Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 20, 1917)
Sivu kakat TOVERI No. 17 T O V E R I •uom alalM n 'k u n v ain p ä ä s tä ä n tila is u u te e n . lähdettiin hakemaan, olisi nähty h a p ä ä o m a , sillä m u u te n ei voi lu o k an to im e e n p a n e v a n a k o m i eläjän on vaikea käsittää asiain H e r r a t n ä y ttä v ä t a ja tte le v a n , et- kään. Alaskan rautatie nielee aukaista viljelykselle maata. teana ja toimii sen lisäksi vielä todellisuutta, käsittää sitä, että H nenkannattaja, ilm a s i/, Aaionaaaa. Ore8on, t i k u n k a n sa k e rra n sa a d a a n kymmeniä miljoonia lisää, eikä siitäkään ole hallitukselle mitään hyötyä, koska yksityisille on jo ennen luovutettu kaikki Alaskan suunnattomat luonnonrikkaudet ; rautatie annetaan heille nyt v a 'a ikäänkuin kaupanpäälliseksi sii tä. että osasivat niin hyvin anas taa Alaskan haltuunsa. Pari kymmentä miljoonaa dollaria _________________________ ____________ AUGUtt I N in o LA, Manager. Tulevan sukupolven menee nitraattitehtaan perusta- Jfintered as second class niauer j u i , is, is is , at Uie Fost-utlice at Aatona, Oregon, Under tne Act oi Marcn uni, is<s. maksettavaksi miseen ja 25,000,000 Länsi-Indi- an saarten ostamiseen, jotka SUBSCRIPTION K A I t a . <H U N i r t u u l A i t s a n o v a n a d a ; Demokraatiset valtaherrat, jot kumpikin ovat puhtaasti milita- For 1 year $3-50; For ti Monina, r o t a Mvutns, fi.ot); Fur l Moo ui lu u ka onnistuivat saamaan kansal- rishsia tarkoituksia varten, siis Umoltushlnta lue palstatuuiuaita. Kuoiennui-uiuoituMset *l.f>u Merta ja a. käsiinsä viime Stdlstovarsyuia JM uv Merta. n., am us-, sjutym a- ja avioUuto-Uuioitusset ouc lishallituksen ......... ........... .. »«•*••»- vaa- »<*«- pistinnuljoom * ,.... . r.i riita se, että nykyisen su- t ^ t UtÄBÄUeWh ** UUueluuUtttlw‘uniu‘lu*,‘t’'' ¿»c Merta, naimaumouuKset leissa, ovat menetelleet hallituk- * l.so Merta, avioci o-umoitua <ei si.uv am m. ¿»cisovat niuoiiUMset seuraa van , ,, I 1 I I 1 , 1 \ * X* t1 ( , 'I 1A y I » «— s 1 f 1 ' 1 S I I t t e. rv ai n tn luettelon oiukuau paiBtaiuunuiiiM. l v. ¿vv, v. ¿uc, ö Mk. 25c, ▲ juu ¿vc. \ arojen kanssa tavalla, joka kupolven lapset kouluutetaan satunnaiMista nm unuaaista uu ee lanan seurata muMana. aingmiuun i ei suinkaan siedä arvostelua la murhaajiksi, pitää maksattaa ku iMia suoiuenueumu vapaaoti. . - • . republikaaniset sanomalehdet lut siitä seuraajalla sukupol t il a u s h in n a t YHD Y S VA LLO IS S A ja c a n a d a s s a : osaavatkin keksiä puolueelleen vella. t vuosikerta l&öu; o Kuukautta $l.Zb, J kuukautta $).uu; i Kuukausi 40c vaalivaltin toisensa jälkeen de- SUO M EEN JA M U U A L L E U L K O M A IL L E ; 1 vuosikerta so.ou; o KuuKsuxta $3.uu. mokraatien menettelystä, jättä MAANVILJELYSKIN nuoneusio «ija.msc tu.nncn ja Duane katujen kulmassa, mällä kokonaan ottamatta huo- KAPITALISEERAU- tele fo o n i. Konttori 3bo, to«m. tua. j mioon sen, että republikaanit TUMASSA ovat aina menetelleet aivan sa malla tavalla. Kummankin ol Nykyisin on usean valtion JA KANSA SAAPI tä. \\ ashingtonin valtion työ lessa hallituksessa ovat raha lainlaatijakunuassa esillä jon- läisten olisi noustava taisteluun miesten kädet olleet enemmän kuuluisia maanviljelijäin lainan- LAKEJA tätä uhkaavaa vaaraa vastaan, kuin kyynäspäitä myöten halli saantilakeja. joiden selitetään tuksen rahastossa yhden ja toi- auttavan liiaksi rasitettua kan- \\ ashingtonin valtion lakisa- ja noustava kaikella voimallaan, i j sen keinon avulla. nonmunittajäa saamaan hiukan passa on tehty esitys sotilasope- Militarismi on hirviö, jonka | tuksen asettamisesta kansakoulu kanssa ei voida leikitellä, hirviö, | Alutta nykyisin on valtion me- huojennusta oloihinsa. la sitä samaa on selitetty liittohallituk jen opetusohjelmaan. Opetust t joka valtaan päästyään murtaa noarviossa niin suuri vaillinki. maanviljelyslainalaista. tullaan antamaan terveydenhoi kaiken vastuksen raaalla voi- ‘että mitkään muut keinot, kuin senkin josta kuitenkaan ei ole tullut mi to-opetuksen nimellä ja alkaa se maila, kuten esimerkki osottaa uuden velan otto eivät riitä sitä tään hyvää tuskin yhdellekään pakollisesti kahdeksannelta luo niistä maista joissa on käytän- peittämään. \ iime vuonna kan- puhumattakaan nettiin sotaveroa satoja miljoo- pienviljelijälle. kalta. Jos laki menee läpi, niin nössä pakollinen sotapalvelus. siitä, että pien viljelijästä luokka Alyöskin on \Yashingtonia| nia dollareita ja nyt otetaan tietää se militaristeille loistavaa na olisi sen avulla joskus kyke voittoa ja niiden kansanvallan lainlaatijakunnassa tehty esitys, 289,000,000 dollarin laina, jotta rippeiden häviämistä, mitä meil että yleisistä varoista maksettai- päästään taas eteenpäin. Sen li nevä kilpailemaan suurviljeli- jäin kanssa. lä vielä on olemassa. Se tietää siin valtion tapaturmakassaan säksi suunnitellaan vielä jonkin- Näistä eri valtioiden lainlaati- sitä, että valtion sotilasvirkaili ne lähes parikymmentä tuhatta lais*a mitätöntä tuleverotuksen jat voivat sekaantua koulujen dollaria, jotka kassaa hoitaneet lisäämistä ja muka "ylimääräis- jakuntien käsittelemistä laeista opetusjärjestelmään mielensä herrasmiehet sieltä kavalsivat. !tcn voittojen” ottamista valti- ei liijoin tule mitään hyvää niil mukaan ja vaatia opettajat ja Sehän se onkin tavallista, että °He. Tämä kaikki on vasta va le jotka ovat kipeimmin avun oppilaat melkein suoranaisen so kansa saapi maksaa kaikkien liokunnan suunnitelmaa, joten tarpeessa, nimittäin sellaisille talain alaiseksi. Ne koulut, jo t roistojen varkaudet. Nykyiset J s’’ta saatetaan hyvinkin karsia maan todellisille viljelijöille, jot ka eivät alistu siihen, menettä kassan haltijat voivat jo, jos ha P°*s tuleverotuksen kohottamis- ka ovat ajautuneet niiksi teolli vät kaiken valtion kannatuksen luavat. järkeillä keinoja miten la ja voittojen ottamista koske- suuslaitosten palveluksesta, kos ja samalla myöskin suojankin. saisivat osansa kassasta, tarvit- va* kohdat, mutta varmoja ka kaikille ei siellä ole enää Ja silloin voivat juopuneet huli- seinättä olla huolissaan edesvas saamme olla siitä, että velan ot- työtä. Syy koko tähän lainlaatijakun- kaanit isänmaallisessa innostuk tuusta vaikkapa joutuisivat il- taminen hyväksytään, koska l i e sessaan hyökätä niiden koulujen mikin. 1 ajallisesti kassauhoita- j kyinen valtaluokka kykenee sen tien touhuiluun on löydettävissä ja opettajain kimppuun ja suo jilla tapaa olla takuukin ja lie- avulla riistämään jo tulevaakin yhteiskuntamme taloudellisessa se ° ollut näilläkin, mutta sukupolvea, s. o. sälyttämään kehityksessä, joka keskittää suun rittaa hävitystyötään pclkäämät- nee SC pääomia yksityisten on vapautettava sen maksettavaksi laskut, joista nattomia tä lainkaan edesvastuuta, kuten takal,-\'‘ktio joku vuosi sitten merisotilaat te edesvastuusta ja pantava kansa rahat kulutetaan jo nykyaikana. omistajien kasiin ja kurjistaa maksamaan lurjusten viemät ra Ja mihin käytetään koko tämä yleisesti pienviljelijäin asemaa. kivät Seattlessa. hat. satojen miljoonien dollarien Kapitalistien täytyy löytää pää Se on "sivistyksen” kylvöä, I ässä tapauksessa ei summa summa? Suurin osa pistinmil- omalleen uusia sijoituspaikkoja jota tulisi kaikkien vastustaa ja ole suuri, mutta ei ole olemassa jumiksi Aleksikon retki aihe- ja pienviljelijäin täytyy saada v a s tu s ta a nyt. Jonkun ajan ku mitään takeita siitäkään etteikö i 102 miljoonan dollarin ku- apua tilanteeseensa, ja tärkein luttua se voipi jo olla mvöhäis- vietäisi suurempiakin summia 'ut. ilman että Villaa, jota muka hänen tarvitsemansa apu on ra- jok * paitsi maanantaina. maksun alkuun niin sitä on sen T O IM IT U S K U N T A : W. N. R E |V O »-A . S A L M I— L. M O IL A N E N —J. MALO— K. É. H E IK K IN E N jälkeen paljon helpompi keritä. Kun kerran alkuun päästään, TOVERI niin kyllä summat kasvavat. — (Tha O a il, Comrade; Organ of the F utu ta n W or m era lu tao Weateru ouuea. la « u u ii Joka lusikalla alkaa, se kauhalla a in a u u Dauy in ta» Weau PubUsaea Liauy, Mixceyt jaouoaj, ml asio iim , SM*» by the Western Workmen a Fuausamg Coutpau,. , lopettaa, sanoo härmäläinen sa- A dvertising K ates in e u e c t July l, ivi^, sue pci men. ¿»petasi discount. nanlasku. Ja se pitää paikkaus: lUowed lo r larger and continuous aaverusemenu». varkaisiinkin nähden. T O V E fil, BOA UH, Aft t w ill At ortMUOiv. “K irjallisuus ja taide’" Natsareetin Kirvesmies ( l'he Call oi the Carpenter) Kirjoittanut kirkkoherra Bouck White. Suomentanut Kalle Tähtelä. Kustantaneet Amerikan suoni. . sos. kust. yhtiöt. Sivuja 379. Hinta SI.50. “N a tsa re tin K irv esin ie stä ” on pi d e tty niin u ran u u rtav a n a ja hyvänä teoksena, e ttä on teh ty siitä loisto- painos, jonka v e rta ista k u stan n u sy h tiöm m e eiv ät ole ennen tällä alalla y rittä n e e t. Teos on sidottu koviin k ansiin ja verhoaa ne a istik a s, ku v ite ttu irto u aln en kansipaperi. Alku p e rä ise ssä teoksessa ollut kansikuva ei ty y d y ttän y t k u sta n ta jia ja on ta i teilija K. A. Suvanto p iirtä n y t siihen e rittä in onnistuneen kansikuvan. —M arkkina-arvostelu. Niiden ylistyslaulujen jälkeen, joita teokselle on viritetty, lie nee lievemmin sanoen hyvästi uskallettua lausua teoksen suh teen eriävää käsitystä — eten kin kun ottaa huomioon sen vai teliaisuuden, jota varsinaiset kir jain arvostelijat ovat tämän teok sen suhteen noudattaneet, — mutta käyttäen puolustuksenani niitä väitteitä joita "Lihan evan keliumin” ja "Nuortej an sanakir jan arvostelujen aikana tuotiin tukemaan arvostelun vapautta, sauon teoksesta sen mitä siitä pidän sanomisen arvoisena, Se lienee sitäkin sallitumpaa kun nyt ei ole kysymys jostakin ‘•vaillinaisesta” tekeleestä, vaan erikoisesta "käänteentekevästä uran uuttajasta.” Kirjan nimen suhteen tekee heti mieleni huomauttaa, että sii hen olisi pitänyt liittää'sisältöä selittävä loppuliite. N im i.vas- Kapitalistit suunnittelevat si sen panttien hoitajanakin, siis ten, että pienviljelijäin halu saa kiskoo sille korot valmiiksi käy tettäväksi. da valtiolta rahaa, taivutetaan Pienviljelijän ja yleensä pien- hankkimaan yksityispääoman o- mistajille sijoituspaikkoja. Ja se tapahtuu parhaiten siten, että valtio suunnitelee muka jonkin laisia lainaiaKeja muka pienvil O IK A IS U . jelijäin avustamiseksi, muita to- E dellisen päivän T overissa julais- uc.nsuudessa tcKeeam sen nana- tuun " S p e c ta to rin ” k irjo itu k sen a l KlaKseeil s,JultuspalKKjJa suu p a a o m a n o m ista jin e . F a n k K u rn määräävät la.maatijakuntien ra llaval,ukullnlssa ja 'saavat lapa. , , . , semaan mieleisensä lait. Yaikki • ■ onkin totta, että pienissä erissä lainatuista rahoista saa suurem man koron, pitää suurpääoma sittekin edullisempana lainata suurempia summia kerrallaan valtion arvopapereita vastaaa, kuin pieniä yksityisten maatilk kua vastaan. Sellaisten kiinni:- tämisessä on paljon työtä, vai vaa ja valvontaa, mutta kaikki se jää valtion huoleksi, joka lai naa rahaa maanviljelijöille, lai- nattuaan sitä ensin yksityisiltä pääomanoinistaj ilta. Aikakautemme taloudellinen kehitys kulkee valtiokapitalis miin täysin purjein ja tämä sa ma kehitys on huomattavissa maan viljelysalallakin. Pienviljeli jöiden keskuudessa on kapitalis tien etujen takia edelleenkin pi dettävä vallalla sitä käsitystä, että heillä on tulevaisuutta suur- kapitalistien kilpailijoina, tai a i nakin oniillaancläjinä, mutta jos yksityisen pääomanomistajan täytyy aina tuon tuostakin pa kottaa pienviljelijä vararikkoon, ryöstää häneltä maan ja oinai sumien, niin saattaa sellainen kokemus piankin aiheuttaa muu toksen pienviljelijäin maailman katsomuksessa. \ ällän toisin on laita silloin kun valtio ajaa pienviljelijän pakosalle, riistää hänen maansa ja omaistiutensa, silloin ei yksityinen kapitalisti esiinnykäan hänen vihollise- naan, vaan valtio; saattaapa yk sityinen kapitalisti esiintvä toi sinaan "pelastajanakin", ja o- maksi hyödykseen luonnollisesti. \ altiokapitalismi. Vieläpä kaik ki mitä tehdään yhteisesti, osoit tautuu silloin vieläkin riistäväm- mäksi kuin yksityiskapitalismi, kuten sen täytyykin olla; valtio on edelleenkin vain omistavan kuun oli p u h ja h ta n u t ere h d y ttä v ä virhe Sen sijaan e ttä siinä sano- ta a n : K ysyinykseen voidaan v a s ta ta v astakysym yksellä: K oska se sitä on ollut, p itäisi luonnollisesti olla: K oska se sitä ei olisi ohut, — vaa rato n nim ittäin . SE PUOLUEEM M E Ä Ä N IM Ä Ä R Ä . K an sallisv irasto u an tam ien tieto jen m ukaan on puolueem m e ä ä n i m äärä 597,864, jo te n edellisessä ju- la istu t num erot eiv ät siis kai olleet paikallaan. "M A SS A C T IO N " kaikki muuttuisi silloin kun val tion luonne muutettaisi, kun val tion tilalle asetettaisi yhteiskun nallisten asiain hoito. jä r je s te ttä v ä uudelleen koko m aail m assa. T äm ä “p e ria a te -ju listu s" voit ta a k ierä ily ssä ja a s ia tto m u u d e ssa iau k k ila iset aiv a n v e rra tto m a sti. J a ellei siellä p e ria a te ju iistu s k ä ä re e n si säpuolella olisi jo ta in p u h u ttu siitä to d ellise sta “masS a c tio n io ta ’, niin te l k k ä uskoiset s a a tta is iv a t k ylläkin uskoa, e ttä todellakin on kysym yk sessä jo ta in m uuta kuin puolueen h ajo ttam in en , m u tta kun sa la k u lje tu s elikin tark o tu k se n a , niin sinne on s isä lly te tty sellainen a n n o s todellisen ' m ass actio n in " n ä y te ttä , e ttä se riittä n e e au k aisem aan uneliaim m at- kin silm ät. Jo s osasto ille läh e tellää u jo ta k in in tern atio u a list-n im istä . B ostonissa p a in e ttu a san o m aleh teä, niin sen le v ittäm isellä ei liene m itään k iire ttä , puolueen to im een p an ev alla k o m itea l la kai lienee jo ta k in san o m ista sen su h teen ellei jo s itä en n en M assan valtiokom itealla liene. S ellaista on a in ak in sy y tä o dottaa. J a n iitä lau su n to ja odotellessa voi h a rk ita m itä ' vasem m istolaiset puolueen uudelleen jä rje s tä m ise k s i” o ik ea staa n ta rk o itta v a t'" m a s s a c tio n illa a n ”. K ukapa so sialisti ei tu n tisi edellä- olevaa term iä, niin vieraskielinen kuin se onkin. O nhan m eille k o etet tu ain a tuon tu o sta k in e rä ä n la iste n “ty y ty m ättö m ie n ” ta h o lta s e littä ä sen m aailm aa m u llistav aa voimaa. S itä hän m eille on ty rk y te tty “m en ettely tav a k si" jo k aisen "n eu v o n a n ta ja m m e ” taholta. N ykyisin on ta a s liikkeellä e rä ä n lainen vasem m isto laisliitto puolueen MUUAN R A U T A T IE -O N N E T T O “ uudelleen jä rje s tä m ise k s i”, jo k a on M U U S B U D A P E S T IS S Ä . o tta n u t teh tä v äk se e n — su la sta sä ä listä luonnollisesti a s e tta a ei ai- P a rise n k u u k a u tta s itte n läh ellä n o astaan Y hdysvaltain sosialistipuo- B udapestia ta p a h tu n ee n su u ren rau- lueen, vaan koko m aailm an työväen latieo n n etto m u u d eu sy istä k erto o liikkeen oikeille raiteilleen . T äm ä sa tsh ek k iläin en puoluelehti tu u ra a v a a : lap eräin en — “m ass a c tio n ” esiintyy “ B udapestin lähellä ta p a h tu n u t su u ain a hiukan sa la p e rä ise n ä , jo n k in lai ri rau ta tie o n n etto m u u s m aksoi 70 ih sen a m y stillisen ä voim ana, joka s a a t m ishenkeä ja ISO henkilön te rv e itä ta a ta rp e e n tullen kad o ta niin ole l a a j o j a . . . . E nslm äiseksi h e rä ä ky m attom iin, e ttä viran o m aiset eivät sym ys. m iten k ä sellainen o n n e tto p a rh a a lla tah d o llaan k aan saa sitä m uus s a a ttö i ta p a h tu a ? M itenkä on “n ero kkaisiin p ih teih in sä", m u tta a n m ahdollista, e ttä niin tä rk e ä juna, nas kun se toim ii, niin “ kum ouksia" joka y h d istä ä m onarkkien kum inat syntyy enem m än kuin k o titarp eek si, kin pääkaupungit, s a a tta a tu h o ta niin — niin, täm ä sala p e rä in en voima on m onta ih m ish en k eä? T ap atu rm an sy n n y te tty siellä "R aiv aajan valta- j kaikkia y k sity isk o h tia ei Jle kytlä k u nnassa", aivan E itchburgin esikau- kään lask e ttu ju lk isu u teen , m u tta pungissa B ostonissa ja sille on va silti tie d e tä ä n , e ttä pik aju n a o n n e t littu “toim eenpaneva neuvostokin", tom uuden sa ttu e ssa oli kovasti myö- luonnollisesti kysym ättä ollenkaan j hasiy n v t. — M utta m yöhästvm iset- “m ass a c tio n in ” m ielipidettä. ! hän ovat, sanoo joku, m eillä nyky J a täm ä “m ass a c tio n in ” “toim een ään käyneet p ä iv ä järjesty k see n . M ut paneva" on lä h e ttä n y t m aailm alle, - ia e p ä jä rje sty k se llä k in ovat Htjuftbg. boslalistipuolueen jäse n istö n k esk u u ja kun e p ä jä rje sty k se e n koetf ia teen ja n ä h tä v ä sti osasto jen lev ite t m in k ään laisia sä ä n n ö ste ly jä saada, täv äk si — e rä ä n la ise n “p e ria a te ju lis niin siitä lopultakin koituu o n n e tto tu k sen ", jo ssa ei ole m u istettu sa m uus. T ä stä o n n etto m u u d esta tie d e noa m itään m uuta kuin e ttä sosia- tään to ista ise k si s e u ra a v a a : listipuolue on nyt aivan pirun kau "P ik a ju n a , joka iltasin läh tee W ie lalla; ei ole san o ttu aivan suoraan n istä, B udapestiin, ei p ä ä ssy t ajo issa sitä k ä än , e ttä sosialism i on vain “ kes läh tem ään itä is e ltä ra u ta tie a s e m a lta kiluokan kapinaoppi", eihän toki, siksi, e ttä sen oli o d o tettav a e rä s tä m illäs sitte olisi vogu ra tsa sta a . S a ko rk eassa a sem a ssa olevaa v irk a n o ttu on vain se. e ttä f puolue olisi l m u iestä, u , tea, I nim ix ia iv il« ! p e ilin ä n i 1 U d llC C Z V . eltä paroonf Thallcczy. ... I taisi -paremmin tarkotustaan ios chusett.siV. ? li8pa W illiam L aw rence on epätoivoinen yritys yhdistää tunne Jeesus-nimistä persoonaa, tusreisuilla pääse yhtään selville ten) pohjana. Se mi itsenäisvy- • - - - - J ' 1 ilm oitti tän ä ä n , e ttä on jo sa atu si- se kuuluisi vaikkapa näin: toum uksia $4.000,000 p ro te sta n ttise n uskonto ja työväenliike toisiinsa. mikäli ovat kysymyksessä paka Rooman häiviön taloudellisista j den julistus kaikenkaltaisest i kehutaan nalliset lähteet ja kristittyjen syistä. Meidän mi siinä kään orjuudesta." episkopaalikirkon pappishenkilöiden AI arkki n a reklaamissa " N a ts a re tin K irv e sm ies, ..... . ja niiden perheiden e läk erah asto o n . teoksen repäsevän rikki kaikki jumaluusoppineittenkin täytyy nyttävä toisten • uranuurtajain : Sitten seuraa virsi: Kokoelma Ahtisaarnoja Kris- joka on ta rk o itu s k a sv attaa $5,000,- ne verhot otka ovat peittäneet myöntää, että ei ole olemassa puoleen ja silloin voimme ottaa Almun henkeni iloitsee juma tuksen kärsimisen historiasta." yOl,;ksi- Natsareetin kirvesmiehen kuvaa muita todistuskappaleita kuin ne käsillemme Kautskyn Kristinus lassa minun vapahtajassani. Kun nimessä olisi sanottu noin- “ R ahaston kerääm in en alkoi mar- I odellisuudessa- se yrittää, jos E ttä lian katsoi piikansa nöy kin selvästi mistä kirjassa puhu-¡raskuu'1 1 p’ 1916 ja ’«Portaan 1 p. mahdollista paikata nekin vähät jotka ovat evankeliumeissa. Kun kon alkuperän. Luettuamme sen. evankeliumit itsekin kaipaavat selviää meille heti, että uskon ryyttä. taan niin o,-t-inn-, „¿.uo.- i m arrask u u ta 1917. joten on saatava- , ‘ L '*',.nl)a markkinarek- na kokoon vielä jl.ooo.ooo ensi mar- reiät, mitä tosiasiat ovat tähän todistuksia ollakseen jostakin nolla ei ole Rooman häviön kans- ! "Ja hänen laupiutensa pvsvv laamikaan voisi eksyttää ostajaa, raskuuhun. mennessä voineet uskonnollisiin - arvosta, niin jääpi Jeesuksen per- sa mitään tekemistä, vaan johtuu suvusta sukuun niille, jotka hän kuten nyt voi tapahtua. Silloin i «Ien vaippaan repiä. Alenkääp; i somia historiallisena henkilönä se siitä taloudellisesta ja maan-' tä pelkäsivät. jokainen, joka on kerrankaan! .^* °Le. s'-vta puhua kovinkaan puhumaan kenelle uskovaiselle jossa) "Hän osotti voiman käsivarrel kokonaan . ... . . . . . .... v otaksumani wa*»*w’a»**<**a*i varaan. lUlUUll, tieteellisestä asemasta, kuullut "ahtisaarnoja’'. tietäi.-i Juinckkäästi liikkeen häviämises- ja papille hyvänsä tämän päivän jonka ainoana tukena on se lai- Rooma oli toisiin kaupunkeihin i. lansa ja hajotti koriat heidän heti mitä hänelle kaupataan j a : t;‘’ Jonl<a yksi ainoa haara ky- yhteiskuntaelämässä lov tw ist; voisi antaa asialle sen huomio t. keIlce kah'lcn kuukauden aikära epäkohdista, niin harva litisti i ha vakuutus, jonka evankeliumit ja kansoihin nähden. Se kehit sydäm ensä mielestä. a antavat. (Katso Kristinuskon tyi ajan oloista ja kehitys ajoi "\oim allisct «m hän kukista minkä katsoisi sille -kuuluvan. keraa”iään neljän miljoonan dol- kieltää niiden olemassaoloa. alkuperä K. Kautskv si V . sen tuotantotapaan, jo k a olit nut istuim elta, ja korotti novrät! Nyt voi kirjan suhteen erehtvä ."}rin. clakerahaston papeilleen. Onpa paljon sellaisiakin jotka 19—37.) taannuttavaa laatua ja sisälsi si-i "lsoovat täytti hän hyvyydel »apil- I ek’jä esittää väitteittensä tuek myöntävät sosialismin olevan ja ostaa sen muuna kitin papil Saadakseen teokselleen histo nänsä jo ratkaisemattoman ris-* lä, ja rikkaat jätti tyhjäksi". si joitakin lausuntoja, mutta ne paikallaankin kunhan se vain ot lisena tuotteena. nallista arvoa toista tietä, koet tiriidan. "Hän korjasi Israelin hänen Jo heti esipuhetta lukiessaan j ovat suuresti liioiteltuja. eikä taa uskonnon mukaansa, eikä - taa tekijä selostaa Rooman yh- 1 ekijä mi kyllä käyttänyt vil- j palvelijansa, muistain omaa lau- tuntee joutuneensa "korkeasti niille missään tapauksessa sovi pyv.lä erottautua siitä. Kun nyt teiskuntaelämää ia sitä vaiku- jalti samoja lauseita kuin S' «sia- ¡ piuttansa. hengelliseen , joskin hieman antaa sitä merkitystä kuin tekijä tällaiselle hiukan silmiään raot- tusta mikä sillä oli Rooman listisetkin kirjoittajat, mutta kun! "Alenneen ajan ‘Alarse" jeesi : kärttyiseen papilliseen ilmapn I niille antaa. televalle tvoläiselle myydään alusmaihin, mutta epäonnistun hän ei ole itsekään tuntenut al i Ja tämän sortajia vastaan viilaa Kun ottaa huomioon sen ri»vh- tämä "uranuurtaja” oikein sosia riin ja siellä sitä täytvvkin py siinäkin. Mc saamme käydä mo- .. . . .. ......... .. o».««inuv rxtMviiti llltj- keilakaan historian materialis-j uhkuvan vallankumouksen hym - sytellä teoksen loppuun saakka keyden jolla ^militarismi nostaa . listien toim esta ja heidän kiistan- j neen kertaan läpi koko teoksen mistä, niin ei sosialististen lau- uin, josta huokuu voi < «ima kas Lsipuheessaan tekijä antaa mei nykyään päätänsä "vapaassa” tamanaan, niin jopa lian riemas ia hakea hakemallakin esim. seitten käyttäminen ole voinut myötätunto maailman •rretu ita dän tietää "ajan merkit” ja ne Amerikassa, niin tekijän knvai- tmi iki-hvväksi. sillä siellähän ovat hänen lausuminaan "kan , lomasta kansanvallan laajenemi ovat aivan hänen vuosikautistt Rooman rappeutumisen syytä, antaa hänen teokselleen min-j kohtaan, Maria sepitti ja lauloi mitään mituta syytä emme "sii sanvaltaisuuden herääminen ja sesta voidaan tinkiä koko paljon, aatteensa esitettyinä. Niinhän lien löydä kuin sen jonka tekijä käänlaista tosiasiani selvittäjän sitä aikana, jolloin hän kantoi arvoa: se jääpi hvödvttötnäksi Jeesusta rintansa alla. 1 mialaii Puhuessaan ............... kansanvallan he- hänkin on aina sanonut, että so kitkollisutulen häviäminen.’ ......................... M i- i ......................... on maininnut teoksensa 26:11: sanaratsastukseksi. joka ci hv«-! pynä äiti, tästä päivästä lahtien kä tuo erikoisesti huomattav.i ri?a,n!i’csta ,a kirkollisuuden ha- sialismin ja uskonnon tulee käy sivulla. Siellä niin. selitetään dytä sitä joka aikoo saada asi tulevat kaikki sukukunnat t •<!« 1- kirkollisutiden häviäminen oike- ojl<c. ' v’ämisestä, koettaa tekijä hä KirKoiusuuden ’auiisesia, Koettaa ni dä käsi kädessä ja niin jo sano roomalaisten menettäneen ihan oista sehän, mutta kylläkin se la nim ittäm ään sinua : tyyttää sosialisteja ja 'pappeja asiaan on. ja missä se jokapäi- tv-vt,? a . s?sial’stvia . Ja PaPpej vat sosialistit itsekin. Kuinka teensä samaan aikaan kuin us- kotta» sitä joka ei itse ole niistä si.” llt- "uranuurtava" tämä teos onkaan iäisessä elämässä esiintvv, s itä ! - l^eistoimintaan. Sen lian lat konsakin ja alaspäin menon al tietoisempi kuin kirjottaja mi «ti Kuinka "kutnouk 11 > ! .1 emme saa teoksesta oikein seivti- selvil-' suuk’n iv>/n.»vsia oiKem ......... . • j° > stJ v‘isti esipuheessa» m kun siitä tulee noin mainio en kaneen siitä hetkestä kun se hyl- llit. Aoidaan ilman pienintäkään ilmi seuraa van Kun virressä nimenomaan >■ le ja vaikcanlainen siitä lienee-1 V1o., n , a Sllna nakkoluulojen tuki?'Se lvöpi vii käsi ihanteensa, eli toisin sanoen liioittelua väittää teoksen histo kin antaa mitään erikoisen 1' al*^Rksen. dellä iskulla kumoon ne epäilyk uskontonsa. Siis sama käsitys riallinen arvo olemattomaksi. taan voimallisten, siis k ini aik- sellisten tulleen kukistetuiks ja “Ja niin on syntynyt onneton sen siemenet joita työläisen mie kuin vaä todistusta, sillä se "häviämi sekin minkä tekijä lausui nen vielä meidän päivinämme asiain tila — teollisuustyöt äes- leen io oli \ersimtuniit ja pala työväenliikkeen ja uskonnon suh Ainoa arvo mikä sille voidaan nyöräin korotetuiksi, ei taiste on perin vähäistä laatua. Kat- tön liike ja uskonto ovat eron uttaa hänet takaisin rakkaan pas teesta jo alkulauseessaan : ilman jättää on tavallisen saarnapostil- lunsa avulla, vaan növrv \ a lan arvo. Se on kokoelma ahti palkkiona, niin kuulee tv s ii sellesamme kirkollista elämää, neet toisiltaan. Ne olivat tar- torinsa karjaan, ja autuaaksi te uskontoa ei ole ihanteitakaan. saarnoja Kristuksen kärsimisen meidän täytyy Kautskv n kanssa kotetut kulkemaan käsi kädes kevän kirkon helmaan, josta hän Mikään uusi ei tuo Rooman historiasta, eikä mitään muuta ja nä hirmuisen vallaukum ;si ÍÜ - Industrialismi, teollisuus- jo oli luopumaisillaan. tunnustaa: “Ei voida torjua vle- sä. Siinä I- « '¡'akin rappeutumisen syy ole. Me ta jokainen, joka haluaa sitä lajia sen kuminan. vän ihmettelyn tunnetta, kun työväestön liike tarvitsee henkis- Varsinaisen teoksen tarkotus paamme sen jo ukkovaarin ai tavaraa voipi saada sitä ostamal kumajaa , mutta missä: Olen ______ ____ tä sisältöä antamaan sille oman- katsellaan kristillistä kirkkoa. taipuvainen ulkom aan, et a “ku on kylläkin "uran"-uurtava, se kuisista virsikirjoista, joissa joka on lähes kaksi vuosituhatta , tunnon herkkyyttä, viehätystä koettaa rakentaa Jeesuksesta tai myöskin veisattiin "Ruomi rövh- la tämän sosialistien kustanta minä on lähtöisin tekij; li kai vanha ja on vielä edessämme !ia mielikuvituksen voimaa — Natsaretin k«rvesmiehestä histo kiästä", joka hyljäsi jumalansa man papillisen tekeleen. losta. Jos missään, niin si«, hä. "Niina päivinä kävi käsky ulos täynnä elinvoimaa, jopa useissa I ominaisuuksia, jotka tekevät kä- riallista henkilöä — työ, jonka ja meni perikatoon. Tekijä koet missä moisesta valitus irresta maissa vahvempi kuin valtioval- sityöläisestä taiteilijan j. n / e . ” kanssa tähän saakka ovat kaikki taa kyllä (erottaa meille moneen keisarilta Augustukselta, että saadaan Marseljeesi, tävtvv j m -‘ ta. A htä vahan sisältää kir- (Sivu 19.) jumaluusoppineet turhaan hikoil kertaan, että Rooma oli orjaval- kaikki maailma piti verolliseksi kun kumista. kollisuuden häviämistä seuraava Kustantajat ovat sanoneet te leet. ja joka kirkkoherra 'Whitel- tio ja että se riisti alusmaitaan, laskettaman", alkaa tekijä ker Muutoin on hyvin epätie lista sanomalehdissä kierrellyt uuti- osta "käänteentekeväksi uran takin jääpi suorittamatta. Syy ynnä paljon muuta, mielestään tomaan aivan raamatun mukaan. kuka virren on sepittänyt. Se nenkaan: uurtajaksi”. Kai se tarkotettu ei ole siinä etteikö tekijä sitä to tärkeää, mutta vaikka me kuinka Sitten hän rakentaa meille san \oipi kylläkin olla jon-kun "ui kat i-äidin Alariasta. voidakseen ja "käänteen tisesti yrittäisi, vaan on se siinä moneen kertaan ‘■$5.000,000 eläkerahasto p rotestantti •‘uranuurminen” u sturaisimme saada syntymään myiiskin >au- malan äidin ' sepittämä. *i selle episkopaali-kirkolle. tekeminen” sisältyneekin siihen yksinkertaisessa seikassa, että häntä teoksen kannesta kanteen. b«n aikaan oli maa täviiö' ",d- "N ew York, tauiuuk- l p . — Massa- surulliseen seikkaan, että tekele mitkään sen ajan historiat eivät niin me emme niillä' sanaratsas- karimiehen hänen pojastaan. Te malan äitejä . Erään hauskan kijä kuvailee meille Aarian tapauksen naista "äideistä ker-
