Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 20, 1917)
No. 17 T O V IR I P aroonfn salonkivaunu on valm iina sijoille ei makseta palkkaa vapaa siinä kunnossa, että sen täytyy Stockett, Mont.. 14—15 p. o d o tta m a ssa , p alv elijat o d o tta v a t.! päiviltä. Sand Coulee, Mont., 16—17 miettiä järkevämpää talouden- “ P e ru ste lu k si ylläolevaan v iitta a m koneen a ju ri juoksee ed e sta k aisin Geyser, Mont., 18—19 p. me siihen tyy ty m ättö m y y teen , m itä i hoitoa, ios mielii säästyä tap- kello k ourassa, m u tta paroonia ei on ilm ennyt jä rje stö m m e useissa o - ¡Mullan, Idaho, 22-23-24-25 P- ipiolta. Urakoitsijat ia jos jon vaan kuulu. Ju n a n p itä isi p ä ä stä saato issa, toim eenpanevan kom itean i p n a v j j j e ldaho, 26-27-28 ja 1 P- kinlaiset vksilöetuilijat ovat e- läh te m ä ä n , sillä sen m ä ä rä a ja s ta on m y ö n n etty ä yhden vapaapäivän Vil maliskuuta. idustaneet itseään kaupungin jo puolisen tu n tia lu isk a h ta n u t ohlt- kossa täy d ellä palkalla. T ällaisen tyy- se. J u n a v irk a illja t h a e ta a n esille. I Jym ättöm yyden k äsitäm m e aivan Osastoja ja yksityisiä toverei- ^assa^ a n’’n perinpohjaisesti, et- , ............... , luonnolliseksi jäse n istö n keskuudes- k o n e e n k ay tta ja h erm ostuu. - Tulee- ga. jonka valtava enem m istö elää olo ta niillä paikkakunnilla m issäei!ta sc on jokseenkin tyhjä ja me- ko parooni o lle n k a a n ? ... P aro o n ia ei su h te issa , jo issa ei v apaapäiviltä osastoja ole, pyydetään valmis- noarv’° on PaHnn suurempi kuin k u u l u ... Jo on v ie rä h tä n y t kokonai- ¡m a k s e ta palkkaa. lamaan to». HihVin luentotila!-1 tnloanKS . samatta «utrem- nen tu n ti p ik aju n a n m ä ä rä ty s tä läh- . (|idaan se littä ä, e ttä luennoitsi- si,tulet ia ilmoittamaan niistä!,1” ? ' omaisuuksien omistajat ja Siva kolme niaksi. Hän sanoi kirjeellisesti kehottaneensa presidentti \ViIso nia ja ulkomaa-asiain komiteaa ottamaan 'huomioon tämän muu tosehdotuksen. Höyrylaiva takavari koitu SUOMEN JOULUALPUMI vasta saapunut kauppaamme Sotavälineiden lähettäjät vaati vat suurta vahingonkorvausta paikkakunnallaan sekä vmpäris- keinottelua!: ovat tinkineet ye- viivytyksestä lastin kulje J O U L U -A L B U M I (U U D E N A JA N K Y N Y K S E L L Ä . . . . . . . H inta 40c t ä j ä s t ä ja ju n a n olisi jo p itän y t olla i tä ä k se e n ja v alm istaak seen ltiennoi- tössään mahdollisimman hyvin. ntahdol isimman alhaisiksi tuksessa. kau k an a W ien istä. V irk a a te k e v ä ltä taa n . jo n k a vuoksi he ovat oikeu- 20c S U O M E N N U O R IS O N J O U L U ......................................... Tov. XI. Hailiin luentoaineiksi •)» torjuvat lisäveron,syntvkset asem a p ää llik ö ltä k äy d ään ta a sk in k y - ¡ le ttu ja m yöskin palkkaan. M iten 50c K A L E N T E R I A M E R IK A N S U O M . T Y Ö V ....................... . . . H in ta viittaamalla säädöksiin, joissa sym ässä tu le e k o parooni. T äm ä soit- ra Ik a l,a a n lien eek in tälla in e n seli valitsi piirikömitea seuraarat: San Erancisco, Cal., tammik. L A S T E N J O U L U .................................................................................. H in ta 15c tän kau p u n g ille ja kysyy p a ro o n llta : tya> e ttä v ap aapäivä ei olekaan va- 19. — Hillin linjalaiva Minneso 1) Sosialismi teoriassa ja käy määritellään ylin veroraha. . p aapäivä, ei se koskaan voi teh d ä Näinollen olivat herrat saalis- ta. joka on ollut täkäläisessä sa N äitä ju lk aisu ja on a in o a staa n pienem pi m ä ä rä jälellä. T oiset leh ' ' - a i e,i irro te ta a n -, jäsen istö ö n e h jä ä v aik u tu sta. Vaan tännössä. det ilm o ttiv at e ttä esim. K a le n te ri on h e iltä loppunut, jo ten e iv ä t 2) Sosialismin suhde imperia taiat näättäneet säätää “ammat tamassa sitte joulukuun, 1915, ko salo n k iv au n u pois ju n a s ta ? - p äinvastoin tulee se ja tk u v a sti ole- ti veron". Sen mukaan piti liik- ole voineet tä y ttä ä kaikkia tila u k sia . H alu lliset sa a v a t Toverin jolloin sen täytyi, kattilavikojen P arooni v a s ta a : El. ju n an täy ty y o- m aan ty y tym ättöm yyden ja agitatsio- lismiin. K irja k a u p asta y lläm ain ittu ja, k e n lä h e ttä v ä t tilau k se n sa n y t heti. keenharjottajilta otettaman vissi pakottamana, luopua matkastaan d o tta a . — Ju n a on jo p u o lito ista tun- nillem m e vahingollisen v aikutuksen 3) Kunnallissosialismi ja tvö- A rvokasta lukem ista pienellä hinnalla. summa, mutta päätarkotuksena Seattlcsta Europaan, pidätettiin tla m y ö h ästy n y t. A sem av irk ailijat alaisena. yäenlainsäädäntö. TOVERI s o itta v a t ja sä h k ö ttä v ä t p itk in Iin- A liste ttu k a n n a tu k sille tam m ik. 12 4) Teollisuuden kehitys Yh oli tvöläisten taskujen nurin tänään $406,718 nousevien va kääntäminen. sillä tvöläisillc ai ASTORIA, OREGON BOX 99, ja a — heidän täy ty y ilm oittaa jo k a i-jp ; 1917- K a n n a tu k se t täy ty y jo u d u t dysvalloissa, hingonkorvausvaatimusten vasti sekä sosialistien ta a jä rje s tö n virastoon viim eistään u l l e asem alle tien v a rre lla m yöhäs suhde taloudellisiin järjestöihin, j ottiin määrätä suurin osa ve neeksi. helm ikuun 12 p. 1917. Pidätyksen aikaansaivat britti ty m is e s tä J u n a n k u lje tta ja n t ä y t y y ) * » 5) Käytännöllinen toiminta o- roista. ENSILUOKAN Sosialistiset valtuusmiehet E. läiset firmat, jotka laittoivat lai me tiistaina hyväkseen tuomion k o e tta a nopeudella v o ittaa ta k a isin E delläolevan ä ä n esty seh d o tu k sen sastoissa. $1.500 die. Edellisessä oikeuden m e n e te tty ä aikaa. K okenut kuljettu- a h t e e n haluam m e selity k sek si sanoa Viimeinen aine päiväkursseil- i E. Weiland ja Anton Pistä pon valle suuren lastin lohta ja ore käynnissä ei valamiehistö pääs tevasti vastustivat suunnitelmaa gonilaisia mäntyjä. Näiden fir ia vapisee k o n eessaan pelosta — kun i jonkun sanan. Se olisi tie ty s ti m ai le missä niitä osastot järjes- i nio asia, jos lu en n o itsijo istak in p ääs ¡ja heidän ansionaan pääasialli- mojen väittämän mukaan yhtiö syt yksimielisyyteen. han ei vain ta p a h tu isi onnettom uut- iäisiin -o- vähem m illä k u stan n u k silla. tävät. la ? Voiko näin p itk ä ä m y ö h ä sty -; ; M utta siinäpä se on kysym ys. Koe Länsipiirikomitea. i sesti voidaan pitää sen kumoa- lupasi viedä tavarat Englantiin ’IIIIIIC B S Iie tK B IllIIH tlllllllllM K m n m istä e n ää nopeudella sa a v u tta a tä' te tu in h a n n iitä lu en o n itsijo ita saada K :tta Tyyni Hyrskymtirto, kiri i mistä. Ile osottivat kuinka nvt. v :n 1916 helmikuun loppuun yleinen hinta ja hyvä palvelus, kaikkien muiden kiskomisten li mennessä, mutta ei olekaan teh h a isin ? . . . . V ihdoinkin kuuluu vau-j pienem m ällä palkalla — $3.50 päivä- on meidän motto Tulkaa katso 1 palkalla — m u tta eipä vaan luen säksi. työläisille aiotaan vielä nyt mitään sopimuksensa toteut itujen ratin aa . P a lv elija t raahaavat» n o itsijo ita löytynyt. maan, huomaatte sen todeksi N ykyiselläkään CANADAN S. S. JÄR säätää vero ’‘työnteko-oikeudes tamiseksi. — Laivan saavuttua jo ita k in a rk k u ja p e rä ssä ä n asem an p a lk k a tak sa lla ei ole saatu to ista ■ II Union Pacific Coal Co. JESTÖN ASIOITA ta”. Työläinen tuottaa kaiken tänne on sen sisusta korjattu ta 1 i k irju rin h o p u tta e ssa edellä. V irk aili lu en n o itsijaa, vaikka kuinka olisi y ri I I IDAHO rikkauden ia silti saa vain vai varain käsittelyn helpottamiseksi 1 ja t te k e v ä t kunniaa. S alonkivaunun tetty . Voimine jokseenkin varm uudel I l HANNA, --------- - f c - . J I J . I . I I ■ . ■ - - - - - --- WYO. la sanoa, e ttä jo s lu en n o itsijain kor C A N A D A N S. S. JÄ R JESTÖ N PU vaisen $2.25 päivältä, korkein ja laiva on varustettu uusilla ovet a u k e n ev a t. P arooni on sa a p u vausta p ien en n etään , lu ennoitsijoita H U JA N K. K O P IL A N M A T FERNWOOD. taan $666 vuodessa. Eikö hä kattiloilla. ---- 1, nut ! . . . . ei m yöskään tulla saam aan. J a se i K A -O H JE L M A . -------i------ Q ------------- Jalka poikki neltä silloin jo ole kylliksi otet K uuluu kim eä v etu rin vihellys, vii kai olisi paljon tu rm io llisem p aa j ä r OREGON tu? kvsvi Pistä. Miksi sallitaan Montenegron pääminis T am m ikuulla; meni eräältä W’iljam Ketola- II m eiset ovet su lje ta a n , p y ö rät a lk a jestö llem m e kuin nykyisen p a lk k a -1 riistäjien, suurten omaisuuksien tak sa n säily ttäm in en . Radw ay C enter, 23, 24 ja 25 p. kansalaiselta täällä tä vat v ik istä — ju n a läh te e liikkeelle. teri eronnut virastaan nimiseltä PORTLAND. On tav allaan epäjo h d o n m u k aistak ln T horhild, 27, 28 ja 29 p. omistajien olla vapaana veroista, män kuun 11 päivänä Black Ju n a on liikkeellä, lä m m ittä jä aja a e ttä y rite tä ä n p ien e n tää k e sk u sjä r tai maksaa vain jonkun pikku Well J.. C. Camp 18. Hän työs Osastollamme H elm ikuulla: suureen v etu rin p esään paljon hiiliä; jestö n lu en n o itsijain palkkaa, sam al Pariisi, 19 p. tamtnik. — And kenteli tukin kaatajana. Wm. oli kokous tämän kuun 11 päi summan yhdyskunnan kassaan T rochu. 2, 3 ja 4 p. ne sav u av at ja sitte n a lk a v a t sällis la kuin esim erk ik si itä p iirissä m ak rea Radovitch, Montenegron vänä. Kokouksessa olikin asioi v e rra n ; G anm ore, 6, 7 ja 8 p. varoista, joita he ovat työläisel sanoi sahanneensa puuta, jonka t ä . . . . 60 k ilo m etriä tu n n issa , 70, 80, setaan lu en n oitsijoille sam an pääministeri on pyytänyt eroa ta runsaasti käsiteltävänä, jorta palk k aa ja a n n e ta a n kaksi vap aap äi Bowie, 10, 11 ja 12 p. tä riistäneet? Huomautukseen, "tonkki" oli vetänvt juurineeni 90 k ilo m etriä — voidaanko tä tä ta- vää viikossa täy d ellä palkalla. On Salm on Arm, 13. 14 ja 15 p. virastaan ja kuningas Nicholas vielä jatkettiin solvauksilla toi että kauppiaitakin verotettaisiin, maasta ja siitä tvvikatkoa saha- J x ato n ta m y ö h ästy m istä e n ä ä m ite n n im ittä in m u istetta v a , e ttä p iirijär- M ara, 16, 17 ja 18 p. on sen hänelle antanut. Sano vastasi Pistä, että se ei auttaisi tessaan ei sanonut tienenensä,, siaan kohtaan, — johtuen kai kään v o ittaa ta k a isin ? “ M innekä s e ; je stö je n p a lk k a tak sa jäisi ennalleen W hite Lake, 19, 20 ja 21 p. malehdet eivät ole kertoneet mi W e b ste r’s C orner, 23 ja 24 p. että siinä oli “sait pinssi”, joten siitä kun näitä toi esille jojden- paljoa; kauppiaat nostaisivat ta ehdotuksen h y v äk sy tty äk in . lu rju s on G razin ju n a n k a n ssa jo u täm än tään kenen, jos ketään kuningas P iirijä rje s tö t ovat p a k o te ttu ja m yön Albion. 25 ja 26 p. tuun katkettua sen tyvi ponkasi yksilölliselle minälle epämie- varoittensa hintoja ja vetäisivät tu n u t? Eikö s itä n ä y ? ” . . , . P ik a täm ään luennoitsijoille tu o llaise t eh W e b ste r’s C orner, 27 ja 28 p. nimittää Radovitchin seuraa- ivuun W iljamin jalan päälle ja i luinen henkilö. Kyllä todella verojen korvauksen työläisiltä. M aaliskuulla: ju n a k i i t ä ä . . . . Äkkiä lä h e sty tä ä n dot, m uuten kun eiv ät saa luennoit- jaksi. me olemme vararikossa henki Työläiset ne viime kädessä mak toista puuta vastaan murskasi -o- m u u atta pien tä asem aa. T uossa sil sijoita. E ikä toki kukaan voine v äit Port Moody, 2, 3, 4 ja 5 p. sesti, kun emme edes osaa kä V ancouver, 6 p. savat kaikki verot, ja ylläpitä sääriluun. Siinä piti hänen olla m än räp äy k sessä kaik k ialla jy risee , tää, e ttä voim assaoleva p a lk k a u sjä r Sotatarvetehdas räjäh sitellä asioita ilman käyttämättä je ste lm ä on liian edullinen luen n o it vät vleisctkin laitokset samalla 5 minuuttia ennen kuin tuli mie O sastoja ylläolevilla paikkakunnilla räiskyy, h alk eilee ja p a u k k u u .... sijoille, v arsin k in nyt korkeiden elin kun he elättävät joutilasta, mäs- hiä niin paljon, että saivat kään persoonasolvausta. Niinpä mai tänyt Englannissa pyydetään o tta m a a n m uistiinsa niille vaunut sinkoilevat erilleen , sy n k k ään k u sta n n u sten v allitessa. T äytyyhän Ja m ääräty t päivät, ja jä rje stä m ä ä n p u -• säilevää riistäjien laumaa. nettyä puun jalan päältä pois. nitussa kokouksessa oli muun yöhön tu n k eu tu u vihlovia av u n h u u to sitä toki ty öväkeä palvelevalle h en lietilaisuudet m ainituiksi päiviksi, se he maksavat liikaa! Lontoo, 20 p. tammik. — Hal Tapaturma sattui noin 9.30 aa muassa puheenjohtajana henkilö, j a . . . . s itte n h irv ittä v ä v ä lia ik a ___ kilöllekin m aksaa suunnilleen kun kä pitäm ään huoli puhetilaisuuksien Verot ussuunnitchnau n urin me loukkaantunut joka näki vain asian yhdeltä lituksen tiedonantotoimisto on mupäivällä ja O nnettom uuden kokonaistulos on 70 nollinen korv au s ku n n o llisesta työstä. hyvin ilm oittam isesta. no “innosti" pormestari Phillin- Toivoisim m e e ttä edelläolevaa ä ä J W. A hlqvist, sihteeri. virallisesti julkaissut seuraavan nääsi sairaalaan vasta ilta myö puolen, koska hän antoi ilman kuollutta ja 180 ra a ja r ik k o a ___ ” n esty se h d o tu sta ei k a n n a te tta isi. Jos ! sin pitämään noin puoli tuntia tiedonannon: hällä, joten jalka oli jo niin pai häiritsemättä letkautella. 'Mutta ....... - O se lask e taa n ä ä n esty k selle ja myös-I kestävän puheen, jossa hän kai- “Sotatarveministeristö mieli- sunut. että tohtori ei voinut a n sitte kun henkilö rupesi puolus kin h y v äk sy tään , tulee se to d en n ä I keila ankaruudellaan moitti val nahalla ilmoittaa, että Lontoon taa mitään tietoa siitä, kuinka tautumaan ja antamiaan takasin köisesti tu o ttam a n h ä iriö tä e n n e s tuustoa “oikeiden velkojensa" lähellä on tänä iltana tapahtu ■»ahoin luut olivat rikkoutuneet. samalla mitalla, niin tämä paap- tää n k in ei liian voim akkaalle k asv a ; hylkimisestä ja haikeasti valitti nut sotatarvetehtaan räjähdys. Sen jälkeen en ole hänestä kuul-1 na ariasi heti. että ei saa let- tus- ja järjestäm isty ö llem m e. S. S. JÄ R JE ST Ö N T. P. KOMITEA. Aberdeenin työläisille i sitä mahdollisuutta, että kaupun- Peljätään, että räjähdyksessä on hit kerrottavan mitään. Minä ^autella. Näin sitä kokousta «MnimsBiiiiiaciiiiiiisiiasstiHiui» i gin tävtyv vastaisuudessa supis- menetetty huomattava määrä ih tulin paanarini kanssa tälle jatkettiin aina kahdenteentoista koetettu säätää vie S. S. JÄRJ. LUENNOITSIJAN ! taa munaustaan. kämpälle samana päivänä, Kuu .hetkeen asti. mishenkiä ja omaisuutta." S. S. Osastoille -------------- r -------------- lä “ammattivero” M. HAHLTN -------------- □-------------- Sitten tällä osastolla ei kuulu olimme vähän aikaa istuneet EHDOTTAA UUTTA MAAN TYÖLÄINEN SAA HIUKAN kämpässä, niin loukkaantunutta olevan sääntöjä, johtuen siitä et 1 matkaohjelma tammikuulla : TIETEELLISTÄ NIMEÄ. Y L E I8 Ä Ä N E S T Y S E H D O T U S , miestä kannettiin paareilla si tä tämän osaston alkuperäiset Aberdeen, W ash., tammik. 17. VAHINGONKORVAUSTA tehnyt Rockportin, Mass., t. y E ron ti er 22—23 P- sään. Se oli meidän ensimäinen säännöt on joku yksilö kirjoitta Aberdeenin valtuusto kokouk “ M u rtaja". i Cumbcrland 2-1— 2( -27 P- sessaan eilen illalla kiivaasti kes Washington, tammik. 19. — Vancouver, li. C.. tammik. 17 veimme tällä kämpällä kun lai- nut ja tuonut ne osaston koko K oska jä rje stö m m e säännöt sekä i ' »lencoe -0 p. kusteli erikoisen “ammattiveron" Ohiolainen edustaja Allen ehdot — I'rank Panetta, joka vaati Ca oimtnc vuoteen loukkaantunee!- ukseen hyväksyttäväksi tai hyl e d u sta jak o k o u k se n p äätö k set jä ttä v ä t I Butte, Mont., 30—31 p. säätämisestä varojen hankkimi ti eilen, että Tanskalta ostetut nadian Pacific rautatieyhtiö Jltä ’e ja lähdimme viemään häntä jättäväksi. Kuinka kävi? Tämä m ahdollisuuden k ah denlaiselle seli- » seksi kaupungin velkojen mak Länsi-Intian saaret nimitettäisiin vahingonkorvausta sen johdosta ousku-kaaralla valtatien varteen, osasto kolmessa eri kokouksessa ty k se lle jä rje s tö n lu en n o itsijain palk-i Helmikuulla: sua varten ja vihdoin, kahdeksal “ Dewey-saariksi” ("Dewey Is että kaatovaunu yhtiön somero- mistä sitten hänen kumppanin hvväksvi nämä säännöt osastot 1 ak y sy m y k sessä vapaapäiviin näh- j . „ den, niin e h d o tta a R ockportin s. t. y. i Red Lodge, aront., 4-0-0-/ P- la äänellä kolmea vastaan, hvlkä- lands") joku päivä sitten kuol kuopalla Nicomenissa kaatui ku ca lähti viemään loukkaantunutta säännöiksi, mutta siltä me vaan “ M u rta ja ” y le isä ä n e sty k se llä päätet- ! Bear Creek, Mont., 8—9 p. saamme kuulla lasten ja ime si koko suunnitelman. leen amerikalaisen vliamiraalin moon, ruhjoen hänen käsivart St. Marevs sairaalaan. täväksi, että s. s. järjestön luennoit- Carnevville. \Vyo., 11_12 Victor Salo. väisten suusta että ne ovat Wes- Kaupungin asiat ovat nykyisin ! George Dewevn muiston kutt- taan, sai valamiesoikeudessa vii- KAUPPATAVARAA 1 Kansankirjeitä | | Järjestömme asioitaf Yleisiä uutisia olisi veisannut [ retin vuorilta Välimerellä pur-! västä tekeleestä lukea, että se luonteen kapinallisuutta ja mie "julaman äiti Että tekijä itse on säilynyt jo len ylevyyttä, aivan kuin hänel kiitosvirren ja synnyttänyt san- jehtivja laivoja. — Yhtä pätevä onkin uskonto josta kaikki riip- takuinkin puhtaana materialis lä olisivat jonkun sinä aikana karin. ; väite kun jos joku Columbian k a -' puu — se on ainoa vipu, joka mistä, siitä on todistuksena seu eläneen henkilön muistiinpanot 1 ekijä myöskin juttelee vero- lastaja väittäisi tuntevansa Kii-Jsaniti kumouksen aikaan. Todel raava teollisuutta selostava koh käytettävänään. Mutta kun M a tuksesta kuin olleesta asiasta. taan yhteiskuntaelämän sen pe-! lakin käänteen tekevä! Jos me ta : ria kerran on kumousmiehen äi- ¡ Kuitenkin on tosiasia se, että rusteclla. että on nähnvt joki- tartumme tähän käänteen teke- “Tänäpäivänä ei tarvitse muu ti. täytyy hänen mvöskin olla mitään verotusta ei siihen aikaan j suun ohi purjehtivan kiinalaisen ' vän ojentamaan “vipuun”, niin ta kuin mennä minne tehtaaseen kumouksellisen, Niinpä tekijä kannettu, sillä ensimäinen vero-1 laivan. Myöskin hän oli suuri ennen Jussin päivää me olemme hyvänsä, pyörien ia hihnojen ja haltioituneena kertoo meille tus kannettiin seitsemää vuotta sotatieteelline nero. Hänen “a-i joka sorkka konnillamme syno sulatusuunien keskelle — siel kuinka Maria uhitteli Rooman myöhemmin kuin Jeesuksen olisi vajaispuheensa". jossa hän osotti j dan katumuspenkin ääressä, pyv lä tajuaa ahjon ääressä kuulu mahtavuutta ja kuinka hän se pitänyt syntyneen. Lisäksi roo- kansansa sotatieteellisen aseman, I tämässä anteeksi "vipua" koh vasta paukkinasta, nostokoneiden pitti ylistyslaulun kuultuaan ole malaiset tunsivat liian hvvin juu kuuluu todistavan sen: “ Ei sitä taan osottamaamme välinpitä- narinasta, dvnamon siyinasta vansa raskaana, ja kuinka tuo talaisct, uskoakseen heidän ve kaupunkia taita peitettää, joka ; niättömvvttä. 1 vömävasaran paukkeesta, i: laulu on historian suurin laulu • rotuksensa vapaehtoisen kaupun vuorella on. Eikä kvnttilätä sv- j Ja tätä töskää viitsivät sosia hövrvn vihellyksestä ne mykät “ Jospa vain hyvinvoivan ja e- kiin saapumisen varaan. He tiesi tytetä, eikä panna vakan ala, listit kehua äärettömiin ja vielä jättiläisvoimat jotka ihminen on tnoikeutetun luokan kirkot huo vät. että jos jotakin aiottiin heil mutta kvnttiläjalkaan, valaise ihmisille kaupata sitä! siihen keksinyt. Tos tuossa jät maisivat sen yhteiskunnallisen tä saada, niin oli se haettava ko maan kaikki jotka huoneessa o- tiläispajassa työskentelevät työ Juttu tulisi liian pitkäksi, jos räjähdysaineen, ioka on kätket toa. vat.” Siinä se kuuluu piilevän kävisi läpi teoksen "merkkipai läiset vaipuisivat vapaudesta tynä tuohon Kirvesmiehen äidin Kun tekijä on saanut sankaril se suuri sotilaallinen salaisuus. kat" edes pintapuolisestikaan, orjuuteen, värittömään, kiihotto- sepittämään hymniin, niin he leen ylevän äidin, hankkii ha i No liian julkinen ei se ainakaan joten sivuutan niistä suurimman maan elämään — niin tuntisivat varmaan kiireimmiten poistaisi sille myöskin maailman kumouk- ole! osan. Ja ehkäpä tässä vielä tois nuo jättiläisvoimat tämän ja vat sen hartauskirjoistaan. Sen sellisimmat oppikirjat. Kun tekijä kääntvv puhumaan tekin saanee “aihetta" palata heittäisivät pois yltään orjuuder«- riveiltä kunniaa kaukainen kapi “ Lukukirjatta oli juutalaisten vh tei skun nalli sesta “asiaan". Vielä muutama näyte. ikeen. Ainoastaan ne työläiset nan jvmv kuin tulivuoren sisuk kouluissa Vanha Testamentti sa nka r i n sa Teoksen sivulla 333 tekijä taas jotka syövät leipänsä omanar sissa roihuavan tulen humina. Se Se on oikeastaan kokonainen tvöstä ja mikä on hänen työnsä vontunnolla, saavat arvonantoa on kaikkien aikojen “Magna kirjasto, eikä yksi kirja. Siinä pohjana, niin siinä mc pääsemme uudestaan selittää mitä vastaan osakseen luonnon jättiläisiltä j; tutustumaan aivan “uusiin" aat hän taistelee “Kirvesmiehes- Chartojen" (vapauden julistus- olevat kirjat yhdistää punainen vedenneidoilta." (Sivu 361.) teisiin, ___ sään”, kun hän sanoo: too Kautsky teoksessaan Kristin lanka, joka kulkee läpi kirjan Kuinkahan monen terästeh "Kansanvallan vastavaikutuk Sivulla 115 kertoo tekijä: uskon alkuperä, sivulla 145, Siel tuo punainen lanka on voima taan koneet olisivat saaneet teh lä on kertomus kuinka eräs rita kas itsenäisyyden kaipuu. Tus “ Teesus otti suuren tehtävän. sessa toismaailmallisuutta vas dä lakon, jos niissä tvöskentele ri Decius Mundus epäonnistut kinpa mikään muu kirjakokoel Ja hän tarvitsi tätä varten suu taan Ja kirkosta eristäytymises vät luonnonvoimat olisivat sei tuaan viettelemään erästä siveää ma maailmassa sisältää niin pal ria välineitä. Palauttaa orja- sä on vaara mennä toiseen Pauliinaa, lopuksi turvaantui pe jon yhteiskunnallista räjähdys maailmaan, omanarvontunto, itse äärimäisvvteen — materialismiin laisia joksi tekijä niitä meille tokseen ja sen avulla onnistui ainetta k iit t i se," (Sivu 53.) kunnioitus ja uudistaa heissä va- vailla henkisiä ihanteita ja aat selittää. Kvllä ne luonnonvoi mat ia “vedenneidot" ovat vhti saamaan aikaan sen mitä ei saa Toinen yhteiskunnallisen val paudenhalu, ia perustaa tuo va teita." Se materialismin vaarahan se työteliäitä orjuutetun kuin va nut rahan eikä hvvien puheitten lankumouksen voimapatteri, mää- paus kestävälle pohjalle, oli jät- avulla. Hän lahjoi Isis-jumalat- rättömine yhteiskunnallisine rä- tiläistvö ja vaati yhtä jättiläis on saanut kaikki puolivillaset paankin tvöläisten ohjaamina taren papittaren ja hänen väli jähdvsaineineen! Kuinka tollo mäisiä apukeinoja. Natsarealai- sotajalalle, mutta tähän saakka vieläpä tuottavampiakin. Ameri tyksellään sai naisen tulemaan ja olemmekaan me sosialistit ol nen. joka valmistautui liikutta-; ovat he saaneet kävdä taistelun- kan työväestö olisi kovasti oman teppeliin ja antaantumaan aivan leet, kun emme ole ennen huo maan maailmaa radaltaan, tarvit-i sa omissa nimissään. Nyt mei- arvontuntoista, jos se olisi sil.ä vastustelematta — papitar oli us manneet tuota “räjähdvsainet- si myöskin maailman suuruisen j dän täytyy omien kustannusyh- kehityksen tasolla kuin sen käy kotellut naiselle, että Jumala ta"! Että tarvitsimmekin jon vivun. Ja tämän vivun löysi hän ; tiöittemme kustäntam. kirjasta tettävänä oleva koneisto, mutta se ei ole. Eikä koskaan i lukea sitä, jota vastaan me olem- sitä haluaa siittää hänen kanssaan kun hulluttelevan papin sitä uskonnosta." tulekaan, ios se hiukankaan lai Meille tähän saakka sosialis- me tähän saakka taistelleet. Li- naa huomiotaan Bouck Whiten- jälkeläisen. Aamulla poistui ri meille sanomaan. Virittäkääm tari kirkosta, nainen meni mie me ylistysvirsi kaikille bibliaseu- tien taholta kustannetussa kir-j saksi kustantajat ovat pitäneet laisille “materialismin vaaran" hensä luo ta kertoi hänelle kuin- roille, jotka työskentelevät ta jallisuudessa on selitetty yhteis-i niin suuriarvoisena tämän “ma ‘ i torjujille. ka hyvä jumala oli hänelle ollut män “yhteiskunnallisen räjäh ten etujen olevan se vipu, joka terialismin vaaraa" vastaan tais luopi kansainvälisen taisteluar- telemisen, että ovat vänänneet! Että teos . olisi . täydellinen . . . se- koko yön. Ritari ei kuitenkaan dvsaineen” levittämisessä ' voinut pitää suutaan kiinni, hän Tila ei salli kohta kohdal- meijan: joka kerää kaikkien | tämän moskan oikein erikoisiin: kameiska taiyameen ja helvet- yhteen a ar-1 siitä “lois-; Temeen, on te tja su en n an\ r - » korukansiin, Koruxansnn, tekemällä teKematta suia ilkkui kepposestaan naiselle :a 't a seurata tekijän älyn kou- maitten köyhälistön ynteen siitä seurasi papittaren ristiinau-[keroista taivalta. joka antaa meijaan. huolimatta siitä mitä topainoksen, jollaista ci vielä tä- Palasen siltäkin varalta. Kas nitä uskoa mennessä ole yritetty." litseminen, temppelin hävitys ja [sankarilleen kaikki tunnetut kieltä he puhuvat, mitä ------- hän —.......................... . . . . (Oli .... i tas>a. , . - , tunnustavat, tai minkä värinen si toivottavaa ettei myöskään | "Helvetin tulet, jotka palavat maanpako itselleen “jumalalle”, ominaisuudet ja h>weet. Maa- voittoa tuottamatta, Tos ritari olisi pitänvt suunsa » ilman virtauksiinkin tutus- heidän ihonsa lienee. Nyt me yritettäisi, vaan tyydyttäisi ti- nykyään [Hyödyttömästi, ovat maailman- kiinni, niin luultavasti tämäkin i tui hän katselemalla Natsa- saamme tästä “käänteen* teke-jhän.) « kaikkeuden voimalähteiden tuh ei olisi paljonkaan järkevämpi, laamista. Luonnonrikkauksien mutta sen avulla vapauduttaisiin sosialismi vastaista säilyttämisen harrastusten, — tekemästä jotka nykyään ovat niin muo agitatsioonia. dissa — tulisi suuntautua tälle I ts e ‘puolestani en kehoita ke alalle. Sillä jos helvetin liekit tään Jtankkimaan mainittua.teos- käytettäisiin tuottavaan tarko- ta. se ei ole lukemisen arvoinen ttikseen, niin käyttäisivät ne ko — jos lukemisesta aikoo jotakin ko maailman koneiston." hvötvä — mutta ne jotka ha Mitäs sanotte neuvosta? Eikö luavat vaihtaa rahansa moskaan, — luettuanne edellä olevan “vii voivat olla varmoja onnistumi sauden" — tunnu siltä kuin oh- sestaan ostaessaan sanotun kir ielmaamme pitäisi liittää aivan jan. uusi pvkälä. pvkälä. jossa määri Kustantajille tekisin sen pyyn teltäisiin kuinka helvetin liekkc- nön. että noistaisivat Siniotuk »ä on käytettävä, että niistä saa sistaan ne häikäisevät ylistykset, taisiin mahdollisimman suuri joita he tähän saakka ovat niis hyöty. sä käyttäneet. Svv, miksi teen Sivistysmaissa jo kirkotkin tämän pyyntöni, on se, että ne hylkäävät helvetinliekit opeis kehumiset ovat silkkaa valetta, taan. Täällä Amerikassa nävtään ia sellaisenaan vahingollisia vas ovrkivän niiden kanssa lähei taisuudessa. Sillä jos roskaa sempään tuttavuuteen “sosialis puhvataan arvokkaana tavarana, niin kukaan ei voi uskoa sano tisten” kirjailijain taholta. Olen ehdottomasti sitä mieltä, tamme silloinkaan kun onnistum että teos on. ei ainoastaan vaa me kustantamaan kirjan, joka raton. vaan se tekee suorastaan j todella on kehumisen arvoinen. ilmestyminen on sosialismivastaista agitatsioonia] Teoksen vakava huomautus, ia sen julkaiseminen oli suurin' mvöskin tuhmuus mitä meikäläiset voivat kuinka kipeästi me kalpaamme suomentajia. tehdä, la tämä on tehtv aika arvostelukykyisiä na, jolloin meillä olisi kylliksi Tos tämänkin teoksen suomenta kunnollistakin kirjallisuutta jul-j ja olisi ollut alullakaan materia- kaista niin paljon kuin meillä o n ‘ lismin aakkosista, niin hän c? kirjamarkkinoitakin. IMeiltä puut olisi yhdistänyt nimeään teoksen tuu melkein kokonaan amerika- tekiiän “aatteisiin", suomenta laista työväenliikettä selostavaa malla sitä meille, vaan olisi jät kirjallisuutta ja sen hankkiminer tänyt koko tvön suorittamatta. pitäisi olla kustannusyhtiöillem Nvt hän ei ole tiennvt mitä hän me päämääränä, eikä uskonnol on tehnvt ja hänellä nähtävästi lisen hapatuksen markkinoille ei ole ollut sellaista toveriakaan, ouskemisen. Sen lisäksi ei kiriä jota hän olisi tässä asiassa voi ole mikään haluakaan; se m ak nut apunaan kävttää. ia niin hän saa dollari viisikymmentä sent tuli kääntäneeksi tämän moskan tiä. joka on kalliimpia kirjoja suomen kielelle. Olen kuullut, mitä meillä vielä on kustannet että meillä pitäisi olla olemassa tu. Kun ajattelee kuinka lujas jonkunlainen arvostelulautakun ta monen työläisen taytvv tuo ta Olisin halukas näkemään $1.50 hankkia, niin tuntuupa sil minkälaisen suosituksen se on tä. kuin tekisi mieli antaa teok antanut teoksesta. Voisivatko sen suhteen sellainen neuvo, et kustantajat liittää sen ilmotuk- tä sen kanssa meneteltäisiin k u seensa. kuten teki Raivaaja “L i ten Rouck White menetteli eri- han evankeliumin" kanssa? J. Malo. niaitten lippujen kanssa — teko
