Sivu kakat
TOVERI
No. 17
T O V E R I
•uom alalM n
'k u n v ain p ä ä s tä ä n tila is u u te e n . lähdettiin hakemaan, olisi nähty h a p ä ä o m a , sillä m u u te n ei voi
lu o k an to im e e n p a n e v a n a k o m i eläjän on vaikea käsittää asiain
H e r r a t n ä y ttä v ä t a ja tte le v a n , et- kään.
Alaskan rautatie nielee aukaista viljelykselle maata.
teana ja toimii sen lisäksi vielä todellisuutta, käsittää sitä, että
H nenkannattaja, ilm a s i/, Aaionaaaa. Ore8on, t i k u n k a n sa k e rra n sa a d a a n
kymmeniä miljoonia lisää, eikä
siitäkään ole hallitukselle mitään
hyötyä, koska yksityisille on jo
ennen luovutettu kaikki Alaskan
suunnattomat luonnonrikkaudet ;
rautatie annetaan heille nyt v a 'a
ikäänkuin kaupanpäälliseksi sii
tä. että osasivat niin hyvin anas
taa Alaskan haltuunsa. Pari
kymmentä miljoonaa dollaria
_________________________ ____________ AUGUtt I N in o LA, Manager.
Tulevan
sukupolven
menee nitraattitehtaan perusta-
Jfintered as second class niauer j u i , is, is is , at Uie Fost-utlice at
Aatona, Oregon, Under tne Act oi Marcn uni, is<s.
maksettavaksi
miseen ja 25,000,000 Länsi-Indi-
an saarten ostamiseen, jotka
SUBSCRIPTION K A I t a .
<H U N i r t u u l A i t s a n o v a n a d a ;
Demokraatiset valtaherrat, jot kumpikin ovat puhtaasti milita-
For 1 year $3-50; For ti Monina,
r o t a Mvutns, fi.ot); Fur l Moo ui lu u
ka onnistuivat saamaan kansal- rishsia tarkoituksia varten, siis
Umoltushlnta lue palstatuuiuaita. Kuoiennui-uiuoituMset *l.f>u Merta ja
a.
käsiinsä viime
Stdlstovarsyuia JM uv Merta. n., am us-, sjutym a- ja avioUuto-Uuioitusset ouc lishallituksen
......... ........... ..
»«•*••»- vaa-
»<*«- pistinnuljoom
* ,....
.
r.i
riita
se,
että nykyisen su-
t ^ t UtÄBÄUeWh ** UUueluuUtttlw‘uniu‘lu*,‘t’'' ¿»c Merta, naimaumouuKset leissa, ovat menetelleet hallituk-
* l.so Merta, avioci o-umoitua <ei si.uv am m. ¿»cisovat niuoiiUMset seuraa van
,
,,
I 1 I I 1 , 1 \ * X* t1 ( , 'I 1A y I » «—
s 1 f 1 ' 1 S I I t t e. rv
ai n tn luettelon oiukuau paiBtaiuunuiiiM. l v. ¿vv,
v. ¿uc, ö Mk. 25c, ▲ juu ¿vc.
\ arojen kanssa tavalla, joka kupolven lapset kouluutetaan
satunnaiMista nm unuaaista uu ee lanan seurata muMana. aingmiuun i ei suinkaan siedä arvostelua
la murhaajiksi, pitää maksattaa ku
iMia suoiuenueumu vapaaoti.
.
-
•
.
republikaaniset
sanomalehdet lut siitä seuraajalla sukupol
t il a u s h in n a t YHD Y S VA LLO IS S A ja c a n a d a s s a :
osaavatkin keksiä puolueelleen vella.
t vuosikerta l&öu; o Kuukautta $l.Zb, J kuukautta $).uu; i Kuukausi 40c
vaalivaltin toisensa jälkeen de-
SUO M EEN JA M U U A L L E U L K O M A IL L E ;
1 vuosikerta so.ou; o KuuKsuxta $3.uu.
mokraatien menettelystä, jättä MAANVILJELYSKIN
nuoneusio «ija.msc tu.nncn ja Duane katujen kulmassa,
mällä kokonaan ottamatta huo- KAPITALISEERAU-
tele fo o n i. Konttori 3bo, to«m. tua.
j mioon sen, että republikaanit
TUMASSA
ovat aina menetelleet aivan sa
malla tavalla. Kummankin ol Nykyisin on usean valtion
JA KANSA SAAPI tä. \\ ashingtonin valtion työ lessa hallituksessa ovat raha lainlaatijakunuassa esillä jon-
läisten olisi noustava taisteluun miesten kädet olleet enemmän kuuluisia maanviljelijäin lainan-
LAKEJA
tätä uhkaavaa vaaraa vastaan, kuin kyynäspäitä myöten halli saantilakeja. joiden selitetään
tuksen rahastossa yhden ja toi- auttavan liiaksi rasitettua kan-
\\ ashingtonin valtion lakisa- ja noustava kaikella voimallaan, i
j sen keinon avulla.
nonmunittajäa saamaan hiukan
passa on tehty esitys sotilasope- Militarismi on hirviö, jonka |
tuksen asettamisesta kansakoulu kanssa ei voida leikitellä, hirviö, | Alutta nykyisin on valtion me- huojennusta oloihinsa. la sitä
samaa on selitetty liittohallituk
jen opetusohjelmaan. Opetust t joka valtaan päästyään murtaa noarviossa niin suuri vaillinki.
maanviljelyslainalaista.
tullaan antamaan terveydenhoi kaiken vastuksen raaalla voi- ‘että mitkään muut keinot, kuin senkin
josta kuitenkaan ei ole tullut mi
to-opetuksen nimellä ja alkaa se maila, kuten esimerkki osottaa uuden velan otto eivät riitä sitä
tään hyvää tuskin yhdellekään
pakollisesti kahdeksannelta luo niistä maista joissa on käytän- peittämään. \ iime vuonna kan-
puhumattakaan
nettiin sotaveroa satoja miljoo- pienviljelijälle.
kalta. Jos laki menee läpi, niin nössä pakollinen sotapalvelus.
siitä,
että
pien
viljelijästä
luokka
Alyöskin on
\Yashingtonia| nia dollareita ja nyt otetaan
tietää se militaristeille loistavaa
na olisi sen avulla joskus kyke
voittoa ja niiden kansanvallan lainlaatijakunnassa tehty esitys, 289,000,000 dollarin laina, jotta
rippeiden häviämistä, mitä meil että yleisistä varoista maksettai- päästään taas eteenpäin. Sen li nevä kilpailemaan suurviljeli-
jäin kanssa.
lä vielä on olemassa. Se tietää siin valtion tapaturmakassaan säksi suunnitellaan vielä jonkin-
Näistä eri valtioiden lainlaati-
sitä, että valtion sotilasvirkaili ne lähes parikymmentä tuhatta lais*a mitätöntä tuleverotuksen
jat voivat sekaantua koulujen dollaria, jotka kassaa hoitaneet lisäämistä ja muka "ylimääräis- jakuntien käsittelemistä laeista
opetusjärjestelmään
mielensä herrasmiehet sieltä kavalsivat. !tcn voittojen” ottamista valti- ei liijoin tule mitään hyvää niil
mukaan ja vaatia opettajat ja Sehän se onkin tavallista, että °He. Tämä kaikki on vasta va le jotka ovat kipeimmin avun
oppilaat melkein suoranaisen so kansa saapi maksaa kaikkien liokunnan suunnitelmaa, joten tarpeessa, nimittäin sellaisille
talain alaiseksi. Ne koulut, jo t roistojen varkaudet. Nykyiset J s’’ta saatetaan hyvinkin karsia maan todellisille viljelijöille, jot
ka eivät alistu siihen, menettä kassan haltijat voivat jo, jos ha P°*s tuleverotuksen kohottamis- ka ovat ajautuneet niiksi teolli
vät kaiken valtion kannatuksen luavat. järkeillä keinoja miten la ja voittojen ottamista koske- suuslaitosten palveluksesta, kos
ja samalla myöskin suojankin. saisivat osansa kassasta, tarvit- va* kohdat, mutta varmoja ka kaikille ei siellä ole enää
Ja silloin voivat juopuneet huli- seinättä olla huolissaan edesvas saamme olla siitä, että velan ot- työtä.
Syy koko tähän lainlaatijakun-
kaanit isänmaallisessa innostuk tuusta vaikkapa joutuisivat il- taminen hyväksytään, koska l i e
sessaan hyökätä niiden koulujen mikin. 1 ajallisesti kassauhoita- j kyinen valtaluokka kykenee sen tien touhuiluun on löydettävissä
ja opettajain kimppuun ja suo jilla tapaa olla takuukin ja lie- avulla riistämään jo tulevaakin yhteiskuntamme taloudellisessa
se ° ollut näilläkin, mutta sukupolvea, s. o. sälyttämään kehityksessä, joka keskittää suun
rittaa hävitystyötään pclkäämät- nee SC
pääomia yksityisten
on vapautettava sen maksettavaksi laskut, joista nattomia
tä lainkaan edesvastuuta, kuten takal,-\'‘ktio
joku vuosi sitten merisotilaat te edesvastuusta ja pantava kansa rahat kulutetaan jo nykyaikana. omistajien kasiin ja kurjistaa
maksamaan lurjusten viemät ra Ja mihin käytetään koko tämä yleisesti pienviljelijäin asemaa.
kivät Seattlessa.
hat.
satojen
miljoonien
dollarien Kapitalistien täytyy löytää pää
Se on "sivistyksen” kylvöä,
I ässä tapauksessa ei summa summa? Suurin osa pistinmil- omalleen uusia sijoituspaikkoja
jota tulisi kaikkien vastustaa ja ole suuri, mutta ei ole olemassa jumiksi
Aleksikon retki aihe- ja pienviljelijäin täytyy saada
v a s tu s ta a nyt. Jonkun ajan ku
mitään takeita siitäkään etteikö i
102 miljoonan dollarin ku- apua tilanteeseensa, ja tärkein
luttua se voipi jo olla mvöhäis- vietäisi suurempiakin summia 'ut. ilman että Villaa, jota muka
hänen tarvitsemansa apu on ra-
jok *
paitsi maanantaina.
maksun alkuun niin sitä on sen
T O IM IT U S K U N T A :
W. N. R E |V O »-A . S A L M I— L. M O IL A N E N —J. MALO— K. É. H E IK K IN E N jälkeen paljon helpompi keritä.
Kun kerran alkuun päästään,
TOVERI
niin kyllä summat kasvavat. —
(Tha O a il, Comrade;
Organ of the F utu ta n W or m era lu tao Weateru ouuea. la « u u ii Joka lusikalla alkaa, se kauhalla
a in a u u Dauy in ta» Weau PubUsaea Liauy, Mixceyt jaouoaj, ml asio iim ,
SM*» by the Western Workmen a Fuausamg Coutpau,.
, lopettaa, sanoo härmäläinen sa-
A dvertising K ates in e u e c t July l, ivi^, sue pci men. ¿»petasi discount. nanlasku. Ja se pitää paikkaus:
lUowed lo r larger and continuous aaverusemenu».
varkaisiinkin nähden.
T O V E fil, BOA UH, Aft t w ill At ortMUOiv.
“K irjallisuus
ja taide’"
Natsareetin Kirvesmies
( l'he Call oi the Carpenter)
Kirjoittanut kirkkoherra
Bouck White.
Suomentanut Kalle Tähtelä.
Kustantaneet Amerikan suoni.
. sos. kust. yhtiöt. Sivuja 379.
Hinta SI.50.
“N a tsa re tin K irv esin ie stä ” on pi
d e tty niin u ran u u rtav a n a ja hyvänä
teoksena, e ttä on teh ty siitä loisto-
painos, jonka v e rta ista k u stan n u sy h
tiöm m e eiv ät ole ennen tällä alalla
y rittä n e e t.
Teos on sidottu koviin
k ansiin ja verhoaa ne a istik a s, ku
v ite ttu irto u aln en kansipaperi. Alku
p e rä ise ssä teoksessa ollut kansikuva
ei ty y d y ttän y t k u sta n ta jia ja on ta i
teilija K. A. Suvanto p iirtä n y t siihen
e rittä in onnistuneen kansikuvan.
—M arkkina-arvostelu.
Niiden ylistyslaulujen jälkeen,
joita teokselle on viritetty, lie
nee lievemmin sanoen hyvästi
uskallettua lausua teoksen suh
teen eriävää käsitystä — eten
kin kun ottaa huomioon sen vai
teliaisuuden, jota varsinaiset kir
jain arvostelijat ovat tämän teok
sen suhteen noudattaneet, —
mutta käyttäen puolustuksenani
niitä väitteitä joita "Lihan evan
keliumin” ja "Nuortej an sanakir
jan arvostelujen aikana tuotiin
tukemaan arvostelun vapautta,
sauon teoksesta sen mitä siitä
pidän sanomisen arvoisena, Se
lienee sitäkin sallitumpaa kun
nyt ei ole kysymys jostakin
‘•vaillinaisesta” tekeleestä, vaan
erikoisesta
"käänteentekevästä
uran uuttajasta.”
Kirjan nimen suhteen tekee
heti mieleni huomauttaa, että sii
hen olisi pitänyt liittää'sisältöä
selittävä loppuliite. N im i.vas-
Kapitalistit suunnittelevat si sen panttien hoitajanakin, siis
ten, että pienviljelijäin halu saa kiskoo sille korot valmiiksi käy
tettäväksi.
da valtiolta rahaa, taivutetaan
Pienviljelijän ja yleensä pien-
hankkimaan yksityispääoman o-
mistajille sijoituspaikkoja. Ja
se tapahtuu parhaiten siten, että
valtio suunnitelee muka jonkin
laisia lainaiaKeja muka pienvil
O IK A IS U .
jelijäin avustamiseksi, muita to-
E
dellisen
päivän
T overissa julais-
uc.nsuudessa tcKeeam sen nana-
tuun " S p e c ta to rin ” k irjo itu k sen a l
KlaKseeil s,JultuspalKKjJa suu
p a a o m a n o m ista jin e .
F a n k K u rn
määräävät la.maatijakuntien ra
llaval,ukullnlssa ja 'saavat lapa.
,
, . ,
semaan mieleisensä
lait. Yaikki
• ■
onkin totta, että pienissä erissä
lainatuista rahoista saa suurem
man koron, pitää suurpääoma
sittekin edullisempana lainata
suurempia
summia kerrallaan
valtion arvopapereita vastaaa,
kuin pieniä yksityisten maatilk
kua vastaan. Sellaisten kiinni:-
tämisessä on paljon työtä, vai
vaa ja valvontaa, mutta kaikki
se jää valtion huoleksi, joka lai
naa rahaa maanviljelijöille, lai-
nattuaan sitä ensin yksityisiltä
pääomanoinistaj ilta.
Aikakautemme
taloudellinen
kehitys kulkee valtiokapitalis
miin täysin purjein ja tämä sa
ma kehitys on huomattavissa
maan viljelysalallakin. Pienviljeli
jöiden keskuudessa on kapitalis
tien etujen takia edelleenkin pi
dettävä vallalla sitä käsitystä,
että heillä on tulevaisuutta suur-
kapitalistien kilpailijoina, tai a i
nakin oniillaancläjinä, mutta jos
yksityisen
pääomanomistajan
täytyy aina tuon tuostakin pa
kottaa pienviljelijä vararikkoon,
ryöstää häneltä maan ja oinai
sumien, niin saattaa sellainen
kokemus piankin aiheuttaa muu
toksen pienviljelijäin maailman
katsomuksessa.
\ ällän toisin
on laita silloin kun valtio ajaa
pienviljelijän pakosalle, riistää
hänen maansa ja omaistiutensa,
silloin ei yksityinen kapitalisti
esiinnykäan
hänen vihollise-
naan, vaan valtio; saattaapa yk
sityinen kapitalisti esiintvä toi
sinaan "pelastajanakin", ja o-
maksi hyödykseen luonnollisesti.
\ altiokapitalismi. Vieläpä kaik
ki mitä tehdään yhteisesti, osoit
tautuu silloin vieläkin riistäväm-
mäksi kuin yksityiskapitalismi,
kuten sen täytyykin olla; valtio
on edelleenkin vain omistavan
kuun
oli p u h ja h ta n u t ere h d y ttä v ä
virhe
Sen sijaan e ttä siinä sano-
ta a n :
K ysyinykseen voidaan v a s ta
ta v astakysym yksellä: K oska se sitä
on ollut, p itäisi luonnollisesti olla:
K oska se sitä ei olisi ohut, — vaa
rato n nim ittäin .
SE
PUOLUEEM M E
Ä Ä N IM Ä Ä R Ä .
K an sallisv irasto u an tam ien tieto
jen m ukaan on puolueem m e ä ä n i
m äärä 597,864, jo te n edellisessä ju-
la istu t num erot eiv ät siis kai olleet
paikallaan.
"M A SS A C T IO N "
kaikki muuttuisi silloin kun val
tion luonne muutettaisi, kun val
tion tilalle asetettaisi yhteiskun
nallisten asiain hoito.
jä r je s te ttä v ä uudelleen koko m aail
m assa. T äm ä “p e ria a te -ju listu s" voit
ta a k ierä ily ssä ja a s ia tto m u u d e ssa
iau k k ila iset aiv a n v e rra tto m a sti. J a
ellei siellä p e ria a te ju iistu s k ä ä re e n si
säpuolella olisi jo ta in p u h u ttu siitä
to d ellise sta “masS a c tio n io ta ’, niin
te l k k ä uskoiset s a a tta is iv a t k ylläkin
uskoa, e ttä todellakin on kysym yk
sessä jo ta in m uuta kuin puolueen
h ajo ttam in en , m u tta kun sa la k u lje tu s
elikin tark o tu k se n a , niin sinne on
s isä lly te tty sellainen a n n o s todellisen
' m ass
actio n in " n ä y te ttä , e ttä se
riittä n e e au k aisem aan uneliaim m at-
kin silm ät.
Jo s osasto ille läh e tellää u jo ta k in
in tern atio u a list-n im istä .
B ostonissa
p a in e ttu a san o m aleh teä, niin sen le
v ittäm isellä ei liene m itään k iire ttä ,
puolueen to im een p an ev alla k o m itea l
la kai lienee jo ta k in san o m ista sen
su h teen ellei jo s itä en n en M assan
valtiokom itealla liene.
S ellaista on
a in ak in sy y tä o dottaa. J a n iitä lau
su n to ja odotellessa voi h a rk ita m itä
' vasem m istolaiset puolueen uudelleen
jä rje s tä m ise k s i” o ik ea staa n ta rk o itta
v a t'" m a s s a c tio n illa a n ”.
K ukapa so sialisti ei tu n tisi edellä-
olevaa
term iä, niin vieraskielinen
kuin se onkin. O nhan m eille k o etet
tu ain a tuon tu o sta k in e rä ä n la iste n
“ty y ty m ättö m ie n ” ta h o lta s e littä ä sen
m aailm aa m u llistav aa voimaa. S itä
hän m eille on ty rk y te tty “m en ettely
tav a k si" jo k aisen "n eu v o n a n ta ja m m e ”
taholta.
N ykyisin on ta a s liikkeellä e rä ä n
lainen vasem m isto laisliitto puolueen
MUUAN
R A U T A T IE -O N N E T T O
“ uudelleen jä rje s tä m ise k s i”, jo k a on
M U U S B U D A P E S T IS S Ä .
o tta n u t teh tä v äk se e n — su la sta sä ä
listä luonnollisesti
a s e tta a ei ai-
P a rise n
k u u k a u tta s itte n läh ellä
n o astaan Y hdysvaltain sosialistipuo- B udapestia ta p a h tu n ee n su u ren rau-
lueen, vaan koko m aailm an työväen latieo n n etto m u u d eu
sy istä
k erto o
liikkeen oikeille raiteilleen . T äm ä sa tsh ek k iläin en puoluelehti tu u ra a v a a :
lap eräin en — “m ass a c tio n ” esiintyy
“ B udapestin lähellä ta p a h tu n u t su u
ain a hiukan sa la p e rä ise n ä , jo n k in lai ri rau ta tie o n n etto m u u s m aksoi 70 ih
sen a m y stillisen ä voim ana, joka s a a t m ishenkeä ja ISO henkilön te rv e itä
ta a ta rp e e n tullen kad o ta niin ole l a a j o j a . . . . E nslm äiseksi h e rä ä ky
m attom iin, e ttä viran o m aiset eivät sym ys. m iten k ä sellainen o n n e tto
p a rh a a lla tah d o llaan k aan
saa
sitä m uus s a a ttö i ta p a h tu a ? M itenkä on
“n ero kkaisiin p ih teih in sä", m u tta a n m ahdollista, e ttä niin tä rk e ä juna,
nas kun se toim ii, niin “ kum ouksia" joka y h d istä ä m onarkkien kum inat
syntyy enem m än kuin k o titarp eek si, kin pääkaupungit, s a a tta a tu h o ta niin
— niin, täm ä sala p e rä in en voima on m onta
ih m ish en k eä?
T ap atu rm an
sy n n y te tty siellä "R aiv aajan valta- j kaikkia y k sity isk o h tia ei Jle kytlä
k u nnassa", aivan E itchburgin esikau- kään
lask e ttu ju lk isu u teen , m u tta
pungissa B ostonissa ja sille on va silti tie d e tä ä n , e ttä pik aju n a o n n e t
littu “toim eenpaneva neuvostokin", tom uuden sa ttu e ssa oli kovasti myö-
luonnollisesti
kysym ättä
ollenkaan j hasiy n v t. — M utta m yöhästvm iset-
“m ass a c tio n in ” m ielipidettä.
! hän ovat, sanoo joku, m eillä nyky
J a täm ä “m ass a c tio n in ” “toim een ään käyneet p ä iv ä järjesty k see n . M ut
paneva" on lä h e ttä n y t m aailm alle, -
ia e p ä jä rje sty k se llä k in ovat Htjuftbg.
boslalistipuolueen jäse n istö n k esk u u ja kun e p ä jä rje sty k se e n
koetf ia
teen ja n ä h tä v ä sti osasto jen lev ite t m in k ään laisia sä ä n n ö ste ly jä saada,
täv äk si — e rä ä n la ise n “p e ria a te ju lis niin siitä lopultakin koituu o n n e tto
tu k sen ", jo ssa ei ole m u istettu sa m uus. T ä stä o n n etto m u u d esta tie d e
noa m itään m uuta kuin e ttä sosia- tään to ista ise k si s e u ra a v a a :
listipuolue on nyt aivan pirun kau
"P ik a ju n a , joka iltasin läh tee W ie
lalla; ei ole san o ttu aivan suoraan n istä, B udapestiin, ei p ä ä ssy t ajo issa
sitä k ä än , e ttä sosialism i on vain “ kes läh tem ään itä is e ltä ra u ta tie a s e m a lta
kiluokan
kapinaoppi",
eihän toki, siksi, e ttä sen oli o d o tettav a e rä s tä
m illäs sitte olisi vogu ra tsa sta a . S a ko rk eassa a sem a ssa olevaa v irk a
n o ttu on vain se. e ttä f puolue olisi l m u iestä,
u , tea,
I nim
ix ia iv
il« !
p
e ilin ä n i
1 U d llC C Z V .
eltä
paroonf
Thallcczy.
...
I
taisi -paremmin tarkotustaan ios chusett.siV. ? li8pa W illiam L aw rence on epätoivoinen yritys yhdistää tunne Jeesus-nimistä persoonaa, tusreisuilla
pääse yhtään selville ten) pohjana. Se mi itsenäisvy-
•
- - -
-
J ' 1 ilm oitti tän ä ä n , e ttä on jo sa atu si-
se kuuluisi vaikkapa näin:
toum uksia $4.000,000 p ro te sta n ttise n uskonto ja työväenliike toisiinsa. mikäli ovat kysymyksessä paka Rooman häiviön taloudellisista j den
julistus kaikenkaltaisest i
kehutaan nalliset lähteet ja kristittyjen syistä. Meidän mi siinä kään orjuudesta."
episkopaalikirkon
pappishenkilöiden AI arkki n a reklaamissa
" N a ts a re tin K irv e sm ies,
.....
.
ja niiden perheiden e läk erah asto o n . teoksen repäsevän rikki kaikki jumaluusoppineittenkin
täytyy nyttävä toisten • uranuurtajain : Sitten seuraa virsi:
Kokoelma Ahtisaarnoja Kris- joka on ta rk o itu s k a sv attaa $5,000,- ne verhot otka ovat peittäneet myöntää, että ei ole olemassa puoleen ja silloin voimme ottaa
Almun henkeni iloitsee juma
tuksen kärsimisen historiasta." yOl,;ksi-
Natsareetin kirvesmiehen kuvaa muita todistuskappaleita kuin ne käsillemme Kautskyn Kristinus lassa minun vapahtajassani.
Kun nimessä olisi sanottu noin- “ R ahaston kerääm in en alkoi mar-
I odellisuudessa- se yrittää, jos
E ttä lian katsoi piikansa nöy
kin selvästi mistä kirjassa puhu-¡raskuu'1 1 p’ 1916 ja ’«Portaan 1 p. mahdollista paikata nekin vähät jotka ovat evankeliumeissa. Kun kon alkuperän. Luettuamme sen.
evankeliumit itsekin kaipaavat selviää meille heti, että uskon ryyttä.
taan niin o,-t-inn-, „¿.uo.-
i
m arrask u u ta 1917. joten on saatava-
, ‘
L '*',.nl)a markkinarek- na kokoon vielä jl.ooo.ooo ensi mar- reiät, mitä tosiasiat ovat tähän todistuksia ollakseen jostakin nolla ei ole Rooman häviön kans- ! "Ja hänen laupiutensa pvsvv
laamikaan voisi eksyttää ostajaa, raskuuhun.
mennessä voineet uskonnollisiin - arvosta, niin jääpi Jeesuksen per- sa mitään tekemistä, vaan johtuu suvusta sukuun niille, jotka hän
kuten nyt voi tapahtua. Silloin i
«Ien vaippaan repiä. Alenkääp; i somia historiallisena henkilönä se siitä taloudellisesta ja maan-' tä pelkäsivät.
jokainen, joka on kerrankaan! .^* °Le. s'-vta puhua kovinkaan puhumaan kenelle uskovaiselle
jossa) "Hän osotti voiman käsivarrel
kokonaan
.
...
. . . . .
....
v otaksumani
wa*»*w’a»**<**a*i varaan.
lUlUUll, tieteellisestä asemasta,
kuullut "ahtisaarnoja’'. tietäi.-i Juinckkäästi liikkeen häviämises- ja
papille hyvänsä tämän päivän jonka ainoana tukena on se lai- Rooma oli toisiin kaupunkeihin i. lansa ja hajotti koriat heidän
heti mitä hänelle kaupataan j a : t;‘’ Jonl<a yksi ainoa haara ky- yhteiskuntaelämässä
lov tw ist;
voisi antaa asialle sen huomio t. keIlce kah'lcn kuukauden aikära epäkohdista, niin harva litisti i ha vakuutus, jonka evankeliumit ja kansoihin nähden. Se kehit sydäm ensä mielestä.
a antavat. (Katso Kristinuskon tyi ajan oloista ja kehitys ajoi
"\oim allisct «m hän kukista
minkä katsoisi sille -kuuluvan. keraa”iään neljän miljoonan dol- kieltää
niiden
olemassaoloa. alkuperä
K.
Kautskv
si
V
.
sen
tuotantotapaan,
jo k a
olit
nut
istuim elta, ja korotti novrät!
Nyt voi kirjan suhteen erehtvä ."}rin. clakerahaston papeilleen. Onpa paljon sellaisiakin jotka 19—37.)
taannuttavaa
laatua
ja
sisälsi
si-i
"lsoovat täytti hän hyvyydel
»apil- I ek’jä esittää väitteittensä tuek myöntävät sosialismin olevan
ja ostaa sen muuna kitin papil
Saadakseen teokselleen histo nänsä jo ratkaisemattoman ris-* lä, ja rikkaat jätti tyhjäksi".
si joitakin lausuntoja, mutta ne paikallaankin kunhan se vain ot
lisena tuotteena.
nallista arvoa toista tietä, koet tiriidan.
"Hän korjasi Israelin hänen
Jo heti esipuhetta lukiessaan j ovat suuresti liioiteltuja. eikä taa uskonnon mukaansa, eikä - taa
tekijä
selostaa
Rooman
yh-
1
ekijä
mi
kyllä
käyttänyt
vil-
j
palvelijansa,
muistain omaa lau-
tuntee joutuneensa "korkeasti niille missään tapauksessa sovi pyv.lä erottautua siitä. Kun nyt teiskuntaelämää ia sitä vaiku-
jalti
samoja
lauseita
kuin
S'
«sia-
¡
piuttansa.
hengelliseen , joskin
hieman antaa sitä merkitystä kuin tekijä tällaiselle hiukan silmiään raot- tusta mikä sillä oli Rooman
listisetkin kirjoittajat, mutta kun! "Alenneen ajan ‘Alarse" jeesi :
kärttyiseen papilliseen ilmapn I niille antaa.
televalle
tvoläiselle
myydään
alusmaihin,
mutta
epäonnistun
hän ei ole itsekään tuntenut al i Ja tämän sortajia vastaan viilaa
Kun ottaa huomioon sen ri»vh- tämä "uranuurtaja” oikein sosia
riin ja siellä sitä täytvvkin py
siinäkin.
Mc
saamme
käydä
mo-
..
.
. ..
......... .. o».««inuv rxtMviiti llltj- keilakaan historian materialis-j uhkuvan vallankumouksen hym -
sytellä teoksen loppuun saakka keyden jolla ^militarismi nostaa . listien
toim
esta
ja
heidän
kiistan-
j
neen
kertaan läpi koko teoksen mistä, niin ei sosialististen lau- uin, josta huokuu
voi
< «ima kas
Lsipuheessaan tekijä antaa mei nykyään päätänsä "vapaassa” tamanaan, niin jopa lian riemas
ia
hakea
hakemallakin
esim.
seitten
käyttäminen
ole
voinut
myötätunto maailman •rretu ita
dän tietää "ajan merkit” ja ne Amerikassa, niin tekijän knvai- tmi iki-hvväksi. sillä siellähän
ovat hänen lausuminaan "kan , lomasta kansanvallan laajenemi ovat aivan hänen vuosikautistt Rooman rappeutumisen syytä, antaa hänen teokselleen min-j kohtaan, Maria sepitti ja lauloi
mitään mituta syytä emme "sii
sanvaltaisuuden herääminen ja sesta voidaan tinkiä koko paljon, aatteensa esitettyinä. Niinhän lien löydä kuin sen jonka tekijä käänlaista tosiasiani selvittäjän sitä aikana, jolloin hän kantoi
arvoa: se jääpi hvödvttötnäksi Jeesusta rintansa alla. 1 mialaii
Puhuessaan ...............
kansanvallan he- hänkin on aina sanonut, että so
kitkollisutulen häviäminen.’
.........................
M i- i .........................
on
maininnut
teoksensa
26:11:
sanaratsastukseksi.
joka ci hv«-! pynä äiti, tästä päivästä lahtien
kä tuo erikoisesti huomattav.i ri?a,n!i’csta ,a kirkollisuuden ha- sialismin ja uskonnon tulee käy
sivulla.
Siellä
niin.
selitetään
dytä sitä joka aikoo saada asi tulevat kaikki sukukunnat t •<!« 1-
kirkollisutiden häviäminen oike-
ojl<c. ' v’ämisestä,
koettaa tekijä hä
KirKoiusuuden
’auiisesia, Koettaa
ni dä käsi kädessä ja niin jo sano
roomalaisten
menettäneen
ihan
oista
sehän, mutta kylläkin se la nim ittäm ään sinua :
tyyttää
sosialisteja
ja
'pappeja
asiaan on. ja missä se jokapäi- tv-vt,? a . s?sial’stvia . Ja PaPpej vat sosialistit itsekin. Kuinka
teensä
samaan
aikaan
kuin
us-
kotta»
sitä joka ei itse ole niistä si.”
llt- "uranuurtava" tämä teos onkaan
iäisessä elämässä esiintvv, s itä ! - l^eistoimintaan. Sen lian lat
konsakin
ja
alaspäin
menon
al
tietoisempi
kuin kirjottaja mi «ti
Kuinka
"kutnouk 11 > ! .1
emme saa teoksesta
oikein seivti-
selvil-' suuk’n
iv>/n.»vsia oiKem
......... . • j°
> stJ v‘isti esipuheessa» m kun siitä tulee noin mainio en kaneen siitä hetkestä kun se hyl-
llit.
Aoidaan
ilman
pienintäkään
ilmi
seuraa
van
Kun
virressä
nimenomaan
>■
le ja vaikcanlainen siitä lienee-1 V1o., n , a Sllna
nakkoluulojen tuki?'Se lvöpi vii käsi ihanteensa, eli toisin sanoen liioittelua väittää teoksen histo
kin antaa mitään erikoisen
1' al*^Rksen.
dellä iskulla kumoon ne epäilyk uskontonsa. Siis sama käsitys riallinen arvo olemattomaksi. taan voimallisten, siis k ini aik-
sellisten tulleen kukistetuiks ja
“Ja niin on syntynyt onneton sen siemenet joita työläisen mie kuin
vaä todistusta, sillä se "häviämi
sekin minkä tekijä lausui
nen vielä meidän päivinämme asiain tila — teollisuustyöt äes- leen io oli \ersimtuniit ja pala työväenliikkeen ja uskonnon suh Ainoa arvo mikä sille voidaan nyöräin korotetuiksi, ei taiste
on perin vähäistä laatua. Kat- tön liike ja uskonto ovat eron uttaa hänet takaisin rakkaan pas teesta jo alkulauseessaan : ilman jättää on tavallisen saarnapostil- lunsa avulla, vaan növrv \
a
lan arvo. Se on kokoelma ahti palkkiona, niin kuulee tv
s ii
sellesamme kirkollista elämää, neet toisiltaan. Ne olivat tar- torinsa karjaan, ja autuaaksi te uskontoa ei ole ihanteitakaan.
saarnoja Kristuksen kärsimisen
meidän täytyy Kautskv n kanssa kotetut kulkemaan käsi kädes kevän kirkon helmaan, josta hän
Mikään uusi ei tuo Rooman historiasta, eikä mitään muuta ja nä hirmuisen vallaukum ;si ÍÜ -
Industrialismi, teollisuus- jo oli luopumaisillaan.
tunnustaa: “Ei voida torjua vle- sä.
Siinä I- « '¡'akin
rappeutumisen syy ole. Me ta jokainen, joka haluaa sitä lajia sen kuminan.
vän ihmettelyn tunnetta, kun työväestön liike tarvitsee henkis-
Varsinaisen teoksen tarkotus paamme sen jo ukkovaarin ai tavaraa voipi saada sitä ostamal kumajaa , mutta missä: Olen
______
____
tä sisältöä antamaan sille oman-
katsellaan kristillistä
kirkkoa.
taipuvainen ulkom aan, et a “ku
on kylläkin "uran"-uurtava, se kuisista
virsikirjoista,
joissa
joka on lähes kaksi vuosituhatta , tunnon herkkyyttä, viehätystä koettaa rakentaa Jeesuksesta tai myöskin veisattiin "Ruomi rövh- la tämän sosialistien kustanta minä on lähtöisin tekij; li kai
vanha ja on vielä edessämme !ia mielikuvituksen voimaa — Natsaretin k«rvesmiehestä histo kiästä", joka hyljäsi jumalansa man papillisen tekeleen.
losta. Jos missään, niin si«, hä.
"Niina
päivinä
kävi
käsky
ulos
täynnä elinvoimaa, jopa useissa I ominaisuuksia, jotka tekevät kä- riallista henkilöä — työ, jonka ja meni perikatoon. Tekijä koet
missä moisesta valitus irresta
maissa vahvempi kuin valtioval- sityöläisestä taiteilijan j. n / e . ” kanssa tähän saakka ovat kaikki taa kyllä (erottaa meille moneen keisarilta Augustukselta, että saadaan Marseljeesi, tävtvv j m -‘
ta.
A htä vahan sisältää kir- (Sivu 19.)
jumaluusoppineet turhaan hikoil kertaan, että Rooma oli orjaval- kaikki maailma piti verolliseksi kun kumista.
kollisuuden häviämistä seuraava
Kustantajat ovat sanoneet te leet. ja joka kirkkoherra 'Whitel- tio ja että se riisti alusmaitaan, laskettaman", alkaa tekijä ker Muutoin on hyvin epätie lista
sanomalehdissä kierrellyt uuti- osta "käänteentekeväksi uran takin jääpi suorittamatta. Syy ynnä paljon muuta, mielestään tomaan aivan raamatun mukaan. kuka virren on sepittänyt. Se
nenkaan:
uurtajaksi”. Kai se tarkotettu ei ole siinä etteikö tekijä sitä to tärkeää, mutta vaikka me kuinka Sitten hän rakentaa meille san \oipi kylläkin olla jon-kun "ui
kat i-äidin Alariasta. voidakseen
ja "käänteen tisesti yrittäisi, vaan on se siinä moneen kertaan
‘■$5.000,000 eläkerahasto p rotestantti •‘uranuurminen”
u
sturaisimme saada syntymään myiiskin >au- malan äidin ' sepittämä. *i
selle episkopaali-kirkolle.
tekeminen” sisältyneekin siihen yksinkertaisessa seikassa, että häntä teoksen kannesta kanteen.
b«n aikaan oli maa täviiö' ",d-
"N ew York, tauiuuk- l p . — Massa- surulliseen seikkaan, että tekele mitkään sen ajan historiat eivät niin me emme niillä' sanaratsas- karimiehen hänen pojastaan. Te malan äitejä .
Erään hauskan
kijä kuvailee meille Aarian tapauksen naista "äideistä ker-