Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Jan. 9, 1917)
No. 6 Sivu kaksi V E R I suam alatM» ty iv le a U n e n kannattaja, iimaatyy Aatoriaaafr Oregon, joka paivt,. paitsi maanantaina. TOIMITUSKUNTA: ----- W. N. R EIVO — A. S A L M I— L. M O IL A N E N — J. MALO— K. E. H E IK K IN E N T O V E R I (The Daily Contrade) T h e Organ oi th e F innish Wunter« in the W estern ¡State«. The Only m aheD aily in the W est. Published Daily, hlxcept Aionuay, at Astoria, S*®., by th e W estern W orkm en s Publishing Company. Advertising Kates in enect July 1, IFlz, roc per meh. ¡special discount lUoved lo r larger and continuous auverusemeuts. TOVERI, BOA «9, AS I urti % uMfcGO«. A U ttU SI NIKULA, Manager. JBntered as second class m atter July ih, U 12, a t the Post-OUloe at A atena, Oregon, Under the A ct ut M arca Jru, is<». SUBSCRIPTION HATES; IN UNITED b T A Ifca A N U u a N A O A ; F or 1 year |3.BO; For 4 Months, For 4 M onths, Jl.vO; For 1 Month 40c. k Ilm oitushlnta 4uc paistatuum aita. K uoiem an-iim oiuikset jl.ö u kerta ja M n latovan yilla $2.ou kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm oitukset 6uc kerta, halutaantieto- ja nim enm uutto-ilm oitukset 25c kerta, naim anr^mpiu»oi ♦■Loo kerta, avioero-ilm oitukset gl.oo kerta, oeisovat ilm oitukset se uraa van p m ialu etteion m ukaan paistatuum aita; 1 v. 20c, f t v. 20c, 2 kk. 25c, 1 kk. 30c. Satunn aisista m u on uksista tuiee rahan seurata mukana, »englannin, k ielestä suom ennetaan vapaasti. T IL A U S H IN N A T Y H D Y S V A LLO IS S A JA CAN ADAS8A: | vuosikerta gkhO; S kuukautta Bi.76; 3 kuukautta 31.00; i Kuukausi 40c. S U O M E E N JA M U U A L L E U L K O M A IL L E : 1 vuosikerta Bd.ao, s kuukautta $3.00. Huoneisto sijaitsee 10:nnsn Ja Duans katujen kulmassa. Taistooni: konttori 3So, toi m. 032. H A V A IN N O L L IN E N O PETÜS Kongressin käsiteltävänä on nykyisin uusi postiläkiesitys, jo ka muiden muassa sisältäisi sää döksen postimaksujen korotta misesta toisen luokan lähetyksil- K‘. Kun toisen luokan lähetvk- siili kuuluvat sanomalehdet, aset taisi sen hyväksyminen uuden lisä verotuksen työväen sanoma lehdistön kannettavaksi. Suuret porvarilliset päi valeli tte t eivät asetuksesta sanottavas ti kärsisi, sillä niitä levitetään enimmäkseen paikallisesti kanta jien avulla, mutta sensijaan viik kolehdet kärsivät, sillä niiden ti laajat saavat lehtensä postin vä lityksellä. Varsinkin vieraskieli set viikkolehdet kärsisivät siitä, koska vieraskielinen asutus ei missään ole niin tiheä, että leh den ei olisi turvauduttava posti laitokseen tilaajansa saavuttaak seen. Sveitsin sosialistipuolueen toi meenpaneva komitea on julkais sut seuraa van julistuksen; "Meidän sanomalehdistömme on kertonut, millaisia uusia kas vannaisia on kasvattanut pyrki mys alistaa valtiollinen valta so- tilasherruuden alaiseksi. ‘‘Lausannessa pakotettiin viisi lakossa olevaa kirjaltajaa puke maan sotilastakki yllensä ja suo rittamaan lakonrikkurien tehtä viä, se on kunniattomasti pettä mään tovereitaan. ‘‘Valtio on ruvennut työnanta jien rikkuri värvääjäksi. Se on auttanut työnantajia tekemään mahdottomiksi työväenjärjestön vaatimuksia. Ja kuitenkin on hallitus itse myöntänyt virkamie- hilleen persoonallisia kalliin ajan palkanlisäyksiä, siis tehnyt sa man, mitä vaativat kirjaltajat ja mitä useat työnantajat jo ovat myöntäneet. ‘“Asian käsittelyssä tasavallan puolueettomuuskomissionissa tuli ilmi, että tässä tapauksessa ei ol lut kysymys armeijan tarpeitten täyttämisestä, jotka saattoivat tulla täytetyksi ainoastaan lakon rikkomisen kautta. Lakopalaises- sa kirjapainossa piti painattaa sotaj unien kulkutauluja, jotka olisi hyvin voitu valmistaa jos sain toisessa kirjapainossa. Ei vaadittu ylityötä tahi pyhätyötä, jopa puuttui työnantajalta väli neitäkin tämän työn suorittamis ta varten. Kysymyksessä oli taistelu, jossa työnantajain ja työläisten taloudelliset edut ovat vastak kain. Sen sijaan, että viranomai set pysyisivät puolueettomina ta hi ryhtyisivät välittäjiksi, ovat he pakottaneet työläisiä teke mään lakonalaista työtä sotilas- pakon alaisina. -Valtio, sen si jaan, että se näinä raskaina ai koina esiintyisi heikomman suo jelijana, tekee itsensä kanssa- syylliseksi työläisten elintason alas painamiseen. “Tällainen puolueellinen esiin tyminen sotilasviranomaisten ta holta on suuresti kiihottanut Sveitsin työläisiä. 'Meiltä tahdo taan riistää perustuslainmukaisia oikeuksiamme ja armeijasta tah dotaan tehdä lakonrikkurien vär- väystoimisto. Eikö jo riitä se, että työläisiä sortaa h^tä ja näl kä ja kurjuus. “Työläismiehet ja naiset! Ryh tykäämme tarmokkaasti vastus tamaan tällaisia alkeellisimpien oikeuksiemme loukkaamisia. “Puoluetoiminta on viivyt telemättä valittanut asiasta liit tohallitukselle, lähettäen Sveitsin presidentille seuraavan kirjel män ; “taaten me panemme vastalau seen sitä ennen kuulumatonta työläisten lakkovapauden louk kaamista vastaan, jonka tekivät « sotilasviranomaiset Lausannen kirjaltajain lakon aikana. “Nämä kirjaltajat o.vaX jo jjsti- Mutta kaikkein pahimmassa asemassa ovat työväenlehdet, joi den tilaajamäärä ei nykyisin ole missään vielä paikallisesti niin suuri että lehti edes sillä pysyisi pystyssä, puhumattakaan siitä, että kaikilla paikkakunnilla ei suinkaan voida saada pystyyn paikallista lehteä. Työväen leh tien täytyy päästä tilaajilleen postin välityksellä, tai hajallaan asuvat työläiset jäävät vaille heille niin tärkeää yhdyssidettä. Rasitus postimaksujen kohotta misesta tuntuu sitäkin suurem malta kun paperi on nyt juuri kohonnut enemmällä kuin puo lella entisestään, joten satojen pienten lehtien on ollut pakko la kata ilmestymästä. Kongressi toimii liikemiesten etuja silmälläpitäen, sillä he vaativat yhden sentin kirjepos- timaksua. Sellainen ei tulisi kannattamaan, mutta he selittä vät, että sanomalehtlille saisi li sätä taakkaa, kunhan he vain pääsisivät vähemmillä kuluilla. Työväestön etujen kannalta on kuitenkin sanomalehtipostimak- sujen halpuus tärkeämpi kuin kirjeitten, koska työväestö kir joitelee niin harvoin, että se ei mitään merkitse maksaako se sil loin sentin tai kaksi kirjeestä. Luonnollisesti me emme vas tusta sentin kirjepostimaksua. Kyllä se kannattaa silläkin, kun han vain otetaan edes osa siitä mitä rautatiet nykyisin riistävät postin kuletuksesta; sitäpaitsi eihän postilaitoksen tappio ole läheskään niin turmiollinen ylei sille eduille, kuin militarismin, johon uhrataan satojamiljoonia vuodessa. Muistutus kongressille ei olisi tässä suhteissa pahitteeksi. Jo kaisen työväen lehden lukijan pitäisi kirjoittaa kongressimie- helle ja vaatia hänet äänestä mään toisen luokan postimaksu jen kohottamista vastaan. Osas tot voisivat ottaa asian käsitel täväkseen. K E IN O T P A PÄ Ä MÄÄRÄ Työttömyyden lieventäminen on jo vuosia ollut täkäläisissä oloissa uhkaavana ja ratkaisu aan vaativana kysymyksenä, ei kä se suinkaan ole poistunut nytkään, joskin on myönnettävä, että suurin osa työttömistä on nyt saanut tilapäisesti työtä. Työttömyyden rinnalla esiintyy useita muita kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisuaan yhtä tinki mättömästi, mutta joiden “rat kaisu” ei ole mahdollinen taval la joka poistaisi työttömyysky symyksen kokonaan edes hetkel lisesti. Yksi niistä on pienvil jelijäin asema. Ei ole olemassa huutavampaa vääryyttä kärsivää työtätekevää köyhälistön joukkoa kuin on pienviljelijästö, huolimatta kai kista niistä selityksistä ja ana lyyseistä joita sen asemasta on tehty ja joissa se on korotettu omistavan luokan jäseneksi, kos ka se omistaa — ellei muuta niin paljon velkaa. Lakiesitys toi sensa jälkeen on ollut kongres sin ja lainlaatijakuntien käsitel tävänä, mutta tulos kaikista on ollut pienviljelijästön aseman ali tuinen kiristyminen, siis luokka rajojen kärjistyminen ja pienvil jelijästön kurjistuminen. Porva ritkin myöntävät jo että se ta pa mikä Yhdysvalloissa vallit see uusien viljelysmaiden aukai sussa. on mitä vanhanaikaisin ja epäedullisin niin yhteiskunnalli sesti kuin yksityisillekin,, mutta kun siitä luopuminen edellyttäisi suurpääoman etujen ahdistele mista, niin kaikki toimenpiteet kysymyksen ratkaisemiseksi pienviljelijöille edulliseen suun taan ovat osoittautuneet tulok settomiksi. Puhuessaan siitä epäkäytännöllisestä ja taloudelli sesti mitä takapajuisimmasta ta vasta, joka täällä on sillä alalla käytännössä, sanoo professori Meade m. m. seuraavaa: “Menettelytavat eivät ole enempää tehokkaita, kuin talou dellisesti edullisiakaan. Ne ai heuttavat huutavaa vääryyttä niille, jotka pyrkivät saamaan oman kodin itselleen. “Ottakaamme esimerkiksi 50,- 000 eekkerin maa-ala, joka on useiden aukaisualueiden käsittä mä ala, se merkitsee kotia tu hannelle perheelle; tuhannen maatilaa asuin- ja muine raken nuksineen, maan tasoitteluineen ja aitauksilleen. "Niiden tuhannen perheen, jotka asettuvat tälle maalle, on jokaisen yksityiskohtaisesti huo lehdittava asuntojeA rakennutta misesta ja muista vaikka usea heistä ei ole edes selvillä siitä, minkälainen huoneusto olisi par haiten soveltuva ilmanalaan ja muihin suhteisiin. Niiden on yk sityiskohtaisesti tasattava maan sa, laitettava sille kastelulaitok- set ja muut ja tämä kaikki ta pahtuu mitä suurimmilla kustan nuksilla jotka johtuvat siitä, että ei osata toimia siten kuin pi täisi. Eräässäkin tapauksessa selvisi että yksityiset saivat maksaa rakennustarpeista 27 dollaria tuhannelta jalalta, vaik ka niitä vaunulastittain sai sa maan paikkaan 11 dollarilla tu hannen jalkaa. Karja on niin ikään hankittava muualta ja leh mästä joka alkuperäisesti mak saa 65 dollaria, saavat yksityiset viljelijät maksaa sata dollaria. Sitäpaitsi on maalleasettujan vielä maksettava korkea korko lainaamastaan pääomasta. Seura us on, että kaksi jokaisesta kol mesta maalleasettujasta epäon nistuu.” Edelläolevassa ei suinkaan ole mitään liioiteltu, mutta samalla kuin siinä ilmenee se kurja ase ma, jossa 11. s. uutisviljelijät ovat, ilmenee siinä myöskin syy siihen asemaan, vaikkakaan ei professori Meade, enempää kuin muutkaan porvarit ole sitä huo maavinaan. Syy on siinä, että yksityispää- onialle on edullista estää pien viljelijät toimimasta kollektiivi sesti. Mitä enemmän yksityis- pääorna voi riistää pienviljelijää, sitä suuremmat ovat koronkisku rin voitot. Ainoa pelko joka heillä on, on se että mahdolli sesti pienviljelijät huomaavat toivottoman asemansa ja heittä vät koko yritykset kilpailun avul la saavuttaa parannuksia ase maansa. Kun yksityinen pien viljelijä maksaa rakennuseineis- ta enemmän kuin kaksinkertai sen hinnan, menee voitto suur pääomalle, kun hän maksaa suu ren voiton karjasta, menee voit to suurpääomalle, ja kun hän maksaa korkean koron lainaa mastaan rahasta, saa suurpääo ma korkean koron. Tarkastipa asemaa siis miltä kannalta hy vänsä, niin aina on suurpääoma hyötymässä pienviljelijän kus tannuksella. Mutta jos ajatellaan, että laa ditaan sellaista koronkiskontaa estävä laki, niin petytään pa hasti. Mitään sellaista ei kong ressi tule laatimaan; jos sellai nen nimellisesti laaditaankin, niin sen vaikutus on merkityksetön, sillä sen toimeenpano jää pank kiirien valitsemien virkailijoiden huolehdittavaksi, eikä heiltä tar vitse odottaa kuinkaan paljoa tässä suhteessa. Mikään ei ole vaikeampaa kuin pienviljelijöiden aseman paran taminen, niin lujasti ovat he sot keutuneet suurkapitalismin verk koihin. Ja niistä vastuksista joi ta sillä alalla on edessämme, ei suinkaan ole pieni se näkökanta, jonka pienviljelijät yleensä o- m aa vat, että heillä on yksityisinä mahdollisuus vielä saavuttaa riippumaton asema, kohota itse näiseksi omillaaneläjäksi, johon suurpääoman harjoittama riisto ei vaikuta. Maanviljelijät itse pyrkivät saamaan aikaan lakeja -jotka pyrkivät voimistuttamaau pienviljelijöitä suurpääoman kil pailijoina. Luonnotonotti olisi o- dottaa, että sellaiset toimenpi teet tuottaisivat toivottuja tu loksia. Maiden asuttaminen ei tapah du Amerikassa missään sillä tar koituksella, .että saataisi koteja niitä tarvitseville, vaan sillä, että suurpääoman riistämsialueet laa jenisivgtt. “Hyvinvoipia farma reita” tarvitaan siksi, että maa- ja rautatieyhtiöt saisivat maansa kaupaksi ja pääomanomistaja voisi lainata tarvitseville pienvil jelijöille rahaa kiinnitystä vas taan korkealla korolla. Pienviljelijän pelastus, kuten olemme niin lukuisat kerrat o- soittaneet, on siinä, että he tais televat palkkatyöväestön riveissä työtätekevän köyhälistön val- taanpääsemiseksi, mutta siltikin täytyy löytyä joitakin keinoja, joita voidaan käyttää tämän työtätekevän köyhälistöosan rap peutumisen estämiseksi. Ja nii täkin löytyy, joskin porvariptk)- lueiden ohjelmistossa esitetyt o- vat poikkeuksetta taloudellisen kehityksen kanssa ristiriidassa. Sosialistipuolueen ohjelma tar joaa suojaa riistoa vastaan si käli kuin suojaa ollenkaan voi daan löytää. Valtion maanvilje lystilojen perustaminen ja maan aukaisu valtion kustannuk sella ja suurtiloina viljeltäväksi avaa työpaikkoja lukuisille työ läisille ja vapauttaa vastaavassa määrässä pienviljelijöitä siitä kurjuudesta johon pienviljelys heidät 011 painanut. Se antaa heille uudelleen tilaisuuden ko hota takasin palkkatyöväestöön, josta he ovat vajonneet “omista vaan luokkaan.” -O- m u k aan ja $2.50 p ä iv ä ra h a a kokous- ja m a tk a p ä iv iltä ; p a its i se lla ise t e- G ustajat, jo tk a ta v a lla ta i to ise lla n a u ttiv a t jä rje s tö n p a lk k a a siltä a- ja ita , e iv ä t ole o ik e u te ttu ja p ä iv ä ra h a a n .” Ä äniä a n n e ttu : M yöten 1838f vas ta a n 343. E h d o tu s tu llu t h y v ä k sy ty k si 1504 ää n en en em m istöllä. C hicago, jo u lu k u u n 30 päivä, 1916. E lias Sinisalo, J u h o H u ttu n e n , J . F. M äki, V a a lilau ta k u n ta . -------------------D------------------- | Yleisiä uutisia aiHiiiiiiiiiiiziaiiiiiaisuiiiiuiiiiii)M k Järjestömme asioita | «NIIIIIIIIIIIIIIEIHlIEUIIISIIIBIianM P öytäkirja teh ty W yo. 8. s. osasto jen k e sk u sk o m itean kokouksessa, Rock S p rin g sissä, W yo., jou lukuun 19 p., 1916. L äsn ä olivat H iibacka, W iljakkala ja a lle k irjo itta n u t. l:k s i. T a rk a s te ttiin k irju rin toi m in ta uuden k esk u sk o m itean v a litse m isen su h te e n ja h y v ä k sy ttiin se sem m oisenaan. K eskuskom itean p a ik a k si oli eh d o te ttu Ila u n a a ja Rock Springsiä, m u tta koska Rock S p rin g sin osasto oli k ieltä y ty n y t, niin jä in H an n a a i n o ak si eh d o k k aak si ja koska H anna oli s a a n u t enem m istön o sasto jen eh d o tu k sista, niin ei e s ite tty paikan v a lin ta a e n sin k ä ä n y leisään esty k sel- le, vaan k a tso ttiin H a n n a tu lev an vuoden k e sk u sk o m itean paikaksi. H an n an o sa sto oli e h d o tta n u t kes kuskom itean jä se n e h d o k k aik si seu ra a vat to v e rit; L eonard Luoto, Toivo P aavola, J. A. W äisänen, Salu Mäki, Jo h n Leino, N els L ahti, Aro K röger, F red Särö, F iija K otila ja Anni L appaia, jo tk a sa iv a t ä ä n iä s e u ra a v a sti; -C » < 0 Se ? sÖ3: X* X* p: S Le T yöväen sanom alehdis töä uhkaa vaara ta kuukausia sitten esittäneet vaatimuksen, että kalliin aja'i johdosta korotettaisiin heidän palkkaansa 15 prosentin^-**Pit kien ja hedelmättömien neuvot telujen jälkeen täytyi heidän lakkoutua. Useat työnantajat ovat suostuneet vaatimukseen, joka todistaa, että vaatimus on mahdollinen täyttää. Kaikkien elintarpeitten suuresti kallistues sa on muutenkin tunnustettava, että vaatimus oli oikeutettu. "Eräs vastahakoinen kirjapai no oli ottanut Sveitsin rautateil tä suoritettavaksi töitä, joiden pitAolla valmiina uudeksi vuo deksi.’ Voidakseen paremmin vastustaa lakkolaisten vaatimuk sia tämä liike kääntyi sotilasvi ranomaisten puoleen ja marras kuun 22 päivänä tapahtui se us komaton asia, että viisi kirjalta jaa sotalakien nojalla määrättiin lakonalaiseen kirjapainoon lakon- rikkurityötä tekemään.” Kirjelmässä edelleen osoite taan, että nykyisen yhteiskunta järjestyksen aikana työläisillä ei ole muuta keinoa kuin yhdisty minen ja lakko oikeuksiensa läpi ajamiseksi ja että hallitus ryh tyessään estämään tätä heidän vapauttaan, törkeästi loukkaa pe rustuslakia. Mitään sotilasvält- tämättömyyttäkään ei ollut täs sä asiassa olemassa, koska halli tuksen työt olisi helposti voitu antaa jonkun toisen kirjapainon suoritettavaksi, joka ei enää ol lut lakossa. Puoluehallinto kehottaa työ läisiä kaikkialla Sveitsissä pane maan toimeen vastalausekokouk- siä tämän törkeän tapauksen joh dosta. Amerikankin työläisillä on jo tain opittavaa tästä tapauksesta. Kun kongressi myönsi presiden tille vallan “sotilaallisen tarpeen sattuessa kutsua kuka kansalai nen hyvänsä sotilaspalvelukseen. niin hänelle annettiin juuri sa mallainen valta, mitä nyt Sveit sissä käytetään työläisiä vastaan. Ja Sveitsissähän on se muka niin erinomaisen kansanvaltainen kansan miliisi! Me näemme, että sotilasvarustukset ja sotalait, oli ne muodoltaan millaisia tahansa, aina palvelevat vallassaolevien luokkien etuja työläisten etuja törkeästi polkien. — Raiv. * £- r-* Ä' *■** D K «-* 55 H anna . . . 25 30 31 35 34 34 l i 17 9 14 S u p erio r . . 4 12 8 9 9 2 8 9 4 . . R. S prings 4 14 15 13 13 13 1 13 7 3 D iam 'dville . . 6 6 7 7 7 1 . . . . 1 C um berland 3 9 5 12 7 2 4 5 7 6 SAKSALAISET VALLOITTA NEET BRAILAN (Jatkoa enslm äiseltä sivulta.) näläistä vangiksi ja useita kuu- laruiskuja. Pietari, 6 p. tammik. — Viral lisesti on ilmoitettu, että venä läiset joukot ovat Riigan län tisellä puolella hyökkäyksellään valloittaneet saksalaisten varus tetun aseman. 275 saksalaista sotilasta otettiin vangiksi ja pat teria, käsittäen useita kuularuis- kuja otettiin saaliiksi. Rumaniassa ovat venäläiset ja rumanialaiset perääntyneet teu- toonien edestä kaikkialla muualla paitse Uzul-joen laakson poh joisilla kukkuloilla, joilla venä läiset pitivät asemansa torjuen voitokkaasti -teutoonien hyök käykset. Pieniä kahakoita läntisellä rin tamalla. Berlin, 6 p. tammik. — Viral lisesti on ilmoitettu, että Ypres- sin ja Ancren tienoilla on tapah tunut pienempiä kahakoita. Eng lantilaiset ovat päässeet Serren luona Ancre-joella tunkeutu maan saksalaisten. etumaisiin .uoksuhautoihin. ------------- ö ------------- OREGONIN LAINLAATIJA- KUNTA ALOTTANUT ISTUNTONSA. (Ja tk o a e n sim ä ise ltä s iv u lta ) tunnot täällä. Valtion hallituk sen laatiman tulo- ja menoarvion mukaan tarvitsee ldahon halli tus scuraavalle kaksivuotiselle varainhoitokaudelle lähes 4 milj. dollaria, joista puolitoista miljoo naa ylemmille koululaitoksille ja vankiloille. Arizonassa lainlaatijakunta es tetty toiminnasta kuvernööri- riidan tähden. Phoenix, Ariz., 6 p. tammik. — Arizonan lainlaatijakunta, jo ka on kokoontunut lakimääräi sille istunnoille on estetty pääse mästä toiminnan alkuun kuver nööri-riidan tähden. Ylioikeus 011 lykännyt päätöksen antami sen seuraavaan viikkoon kuver nööri Hunt in ja Campbellin vä lisessä riitajutussa. Lainlaatija- kunnan työskentelyn tekee mah dottomaksi se, että lainlaatija- kunta on tuntematon kumpi ‘‘ku vernööreistä" on todella kuver nööriksi tunnustettava. Edus tajahuoneen enemmistö on Hun tin kannattajia, mutta senaatti on todennäköisesti päinvastoin, kun kumpainenkaan huone ei kuitenkaan ole oikeutettu päät tämään asiassa. -Q- Siperiastä paennut ve- näläin. sosialisti kuol lu t M inneapolissa K uten ä ä n e s ty s n ä y ttä ä , o v at k e s Minneapolis, tammik. 3. — ku sk o m iteaan seuraav. vuodelle tu l Jouluk. 31 p. kuoli täällä toveri leet v alitu ik si: Salu M äki, Toivo Gregori Belousoff, sairastettuaan Paavola, Jo h n Leino, J. A. W äisänen pitemmän aikaa hivuttavaa tu ja N els L ahti. 2:ksi. L u e ttiin C um berlandin o sas berkuloosia. Belousoffin ruu to lta sa ap u n u t selonteko G leucoehin mis poltettiin hänen oman toi osaston p e ru sta m isy rity k se stä , jo ssa vomuksensa mukaan tuhaksi kävi selville e tte i a in a k a a n tällä k e r tammik. 2 p. ta a ollut m ahdollista sinne sa ad a pe Edustettuaan sosialidemok ru ste tu k s i osastoa. V elv o itettiin k ir ju ri k orvaam aan C um berlandin o sas raattista puoluetta .Venäjän toi tolle tä s tä to im esta jo h tu n e e t kulut. sessa Duumassa karkotettiin Be J ä rje s te ttiin S. S. J ä rje s tö n lu en n o itsijan , tov. M oses H aitiin, lu en to lousoff toisten sosialisti-edusta m atk a valtiossam m e, jo k a länsipiiri- j a n i kanssa Venäjältä vaimonsa k o m itea lta tu lle id e n tied o n an to jen kanssa Siperiaan pakkotyöhön. m ukaan a lk a a tam m ikuun 6 päivän Sieltä pakoteitse pääsivät sitte aikoina. Sam M arttila. • Y hdysvaltoihin ja ovat olleet T. p. kom itean e h d o k k a at sa iv a t ä ä n iä se u ra a v a sti: A hti 1846, B ow ers 1203, H alm e 1432, H e la n d er 1802, H elle 903, H ä m äläinen 810, H y ttin e n 585, K eko 478, K ettu n en 635, L aurila 772, L ahti 1055. L e h to v aa ra 609, M äki 1580, K ie lii 583, R iipinen 1440, S torm 986, T ö rn q v ist 1295, V alituksi ovat tu lle e t: A hti, Bo w ers, H alm e, H elan d er, M äki, T ö rn qv ist ja R iipinen. V a ra jä se n ik si j ä r je s ty k s e s s ä : L ahti, S torm , H elle ja H äm äläinen. Y h te istu lo k se t S. S. J ä rje s tö n y- le is ä ä n e s ty k s e s tä “ D" 1916: 7 p y k ä län m u u te tta v a k si s e u ra a v a n la ise k si: ‘‘Edustajakokouksien edustajille maksetaan kxHUlUsit. luristitaksan Minneapolissa noin 4 vuotta. Lapsensa jäivät Venäjälle. Sosialistipuolueen valtion toi- nieenpanevakoniitea päätti toi mia suuren niielenosotus-ko- kouksen kaupungintalon alaker ran haalissa sunnuntaina tam mik. 7 p. klo 2 :30 i. p., jossa ko kouksessa esitetään vastalause Venäjän julmalle hallitukselle lä hetettäväksi, joka moisella taval la ruhjoo ihmiskunnan parhainta osaa, vapauden ja ihmisyyden puolesta toimivia työväenluokan herättäjiä. Puhujana, monien muiden o- hella, tulee tässä kokoukse ssa esiintymään kaupunkimme ny kyinen majuri, toveri Van Lear. Työm . San Francisco, Cal., tain m*. 6. — Neljä valaniiestä oli saatu vannotetuksi tehtäväänsä eilis iltaan mennessä unioitten orga- niseeraajan, Ilios. J. Aiooneyn, jutussa, jota syytetään murhas ta viime lieinäk. 22 p :nä täällä “varustuneisuus -kulkueen aika na tapahtuneen pommiräjähdyk sen johdosta. Kuulustelun jat kaminen lykättiin maanantaihin. Kahdeksan valanheskokelasta jäävättiin — yksi syyttäj¿puolen toimesta. Syyttäjäpuoli hyIkäsi Solomon Bibon sen johdosta, et tä tämä myönsi olevansa puolus- tuslakimies McNuttin perheen tuttava. Puolustuspuoli new-yorkilaisen lakimiehen, VV . Bourke Cockra- nin johdolla jääväsi valamiesko- kelaita, joita se piti järjestyneen työväenliikkeen vihollisina. Sa moin meneteltiin niiden kanssa, jotka sanoivat vihaavansa “anar kiaa" ja “anarkisteja”, sillä syyt täjäpuoli — saadakseen väitteil leen yleisen mielipiteen tukea — on koettanut leimata Mooneyn ‘ kiihkoisaksi anarkistiksi”. Valamieskokelaiden kuuluste lussa Cockran kysyi etääkä ko kelaalta onko lian San Francis con kauppaseuran jäsen tai lu keeko lian mainitun seuran u» lostamaa “avoimen työpajan” kirjallisuutta. Monien muiden merkkien ohella pidettiin tätä kysymystä viitteenä, että puo lustuspuoli aikoo kaikella tar mollaan vastustaa työväen or- ganiseeraajille ja työväenunioil- le vihamielisten henkilöiden tun keutumista valamiehistöön. S 36 71 65 76 70 58 28 44 27 24 YHTEISTULOKSET S. S. JÄRJES TÖN YLEIÄÄNESTYKSESTÄ “ C” 1916, v T yöväen järjestön vih ol lisia k o eteta a n tu n kea valam ieh istöön Ihm isruum iin k asvu a h allitseva aine löydetty? Berkeley, Cal., tammik. 6. — Tiedemiehet Californian yliopis tossa ovat löytäneet aineen, joka määrää ihmisruumiin kasvun, il moitettiin täällä eilen. He kut suvat sitä t e t h e 1 i n i k s i ja sanovat sitä olevan aivokam mion reunassa ns. vaaja- eli kii- laluuliun “nojaavassa” limarau- hasessa (pituitary gland). Hi dastuttamalla tai vilkastuttamal la sen toiminnotta voidaan halli ta ihmisruumiin kasvua, väittä vät he. 1 liuotuksen tästä merkillisestä löydöstä teki tohtori T. B. Ro bertson, biokemian professori mainitussa yliopistoissa, sanoen onnistuneensa erittämään tethe- liniä. Tri Robertson kertoi har- jottaneensa »kokeilujaan neljä vuotta ja huomautti ei voivansa vielä arvioida kuinka suuriarvoi- nen hänen "keksintönsä” mah dollisesti tulee olemaan. Tässä yhteydessä myöskin selitettiin, että tethelin "vaikuttaa” syöpä taudin kehittymiseen. SUBM A R IIN ISOT A Ivernian kerällä hukkui vaan 50 miestä. Lontoo, 6 p. tammik. — Viral lisesti on ilmoitettu, että kulje tuslaiva Ivernian kerällä Välime rellä hukkui ainoastaan 50 mies tä. Aikaisemmin tehdyt arviot ovat olleet liijan suuret, sillä lai valta pelastuneitten lukumääräs tä ei heti saatu tarkkoja tietoja. Lisää laivoja upotettu. Lontoo, 6 p. tammik. — Lai- valiiketoimisto on ilmoittanut u- pofetuksi engl. höyryl. Carlylen, 406 tonnin kaut.; tanskalaisen höyrylaiva Näsborgin, 1,547 ton nin kantoinen ja kreikkalaisen höyrylaiva Aristotle Gionnun. Aikaisemmin upotetuksi ilmoi tettu norjalainen höyrylaiva Eri- ca on saapunut vahingoittumat tomana Sydneyhin. Tämän joh dosta on tultu siihen tulokseen, että upotettu .lapa onkin ollut höyrylaiva hqnna ja sähkösano mia lähetettäessä on nimen suh teen tullut erehdys. Norjalainen laiva tavattu ajeleh tivan merellä. \ igo, Esp., 6 p. tammik. — Espanjalaiset kalastajat ovat ta vanneet mereltä ajelehtimasta norjalaisen höyrylaiva Thyran, jonka saksalaiset toivat Corun- nan satamaan Espanjaan ja vei vät jälleen merelle upottaaksecn laivan siellä. Laivalle olivat sak salaiset asettaneet räjähdvspom- nicja, jotka jostakin syystä eivät olleet räjähtäneet ja laiva niin ollen~ jäi ajelehtimaan. Laiva on 3,742 tonnin kantoinen. Saksalaiset kaapanneet tanskalai sen laivan. Lontoo, 6 p. tammik. — |£ö- penhaniinasta on ilmoitettu, että saksalaiset. ovaL^^Enhjanmerelta
