No. 17
T O V IR I
P aroonfn salonkivaunu on valm iina sijoille ei makseta palkkaa vapaa
siinä kunnossa, että sen täytyy
Stockett, Mont.. 14—15 p.
o d o tta m a ssa ,
p alv elijat
o d o tta v a t.! päiviltä.
Sand
Coulee,
Mont.,
16—17
miettiä järkevämpää talouden-
“ P e ru ste lu k si ylläolevaan v iitta a m
koneen a ju ri
juoksee ed e sta k aisin
Geyser,
Mont.,
18—19
p.
me siihen tyy ty m ättö m y y teen , m itä
i hoitoa, ios mielii säästyä tap-
kello
k ourassa, m u tta paroonia ei
on ilm ennyt jä rje stö m m e useissa o - ¡Mullan, Idaho, 22-23-24-25 P-
ipiolta. Urakoitsijat ia jos jon
vaan
kuulu. Ju n a n p itä isi p ä ä stä saato issa, toim eenpanevan kom itean i p n a v j j j e ldaho, 26-27-28 ja
1
P-
kinlaiset vksilöetuilijat ovat e-
läh te m ä ä n , sillä sen m ä ä rä a ja s ta on m y ö n n etty ä yhden vapaapäivän Vil
maliskuuta.
idustaneet
itseään
kaupungin
jo puolisen tu n tia lu isk a h ta n u t ohlt- kossa täy d ellä palkalla. T ällaisen tyy-
se.
J u n a v irk a illja t
h a e ta a n esille. I Jym ättöm yyden
k äsitäm m e
aivan
Osastoja ja yksityisiä toverei- ^assa^ a n’’n perinpohjaisesti, et-
,
............... ,
luonnolliseksi jäse n istö n keskuudes-
k o n e e n k ay tta ja h erm ostuu. - Tulee- ga. jonka valtava enem m istö elää olo ta niillä paikkakunnilla m issäei!ta sc on jokseenkin tyhjä ja me-
ko parooni o lle n k a a n ? ... P aro o n ia ei su h te issa , jo issa
ei
v apaapäiviltä osastoja ole, pyydetään valmis- noarv’° on PaHnn suurempi kuin
k u u l u ... Jo on v ie rä h tä n y t kokonai- ¡m a k s e ta palkkaa.
lamaan to». HihVin luentotila!-1 tnloanKS . samatta
«utrem-
nen tu n ti p ik aju n a n m ä ä rä ty s tä läh- .
(|idaan se littä ä, e ttä luennoitsi- si,tulet ia ilmoittamaan
niistä!,1” ? ' omaisuuksien omistajat ja
Siva kolme
niaksi. Hän sanoi kirjeellisesti
kehottaneensa presidentti \ViIso
nia ja ulkomaa-asiain komiteaa
ottamaan 'huomioon tämän muu
tosehdotuksen.
Höyrylaiva takavari
koitu
SUOMEN
JOULUALPUMI
vasta saapunut kauppaamme
Sotavälineiden lähettäjät vaati
vat suurta vahingonkorvausta
paikkakunnallaan
sekä
vmpäris-
keinottelua!:
ovat
tinkineet
ye-
viivytyksestä
lastin
kulje
J O U L U -A L B U M I (U U D E N A JA N K Y N Y K S E L L Ä . . . . . . . H inta 40c
t ä j ä s t ä ja ju n a n olisi jo p itän y t olla i tä ä k se e n ja v alm istaak seen ltiennoi-
tössään
mahdollisimman
hyvin.
ntahdol
isimman
alhaisiksi
tuksessa.
kau k an a W ien istä.
V irk a a te k e v ä ltä taa n . jo n k a vuoksi he ovat oikeu-
20c
S U O M E N N U O R IS O N J O U L U .........................................
Tov. XI. Hailiin luentoaineiksi •)» torjuvat lisäveron,syntvkset
asem a p ää llik ö ltä k äy d ään ta a sk in k y - ¡ le ttu ja m yöskin palkkaan.
M iten
50c
K A L E N T E R I A M E R IK A N S U O M . T Y Ö V ....................... . . . H in ta
viittaamalla säädöksiin, joissa
sym ässä tu le e k o parooni. T äm ä soit- ra Ik a l,a a n lien eek in tälla in e n seli valitsi piirikömitea seuraarat:
San Erancisco, Cal., tammik.
L A S T E N J O U L U .................................................................................. H in ta 15c
tän kau p u n g ille ja kysyy p a ro o n llta : tya> e ttä v ap aapäivä ei olekaan va-
19. — Hillin linjalaiva Minneso
1) Sosialismi teoriassa ja käy määritellään ylin veroraha.
.
p aapäivä, ei se koskaan voi teh d ä
Näinollen
olivat
herrat
saalis-
ta. joka on ollut täkäläisessä sa
N äitä ju lk aisu ja on a in o a staa n pienem pi m ä ä rä jälellä. T oiset leh
' ' -
a i e,i
irro te ta a n -, jäsen istö ö n e h jä ä v aik u tu sta. Vaan tännössä.
det ilm o ttiv at e ttä esim. K a le n te ri on h e iltä loppunut, jo ten e iv ä t
2) Sosialismin suhde imperia taiat näättäneet säätää “ammat tamassa sitte joulukuun, 1915,
ko salo n k iv au n u pois ju n a s ta ? -
p äinvastoin tulee se ja tk u v a sti ole-
ti
veron".
Sen
mukaan
piti
liik-
ole
voineet tä y ttä ä kaikkia tila u k sia .
H alu lliset sa a v a t Toverin
jolloin
sen
täytyi,
kattilavikojen
P arooni v a s ta a : El. ju n an täy ty y o- m aan ty y tym ättöm yyden ja agitatsio- lismiin.
K irja k a u p asta y lläm ain ittu ja, k e n lä h e ttä v ä t tilau k se n sa n y t heti.
keenharjottajilta
otettaman
vissi
pakottamana,
luopua
matkastaan
d o tta a . — Ju n a on jo p u o lito ista tun- nillem m e vahingollisen v aikutuksen
3) Kunnallissosialismi ja tvö-
A rvokasta lukem ista pienellä hinnalla.
summa, mutta päätarkotuksena Seattlcsta Europaan, pidätettiin
tla
m y ö h ästy n y t.
A sem av irk ailijat alaisena.
yäenlainsäädäntö.
TOVERI
s o itta v a t ja sä h k ö ttä v ä t p itk in Iin-
A liste ttu k a n n a tu k sille tam m ik. 12
4) Teollisuuden kehitys Yh oli tvöläisten taskujen nurin tänään $406,718 nousevien va
kääntäminen.
sillä
tvöläisillc
ai
ASTORIA, OREGON
BOX
99,
ja a — heidän täy ty y ilm oittaa jo k a i-jp ; 1917- K a n n a tu k se t täy ty y jo u d u t dysvalloissa,
hingonkorvausvaatimusten
vasti
sekä sosialistien
ta a jä rje s tö n virastoon viim eistään
u l l e asem alle tien v a rre lla m yöhäs
suhde taloudellisiin järjestöihin, j ottiin määrätä suurin osa ve neeksi.
helm ikuun 12 p. 1917.
Pidätyksen aikaansaivat britti
ty m is e s tä
J u n a n k u lje tta ja n t ä y t y y )
*
»
5) Käytännöllinen toiminta o- roista.
ENSILUOKAN
Sosialistiset valtuusmiehet E. läiset firmat, jotka laittoivat lai me tiistaina hyväkseen tuomion
k o e tta a nopeudella v o ittaa ta k a isin
E delläolevan
ä ä n esty seh d o tu k sen sastoissa.
$1.500 die. Edellisessä oikeuden
m e n e te tty ä aikaa. K okenut kuljettu- a h t e e n haluam m e selity k sek si sanoa
Viimeinen aine päiväkursseil- i E. Weiland ja Anton Pistä pon valle suuren lastin lohta ja ore käynnissä ei valamiehistö pääs
tevasti vastustivat suunnitelmaa gonilaisia mäntyjä. Näiden fir
ia vapisee k o n eessaan pelosta — kun i jonkun sanan. Se olisi tie ty s ti m ai le missä niitä osastot järjes- i
nio asia, jos lu en n o itsijo istak in p ääs
¡ja
heidän ansionaan pääasialli- mojen väittämän mukaan yhtiö syt yksimielisyyteen.
han ei vain ta p a h tu isi onnettom uut- iäisiin
-o-
vähem m illä
k u stan n u k silla. tävät.
la ?
Voiko näin p itk ä ä m y ö h ä sty -; ; M utta siinäpä se on kysym ys. Koe
Länsipiirikomitea. i sesti voidaan pitää sen kumoa- lupasi viedä tavarat Englantiin ’IIIIIIC B S Iie tK B IllIIH tlllllllllM K m n
m istä e n ää nopeudella sa a v u tta a tä' te tu in h a n n iitä lu en o n itsijo ita saada
K :tta Tyyni Hyrskymtirto, kiri i mistä. Ile osottivat kuinka nvt. v :n 1916 helmikuun loppuun
yleinen hinta ja hyvä palvelus,
kaikkien muiden kiskomisten li mennessä, mutta ei olekaan teh
h a isin ? . . . . V ihdoinkin kuuluu vau-j pienem m ällä palkalla — $3.50 päivä-
on
meidän motto Tulkaa katso
1 palkalla — m u tta eipä vaan luen
säksi. työläisille aiotaan vielä nyt mitään sopimuksensa toteut
itujen ratin aa .
P a lv elija t raahaavat» n o itsijo ita löytynyt.
maan,
huomaatte sen todeksi
N ykyiselläkään CANADAN S. S. JÄR säätää vero ’‘työnteko-oikeudes
tamiseksi. — Laivan saavuttua
jo ita k in a rk k u ja p e rä ssä ä n asem an p a lk k a tak sa lla ei ole saatu to ista
■
II Union Pacific Coal Co.
JESTÖN ASIOITA ta”. Työläinen tuottaa kaiken tänne on sen sisusta korjattu ta 1 i
k irju rin h o p u tta e ssa edellä. V irk aili lu en n o itsijaa, vaikka kuinka olisi y ri
I
I
IDAHO
rikkauden
ia
silti
saa
vain
vai
varain käsittelyn helpottamiseksi 1
ja t te k e v ä t kunniaa. S alonkivaunun tetty . Voimine jokseenkin varm uudel
I
l HANNA,
---------
-
f
c
-
.
J
I
J
.
I
.
I
I
■
.
■
-
-
-
-
-
---
WYO.
la sanoa, e ttä jo s lu en n o itsijain kor C A N A D A N S. S. JÄ R JESTÖ N PU vaisen $2.25 päivältä, korkein ja laiva on varustettu uusilla
ovet a u k e n ev a t. P arooni on sa a p u vausta p ien en n etään , lu ennoitsijoita
H U JA N K. K O P IL A N M A T
FERNWOOD.
taan $666 vuodessa. Eikö hä kattiloilla.
----
1,
nut ! . . . .
ei m yöskään tulla saam aan. J a se i
K A -O H JE L M A .
-------i------ Q -------------
Jalka
poikki
neltä
silloin
jo
ole
kylliksi
otet
K uuluu kim eä v etu rin vihellys, vii kai olisi paljon tu rm io llisem p aa j ä r
OREGON
tu? kvsvi Pistä. Miksi sallitaan Montenegron pääminis
T am m ikuulla;
meni eräältä W’iljam Ketola- II
m eiset ovet su lje ta a n , p y ö rät a lk a jestö llem m e kuin nykyisen p a lk k a -1
riistäjien, suurten omaisuuksien
tak sa n säily ttäm in en .
Radw ay C enter, 23, 24 ja 25 p.
kansalaiselta täällä tä
vat v ik istä — ju n a läh te e liikkeelle.
teri eronnut virastaan nimiseltä
PORTLAND.
On tav allaan epäjo h d o n m u k aistak ln T horhild, 27, 28 ja 29 p.
omistajien
olla
vapaana
veroista,
män
kuun
11 päivänä Black
Ju n a on liikkeellä, lä m m ittä jä aja a e ttä y rite tä ä n p ien e n tää k e sk u sjä r
tai maksaa vain jonkun pikku
Well J.. C. Camp 18. Hän työs Osastollamme
H elm ikuulla:
suureen v etu rin p esään paljon hiiliä; jestö n lu en n o itsijain palkkaa, sam al
Pariisi, 19 p. tamtnik. — And kenteli tukin kaatajana. Wm.
oli kokous tämän kuun 11 päi
summan
yhdyskunnan
kassaan
T
rochu.
2,
3
ja
4
p.
ne sav u av at ja sitte n a lk a v a t sällis la kuin esim erk ik si itä p iirissä m ak
rea
Radovitch,
Montenegron
vänä.
Kokouksessa olikin asioi
v
e
rra
n
;
G
anm
ore,
6,
7
ja
8
p.
varoista,
joita
he
ovat
työläisel
sanoi sahanneensa puuta, jonka
t ä . . . . 60 k ilo m etriä tu n n issa , 70, 80, setaan lu en n oitsijoille sam an
pääministeri
on
pyytänyt
eroa
ta
runsaasti
käsiteltävänä, jorta
palk k aa ja a n n e ta a n kaksi vap aap äi Bowie, 10, 11 ja 12 p.
tä riistäneet? Huomautukseen,
"tonkki" oli vetänvt juurineeni
90 k ilo m etriä — voidaanko tä tä ta- vää viikossa täy d ellä palkalla.
On Salm on Arm, 13. 14 ja 15 p.
virastaan
ja
kuningas
Nicholas
vielä
jatkettiin
solvauksilla toi
että kauppiaitakin verotettaisiin,
maasta ja siitä tvvikatkoa saha- J
x ato n ta m y ö h ästy m istä e n ä ä m ite n n im ittä in m u istetta v a , e ttä p iirijär- M ara, 16, 17 ja 18 p.
on
sen
hänelle
antanut.
Sano
vastasi Pistä, että se ei auttaisi
tessaan ei sanonut tienenensä,, siaan kohtaan, — johtuen kai
kään v o ittaa ta k a isin ? “ M innekä s e ; je stö je n p a lk k a tak sa jäisi ennalleen W hite Lake, 19, 20 ja 21 p.
malehdet
eivät
ole
kertoneet
mi
W
e
b
ste
r’s
C
orner,
23
ja
24
p.
että
siinä oli “sait pinssi”, joten siitä kun näitä toi esille jojden-
paljoa;
kauppiaat
nostaisivat
ta
ehdotuksen
h y v äk sy tty äk in .
lu rju s on G razin ju n a n k a n ssa jo u täm än
tään
kenen,
jos
ketään
kuningas
P iirijä rje s tö t ovat p a k o te ttu ja m yön Albion. 25 ja 26 p.
tuun katkettua sen tyvi ponkasi
yksilölliselle minälle epämie-
varoittensa hintoja ja vetäisivät
tu n u t?
Eikö s itä n ä y ? ” . . , . P ik a täm ään luennoitsijoille tu o llaise t eh W e b ste r’s C orner, 27 ja 28 p.
nimittää
Radovitchin seuraa- ivuun W iljamin jalan päälle ja i luinen henkilö.
Kyllä todella
verojen
korvauksen
työläisiltä.
M aaliskuulla:
ju n a k i i t ä ä . . . .
Äkkiä lä h e sty tä ä n dot, m uuten kun eiv ät saa luennoit-
jaksi.
me
olemme
vararikossa
henki
Työläiset
ne
viime
kädessä
mak
toista
puuta
vastaan
murskasi
-o-
m u u atta pien tä asem aa. T uossa sil sijoita. E ikä toki kukaan voine v äit Port Moody, 2, 3, 4 ja 5 p.
sesti,
kun
emme
edes
osaa
kä
V
ancouver,
6
p.
savat
kaikki
verot,
ja
ylläpitä
sääriluun. Siinä piti hänen olla
m än räp äy k sessä
kaik k ialla jy risee , tää, e ttä voim assaoleva p a lk k a u sjä r
Sotatarvetehdas
räjäh
sitellä
asioita
ilman
käyttämättä
je ste lm ä on liian edullinen luen n o it
vät
vleisctkin
laitokset
samalla
5 minuuttia ennen kuin tuli mie
O sastoja ylläolevilla paikkakunnilla
räiskyy, h alk eilee
ja p a u k k u u .... sijoille, v arsin k in nyt korkeiden elin
kun
he
elättävät
joutilasta,
mäs-
hiä
niin paljon, että saivat kään persoonasolvausta. Niinpä mai
tänyt
Englannissa
pyydetään
o
tta
m
a
a
n
m
uistiinsa
niille
vaunut sinkoilevat erilleen , sy n k k ään k u sta n n u sten v allitessa.
T äytyyhän
Ja
m ääräty t päivät, ja jä rje stä m ä ä n p u -• säilevää riistäjien laumaa.
nettyä puun jalan päältä pois. nitussa kokouksessa oli muun
yöhön tu n k eu tu u vihlovia av u n h u u to sitä toki ty öväkeä palvelevalle h en lietilaisuudet m ainituiksi päiviksi, se
he maksavat liikaa!
Lontoo, 20 p. tammik. — Hal Tapaturma sattui noin 9.30 aa muassa puheenjohtajana henkilö,
j a . . . . s itte n h irv ittä v ä v ä lia ik a ___ kilöllekin m aksaa suunnilleen kun kä pitäm ään huoli puhetilaisuuksien
Verot
ussuunnitchnau
n
urin
me
loukkaantunut joka näki vain asian yhdeltä
lituksen tiedonantotoimisto on mupäivällä ja
O nnettom uuden kokonaistulos on 70 nollinen korv au s ku n n o llisesta työstä. hyvin ilm oittam isesta.
no
“innosti"
pormestari
Phillin-
Toivoisim m e e ttä edelläolevaa ä ä
J W. A hlqvist, sihteeri.
virallisesti julkaissut seuraavan nääsi sairaalaan vasta ilta myö puolen, koska hän antoi ilman
kuollutta ja 180 ra a ja r ik k o a ___ ”
n esty se h d o tu sta ei k a n n a te tta isi. Jos !
sin pitämään noin puoli tuntia tiedonannon:
hällä, joten jalka oli jo niin pai häiritsemättä letkautella. 'Mutta
....... - O
se lask e taa n ä ä n esty k selle ja myös-I
kestävän puheen, jossa hän kai-
“Sotatarveministeristö
mieli- sunut. että tohtori ei voinut a n sitte kun henkilö rupesi puolus
kin h y v äk sy tään , tulee se to d en n ä
I keila ankaruudellaan moitti val nahalla ilmoittaa, että Lontoon taa mitään tietoa siitä, kuinka tautumaan ja antamiaan takasin
köisesti
tu o ttam a n h ä iriö tä e n n e s
tuustoa “oikeiden velkojensa" lähellä on tänä iltana tapahtu ■»ahoin luut olivat rikkoutuneet. samalla mitalla, niin tämä paap-
tää n k in ei liian voim akkaalle k asv a
; hylkimisestä ja haikeasti valitti nut sotatarvetehtaan räjähdys. Sen jälkeen en ole hänestä kuul-1 na ariasi heti. että ei saa let-
tus- ja järjestäm isty ö llem m e.
S. S. JÄ R JE ST Ö N T. P. KOMITEA. Aberdeenin
työläisille i sitä mahdollisuutta, että kaupun- Peljätään, että räjähdyksessä on hit kerrottavan mitään. Minä ^autella. Näin sitä kokousta
«MnimsBiiiiiaciiiiiiisiiasstiHiui»
i gin tävtyv vastaisuudessa supis- menetetty huomattava määrä ih tulin paanarini kanssa tälle jatkettiin aina kahdenteentoista
koetettu
säätää
vie
S. S. JÄRJ. LUENNOITSIJAN
! taa munaustaan.
kämpälle samana päivänä, Kuu .hetkeen asti.
mishenkiä ja omaisuutta."
S. S. Osastoille
-------------- r --------------
lä “ammattivero”
M. HAHLTN
-------------- □--------------
Sitten tällä osastolla ei kuulu
olimme vähän aikaa istuneet
EHDOTTAA UUTTA MAAN TYÖLÄINEN SAA HIUKAN kämpässä, niin loukkaantunutta olevan sääntöjä, johtuen siitä et
1 matkaohjelma tammikuulla :
TIETEELLISTÄ NIMEÄ.
Y L E I8 Ä Ä N E S T Y S E H D O T U S ,
miestä kannettiin paareilla si tä tämän osaston alkuperäiset
Aberdeen, W ash., tammik. 17.
VAHINGONKORVAUSTA
tehnyt Rockportin, Mass., t. y
E ron ti er 22—23 P-
sään. Se oli meidän ensimäinen säännöt on joku yksilö kirjoitta
Aberdeenin valtuusto kokouk
“ M u rtaja".
i Cumbcrland 2-1— 2( -27 P-
sessaan eilen illalla kiivaasti kes
Washington, tammik. 19. — Vancouver, li. C.. tammik. 17 veimme tällä kämpällä kun lai- nut ja tuonut ne osaston koko
K oska jä rje stö m m e säännöt sekä i ' »lencoe -0 p.
kusteli erikoisen “ammattiveron" Ohiolainen edustaja Allen ehdot — I'rank Panetta, joka vaati Ca oimtnc vuoteen loukkaantunee!- ukseen hyväksyttäväksi tai hyl
e d u sta jak o k o u k se n p äätö k set jä ttä v ä t I Butte, Mont., 30—31 p.
säätämisestä varojen hankkimi ti eilen, että Tanskalta ostetut nadian Pacific rautatieyhtiö Jltä ’e ja lähdimme viemään häntä jättäväksi. Kuinka kävi? Tämä
m ahdollisuuden
k ah denlaiselle seli- »
seksi kaupungin velkojen mak Länsi-Intian saaret nimitettäisiin vahingonkorvausta sen johdosta ousku-kaaralla valtatien varteen, osasto kolmessa eri kokouksessa
ty k se lle jä rje s tö n lu en n o itsijain palk-i
Helmikuulla:
sua varten ja vihdoin, kahdeksal “ Dewey-saariksi” ("Dewey Is että kaatovaunu yhtiön somero- mistä sitten hänen kumppanin hvväksvi nämä säännöt osastot
1 ak y sy m y k sessä
vapaapäiviin näh- j
. „
den, niin e h d o tta a R ockportin s. t. y. i Red Lodge, aront., 4-0-0-/ P-
la äänellä kolmea vastaan, hvlkä- lands") joku päivä sitten kuol kuopalla Nicomenissa kaatui ku ca lähti viemään loukkaantunutta säännöiksi, mutta siltä me vaan
“ M u rta ja ” y le isä ä n e sty k se llä päätet- ! Bear Creek, Mont., 8—9 p.
saamme kuulla lasten ja ime
si koko suunnitelman.
leen amerikalaisen vliamiraalin moon, ruhjoen hänen käsivart St. Marevs sairaalaan.
täväksi, että s. s. järjestön luennoit- Carnevville. \Vyo., 11_12
Victor Salo.
väisten suusta että ne ovat Wes-
Kaupungin asiat ovat nykyisin ! George Dewevn muiston kutt- taan, sai valamiesoikeudessa vii-
KAUPPATAVARAA
1 Kansankirjeitä |
| Järjestömme asioitaf
Yleisiä uutisia
olisi veisannut [ retin vuorilta Välimerellä pur-! västä tekeleestä lukea, että se
luonteen kapinallisuutta ja mie "julaman äiti
Että tekijä itse on säilynyt jo
len ylevyyttä, aivan kuin hänel kiitosvirren ja synnyttänyt san- jehtivja laivoja. — Yhtä pätevä onkin uskonto josta kaikki riip- takuinkin puhtaana materialis
lä olisivat jonkun sinä aikana karin.
; väite kun jos joku Columbian k a -' puu — se on ainoa vipu, joka mistä, siitä on todistuksena seu
eläneen henkilön muistiinpanot
1 ekijä myöskin juttelee vero- lastaja väittäisi tuntevansa Kii-Jsaniti kumouksen aikaan. Todel raava teollisuutta selostava koh
käytettävänään. Mutta kun M a tuksesta kuin olleesta asiasta. taan yhteiskuntaelämän sen pe-! lakin käänteen tekevä! Jos me ta :
ria kerran on kumousmiehen äi- ¡ Kuitenkin on tosiasia se, että rusteclla. että on nähnvt joki- tartumme tähän käänteen teke-
“Tänäpäivänä ei tarvitse muu
ti. täytyy hänen mvöskin olla mitään verotusta ei siihen aikaan j suun ohi purjehtivan kiinalaisen ' vän ojentamaan “vipuun”, niin ta kuin mennä minne tehtaaseen
kumouksellisen,
Niinpä tekijä kannettu, sillä ensimäinen vero-1 laivan. Myöskin hän oli suuri ennen Jussin päivää me olemme hyvänsä, pyörien ia hihnojen ja
haltioituneena
kertoo
meille tus kannettiin seitsemää vuotta sotatieteelline nero. Hänen “a-i joka sorkka konnillamme syno
sulatusuunien keskelle — siel
kuinka Maria uhitteli Rooman myöhemmin kuin Jeesuksen olisi vajaispuheensa". jossa hän osotti j dan katumuspenkin ääressä, pyv lä
tajuaa ahjon ääressä kuulu
mahtavuutta ja kuinka hän se pitänyt syntyneen. Lisäksi roo- kansansa sotatieteellisen aseman, I tämässä anteeksi "vipua" koh vasta
paukkinasta, nostokoneiden
pitti ylistyslaulun kuultuaan ole malaiset tunsivat liian hvvin juu kuuluu todistavan sen: “ Ei sitä taan osottamaamme välinpitä- narinasta,
dvnamon siyinasta
vansa raskaana, ja kuinka tuo talaisct, uskoakseen heidän ve kaupunkia taita peitettää, joka ; niättömvvttä.
1
vömävasaran
paukkeesta, i:
laulu on historian suurin laulu • rotuksensa vapaehtoisen kaupun vuorella on. Eikä kvnttilätä sv- j Ja tätä töskää viitsivät sosia hövrvn vihellyksestä
ne mykät
“ Jospa vain hyvinvoivan ja e- kiin saapumisen varaan. He tiesi tytetä, eikä panna vakan ala, listit kehua äärettömiin ja vielä jättiläisvoimat jotka ihminen on
tnoikeutetun luokan kirkot huo vät. että jos jotakin aiottiin heil mutta kvnttiläjalkaan, valaise ihmisille kaupata sitä!
siihen keksinyt. Tos tuossa jät
maisivat sen yhteiskunnallisen tä saada, niin oli se haettava ko maan kaikki jotka huoneessa o-
tiläispajassa työskentelevät työ
Juttu
tulisi
liian
pitkäksi,
jos
räjähdysaineen, ioka on kätket toa.
vat.” Siinä se kuuluu piilevän kävisi läpi teoksen "merkkipai läiset
vaipuisivat vapaudesta
tynä tuohon Kirvesmiehen äidin
Kun tekijä on saanut sankaril se suuri sotilaallinen salaisuus. kat" edes pintapuolisestikaan, orjuuteen, värittömään, kiihotto-
sepittämään hymniin, niin he leen ylevän äidin, hankkii ha i No liian julkinen ei se ainakaan joten sivuutan niistä suurimman maan elämään — niin tuntisivat
varmaan kiireimmiten poistaisi sille myöskin maailman kumouk- ole!
osan. Ja ehkäpä tässä vielä tois nuo jättiläisvoimat tämän ja
vat sen hartauskirjoistaan. Sen sellisimmat oppikirjat.
Kun tekijä kääntvv puhumaan tekin saanee “aihetta" palata heittäisivät pois yltään orjuuder«-
riveiltä kunniaa kaukainen kapi “ Lukukirjatta oli juutalaisten
vh tei skun nalli sesta “asiaan". Vielä muutama näyte. ikeen. Ainoastaan ne työläiset
nan jvmv kuin tulivuoren sisuk kouluissa Vanha Testamentti sa nka r i n sa
Teoksen sivulla 333 tekijä taas jotka syövät leipänsä omanar
sissa roihuavan tulen humina. Se Se on oikeastaan kokonainen tvöstä ja mikä on hänen työnsä
vontunnolla, saavat arvonantoa
on kaikkien aikojen “Magna kirjasto, eikä yksi kirja. Siinä pohjana, niin siinä mc pääsemme uudestaan selittää mitä vastaan osakseen luonnon jättiläisiltä j;
tutustumaan
aivan
“uusiin"
aat
hän taistelee
“Kirvesmiehes-
Chartojen" (vapauden julistus- olevat kirjat yhdistää punainen
vedenneidoilta." (Sivu 361.)
teisiin,
___
sään”,
kun
hän
sanoo:
too Kautsky teoksessaan Kristin lanka, joka kulkee läpi kirjan
Kuinkahan monen terästeh
"Kansanvallan vastavaikutuk
Sivulla 115 kertoo tekijä:
uskon alkuperä, sivulla 145, Siel tuo punainen lanka on voima
taan
koneet olisivat saaneet teh
lä on kertomus kuinka eräs rita kas itsenäisyyden kaipuu. Tus
“ Teesus otti suuren tehtävän. sessa toismaailmallisuutta vas
dä
lakon,
jos niissä tvöskentele
ri Decius Mundus epäonnistut kinpa mikään muu kirjakokoel Ja hän tarvitsi tätä varten suu taan Ja kirkosta eristäytymises
vät
luonnonvoimat
olisivat sei
tuaan viettelemään erästä siveää ma maailmassa sisältää niin pal ria välineitä.
Palauttaa orja- sä on vaara mennä toiseen
Pauliinaa, lopuksi turvaantui pe jon yhteiskunnallista räjähdys maailmaan, omanarvontunto, itse äärimäisvvteen — materialismiin laisia joksi tekijä niitä meille
tokseen ja sen avulla onnistui ainetta k iit t i se," (Sivu 53.)
kunnioitus ja uudistaa heissä va- vailla henkisiä ihanteita ja aat selittää. Kvllä ne luonnonvoi
mat ia “vedenneidot" ovat vhti
saamaan aikaan sen mitä ei saa
Toinen yhteiskunnallisen val paudenhalu, ia perustaa tuo va teita."
Se materialismin vaarahan se työteliäitä orjuutetun kuin va
nut rahan eikä hvvien puheitten lankumouksen voimapatteri, mää- paus kestävälle pohjalle, oli jät-
avulla. Hän lahjoi Isis-jumalat- rättömine yhteiskunnallisine rä- tiläistvö ja vaati yhtä jättiläis on saanut kaikki puolivillaset paankin tvöläisten ohjaamina
taren papittaren ja hänen väli jähdvsaineineen! Kuinka tollo mäisiä apukeinoja. Natsarealai- sotajalalle, mutta tähän saakka vieläpä tuottavampiakin. Ameri
tyksellään sai naisen tulemaan ja olemmekaan me sosialistit ol nen. joka valmistautui liikutta-; ovat he saaneet kävdä taistelun- kan työväestö olisi kovasti oman
teppeliin ja antaantumaan aivan leet, kun emme ole ennen huo maan maailmaa radaltaan, tarvit-i sa omissa nimissään. Nyt mei- arvontuntoista, jos se olisi sil.ä
vastustelematta — papitar oli us manneet tuota “räjähdvsainet- si myöskin maailman suuruisen j dän täytyy omien kustannusyh- kehityksen tasolla kuin sen käy
kotellut naiselle, että Jumala ta"! Että tarvitsimmekin jon vivun. Ja tämän vivun löysi hän ; tiöittemme kustäntam. kirjasta tettävänä oleva koneisto, mutta
se ei ole. Eikä koskaan
i lukea sitä, jota vastaan me olem- sitä
haluaa siittää hänen kanssaan kun hulluttelevan papin sitä uskonnosta."
tulekaan, ios se hiukankaan lai
Meille tähän saakka sosialis- me tähän saakka taistelleet. Li- naa huomiotaan Bouck Whiten-
jälkeläisen. Aamulla poistui ri meille sanomaan. Virittäkääm
tari kirkosta, nainen meni mie me ylistysvirsi kaikille bibliaseu- tien taholta kustannetussa kir-j saksi kustantajat ovat pitäneet laisille “materialismin vaaran"
hensä luo ta kertoi hänelle kuin- roille, jotka työskentelevät ta jallisuudessa on selitetty yhteis-i niin suuriarvoisena tämän “ma ‘ i torjujille.
ka hyvä jumala oli hänelle ollut män “yhteiskunnallisen räjäh ten etujen olevan se vipu, joka terialismin vaaraa" vastaan tais
luopi kansainvälisen taisteluar- telemisen, että ovat vänänneet! Että teos . olisi . täydellinen
. . . se-
koko yön. Ritari ei kuitenkaan dvsaineen” levittämisessä '
voinut pitää suutaan kiinni, hän
Tila ei salli kohta kohdal- meijan: joka kerää kaikkien | tämän moskan oikein erikoisiin: kameiska taiyameen ja helvet-
yhteen a ar-1
siitä “lois-; Temeen, on te tja su en n an\
r - » korukansiin,
Koruxansnn, tekemällä
teKematta suia
ilkkui kepposestaan naiselle :a 't a seurata tekijän älyn kou- maitten köyhälistön ynteen
siitä seurasi papittaren ristiinau-[keroista taivalta.
joka antaa meijaan. huolimatta siitä mitä topainoksen, jollaista ci vielä tä- Palasen siltäkin varalta. Kas
nitä uskoa
mennessä ole yritetty."
litseminen, temppelin hävitys ja [sankarilleen
kaikki
tunnetut kieltä he puhuvat, mitä
------- hän
—..........................
. . . . (Oli
.... i tas>a.
,
.
- ,
tunnustavat,
tai
minkä
värinen
si
toivottavaa
ettei
myöskään
| "Helvetin tulet, jotka palavat
maanpako itselleen “jumalalle”, ominaisuudet ja h>weet. Maa-
voittoa tuottamatta,
Tos ritari olisi pitänvt suunsa » ilman
virtauksiinkin
tutus- heidän ihonsa lienee. Nyt me yritettäisi, vaan tyydyttäisi ti- nykyään
[Hyödyttömästi, ovat maailman-
kiinni, niin luultavasti tämäkin i tui hän katselemalla Natsa- saamme tästä “käänteen* teke-jhän.)
«
kaikkeuden voimalähteiden tuh ei olisi paljonkaan järkevämpi,
laamista.
Luonnonrikkauksien mutta sen avulla vapauduttaisiin
sosialismi vastaista
säilyttämisen harrastusten, — tekemästä
jotka nykyään ovat niin muo agitatsioonia.
dissa — tulisi suuntautua tälle
I ts e ‘puolestani en kehoita ke
alalle. Sillä jos helvetin liekit tään Jtankkimaan mainittua.teos-
käytettäisiin tuottavaan tarko- ta. se ei ole lukemisen arvoinen
ttikseen, niin käyttäisivät ne ko — jos lukemisesta aikoo jotakin
ko maailman koneiston."
hvötvä — mutta ne jotka ha
Mitäs sanotte neuvosta? Eikö luavat vaihtaa rahansa moskaan,
— luettuanne edellä olevan “vii voivat olla varmoja onnistumi
sauden" — tunnu siltä kuin oh- sestaan ostaessaan sanotun kir
ielmaamme pitäisi liittää aivan jan.
uusi pvkälä. pvkälä. jossa määri
Kustantajille tekisin sen pyyn
teltäisiin kuinka helvetin liekkc- nön. että noistaisivat Siniotuk
»ä on käytettävä, että niistä saa sistaan ne häikäisevät ylistykset,
taisiin
mahdollisimman suuri joita he tähän saakka ovat niis
hyöty.
sä käyttäneet. Svv, miksi teen
Sivistysmaissa jo kirkotkin tämän pyyntöni, on se, että ne
hylkäävät helvetinliekit opeis kehumiset ovat silkkaa valetta,
taan. Täällä Amerikassa nävtään ia sellaisenaan vahingollisia vas
ovrkivän niiden kanssa lähei taisuudessa. Sillä jos roskaa
sempään tuttavuuteen “sosialis puhvataan arvokkaana tavarana,
niin kukaan ei voi uskoa sano
tisten” kirjailijain taholta.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, tamme silloinkaan kun onnistum
että teos on. ei ainoastaan vaa me kustantamaan kirjan, joka
raton. vaan se tekee suorastaan j todella on kehumisen arvoinen.
ilmestyminen
on
sosialismivastaista agitatsioonia] Teoksen
vakava
huomautus,
ia sen julkaiseminen oli suurin' mvöskin
tuhmuus mitä meikäläiset voivat kuinka kipeästi me kalpaamme
suomentajia.
tehdä, la tämä on tehtv aika arvostelukykyisiä
na, jolloin meillä olisi kylliksi Tos tämänkin teoksen suomenta
kunnollistakin kirjallisuutta jul-j ja olisi ollut alullakaan materia-
kaista niin paljon kuin meillä o n ‘ lismin aakkosista, niin hän c?
kirjamarkkinoitakin. IMeiltä puut olisi yhdistänyt nimeään teoksen
tuu melkein kokonaan amerika- tekiiän “aatteisiin", suomenta
laista työväenliikettä selostavaa malla sitä meille, vaan olisi jät
kirjallisuutta ja sen hankkiminer tänyt koko tvön suorittamatta.
pitäisi olla kustannusyhtiöillem Nvt hän ei ole tiennvt mitä hän
me päämääränä, eikä uskonnol on tehnvt ja hänellä nähtävästi
lisen hapatuksen markkinoille ei ole ollut sellaista toveriakaan,
ouskemisen. Sen lisäksi ei kiriä jota hän olisi tässä asiassa voi
ole mikään haluakaan; se m ak nut apunaan kävttää. ia niin hän
saa dollari viisikymmentä sent tuli kääntäneeksi tämän moskan
tiä. joka on kalliimpia kirjoja suomen kielelle. Olen kuullut,
mitä meillä vielä on kustannet että meillä pitäisi olla olemassa
tu. Kun ajattelee kuinka lujas jonkunlainen arvostelulautakun
ta monen työläisen taytvv tuo ta Olisin halukas näkemään
$1.50 hankkia, niin tuntuupa sil minkälaisen suosituksen se on
tä. kuin tekisi mieli antaa teok antanut teoksesta. Voisivatko
sen suhteen sellainen neuvo, et kustantajat liittää sen ilmotuk-
tä sen kanssa meneteltäisiin k u seensa. kuten teki Raivaaja “L i
ten Rouck White menetteli eri- han evankeliumin" kanssa?
J. Malo.
niaitten lippujen kanssa — teko