No. 6
Sivu kaksi
V E R I
suam alatM» ty iv le a U n e n kannattaja, iimaatyy Aatoriaaafr Oregon,
joka paivt,. paitsi maanantaina.
TOIMITUSKUNTA:
-----
W. N. R EIVO — A. S A L M I— L. M O IL A N E N — J. MALO— K. E. H E IK K IN E N
T O V E R I
(The Daily Contrade)
T h e Organ oi th e F innish Wunter« in the W estern ¡State«. The Only
m aheD aily in the W est. Published Daily, hlxcept Aionuay, at Astoria,
S*®., by th e W estern W orkm en s Publishing Company.
Advertising Kates in enect July 1, IFlz, roc per meh. ¡special discount
lUoved lo r larger and continuous auverusemeuts.
TOVERI, BOA
«9,
AS I urti % uMfcGO«.
A U ttU SI NIKULA, Manager.
JBntered as second class m atter July ih, U 12, a t the Post-OUloe at
A atena, Oregon, Under the A ct ut M arca Jru, is<».
SUBSCRIPTION HATES;
IN UNITED b T A Ifca A N U u a N A O A ;
F or 1 year |3.BO; For 4 Months,
For 4 M onths, Jl.vO; For 1 Month 40c.
k
Ilm oitushlnta 4uc paistatuum aita. K uoiem an-iim oiuikset jl.ö u kerta ja
M n latovan yilla $2.ou kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilm oitukset 6uc
kerta, halutaantieto- ja nim enm uutto-ilm oitukset 25c kerta, naim anr^mpiu»oi
♦■Loo kerta, avioero-ilm oitukset gl.oo kerta, oeisovat ilm oitukset se uraa van
p m ialu etteion m ukaan paistatuum aita; 1 v. 20c, f t v. 20c, 2 kk. 25c, 1 kk. 30c.
Satunn aisista m u on uksista tuiee rahan seurata mukana, »englannin,
k ielestä suom ennetaan vapaasti.
T IL A U S H IN N A T Y H D Y S V A LLO IS S A JA CAN ADAS8A:
| vuosikerta gkhO; S kuukautta Bi.76; 3 kuukautta 31.00; i Kuukausi 40c.
S U O M E E N JA M U U A L L E U L K O M A IL L E :
1 vuosikerta Bd.ao, s kuukautta $3.00.
Huoneisto sijaitsee 10:nnsn Ja Duans katujen kulmassa.
Taistooni: konttori 3So, toi m. 032.
H A V A IN N O L L IN E N
O PETÜS
Kongressin käsiteltävänä on
nykyisin uusi postiläkiesitys, jo
ka muiden muassa sisältäisi sää
döksen postimaksujen korotta
misesta toisen luokan lähetyksil-
K‘. Kun toisen luokan lähetvk-
siili kuuluvat sanomalehdet, aset
taisi sen hyväksyminen uuden
lisä verotuksen työväen sanoma
lehdistön kannettavaksi.
Suuret porvarilliset päi valeli
tte t eivät asetuksesta sanottavas
ti kärsisi, sillä niitä levitetään
enimmäkseen paikallisesti kanta
jien avulla, mutta sensijaan viik
kolehdet kärsivät, sillä niiden ti
laajat saavat lehtensä postin vä
lityksellä. Varsinkin vieraskieli
set viikkolehdet kärsisivät siitä,
koska vieraskielinen asutus ei
missään ole niin tiheä, että leh
den ei olisi turvauduttava posti
laitokseen tilaajansa saavuttaak
seen.
Sveitsin sosialistipuolueen toi
meenpaneva komitea on julkais
sut seuraa van julistuksen;
"Meidän sanomalehdistömme
on kertonut, millaisia uusia kas
vannaisia on kasvattanut pyrki
mys alistaa valtiollinen valta so-
tilasherruuden alaiseksi.
‘‘Lausannessa pakotettiin viisi
lakossa olevaa kirjaltajaa puke
maan sotilastakki yllensä ja suo
rittamaan lakonrikkurien tehtä
viä, se on kunniattomasti pettä
mään tovereitaan.
‘‘Valtio on ruvennut työnanta
jien rikkuri värvääjäksi. Se on
auttanut työnantajia tekemään
mahdottomiksi työväenjärjestön
vaatimuksia. Ja kuitenkin on
hallitus itse myöntänyt virkamie-
hilleen persoonallisia kalliin ajan
palkanlisäyksiä, siis tehnyt sa
man, mitä vaativat kirjaltajat ja
mitä useat työnantajat jo ovat
myöntäneet.
‘“Asian käsittelyssä tasavallan
puolueettomuuskomissionissa tuli
ilmi, että tässä tapauksessa ei ol
lut kysymys armeijan tarpeitten
täyttämisestä, jotka saattoivat
tulla täytetyksi ainoastaan lakon
rikkomisen kautta. Lakopalaises-
sa kirjapainossa piti painattaa
sotaj unien kulkutauluja, jotka
olisi hyvin voitu valmistaa jos
sain toisessa kirjapainossa. Ei
vaadittu ylityötä tahi pyhätyötä,
jopa puuttui työnantajalta väli
neitäkin tämän työn suorittamis
ta varten.
Kysymyksessä oli taistelu,
jossa työnantajain ja työläisten
taloudelliset edut ovat vastak
kain. Sen sijaan, että viranomai
set pysyisivät puolueettomina ta
hi ryhtyisivät välittäjiksi, ovat
he pakottaneet työläisiä teke
mään lakonalaista työtä sotilas-
pakon alaisina. -Valtio, sen si
jaan, että se näinä raskaina ai
koina esiintyisi heikomman suo
jelijana, tekee itsensä kanssa-
syylliseksi työläisten elintason
alas painamiseen.
“Tällainen puolueellinen esiin
tyminen sotilasviranomaisten ta
holta on suuresti kiihottanut
Sveitsin työläisiä. 'Meiltä tahdo
taan riistää perustuslainmukaisia
oikeuksiamme ja armeijasta tah
dotaan tehdä lakonrikkurien vär-
väystoimisto. Eikö jo riitä se,
että työläisiä sortaa h^tä ja näl
kä ja kurjuus.
“Työläismiehet ja naiset! Ryh
tykäämme tarmokkaasti vastus
tamaan tällaisia alkeellisimpien
oikeuksiemme loukkaamisia.
“Puoluetoiminta on viivyt
telemättä valittanut asiasta liit
tohallitukselle, lähettäen Sveitsin
presidentille seuraavan kirjel
män ;
“taaten me panemme vastalau
seen sitä ennen kuulumatonta
työläisten lakkovapauden louk
kaamista vastaan,
jonka tekivät
«
sotilasviranomaiset
Lausannen
kirjaltajain lakon aikana.
“Nämä kirjaltajat o.vaX jo jjsti-
Mutta kaikkein pahimmassa
asemassa ovat työväenlehdet, joi
den tilaajamäärä ei nykyisin ole
missään vielä paikallisesti niin
suuri että lehti edes sillä pysyisi
pystyssä, puhumattakaan siitä,
että kaikilla paikkakunnilla ei
suinkaan voida saada pystyyn
paikallista lehteä. Työväen leh
tien täytyy päästä tilaajilleen
postin välityksellä, tai hajallaan
asuvat työläiset jäävät vaille
heille niin tärkeää yhdyssidettä.
Rasitus postimaksujen kohotta
misesta tuntuu sitäkin suurem
malta kun paperi on nyt juuri
kohonnut enemmällä kuin puo
lella entisestään, joten satojen
pienten lehtien on ollut pakko la
kata ilmestymästä.
Kongressi toimii liikemiesten
etuja silmälläpitäen, sillä he
vaativat yhden sentin kirjepos-
timaksua. Sellainen ei tulisi
kannattamaan, mutta he selittä
vät, että sanomalehtlille saisi li
sätä taakkaa, kunhan he vain
pääsisivät vähemmillä kuluilla.
Työväestön etujen kannalta on
kuitenkin sanomalehtipostimak-
sujen halpuus tärkeämpi kuin
kirjeitten, koska työväestö kir
joitelee niin harvoin, että se ei
mitään merkitse maksaako se sil
loin sentin tai kaksi kirjeestä.
Luonnollisesti me emme vas
tusta sentin kirjepostimaksua.
Kyllä se kannattaa silläkin, kun
han vain otetaan edes osa siitä
mitä rautatiet nykyisin riistävät
postin kuletuksesta; sitäpaitsi
eihän postilaitoksen tappio ole
läheskään niin turmiollinen ylei
sille eduille, kuin militarismin,
johon uhrataan satojamiljoonia
vuodessa.
Muistutus kongressille ei olisi
tässä suhteissa pahitteeksi. Jo
kaisen työväen lehden lukijan
pitäisi kirjoittaa kongressimie-
helle ja vaatia hänet äänestä
mään toisen luokan postimaksu
jen kohottamista vastaan. Osas
tot voisivat ottaa asian käsitel
täväkseen.
K E IN O T P A PÄ Ä
MÄÄRÄ
Työttömyyden lieventäminen
on jo vuosia ollut täkäläisissä
oloissa uhkaavana ja ratkaisu
aan vaativana kysymyksenä, ei
kä se suinkaan ole poistunut
nytkään, joskin on myönnettävä,
että suurin osa työttömistä on
nyt saanut tilapäisesti työtä.
Työttömyyden rinnalla esiintyy
useita muita kysymyksiä, jotka
vaativat ratkaisuaan yhtä tinki
mättömästi, mutta joiden “rat
kaisu” ei ole mahdollinen taval
la joka poistaisi työttömyysky
symyksen kokonaan edes hetkel
lisesti. Yksi niistä on pienvil
jelijäin asema.
Ei ole olemassa huutavampaa
vääryyttä kärsivää työtätekevää
köyhälistön joukkoa kuin on
pienviljelijästö, huolimatta kai
kista niistä selityksistä ja ana
lyyseistä joita sen asemasta on
tehty ja joissa se on korotettu
omistavan luokan jäseneksi, kos
ka se omistaa — ellei muuta niin
paljon velkaa. Lakiesitys toi
sensa jälkeen on ollut kongres
sin ja lainlaatijakuntien käsitel
tävänä, mutta tulos kaikista on
ollut pienviljelijästön aseman ali
tuinen kiristyminen, siis luokka
rajojen kärjistyminen ja pienvil
jelijästön kurjistuminen. Porva
ritkin myöntävät jo että se ta
pa mikä Yhdysvalloissa vallit
see uusien viljelysmaiden aukai
sussa. on mitä vanhanaikaisin ja
epäedullisin niin yhteiskunnalli
sesti kuin yksityisillekin,, mutta
kun siitä luopuminen edellyttäisi
suurpääoman etujen ahdistele
mista, niin kaikki toimenpiteet
kysymyksen
ratkaisemiseksi
pienviljelijöille edulliseen suun
taan ovat osoittautuneet tulok
settomiksi.
Puhuessaan
siitä
epäkäytännöllisestä ja taloudelli
sesti mitä takapajuisimmasta ta
vasta, joka täällä on sillä alalla
käytännössä, sanoo professori
Meade m. m. seuraavaa:
“Menettelytavat
eivät
ole
enempää tehokkaita, kuin talou
dellisesti edullisiakaan. Ne ai
heuttavat huutavaa vääryyttä
niille, jotka pyrkivät saamaan
oman kodin itselleen.
“Ottakaamme esimerkiksi 50,-
000 eekkerin maa-ala, joka on
useiden aukaisualueiden käsittä
mä ala, se merkitsee kotia tu
hannelle perheelle;
tuhannen
maatilaa asuin- ja muine raken
nuksineen, maan tasoitteluineen
ja aitauksilleen.
"Niiden tuhannen
perheen,
jotka asettuvat tälle maalle, on
jokaisen yksityiskohtaisesti huo
lehdittava asuntojeA rakennutta
misesta ja muista vaikka usea
heistä ei ole edes selvillä siitä,
minkälainen huoneusto olisi par
haiten soveltuva ilmanalaan ja
muihin suhteisiin. Niiden on yk
sityiskohtaisesti tasattava maan
sa, laitettava sille kastelulaitok-
set ja muut ja tämä kaikki ta
pahtuu mitä suurimmilla kustan
nuksilla jotka johtuvat siitä, että
ei osata toimia siten kuin pi
täisi.
Eräässäkin tapauksessa
selvisi että yksityiset saivat
maksaa
rakennustarpeista 27
dollaria tuhannelta jalalta, vaik
ka niitä vaunulastittain sai sa
maan paikkaan 11 dollarilla tu
hannen jalkaa. Karja on niin
ikään hankittava muualta ja leh
mästä joka alkuperäisesti mak
saa 65 dollaria, saavat yksityiset
viljelijät maksaa sata dollaria.
Sitäpaitsi on maalleasettujan
vielä maksettava korkea korko
lainaamastaan pääomasta. Seura
us on, että kaksi jokaisesta kol
mesta maalleasettujasta epäon
nistuu.”
Edelläolevassa ei suinkaan ole
mitään liioiteltu, mutta samalla
kuin siinä ilmenee se kurja ase
ma, jossa 11. s. uutisviljelijät
ovat, ilmenee siinä myöskin syy
siihen asemaan, vaikkakaan ei
professori Meade, enempää kuin
muutkaan porvarit ole sitä huo
maavinaan.
Syy on siinä, että yksityispää-
onialle on edullista estää pien
viljelijät toimimasta kollektiivi
sesti. Mitä enemmän yksityis-
pääorna voi riistää pienviljelijää,
sitä suuremmat ovat koronkisku
rin voitot. Ainoa pelko joka
heillä on, on se että mahdolli
sesti pienviljelijät huomaavat
toivottoman asemansa ja heittä
vät koko yritykset kilpailun avul
la saavuttaa parannuksia ase
maansa. Kun yksityinen pien
viljelijä maksaa rakennuseineis-
ta enemmän kuin kaksinkertai
sen hinnan, menee voitto suur
pääomalle, kun hän maksaa suu
ren voiton karjasta, menee voit
to suurpääomalle, ja kun hän
maksaa korkean koron lainaa
mastaan rahasta, saa suurpääo
ma korkean koron. Tarkastipa
asemaa siis miltä kannalta hy
vänsä, niin aina on suurpääoma
hyötymässä pienviljelijän kus
tannuksella.
Mutta jos ajatellaan, että laa
ditaan sellaista koronkiskontaa
estävä laki, niin petytään pa
hasti. Mitään sellaista ei kong
ressi tule laatimaan; jos sellai
nen nimellisesti laaditaankin, niin
sen vaikutus on merkityksetön,
sillä sen toimeenpano jää pank
kiirien valitsemien virkailijoiden
huolehdittavaksi, eikä heiltä tar
vitse odottaa kuinkaan paljoa
tässä suhteessa.
Mikään ei ole vaikeampaa kuin
pienviljelijöiden aseman paran
taminen, niin lujasti ovat he sot
keutuneet suurkapitalismin verk
koihin. Ja niistä vastuksista joi
ta sillä alalla on edessämme, ei
suinkaan ole pieni se näkökanta,
jonka pienviljelijät yleensä o-
m aa vat, että heillä on yksityisinä
mahdollisuus
vielä saavuttaa
riippumaton asema, kohota itse
näiseksi omillaaneläjäksi, johon
suurpääoman harjoittama riisto
ei vaikuta. Maanviljelijät itse
pyrkivät saamaan aikaan lakeja
-jotka pyrkivät voimistuttamaau
pienviljelijöitä suurpääoman kil
pailijoina. Luonnotonotti olisi o-
dottaa, että sellaiset toimenpi
teet tuottaisivat toivottuja tu
loksia.
Maiden asuttaminen ei tapah
du Amerikassa missään sillä tar
koituksella, .että saataisi koteja
niitä tarvitseville, vaan sillä, että
suurpääoman riistämsialueet laa
jenisivgtt. “Hyvinvoipia farma
reita” tarvitaan siksi, että maa-
ja rautatieyhtiöt saisivat maansa
kaupaksi ja pääomanomistaja
voisi lainata tarvitseville pienvil
jelijöille rahaa kiinnitystä vas
taan korkealla korolla.
Pienviljelijän pelastus, kuten
olemme niin lukuisat kerrat o-
soittaneet, on siinä, että he tais
televat palkkatyöväestön riveissä
työtätekevän köyhälistön val-
taanpääsemiseksi, mutta siltikin
täytyy löytyä joitakin keinoja,
joita voidaan käyttää tämän
työtätekevän köyhälistöosan rap
peutumisen estämiseksi. Ja nii
täkin löytyy, joskin porvariptk)-
lueiden ohjelmistossa esitetyt o-
vat poikkeuksetta taloudellisen
kehityksen kanssa ristiriidassa.
Sosialistipuolueen ohjelma tar
joaa suojaa riistoa vastaan si
käli kuin suojaa ollenkaan voi
daan löytää. Valtion maanvilje
lystilojen
perustaminen
ja
maan aukaisu valtion kustannuk
sella ja suurtiloina viljeltäväksi
avaa työpaikkoja lukuisille työ
läisille ja vapauttaa vastaavassa
määrässä pienviljelijöitä siitä
kurjuudesta johon pienviljelys
heidät 011 painanut. Se antaa
heille uudelleen tilaisuuden ko
hota takasin palkkatyöväestöön,
josta he ovat vajonneet “omista
vaan luokkaan.”
-O-
m u k aan ja $2.50 p ä iv ä ra h a a kokous-
ja m a tk a p ä iv iltä ; p a its i se lla ise t e-
G ustajat, jo tk a ta v a lla ta i to ise lla
n a u ttiv a t jä rje s tö n p a lk k a a siltä a-
ja ita , e iv ä t ole o ik e u te ttu ja p ä iv ä
ra h a a n .”
Ä äniä a n n e ttu : M yöten 1838f vas
ta a n 343.
E h d o tu s tu llu t h y v ä k sy
ty k si 1504 ää n en en em m istöllä.
C hicago, jo u lu k u u n 30 päivä, 1916.
E lias Sinisalo, J u h o H u ttu n e n ,
J . F. M äki, V a a lilau ta k u n ta .
-------------------D-------------------
| Yleisiä uutisia
aiHiiiiiiiiiiiziaiiiiiaisuiiiiuiiiiii)M
k
Järjestömme asioita |
«NIIIIIIIIIIIIIIEIHlIEUIIISIIIBIianM
P öytäkirja
teh ty W yo. 8. s. osasto jen
k e sk u sk o m itean kokouksessa,
Rock S p rin g sissä, W yo., jou
lukuun 19 p., 1916.
L äsn ä olivat H iibacka, W iljakkala
ja a lle k irjo itta n u t.
l:k s i.
T a rk a s te ttiin k irju rin toi
m in ta uuden k esk u sk o m itean v a litse
m isen su h te e n ja h y v ä k sy ttiin se
sem m oisenaan.
K eskuskom itean p a ik a k si oli eh
d o te ttu Ila u n a a ja Rock Springsiä,
m u tta koska Rock S p rin g sin osasto
oli k ieltä y ty n y t, niin jä in H an n a a i
n o ak si eh d o k k aak si ja koska H anna
oli s a a n u t enem m istön o sasto jen eh
d o tu k sista, niin ei e s ite tty paikan
v a lin ta a e n sin k ä ä n y leisään esty k sel-
le, vaan k a tso ttiin H a n n a tu lev an
vuoden k e sk u sk o m itean paikaksi.
H an n an o sa sto oli e h d o tta n u t kes
kuskom itean jä se n e h d o k k aik si seu
ra a vat to v e rit;
L eonard Luoto, Toivo P aavola, J.
A. W äisänen, Salu Mäki, Jo h n Leino,
N els L ahti, Aro K röger, F red Särö,
F iija K otila ja Anni L appaia, jo tk a
sa iv a t ä ä n iä s e u ra a v a sti;
-C
»
<
0
Se
? sÖ3:
X* X*
p:
S
Le
T yöväen sanom alehdis
töä uhkaa vaara
ta kuukausia sitten esittäneet
vaatimuksen, että kalliin aja'i
johdosta korotettaisiin heidän
palkkaansa 15 prosentin^-**Pit
kien ja hedelmättömien neuvot
telujen jälkeen täytyi heidän
lakkoutua. Useat työnantajat
ovat suostuneet vaatimukseen,
joka todistaa, että vaatimus on
mahdollinen täyttää. Kaikkien
elintarpeitten suuresti kallistues
sa on muutenkin tunnustettava,
että vaatimus oli oikeutettu.
"Eräs vastahakoinen kirjapai
no oli ottanut Sveitsin rautateil
tä suoritettavaksi töitä, joiden
pitAolla valmiina uudeksi vuo
deksi.’ Voidakseen paremmin
vastustaa lakkolaisten vaatimuk
sia tämä liike kääntyi sotilasvi
ranomaisten puoleen ja marras
kuun 22 päivänä tapahtui se us
komaton asia, että viisi kirjalta
jaa sotalakien nojalla määrättiin
lakonalaiseen kirjapainoon lakon-
rikkurityötä tekemään.”
Kirjelmässä edelleen osoite
taan, että nykyisen yhteiskunta
järjestyksen aikana työläisillä ei
ole muuta keinoa kuin yhdisty
minen ja lakko oikeuksiensa läpi
ajamiseksi ja että hallitus ryh
tyessään estämään tätä heidän
vapauttaan, törkeästi loukkaa pe
rustuslakia. Mitään sotilasvält-
tämättömyyttäkään ei ollut täs
sä asiassa olemassa, koska halli
tuksen työt olisi helposti voitu
antaa jonkun toisen kirjapainon
suoritettavaksi, joka ei enää ol
lut lakossa.
Puoluehallinto kehottaa työ
läisiä kaikkialla Sveitsissä pane
maan toimeen vastalausekokouk-
siä tämän törkeän tapauksen joh
dosta.
Amerikankin työläisillä on jo
tain opittavaa tästä tapauksesta.
Kun kongressi myönsi presiden
tille vallan “sotilaallisen tarpeen
sattuessa kutsua kuka kansalai
nen hyvänsä sotilaspalvelukseen.
niin hänelle annettiin juuri sa
mallainen valta, mitä nyt Sveit
sissä käytetään työläisiä vastaan.
Ja Sveitsissähän on se muka
niin erinomaisen kansanvaltainen
kansan miliisi! Me näemme, että
sotilasvarustukset ja sotalait, oli
ne muodoltaan millaisia tahansa,
aina palvelevat vallassaolevien
luokkien etuja työläisten etuja
törkeästi polkien. — Raiv.
*
£-
r-* Ä'
*■** D
K
«-*
55
H anna . . . 25 30 31 35 34 34 l i 17 9 14
S u p erio r . . 4 12 8 9 9 2 8 9 4 . .
R. S prings 4 14 15 13 13 13 1 13 7 3
D iam 'dville . . 6 6 7 7 7 1 . . . . 1
C um berland 3 9 5 12 7 2 4 5 7 6
SAKSALAISET VALLOITTA
NEET BRAILAN
(Jatkoa enslm äiseltä sivulta.)
näläistä vangiksi ja useita kuu-
laruiskuja.
Pietari, 6 p. tammik. — Viral
lisesti on ilmoitettu, että venä
läiset joukot ovat Riigan län
tisellä puolella hyökkäyksellään
valloittaneet saksalaisten varus
tetun aseman. 275 saksalaista
sotilasta otettiin vangiksi ja pat
teria, käsittäen useita kuularuis-
kuja otettiin saaliiksi.
Rumaniassa ovat venäläiset ja
rumanialaiset perääntyneet teu-
toonien edestä kaikkialla muualla
paitse Uzul-joen laakson poh
joisilla kukkuloilla, joilla venä
läiset pitivät asemansa torjuen
voitokkaasti -teutoonien hyök
käykset.
Pieniä kahakoita läntisellä rin
tamalla.
Berlin, 6 p. tammik. — Viral
lisesti on ilmoitettu, että Ypres-
sin ja Ancren tienoilla on tapah
tunut pienempiä kahakoita. Eng
lantilaiset ovat päässeet Serren
luona Ancre-joella tunkeutu
maan saksalaisten. etumaisiin
.uoksuhautoihin.
------------- ö -------------
OREGONIN LAINLAATIJA-
KUNTA ALOTTANUT
ISTUNTONSA.
(Ja tk o a e n sim ä ise ltä s iv u lta )
tunnot täällä. Valtion hallituk
sen laatiman tulo- ja menoarvion
mukaan tarvitsee ldahon halli
tus scuraavalle kaksivuotiselle
varainhoitokaudelle lähes 4 milj.
dollaria, joista puolitoista miljoo
naa ylemmille koululaitoksille ja
vankiloille.
Arizonassa lainlaatijakunta es
tetty toiminnasta kuvernööri-
riidan tähden.
Phoenix, Ariz., 6 p. tammik.
— Arizonan lainlaatijakunta, jo
ka on kokoontunut lakimääräi
sille istunnoille on estetty pääse
mästä toiminnan alkuun kuver
nööri-riidan tähden. Ylioikeus
011 lykännyt päätöksen antami
sen seuraavaan viikkoon kuver
nööri Hunt in ja Campbellin vä
lisessä riitajutussa. Lainlaatija-
kunnan työskentelyn tekee mah
dottomaksi se, että lainlaatija-
kunta on tuntematon kumpi ‘‘ku
vernööreistä" on todella kuver
nööriksi tunnustettava. Edus
tajahuoneen enemmistö on Hun
tin kannattajia, mutta senaatti
on todennäköisesti päinvastoin,
kun kumpainenkaan huone ei
kuitenkaan ole oikeutettu päät
tämään asiassa.
-Q-
Siperiastä paennut ve-
näläin. sosialisti kuol
lu t M inneapolissa
K uten ä ä n e s ty s n ä y ttä ä , o v at k e s
Minneapolis, tammik. 3. —
ku sk o m iteaan seuraav. vuodelle tu l Jouluk. 31 p. kuoli täällä toveri
leet v alitu ik si: Salu M äki, Toivo
Gregori Belousoff, sairastettuaan
Paavola, Jo h n Leino, J. A. W äisänen
pitemmän aikaa hivuttavaa tu
ja N els L ahti.
2:ksi. L u e ttiin C um berlandin o sas berkuloosia.
Belousoffin ruu
to lta sa ap u n u t selonteko G leucoehin mis poltettiin hänen oman toi
osaston p e ru sta m isy rity k se stä , jo ssa vomuksensa
mukaan tuhaksi
kävi selville e tte i a in a k a a n tällä k e r
tammik.
2
p.
ta a ollut m ahdollista sinne sa ad a pe
Edustettuaan
sosialidemok
ru ste tu k s i osastoa. V elv o itettiin k ir
ju ri k orvaam aan C um berlandin o sas raattista puoluetta .Venäjän toi
tolle tä s tä to im esta jo h tu n e e t kulut.
sessa Duumassa karkotettiin Be
J ä rje s te ttiin S. S. J ä rje s tö n lu en
n o itsijan , tov. M oses H aitiin, lu en to lousoff toisten sosialisti-edusta
m atk a valtiossam m e, jo k a länsipiiri- j a n i kanssa Venäjältä vaimonsa
k o m itea lta
tu lle id e n
tied o n an to jen kanssa Siperiaan pakkotyöhön.
m ukaan a lk a a tam m ikuun 6 päivän Sieltä pakoteitse pääsivät sitte
aikoina.
Sam M arttila. • Y hdysvaltoihin ja ovat olleet
T. p. kom itean e h d o k k a at sa iv a t
ä ä n iä se u ra a v a sti:
A hti 1846, B ow ers 1203, H alm e
1432, H e la n d er 1802, H elle 903, H ä
m äläinen 810, H y ttin e n 585, K eko
478, K ettu n en 635, L aurila 772, L ahti
1055. L e h to v aa ra 609, M äki 1580, K ie
lii 583, R iipinen 1440, S torm 986,
T ö rn q v ist 1295,
V alituksi ovat tu lle e t: A hti, Bo
w ers, H alm e, H elan d er, M äki, T ö rn
qv ist ja R iipinen. V a ra jä se n ik si j ä r
je s ty k s e s s ä : L ahti, S torm , H elle ja
H äm äläinen.
Y h te istu lo k se t S. S. J ä rje s tö n y-
le is ä ä n e s ty k s e s tä “ D" 1916: 7 p y k ä
län m u u te tta v a k si s e u ra a v a n la ise k si:
‘‘Edustajakokouksien
edustajille
maksetaan kxHUlUsit. luristitaksan
Minneapolissa noin 4 vuotta.
Lapsensa jäivät Venäjälle.
Sosialistipuolueen valtion toi-
nieenpanevakoniitea päätti toi
mia suuren niielenosotus-ko-
kouksen kaupungintalon alaker
ran haalissa sunnuntaina tam
mik. 7 p. klo 2 :30 i. p., jossa ko
kouksessa esitetään vastalause
Venäjän julmalle hallitukselle lä
hetettäväksi, joka moisella taval
la ruhjoo ihmiskunnan parhainta
osaa, vapauden ja ihmisyyden
puolesta toimivia työväenluokan
herättäjiä.
Puhujana, monien muiden o-
hella, tulee tässä kokoukse ssa
esiintymään kaupunkimme ny
kyinen majuri, toveri Van Lear.
Työm .
San Francisco, Cal., tain m*.
6. — Neljä valaniiestä oli saatu
vannotetuksi tehtäväänsä eilis
iltaan mennessä unioitten orga-
niseeraajan, Ilios. J. Aiooneyn,
jutussa, jota syytetään murhas
ta viime lieinäk. 22 p :nä täällä
“varustuneisuus -kulkueen aika
na tapahtuneen pommiräjähdyk
sen johdosta. Kuulustelun jat
kaminen lykättiin maanantaihin.
Kahdeksan valanheskokelasta
jäävättiin — yksi syyttäj¿puolen
toimesta. Syyttäjäpuoli hyIkäsi
Solomon Bibon sen johdosta, et
tä tämä myönsi olevansa puolus-
tuslakimies McNuttin perheen
tuttava.
Puolustuspuoli new-yorkilaisen
lakimiehen, VV . Bourke Cockra-
nin johdolla jääväsi valamiesko-
kelaita, joita se piti järjestyneen
työväenliikkeen vihollisina. Sa
moin meneteltiin niiden kanssa,
jotka sanoivat vihaavansa “anar
kiaa" ja “anarkisteja”, sillä syyt
täjäpuoli — saadakseen väitteil
leen yleisen mielipiteen tukea —
on koettanut leimata Mooneyn
‘ kiihkoisaksi anarkistiksi”.
Valamieskokelaiden kuuluste
lussa Cockran kysyi etääkä ko
kelaalta onko lian San Francis
con kauppaseuran jäsen tai lu
keeko lian mainitun seuran u»
lostamaa “avoimen työpajan”
kirjallisuutta. Monien muiden
merkkien ohella pidettiin tätä
kysymystä viitteenä, että puo
lustuspuoli aikoo kaikella tar
mollaan vastustaa työväen or-
ganiseeraajille ja työväenunioil-
le vihamielisten henkilöiden tun
keutumista valamiehistöön.
S
36 71 65 76 70 58 28 44 27 24
YHTEISTULOKSET S. S. JÄRJES
TÖN YLEIÄÄNESTYKSESTÄ
“ C” 1916,
v
T yöväen järjestön vih ol
lisia k o eteta a n tu n kea
valam ieh istöön
Ihm isruum iin k asvu a
h allitseva aine
löydetty?
Berkeley, Cal., tammik. 6. —
Tiedemiehet Californian yliopis
tossa ovat löytäneet aineen, joka
määrää ihmisruumiin kasvun, il
moitettiin täällä eilen. He kut
suvat sitä t e t h e 1 i n i k s i ja
sanovat sitä olevan aivokam
mion reunassa ns. vaaja- eli kii-
laluuliun “nojaavassa” limarau-
hasessa (pituitary gland). Hi
dastuttamalla tai vilkastuttamal
la sen toiminnotta voidaan halli
ta ihmisruumiin kasvua, väittä
vät he.
1 liuotuksen tästä merkillisestä
löydöstä teki tohtori T. B. Ro
bertson, biokemian professori
mainitussa yliopistoissa, sanoen
onnistuneensa erittämään tethe-
liniä. Tri Robertson kertoi har-
jottaneensa »kokeilujaan neljä
vuotta ja huomautti ei voivansa
vielä arvioida kuinka suuriarvoi-
nen hänen "keksintönsä” mah
dollisesti tulee olemaan. Tässä
yhteydessä myöskin selitettiin,
että tethelin "vaikuttaa” syöpä
taudin kehittymiseen.
SUBM A R IIN ISOT A
Ivernian kerällä hukkui vaan 50
miestä.
Lontoo, 6 p. tammik. — Viral
lisesti on ilmoitettu, että kulje
tuslaiva Ivernian kerällä Välime
rellä hukkui ainoastaan 50 mies
tä. Aikaisemmin tehdyt arviot
ovat olleet liijan suuret, sillä lai
valta pelastuneitten lukumääräs
tä ei heti saatu tarkkoja tietoja.
Lisää laivoja upotettu.
Lontoo, 6 p. tammik. — Lai-
valiiketoimisto on ilmoittanut u-
pofetuksi engl. höyryl. Carlylen,
406 tonnin kaut.; tanskalaisen
höyrylaiva Näsborgin, 1,547 ton
nin kantoinen ja kreikkalaisen
höyrylaiva Aristotle Gionnun.
Aikaisemmin upotetuksi ilmoi
tettu norjalainen höyrylaiva Eri-
ca on saapunut vahingoittumat
tomana Sydneyhin. Tämän joh
dosta on tultu siihen tulokseen,
että upotettu .lapa onkin ollut
höyrylaiva hqnna ja sähkösano
mia lähetettäessä on nimen suh
teen tullut erehdys.
Norjalainen laiva tavattu ajeleh
tivan merellä.
\ igo, Esp., 6 p. tammik. —
Espanjalaiset kalastajat ovat ta
vanneet mereltä ajelehtimasta
norjalaisen höyrylaiva Thyran,
jonka saksalaiset toivat Corun-
nan satamaan Espanjaan ja vei
vät jälleen merelle upottaaksecn
laivan siellä. Laivalle olivat sak
salaiset asettaneet räjähdvspom-
nicja, jotka jostakin syystä eivät
olleet räjähtäneet ja laiva niin
ollen~ jäi ajelehtimaan. Laiva
on 3,742 tonnin kantoinen.
Saksalaiset kaapanneet tanskalai
sen laivan.
Lontoo, 6 p. tammik. — |£ö-
penhaniinasta on ilmoitettu, että
saksalaiset. ovaL^^Enhjanmerelta