nukutaan pa- kuurot ja sokeat, paitsi villiin- matkustajaa sanottiin vietiin, saa kantaa”, vastattiin. Puhuin luokan kustannukset.
Näissä oloissa sitä tuiki re vää ilmaa. 'Sanoi sen etupäässä
en tiedä oliko sitten tosi. Tulli- norjaa ja sen nojalla aina jos
muuta, kuin henkensä uhalla rittain ja »kolmittain kapeissa ; tyneelle ruokahalulle.
aiheutuvan huonosta likat iemä-
yrittämistä, on jo mainituista rautasängyissä.
Makuuvaatteet
Valmistutaan lähtemään. Köy tarkastaja tarkasti lastin ja osa»; kus sain. mutta ne, jotka eivät tuutettiin vaan hiljalleen ilman ristii. Sanoi joutuneensa useas
matkustajain
tavaroita voineet puhua muuta kuin suo erikoisempaa, kunnes 26 jiäivä ti ns. jälkijiöytään syömään, —-
maista
tänne
Amerikaankin h ä s t ä tumman lunnaat ja mun- det irtautuvat. Kone ulottaa ta- vaan
mea. eivät saaneet muutoin kuin nä jaettiin suomenkielellä kirjo-
matkustaminen. < inhan nyt täl tenkin paksun
likakerroksen saisen tahtinsa. Monen siirtolai- Kaipa eivät mitään löytäneet.
tettuja lajijiuja: “ Stt< »malaisetj kaikki matkustajat kun eivät
Keli.» 4 jpp. sitä sitten pääs pöydästä hiukan “vohkimalla."
lä matkalla karkki vaarat tarjo peittämät.
' sen silmään ci vaan tahdo uni
llyttien ja koko laivan siirto Kokoonnutaan tänä iltana klo 7 inahdit yhtaikaa ateri»jimaan. —
lähtemään, seisottuamme
na. Luettelo niistä selviää seu
: tarttua. Kristiansandissa pvsäh- tiin
Maksaa vain kr. 1.50 vöitä. dymme pikkuisen. Otamme pos toista vuorokautta. Kauan emme laisten puolen puhdistuskin on etumaiseen alarttumaan. 'loim ek ja silloin useasti jääneensä usei
raa vasta
matkakertomuksesta,
ta ^ruokalajeja -aamatta. useasi:
.jonka on velvotettu allekirjotettu Tässä asuu sitten ruotsalaisia, tin sekä heitämme viimeiset ter- kumminkaan päässeet 'kulkemaan vaan tavan vuoksi, mutta ei puh si saanut." N iittiä lä jitit o lit a'. myös vallan ilman ruokaa. J.
tuohon,
laatimaan, osottaaksen myöskin suomalaisia, venäläisiä, persialai vehdyskortit Norjan rannikoilla kun saimme kunnian kahdelle, distavaa. Sänkyjen alukset ovat syntyneet joittenkin.
Rantala yhtyi
Koivulehtoon,
sv
västi
suut
tulleitten
otsikossa mainitun Skandinavian sia. juutalaisia, mustaa, valkos-1 rakkaillemme. “ Nvt sitä ei sei- laukauskoniettnolla taas seisah oksennuskerrosten likaamat. As kohteluun
j
Palvelusväkeä
moitiskeli
töykeän
Amerikan linjan hävyttömyyteen ta ja ties mitä kansallisuutta sii-jsahduta ennenkuin Xew Yor- tua. Kaksi suurta murhakonet tiat seisovat täynnä. Klosetitkin hommasta, Oli puuhattu kap- ! cjiäki»hteliaaksi.
asti menevää keinottelua siirto nä onkaan. Asumme tässä seka-1 kissa", kuulen vierelläni aletta- ta kohdisti hirmuisen val<kitan ovat siinä kunnossa, ettei voi teenilta lujia v i t i . tar¡ieelh>et vaj
R. Roine. Laivan ilmavaihtee
sorrossa toiset pitemmän — aina ! van keskustelun. "Kyllä Eng- sa vastaamme. Toinen laski ven- edes istua. Kalossit tai kengät mistukset tuota kokousta varten
lai Sten kustannuksella.
ovat
vanhanaikaiset ia tatkotu--
Ettei
allekirjoittanutta
syytettä!
Kävivät laivassamme on myöskin puhdistettavat siellä
Mainittu linja, tanskalainen viisikin viikkoa — toiset ly-1 lännissä Kirkvallin edustalla sei- heensä.
si
yksilöllisestä
liian
ankarasta
taan
vastaamattomat. Matkust.
.
_
somme, mutta en tiedä kuinka Pääsimme tästä n »in tunnin sei- käytyä Mustat eivät siksi kai
osakeyhtiö, omistaa "Oskar 11” hemmän aikaa.
linjan
hävvttöuivvden
arvostele-(i;*t
laivassa
luokitetaan: K»»peu-
ia "Frederik \ 111” nimiset linja
Olemme ehtineet ostaa pilctit, kauan", vastaan minä. "Miksi sahduksella. ja toiset, kai useam halunneetkaan käyttää klösettia, misesta. julkaistakoon tässä tu >u j hamtuassa tulleet tanskalaiset
vaan tarpeilivat hyttien käytä
laivat. Ainakin "Oskar 11” on ja käydä tavanmukaiset tarkas-' puhutte joutavia, vaikka olette- mat. kamalalla säikähdyksellä.
parhaille paikoille.
Näin kokouksen jiöytäkirja. todistuk asetetaan
Lähdemme Atlannille. Li erit viin ja likaviemäreihin.
näistä puoliksi rahti- ja puoliksi tukset, mitä täällä tarvitsee. Nyt : kin Norjassa ollut."'" saan silmil
Heidän
jälestä
tulee ruotsalais
seksi
jonka
jiuolesta,
santoi"
ehken ei sitäkään — matkustaja on joulukuun 8 päivä sotavuote- Jeni ja hän jatkaa: "Tiedämme täin myrskyä, mutta silti jiaJjon syntyneessä ilmassa ei ole kum
ten
ja
norjalaisten
vuon». Lai
kuin
tiiman
matkakertomuksen
laiva. Soilan ajaksi 011 väliaikai 11a 1916, kun astelemme raunal- mekin jotakin vaikka tulemme- merisairaita, erittäinkin naisia. ma jos terveestäkin tulee sairas
sesti muutettu kokonaan mat le, noustaksemme tuon aina kii-1 kin
Suomesta.
Sanottiinhan Nyt vasta opituillekin tuntemaan Sairaat aina enemmän sairastu kin. kaikki suomalaiset matkus van huoiioimjiaan osaan, — keu
lapuoleen, — sijoitetaan suoma
kustajia varten. Toinen lasti tetyn Oskar toisen tuuditelta-! meille pilettiä ostaessa Suomen laivan “voittamattomat muka- vat. Minunkin hoidokkini olisi tajat viidessä vastaavat.
laiset “ niustain” sekaan. — Me-
Pöytäkirja,
tehty
Skandiuj
ruuma on laitettu hyteiksi irto vaksi, yli Atlannin. Kello 4 jppJ höyrylaiva o. y:n konttorissa, et- m uudet.” A llekirjoittanutkin sa ; ehdottom asti kuollut ilman m e;-1
SOTA-AJAN KEINOT
TELU HUIPUSSAAN